OCR Interpretation


Toveritar. (Astoria, Or.) 19??-1930, January 13, 1920, Image 5

Image and text provided by University of Oregon Libraries; Eugene, OR

Persistent link: https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/2011260133/1920-01-13/ed-1/seq-5/

What is OCR?


Thumbnail for 5

N0 2 Tiistaina Tammikuun 13 p— Tuesday January 13 5
nawmrii viitteiti oareniDaa Fferniir IA UtM Vanhempain ihuolenpita lap- hinkään sellaiseen- Mitä näem
lurkaT mreÄLsunÄh" PERHt JA MJ M" sista käsittää kolme eri jaksoa: me tällä haavaa: entinen perhe
viÄsia koZTtys- 1 ijllnLl J1 11 VATi Sylilasten hoidon kasvattamisen hajoaa se on vähin erin vapau
ta ntJ koiiotil MITMICTIlfÄITin ja vihdoin ammatin opettami- tunut kaikista kotitöistä jotka
maaÄ loJl f mmtm E- MUN1M IVAL 1 il) sen Mitä tulee lasten opetta- varhemmin olivat yhtä tärke tä
sä heidän täytyy' alkaa vaati- = a ejj jatko e
hempiäP3i" äP TaTe Itn t oHur" vattion toC 'kapita- ta välttämättömyys Lapset?
Lk kr herrojf huolestut- III Lasten kasvattaminen on Sökan kotgyf " ÄSrÄ
taa He näkevät sima uhkaa- yhteiskunnan tehtävä työväenluokan koynyys sen e im
van vaaran heille itselleen Sillä lintaso jo sinänsä pakottaa 'ka- ta Ile eivät vof taata enem-
"ntnkahiln kasvaa svödessä" Mutta mitä jää Paheelle sit- mitalistista yhteiskuntaa luo- pää näitten ylläpitoa kuin kas-
Ktm tvbl Lt anoivat S teii kun 'kaikki yksityistalouden maan kokonaisen kasvatusjär- vatustakaan Tilanne josta kar-
rnemmäi alkavat 1 he iliä vaati- tehtävät ovat hävinneet? Lap- jestelmän nuorisoa varten: leik- sivät yhtä paljon vanhemmat
main lisää set Mutta tässäkin tulee toveri- kikenttiä lastenkouluja -seime- kuin lapsetkin Mutta kommu-
' työläisten valtio perheen avuk- jä ym Ja miten tietoisempia nistmen yhteiskunta se tulee
Työläisiä on pitänyt alammai- si Yhteiskuntaottaa vähin erin työläiset ovat oikeuksistaan mi sanomaan työmiehelle ja- tyo-
suudessa myöskin osaltaan se suorittaakseen kaiken sen mitä tä kiinteämmin he ovat järjesty- laisnaiselle: olette nuoria ra-
ajatuskanta että se luokka jVka varhemmin kuului omaisille Jo neet valtiossa sitä toimekkaam- kastatte toisianne jokaiselle on
elää hyvin 'pukeutuu hyvin hu- kapitalistisessakin valtiossa oli pj 0n myös yhteiskunta avusta- oikeus onneen Eläkäähän omaa
„:n„i„ „„'i: — „ i~:i:„ lasrpn nnetua lakannut olemasta ecun nrhMfi lasten Imidnssa elämäänne Älkää paetko on-
ta elämän mukavuuksista on jo sukulaisten tehtävä: lapset o- Mutta porvarillista yhteiskuntaa nea alkaa pelatko avioliittoa jo
-alkuaan ylempää ihmisrotua — piskehvat kouluissa Lapsen arveluttaa liian pitkälle menevä Ka Kdimdiisustssa jiulismuu
herrasväkeä jonka ilot ja nau- kerran ehdittyä kouluikään huc- huolenpito työväenluokan eduis- sa todella merkitsi työmiehelle
tinnot eivät voi kuulua "alhai- ahtivat omaiset helpotuksesta : ta jotta se siten ei olisi myötä- ja -naiselle kahletta Ja ennen
selle kansalle" s 'o työväelle- tällöin lakkasi lapsen henkinen vaikuttamassa perheen hajoa- kaikkea alkaa pelatko nuoria ja
