OCR Interpretation


Uusi kotimaa. [volume] (New York Mills, Minn.) 188?-1934, July 13, 1916, Image 2

Image and text provided by Minnesota Historical Society; Saint Paul, MN

Persistent link: https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83025242/1916-07-13/ed-1/seq-2/

What is OCR?


Thumbnail for

2
Suomesta.
Venäläiset lehdet ja Suomi.
U. Suometar kirjoittaa:
Wenäjän sanomalehdistössä olem
me me suomalaiset jo pitkän ajan
jakson saaneet hawaita maamme suli
teen tooll it] emän keksi toisistaan sei
svästi eroawaa suuntaa.
kuin toinen niistä koettaa asettua e
nemmän
lukea
Uusimpana ja samalla ohtena räi
feiinmivtii tämän suunnan toihan
purkanksista maatamme kohtaan on
mainittawa se „Gólos Rnsissa" jul
kifuilteen tullut ,,?)lciswitäläiscit
kansallisliiton" Pietarin osaston
hyökkäys. Siinä ensinnäkin esipu
heeksi toistetaan tuttu ja usein fiml
tu toäitc, että Suomi muka olisi sääs
tynyt sodan raskailta seurauksilta. Ia
siten seuraa syytösten sarja. Me o
lemme nm ka aiheettomasti alentaneet
ruplan armoa, käymme liimatuitta
kauppaa Saksan kansia ja olemme
poliittisesti «marsin mähött In otetta
wia. „Zermcen järjen
sen kokemuksen ja oikeudeninukaisuu
bcn" toaotimukscsta olisi sanotun lii
ton mielestä nnt heti otettaroa Suo
Wenäjäu armeijan riwit ja sen kaut
to poistettama Suomesta .„maa
rallijet ainekset". Lyhyesti sanoen:
Lausunnossa kilpailemat mielettömät
syytökset häikäilemättömien- roctati
mu
s
ten kanssa.
Syytösten karkeudesta johtuu, että
tämä kaikki ci ole woinut jäädä »vas
tausta maille siinä Weitäjän sanoma
lehdistön osassa, joka tähänkin asti
on osoittanut seuraamansa kohtuuden
jttftxiitioltiien älyn maatinutksia. Mic
lihywällä onkin meidän toteaminen,
että useat armokkaat mcnäläiiet sano
malehdet, kuten „Tenj", „Netsh",
„Birsh. Vjedomosti", omat katsoneet
welmollisuudekseen nousta tätä kiih
komieltä wastacm, leimaten nämä
toäitteet ja waatimukset, mikä lemot
tomuuden herättämiseksi ja palmeluk-
fi."
Nämä laus nnot, jotka Witönsä
Hajuwesien käyttäminen juowutus
juomaksi.
Siibctt nähden, että kaikenlaisia al
koholipitoisia haju- ja liiitsmesiii tiliä
yleisemmin ott mtiímttn määrinkänt
täntään, niin että tuonlaifia mesiä se
koitetaan pullofaljaan ietix apteekeis
ta ostettuihin alkoholipitoisiin roh-
lia sisältämiä aineita, kuten haju- ia
liitiv.veiiä. saa mmidä sellaisille henki
löille, joista on inntä otak'na, että lie
juwrutuvtarfoitufiiiu känttämät nii
ta,uhalla että tämän määrännen rif
kojot saatetaan
sotatilan
listen määräysten
40 pennistä linnaan.
Tuonnottaiu sakotettiin ttjömteS
Tuomas iViiffosta Käkisalmen Osta
tuolta käkisalmen raastumanoikeu
dessa siitä, että hän kalafaupas'a to
rilla oli punninnut määrin, hankkien
siten itselleen 40 pennin edun. Sakko
oli 40 markkaa. Mikkonen ott nnt
teinmiti saanut passin Viipurin tää
uinmanlüas'a sakkonsa suorittami
seen.
Jos olette
kiipeä
VAPA
LÄÄKE
IMk-p oi imi vila
I
KIRJA Ne: 8.
erilailta mieštPL ja naisten tantia
L.ihpttiikúa taudin
teille
«l. —i--.-lUTTkkemhinnan *. tu.
(LKiatke»t .•[vii» ote puteuttiläÄkkeitä vaan
toeiauocialaiata
(T.1mSn ¥frjan »aatte vap«»«ti. ja pitäisi olle
oU«en sm.mahseti kÄ1Si=a. sillä ette tiedä,
'*,» "ta. ...V».oka» humbaaki
lAttkkeitä ja bnmhtiukktohtoifc
Í
Apt»(4ri on ro arin
savrn. Avtec! .'v-vaUoiie*——
P» A. LUiNEU. CO.. Seperler. Wle-
X-
Nuori mies puhkaissut silmän ti us
konnollisten mietiskelyjen fen
rauksesta.
Helatorstain aattona kello 1 aa
mulla puhkaisi erään 2iiffijänucri
Naisniemen talon 22-wuotias poika
«vasemman silmänsä. Nuorukainen
!on jo wuoden ajan wiettäimt
erist äy.
'tiimittä elämää ja mietiskellyt livfoiv 'lumen poivtuttua ja maan toapan
nollista asioita. Nnttemniin feroääliä huttua jaac-ta alkoi oras kaswaa,
jinielenraskaus alkoi häntä yhä tuntu-!mutta on kylmien Pohjatuulien takia
kamalla mämmin painaa, jonka johdosta hän kuihtunut ja hanventunut, marsinkin
sunnuntaina huhtikuun 28 p. täroi heikommilla ja ohutmultaisctnmiüű
7 ."ür,rl pitäjän romastin puheilla, m. m. eh- mailla.
wahernrnnn lo. i jtooillc-ta pyntämässä. Rowasti oli I Toukokntmöt tehtiin suotuisan il
ivalle ja mahdolliplnkuen mutaan |täuöiit pojan termeydentilaan huo- man wallitessa, mutta Pitkäaikaisten
—1 olojamme intohimottomasti fčifit-1 i0ta fiimittäinättä kehoittanut hän- kylmäin ja rajujen tuulien takia
teleaäIle kannalle, samalla saamme 'tä lukemaan raamattua ja tulemaan haihtui maasta kosteus, jonka takia
Me toisen suunnan äänenkannattajis-!kirkkoon helatorstaina, jolloin oli eh- siemenen itäminen wiiwästyi.
ta suhteellisesti säännöllisesti
oli myöhäistä. Poika on nyttemmin
toimitettu paronmislnitofseeit.
Huomatnita wenäläisiä »vieraita.
Helsingin kaupunginwaltiiuston
fokoiikfesfa oliwat wteraina Mosko
mau kaupunkinpää Mihail Wasiljc
mitfli Tshelnokorn ja yleiswenalai'en
historialliskaupunkiliiton sairaiden ja haawoi
^lettujen sotilaiden hoitoa warten pää
a u u u a a i n i u n i i o n i e
tariti 'paifallivkomitean puheenjohto*
ia
mcSia afenvlroolliiuuben twriietuf- fflicraat ionini trrroctuUeifii n-al- maa-aloja loftcn
sella fotmnikeä, jolla olisi iäytcttäroä tuuston puheenjohtoja, pankinjohta
ja A. Norrmen, lausuen, että nämä
nimet omat
""tu|a
mc,i,a" maa5-!««
fan,me. Samalla tiu, »nhuia toi,voi,.„„
ja lausui olemansa onnellinen, kun
on ollut tilaisuudessa käymään Suo
men kauniissa 'pääkaupungissa, josta
maa moi olla ylpeä, sekä toimoi kau
pungille parainta menestystä.
I .* 9Vltuist? h^llyyttq
osottaa muuan kissa Metsolan mäelle.
Joku aika takaperin innostui näet
seksi miholliielle, mikä taas ..järjettö- eräätt talon pikku poikanen Parikka-, jaitsi rahkasoiden
K
toenäläifeit yhteiskunnan •mastaukfek- kotiin. Tultuaan uusiin olosuhteisiin litran amme, jossa oli malniistuntai
fi hämäräperäiselle liitolle, jonka toi- jalkoiiuat mikfelät kurre-pojat tehdä sillaan olemaa keitosta noin 350 Iit
ntinnait langat cimät paljon moloa'tarkavtusmatfojaan pitkin pirttiä, jr9°' 'ö. iuur' tmturipata, ämpärejä
sietäne. Meillä oivat nämä lausuit-1 josta löysmitkiti yhtä ja toista ou- iuí0JV*1.',c!. ^kä muitakin tnofaluja.