Mutta porvarillinen järjestelmä kehittäminen olemasta heidän mjsta Kapitalistit näet eivät terveitä kun olette antaa lsan
sanomalehtiilmotuksineen teat- huolenaan Mutta kaikki per- ote tietämättömiä siitä että van- maalle uusia työlaista uusia
tereineen ja muotikauppoineen 'heen velvollisuudet lasta koh- hanaikainen perhe — orjamai- kansalaisia työläisten yhteis
ön itse hävittänyt työläisistä taan eivät olleet vielä sillä päät- sesti aherteleva vaimo ja per- kunta on uuden työvoiman tar
tuon ajatuksen ettei heille kuulu tyneet: jäi vielä jälelle lapsen heen ylläpidosta ja hyvin voin- peessa se tervehtii ilolla jokais
samanlaiset nautinnot ja muka- ruokkiminen varustaminen Jal- nista huolehtiva mies — on par- ta mailntaan tullutta äsken syn
vuudet kuin herroillekin jos he kineilla ja vaatteilla ja hänen haimpia keinoja proletaarien va- tynytta Alkaa glko huolissanne
vain kykenevät niitä hankki- kehittämisensä kykeneväksi työ- pauspyrkimyksien heikentämi- lastenne tulevaisuudesta: he et-
maan Alituinen kauniiden vaat- Iäiseksi joka voisi siihen ikään seksi Huoli taivuttaa työläisen vät tule kokemaan vilua eika
teiden huonekalujen automobii- tultuaan elättää itsensä ja pitää njskaa ja pakottaa hänet myötä- nälkää heitä et uhkaa mikaan
lien y m mukavuuksien ilmot- myös huolen isästään ja äidis- mieliseksi kapitaalille Mitä ei- onnettomuus eika heitä jateta o
taminen sanomalehdissä ia jul- tään näiden vanhoilla päivillä Ja vat isä ja äiti tekisikään heidän man onnensa nojaan kuten oli
kaisuissa ia kauppojen näyteik- kuitenkin oli harvassa sellaisia lastensa nähdessä nälkää? Niin- laita kapitalistisen järjestelmän
kiinoilla kauniiden kotien hie- työläisperheitä jotka - kykenivät pä siis: päinvastoin kuin kapi- vallitessa Kommunistinen yn
nojen tapojen ja vaatteiden nä- täyttämään kaikki velvollisuu- talistinen yhteiskunta joka ei teiskunta työläisten valtio takaa
keminen elävienkuvien teatteri- tensa lapsia kohtaan: liian pie- tahdo muuttaa nuorison kasva- riittävän ravmnon ja hoidon nim
näytännöissä ovat vähän kerral- nillä palkoilla ei edes pystytty tusta todella yhteiskunnalliseksi äidille kuin lapsille kohta taman
laan kasvattaneet työläisissä aja- torjumaan lasten nälkää saatik- toimeksi valtion toimeksi kom- synnyttyä Kommunistinen lsan
tukseu tahtoa niitä ja tahto ka sitten että äidillä ja isällä munistineu yhteiskunta puoles- maa ruokkii ohjaa ja kasvattaa
luonnollisesti kyllin voimakkaak- olisi ollut kylliksi keinoja kiin- taan pitää nuoren sukupolven lapsen mutta varoo riistämästä
si tultuaan synnvttää toiminnan nittääkseen nuoren jjolven kas- yhteiskunnallista kasvatusta jo- tata vanhemmilta jotka mielivät
— He ostavat niitä jos kykene- vatukseen riittävää huomiota pa lakiensa ja tapojensa perus- ottaa osaa lapsen kasvatukseen
vät ia ios pienet palkat eivät Perhe oli pakotettu supistamaan tuksena uuden yhteiskimtara- Kommunistinen yhteiskunta ot
riitä vastaamaan heidän korke- lasten kasvatusta Mutta oliko kennuksen kulmakivenä Uuden taa suorittaakseen lasten kasva
ämmiksi kasvaneita elämänvaa- 'todellisuudessa laita näinkään yhteiskunnan ihmistä ei rauo- ttikseen_ kuuluvat tehtävät mut
timuksia he vaativat parempaa Katuhan oli proletarilasten kas- Vata 'pikkumaisen itsekkään rii- ta isän ilon ja äidillisen tyytyvai
palkkaa sekä vielä lisäksi lyhem- vattaja Proletaarien lapset ei- täisen ja vain onyia etuaan kat- syyden se jattaa mille jotka o
pää työpäivää levätäkseen ja vät tienneet mistään kodin su- sovan vanhanaikaisen' perheen sottavat oevansa sen veroisia
nauttiakseen sekä tyydyttääk- loudesta joka oli vielä meidän jäsenestä- Uuden järjestelmän Voiko sitten kutsua tällaista
seen muiden vaatimusten mu- isiemme ja äitiemme osana UUsi ihminen on sellaisten sosia- perheen hajottamista vakivaltai
kana lisääntynyttä) sivistyksen Vanhenroien palkkojen pie- Hstisten laitosten tuote kuin seksi voiko nimittää lapsen ja
tarvetta Kun työläiset vaativat Ja j?a ävSuudestaVli leikkikentät puutarhat seurus- adin erottamista pakkotoimen
rahallaan kaikkein parhainta ori - usein seUrauksena että nälkä telusuojat ja monet muut Iisak- piteeksir
e merkki hvvään näin vaikka „„i„t i„„00„ n~ itiärlin ti- si- joissa lapset viettävät suu- Kaiken kaikkiaan: entinen
innrvarir tahtovat osottaa sillä
porvarit tahtovat osottaa suia
heidän kevytmielisyyttänsä Nuo
uti 4 +„1:ot ir-it iDp
uuicivai iuminii ucn
estää ainakaan kauan Pie vaa-
tivat vihdoin oikeuden kaikkeen
iitlofln n tlVvinVOtn-
i iiMvaun-ci m j
tiin mitä mailmassa on ja se
merkitsisi niiden tuhlariloisten
vallan loppua jotka nyt nautti-
vat ja hekumoivat työläisiltä
riistämillään työntuloksilla ja
heidän hikipenneillään
seen sentin toisensa - jälkeen jestelmän vallitessa olivat lapset Työläisvaltio ottaa päämääräk- teiskunnan jäsenen kahden va
pankkeihin imeskelevät silakan usen avan iiian usein sietä- seen taata toimeentulon jokai- pään kahden riippumattoman
häntiä kunnollisen ruoka-aterian mättömäksi taakaksi perheelle selle äidille — olipa tämä sitten kahden työtätekevän ihmisen
sijasta jotka asuvat kehnoissa kjn suhteessa rientää laillisessa aviossa taikka ei — liitto- Ei enää voimoiv taloudel
koloissa puulaatikkohuonekalu- munistinen yhteiskunta van- niin kauan kuin hän imettää lista "elmorjuutta Et enaa
jen keskellä jotka pukeutuvat av„ksi Neuvosto-Ve- lastaan perustaa kaikkialle äi- perheenjäsenten eroavaisuutta
huonosti ja rumasti ja joiden ai- „'„ u kasvatus- tiyskoteja laittaa joka kaupun- Ei enää naisella pelkoa jaada
noa huvi on kirkossa käynti ja kisriaatill tome8ta tekemään kiin ja kylään seimejä ja muita pienine lapsineen turvattomaksi
ainoa sivistysvähne joku porva- htvkin varsin paljon samanlaisia laitoksia valmistaak- ja tuottamattomaksi jos mies
ripilli ja virsikirja — sellaiset V 1 ö keventämiseksi seen naiselle tUaisuuden samal- hänet hylkaa Vaimo ei ole kom