V
not taas omansa herättämään sitä suu
rempaa tyydytystä, kun yleensä wii
me aikoina .ickin menäläisct lehdet,
jotka cimät ole tunnetut mihantieli
syydestään Suomea kohtaan, maiit! Mirrc-äiti päätti ottaa oramat omiin
jokseenkin Harmoin omat omistaneet
huomiota meidän maallemme.
Kahmia perunoista.
Kahmin hinnan nykyään yhä koho
tessa omat fäästämäisct mutta kalvmi»
I kullatta kuitenkin toiiueentulcmatto
mat tullitta iat
liettua, ketsiä
doksiin ja liten malmistetaau tulioisaa u astaaman keitcttämää. .Sieiteleellä, |mourioitta onnellisesti alas. Mainit
juo.vutiiviuontait, on Oulun läänin josia jo lmiöstiu 011 koetettu setä Her- tu Rantakallio 011 eniten m. 1905
laskenut erään Ylitorniolta olleen
kumeruööri katsonut tarpeelliseksi 1,^ että ohrat, omat emännät alfa
määrätä, ettei minkäänlaisia alkoho- ,,eet roalntistaa ..kahmia" perunois
!ta. Walntietustapa kuuluu oleman
tiksinfertaiuen. Perunat keitetään
kuorittuina puuroksi, iolion sekoite-
taan ntaara paahdettuja ruis-
lemanktit
Puiden uitto Kemijoessa.
Tänä kesänä tullaan Puita Kemi-
metriä paperipuita. Hakot tänä tai
mena tosin omat olleet entistä pie
nemmät, mutta nnt nitettamien pui
den joukossa on mastoin iamallisitut
ia joukko miimcfefäisiä tul ke ia. To
mallitesti on puiden uitto Kemijoessa
kttpohja.
Siäärmc härän lunisoait
uSkkeArhinnan. m. loU'out käärme oh suun kautta tun-
w
taan kolme tämänlatuista tapausta
sattuneen lyhyessä ajassa.
wollispyhä. Wiime wnonna kylmettyä apilaa
mitä ilkeämielisimpiä ja imlheeilisim-! Poika meni kotiinpa ja ryhtyi en- otoat yökylmät turmelleet. Samasta
!pia sepustuksia, joiden yhteissumma
tvoitanee sisällyttää tiurnettuihin woi
masanoihin: „Tyinis Ainlandiae."
tistä kiihkeämmin lukemaan uskon
nollisia kirjoja sekä raamattua ja täl
löin joutui hän sille kohdalle, jossa
sanotaan: „jos sinun silmäsi pahentaa
sinut, itiin puhkase se ulos", ja itäh-
t/anen latteina fctfaWu. I.ttc
tokalle, loltotn han t,on roaUronuan
íufifam iiac'faliüa tuma.,
syystä kärsimät heinän oraatkin.
Ohra ja perutta omat kylmetyt, sa
moin muutkin juurifastüit.
Aleensä oit kasivullisuus kärsinyt
kylmistä ilmoista ja kuirouudesta,
läntt,iiiminc„ mltem
ajf roirtott)mi
porstuassa ira)cmman liimansa. Na
to katosi siitä aiitioaf,'i. ilxu tt i a a vti ka "totta on saatu näinä
Teon tehtyään oli hän raskain -Vohiattmaalla.
mielin pahoitellut
tchaU
.Heinä samoin kuin rukiin oraat otrat
yltyneet nopeasti kac-mamaan.
Myydckji ja fqntgpcräifcfu (olcubef- lassa estelemään aramairpejiä. Hei- sella Halaiärmen puolella nfeamman oli että koitti edustajat ottaifi falfú5to
ail.
hoimiinsa. Joten nyt sekä kissanpoi
ka, että punsi'et „pöröhännät" jaka
mat mitä suloisiinmassa iveljessomus
sa kissa-äidin antimia.
littämättomän työn tuloksena olikin kilometrin päässä ihmisasunnoista, huoleksi tahi
että eräänä kauniina päimÄtä lienee jo kauemman
ja säivynsäkin puolesta käymät täysin passitettiintin parisen kappaletta ora
•Atrra, »ivat faffottaroat nialivtimeen .vaiiwifio ebellämainitun poikasen sčittJfainHonii öiiT.nri,'noiiT''5Öo 'f«i'un MeydeW.
e
Kaswullisuuedu tila maaseudnlla.
Ruis tuli stiksnllä myöhäisen kyl-
l!M11
takia kylmään ja kosteaan maa-
han orastuen heikosti. Keiväällä
Tulwia Pohjanmairlla.
Wiime fntjrt puolimalissä on koko
mf'^e?éS4ia™ aaÍ!aaÍN|ahTU
waikiltuksesta omat tiet aiman fur-j®'*-
n 4
fj
fiibail Uiitoilmvitfl, rieobomm. i LE? Jil
torointaan ,uutta wafiinfoa tel,
ne, mutta kewätkylwöille se nähtä
västi tuottaa melkoista mahinkoa.
ml,Ua rm, itfnInBirlc fc
et,ä Hitto iota^ ebn^t. me,,e,. Zto^rS^HnftT'!
Samoin ilmoitetaan
Wenäjän manialle pääkaupungille, iliur^ alat au ra fiylrw
Puheeseen mac^si hrct Sftelno-
kom, joko kutti sydämellisestä nxts- ......
maa., lämpimän ma-rtafaiun. P.chu- hj
'i'*r
V
toirooa ta».
,Ktä.
mutta fc ^.wáwn-kt .. me»ba,.
Itnkttt knlmo ott päässyt ttamaatt.
1
Suuremmoinen wüWtehdas häwi
tetty.
Toukokuun 30 p. Inimittimät Sul
kanen piirin nimismies Pekka Kar-
sahtyt. Nnt nautti lionrmveneett
kohtalo armeluttamalta. Sü*irta mci
sitä Pitkän mutkan kimifkoa kohden,
koettaneet, kuten tnn- "nitta miime tingas'a saatiin se kään- toimomus olisi että koetettaisiin min
a u a a k a i v i a i n a s i i n s u u e i a a o n k u i n a o i s a e s a n s-
Höyrymciteen Kukkolan koskesta alas.
Vasikka Humalassa.
tiin. Tehtaalta löndetnt mefikect ta*
jfamarifotiiin. Tehtaan omistajasta
ci ole nxtrntaa tietoa.
Missä pienet rahat oliwat.
Oelluniai-aattona tönii poliisi
PiffihWesiiär:ren rannalla siron läk
kipellistä t:himn fämelnfepin, ott a
otti huostaansa Kun keppiä lä-
oli tunkeutunut Jämsän fiockcttpääl- 'hemmiit tarkastettiin ja sen ..nuppi"
lii Rantalan torpassa. Märkii oli pi= kierrettiin auki. solahti kepistä taia
pteuta hopearahaa Poliisin eteen. Na-
.... rabat olt Bemarmen ascmakonttoris
kcvfelta Potkit ja melatvsut. Mi.rro» |a setelirahoiksi.
k
reb
jassa kunnossa ja ojissa irirtaa mesi zElämän Walo No. 42 Cary, Wis.
Alhaiset maat omat Armo Lindroos. Edustamatta oli
Cttni No. 5 Dollar Bay, Mich.,
aasen on we-
marsilla. Niin on asianlaita m. m.
Seinäjoella, missä eräissä kohdissa
1
... an wesi on leminnyt laajalti joen ttto»
uatmannel ,en Bc,,a,an ckuotaiam
tanlin (j
ei tul-
U»fi SMmoe, Torstaina Heioäku»» 13 p. 1916.
Pöytäkirja,
tehty Suomalaisen Raittiusystä
wäin yhdistyksen 27 :ssä wuosijokouk
sessa joka pidettiin Vrantmoodissa,
Wis. Rauhankaiku raittiusseuran ta
lolla kesäkuun 22 ja 23 päimimi
1916.