työläiset ovat toki häviämässä kasvatuksen ia ylläpidon la kertaa sekä hyödyttää yhteis- munistisessa yhteiskunnassa rup
sukupuuttoon He jäävät mu- t Sylilasten huoltola kuntaa että olla äiti puvamen miehestään vaan tyos
seotavaraksi herroja jumaloivine 'lastenkoulut siirtolat ja Ja työläis-äidit olkoot aivan tään Häntä ei elata mies vaan
ajatuksineen ja heidän paikkan- 'lastensairaalat ravintolat levollisia: kommunistinen y'h- omat kätensä -Ei pienintäkään
sa ottavat korkeampaan sivis- lu'rudkalat maksuttomat kir- teiskunta ei suinkaan aio riistää pelkoa lasten tulevaisuudesta
tykseen hyvinvointnn ja vapau- iämnöset' vaatteet ia jälki- lasta vanhemmiltaan eikä tem- Työläisyhteiskunta se se nuo
teen pyrkivät työläiset jotka ei- J£ oppilaille - mata tätä äitinsä helmasta Vie- lehtii siitä Avioliitto puhdistua
vät tyydy orjankanmkkaan vaan " kaikw selVästi osota lä vähemmän aikoo se käyttää kaikista aineellisista varjopuola-
vaativat täyden mitan kaikista ]asten huolto Qn jättänvt mitään väkivaltaisia keinoja lo- taan kaikista rahalaskelmistaan
elämän hyvyyksistä nerheen niirin että se on van- pullisesti tuhotakseen perheen näistä meidän päiviemme perhe
Ferdinand Lasalle sanoi: hempain harteilta siirretty yh- Ei mitään sellaista Kommunis- elämän rumista epäkohdista- Ar
"Tyoiäls L taseitanne 1" teisyyden kannettavaksi tinen yhteiskunta ei pyri mi- voliitto muuttuu suta alkaen
n „u „it n r+ !- v m tn p n p pn ikä-
yn 0u ehtinyt kymmeneen ikä-
vuoteensa vuorostaan riippu-
' _
mattoinaan ansiotyonun iuwud
hempain auktoriteetti oli men-
uä loppui tottelevaisuus--Sa-
t 1_ _ „"t a
moni kuin olemme iianncci jjci
heen taloustoimet yhden toi-
gensa perään katoavan samoin
0iemme nähneet häipyvän kaik-
kien velvollisuuksien lapsia
kohtaan Nämä velvollisuudet
vlläpidon ja kasvatuksen tulee
i- „1„„o Huti
vllapulon 'ja kasvatUKsen imee ran tyolais-aicnn avuxsi ri c- suu ja uuna f
yhteiskunta vanhempain sijasta naä mitään avuttomia tyttö- ja toveruuden liitto kahden yh-ästaak-
tvvdvttämään Kapitalistisen jär- äitejä turvattomille lapsineen denvertaisen kommunistisen yli
remman osan päivästään ja mis-
remman osan pdivdsuiaii }a 11=
sä tietorikkaat kasvattajat kehit-
tävät liänptä tietoisen kommu-
— —
Mutta paitsi kasvatusta ja o-
petusta kuka sitten täyttää per-
i 1 :„ 11
neen veivoiiisuuuei tajia mju-
taan silloin kun nämä vielä tar-
vitsevat äitinsä rintaa kun lap-
set vielä vaapertelevat äitinsä
liepeissä? Kas tässäkin rientää
kommunistinen valtio vielä ker-
ran työläis-äidin avuksi Ei e-
ttmlo +irtt-ri_
nerile tekee lommiaan Sita ei
perhe tekee loppuaan Mta ei
haj0jta kommunistinen yhteis-
i„„f„ nnlnt pUnplirlnt
muhu
ole enään välttämätön edes per
heen jäsenillekään koska per
Unella t-niliiro laBl-pll (If-T S VH f tl S
uum ~ -
tehtävä siirtyy yhä enemmän ja
enemmän yhteisyydelle' Mutta
entisen perhemuodon raunioille
nousee uusi Joka jiojaa toisiin
miehen ja naisen välisiin- suhtei-
siin' ja joka on oleva raikkauden
io tnirpriltulpn liitto kahden vh-

xml | txt