1. Kokous alkoi yhteislaululla
No. 8 S. R. Z. laulukirjasta.
2. yhdistyksen esimies I. F.
Jackson lausui johtokunnan jäsenet
ja edustajat tervetulleeksi 27 :teen
vuosikokoukseen.
3. Puheella esiintyi myös Jacob
Isojoki (51issordista, Wis., puhuen
raittiustyön tärkeydestä lämpymin
sanoin.
4. Tehtiin kysymys, josko kokous
pidetään amonaifctta ja päätettiin pi
tää omenaisena kaikille, jotka esiinty
toät stroeellisestt.
5. Tarkastettiin johtokunnan saa
pumilla olo, jotka kaikki olvmat läsnä
paitsi toaresimies John Honkanen.
G. Waltakirjan tarkastajiksi •mä
nttiin And. Mäki ja Seemi Kangas.
7. Edustettuina o limat seuraa
luot seurat: Apilan Kukka No. 57
Marengo, Wis. John Laitinen, Suo
mi Sankari No. 50 Clifford, Wis.
Hanna ftattermikfo, Walon Kipinä
No. 22 Iron Belt, Wis. Kaino Rei
nikainen, Kaleman Miekka No. 28
Montreal, Wis. John Watnio,
Kerttula ia Aug. ^uuit,
Rautakotmen Kukka No. 38, BuhI,
Minn. Laakson Kukka No. 31 Can
more, Alta, Canada, Tammi No. 53
Menahga, MinX, Riento No. 15
Ishpeming, Mich, ja Saaren Kukka
8'
I «moite,aan Lapuatta..«-««». S-6n
jä meden alla, puhumattakaan heittä- Fred Kvrttula ja Aug. Juuti.
10. Esimies I F. Jackson pyysi
fl)Imöt otoat jo
u
,,
1
taanotosta ja waltuuston termeisistä A/lnn wapautumista kokouksesta mähäffx ai
fi'íúsfomalle, jossa nämä tulemat jaa*
fofonűűn mcnmnin
Va­
nousemat tuiman aikaan saamat ma-
infh,
tuntiasi,
«—»jen «ätsi
9. Tilintar^stajiksi tralittun:
kaa ja lrä|iatfaifefsi esimieheksi mä
nttiin ?lnd. Mäki.
11. Luettiin edellisen muosiko
kouksen pöytäkirja ja hymäksyttiin.
12. Luettiin johlofitttitait kokous
ten pöntäkirjot ja hymäksyttiin ne.
13. Pibettiin pieni mältatka.
14. Seurasi felfustelu lasten
jatijiitfii. j_a fDiifilaapcI. ^.iwoMn .toteen. K? .• •,
Sulfa-
$
H.
mi polku oli fomaffi tallautunut. lmititlKi"l'lia kerran kuussa pyhä.
„Tetjtailqaa" etmat •miranomaiset ta-
bompaa m. m. taton HlKfe.-J)am-n. I|c(lmu,ct keitokset kaadettiin maa
va miten ollakkaan. Parin päimän^an ja työkalut rikottiin.
perästä kehittyi näden wälille niin
herttainen suhde, että ystämällincn
Harwinainen koskenlasku.
Klikkolan koskesta laskettiin m. k.
9 p. höyrymenc „Toimola". Mainit
tu höyrymene ott ollut neljä kesää Ka»
ruitgit järmcllä. Laskijana oli A.
Rantakallio. Alussa meni kaikki hy-
...akaamassa. ett iá „otini-i nuo
ja 2 kpl. 50 pennin rahoja. Mn öhem
feiitmtut maliaan asti. ei Mä oli mitt ilmestni fer»:tt omista-aksi eräs
tahrine jo poispäin tulossa, jolloin kirvesmies Asikfalan ^uiffulan kn
bärfi kuoli saamaansa mnrhiliiseeit kadottamanpa summan tai
Pistoon. Käärmeen oli härkä purrut !°". ^^keeit, kun hopea
,v.
g, ,allfui toroomufienfa
ta rtcllecnhn loctcttainm laM.lic TaS-

1
ise 11 fattttaf- kattaa raittiutta, yksimielinen Pää-' tiuosikifou.
amustaa muita ja jo«
Lopetettiin kokous. Pidettiin IV2
tuntia päimällisaikaa.
I 15. Kokouksen amasi esimies
ív. Jackson. Kokous alettiin yhteis
laululla n:o 36%. R. U. A. laulu
kirjasta.
16. Tuotiin esille uudet toimet.
Kalciman Miekka seuran edustaja toi
esille tanssikysyrnyksen, jos Paikallis
seurojen huoneissa saa tanssia. Seu
rasi mitkäs keskustelu. Käsiteltyään
tätä asiaa tehtiin päätös: Joka pai»
kallis-seura saa tehdä säännöt tanssin
min, kunnes moi ma kas aallokko löi, suhteen kuten parhaaksi huomaamat,
ikkunan rikki, jonka kautta wirtasi ^paikkakuntaan nähden, kun ei sään
l"wu»seen, niin että kone tn)-
raitti.tMnällc
tnäen ja Ikolan knläitt mäliltä tän-!^° jäsentä joka rikkoo tuPauk
dessä Humalassa makaamassa. Paik- s^nsa kahdesti ja kahdesti uudistaa,
kaa Iälienmtttt tarkastettaessa löndet- Päätettiin tehdä muistutus kaikille
tiin lähistöltä vonti kateiltaan osia, !paikallisseuroille että säännöt omat
ioe-iia «bteičuifovia uittamaan taik-"T7
fiaan noin 1,500,000 kappaletta uk-(..naukut" ranffimarastosta ja oli fc' Otettiin fcsfnvtcltanaksi pit
kipuutű ja joukon nti 30,000 kuutio-,lönbettäiõsä aimon kuoleman kielis'ä.hlijarahaston edelleenkin fannattr
..Humalainen" mietiin hemosella ko-'mifesta. yksimielisesti lmmi-Hnttiii'
ja toimelle mn-
hiitgofii ja kun ci tanssia panna toi»
nimessä. S. N. f). ?).
mmt
feitratt
sia silloin kun on Henkistä ofiictntaa
ja myös poistaa lapset tanstilaisuuk
sista.
17. Walon Siipinä seuran edusta^
ja toi esityksen että otettaisiin käy
täntöön tunnussana ja raittiusko
p:nä ^koukset pidettäisi suljettuna ja Immäi
mältaika.
Pyk. jo-
joka paifafiisieitrait maksoit 5 senttiä
joka jäseneltä puhuja rahastoon re=
Porttien mukana.
20. Seurasi keskustelu mil'v
moitaifiitt saada innostusta raittiit-:
tnöbön. Vilkas keskustelu seuran,
josta ilmeni että tiksimtelticsn koctct
täisiin tehdä tämän asian eteen iö
tä. S. N. ?). ?). lausui ioirvontitl
sensa että joka paikallissenra t:f:?:
parhaansa mukaan, fierättääkjcnfi
rcn kansan tarmokkaaseen ti^hv
raittiusafian rtfcn.
Lopetettiin kokous ensi
21. Laulettiin laulu ?u\ '2'v Z:
nen pätmä kesäkuun 23 P. 1010.
22. Kokous alettiin kello 8, lau-
lettua laulu No. GO S. R. J. J. lau
lukirjasta.
23. Tilin tarkastajat tóimat julki
tilit, jotka oiottiroat seuraamasti:
SautausatHi kassa.
Entinen kassa $416.1G
Tulot miime muonita .... 84.80
Entinen kassa ja tulot
Menot.
Kaksi kuoleman tapausta
$500.96
$100.00
Nykyinen kassa $400.96
SBarsinatnett kassa.
Tulot wiime rouonna .... $ 88.25
Menot $109.48
Menot enempi tuloja ... $ 21.23
Menot münte rouonna.
Neljän marttaalin menot $ 20.20
Vuosikokous ja matkapalkat 44.2b
Kirjurin palkka 45.00
Vhteensä $109.4b
Puhuja kassa.
Entinen kassa $61.56
Raittiuslehteen 5 osaketta 50.18
Tulot miime muonita
$11.38
$10.00
Nykhinen kassa $21.38
Saaren Kukka raittiusfeura Kear
sargc, Mich, omaisuus lähetetty seu
ralle lokakuun 25 p. 1915.
24. Tilit hyväksyttiin ja myön
nettiin kirjurille ja rahastonhoitajal
le tilimapauv.
25. Luettiin kirje tullut Elämän
Walo raittuisseuralta Gart), Wis.,
jossa ilmoitettiin haluamansa erota
S. R. A. A. Jätettiin tämä asia tu
leman johtokunnan toimitettamaksi
lähemmässä tulevaisuudessa.
26. Waalin tarkastajiksi malittiin
Seemi Kangas ja Kaino Reinikai
nen.
27. Tuli esille johtokunnan sijoit
taminen. Walituksi tuli seuraamat:
Esimieheksi John Honkanen, Mont
real, Wis., maracfimteheffi John
Mainio Montreal, Wis., rahaston
hoitajaksi I. B. Olson Iron Belt,
Wis., rahastonhoitajaksi ^acob vfo*
joki Clifford, Wis., kirjuriksi Hilda
Lake, Montreal, Wis., luarafirjurif
fi Seemi Kangas Iron Söelt, Wis.,
jäseneksi Matti Lipponen Marengo,
Wis., And. Mäki Montreal, Wis., ja
I. S. Jackson Iron Belt, Wis.
I 28. Kirjurin ja johtokunnan/jä
nten pylkat en|i muonnc^ somat
c#°n,lflMi mmma-
n|Ü
"if00 f"-fka paifkakunnatla paunaa» toimeen Pidetään Car.,. Wis. Elä-
lapolttoa Pidett.., fovfa paikalle ime- man Walo raittinc-'euran talolla joi
mahdollista kesäkuun aikana. Jätet
tiin tämä johtokunnan määrättötoäk
si.
31. Keskusteltiin mat li nai ien
kassan kartuttamisesta ja jätettiin
johtokunnan huoleksi panna toimeen
juhlia yhd. hymäksi koska on hymä ti
laisuus, jos ci ennen, itiin muosiko
fonkfen loputtua ensi touotttta.
32. Kirjurin takaajat And. Mäki
ja Iofijtt Honkanen.
33. Rahastonhoitajan takaajat
wuodekji. Giitettiiii (ia-
Jackson ja John Wiita.
34. Asetettiin uusi johtokunta
35. Päätettiin jnlaista Pöiitäkir
jjn Päiivälehdessä, Auttajassa ja Un
Jccsa Kotimaassa.
36. Luettiin kokouksen pöytäkin a
ja hyiväksyttiin.
37. Puheenmuoroja käytettiin
175 kokouksessa.
38. Esitettiin kokouksen lopetta
i s I i a k s o n u u i u
den toiminnasta ja raittiustyön täi
keydestä meidän suomalaisten ke:
kuudessa, kehnittaen innolla taistele
maan tämän tärkeän työn iaamutta
miseksi ja etisiksi saada lapset m.
kaan, sillä niissä on meidän tulemai
suuden toino.
39. Kokous lopetettiin laulettua
laulun No. 55.
Kokouksen puolesta
I. F. Jackson, esimies.
H. M. Lake, kirjuri.
Matta, joilla cl ole omistajia.
Europassa soditaan maapalastcu
omisws-oikeudcsta, mutta silti on
maan pallolla (mielii suuria niaa-alo
ja joilla ci ole omistajaa eikä ran
'ban aikanakaan kukaan ole rnälittäuyt
niiden o istus oikeudesta.
Jos siirrytään tnicspolmi takape
rin a'assa, itiin koko Afrikan maan
osa oli ilman omistajaa. Siihen ai
kaan ei miit maltiolliset, sotaiset eikä
nhteiskunnalliset syyt olleet niin Pai
namia, että olisi katsottu Aarikassa
olemien uutisaiutusten omistusoi
keutta itiin tärkeäksi, että olisi kannat
tanut niitä tamoitella. Samasta
syystä omat nyt mielä monet alueet
ilman laillista omistajaa.
Niin esim. asumat meidän aika
namme maalipallon pohjoisin kansa,
eskimot, Etaliissa, Grönlannin lätisi
rannikolla, aniclä ulkopuolella mal
tiollc kuuluimaa osaa. Tanskan mal
melliscsti on kaikki maa siitä Pohjoi
seen mielä kokonaan mapaata. Tosin
cimät Grönlantiin tutkijat ole tahto
neet loukata Tanskaa cimätkä ole
pnstyttäneet sinne jonkun muun roal»
tafunnan lippua ja kun 10 muotia
sittc Orleansin herttua Jvilip kutsui
osaa tutkimastaan Grönlannin itä
rannikosta Bis arc in nokan Poh
I joivpnolella nimellä Terre de France,
nostettiin Tanskassa koma mas
^alciufe sitä mastaait, jotta nimen
taii%i muuttaa nimeksi: „terre du
due d' Orleans", joka ci ilmoittanut
mitään pbdistymistä Ranskan Puo
lelta. Mutta todelltnuibv:ra ei Tans
kalla ole sille suurempaa o.^nstnsoi
^utta kuin jollakin muMMMM^d
nnlíó.
S- vackson. imat eräälle tällaiselle saarelle, tulr.rot
1
Slofottaan omistamar"iW» 'ina- ta
c»mat mielä tänään Huippttwiioret ia
Ívratt3 Josefin maa. Ne lukuisat
matkustajat, jotka rairiiait aikana
Httippumnorilla matkustamat eiwät
lötidä siellä paikkaa, jossa nätittäisi
irät passinsa, kun et ole ntitäänm mi»
rastoa, jolla olisi oikeutta kn'yä sel
laista. ^ratij Josesin maalla on sa
moin.
Suuri määrä saarta Amerikait
mantereen etelä Puolella on ilman o»
mistä jaa. Sellaisia omat Etelä
Sanbmich saaret, Et^lä Orkney saa
ret, Etelä Shetlannin saaret ja Etelä
Georgia.
Indian maltamcren eteläosassa on
mielä lukuisampia saariryhmiä, joil
la ei ote omistajaa.
apotti tulee ottamaan haltuunsa
näitä ilman omistajaa olemia saaria
niin pian kuin ie ehtii. Mutia siellä
o n s a a i a o i i i i i s i o k a i o e i i
toinkaan astunut. Mun sak'alai'et
paikoilleen, jonka toimitti esimies I. !tv_ 1001 ctciänaParctkcilään joutui
Prince Albert antaa laatua
eikä palkintoja!
Prince Albert tupakkaa on aina myyty ilman ku
ponkia ja palkintoja. Me pidämme parempana an
taa hyvän tupakan. Siispä kun panette Prince Albert
tupakkaa piippuunne eli pyöräytätte sitä paperossin,
niin te saatte persoonallisen tiedon siitä hyvän tupa
kan nautinnon todellisuudesta joka on teille valmis
tettu.
Koska Prince Albert tupakan politiikka on antaa hy
vän tupakan eikä kuponkia ja palkinneita, niin sen
myyntiä eivät millään tavoin rajoita hallituksen eikä
valtion määräykset niiden käyttämisessä.
jRiNEE
Kansallinen ilosavukc vastaa jokaisen tupakanpolttokysymyfcsen. Se näyttää to
teen, ettei se voi pistää kieltänne eikä kirventää kurkkuanne. Se todistaa että se
patentin saanut valmistustapa, jolla se valmistetaan, tekee Prince Albertin kaikkien
kansojen paljouden suosituksi.
Polttakaa siti teidän rakkaassa piipussanne eli kietaiskaa siit i paperossi, se antaa teille
suuremman huvituksen, se on niin viileätä ja hyväntuoksuista ja miellyttävää. Ja polttakaa
niin paljon kuin tahdotte, se ei pistä kieltä eikä k:rvennä
kurkkua Mitä pikemmin tutustutte Prince Albertiin, ai ti
pikemmin te tulette tupakkaonnelliseksi.
Parhaita elämän vakuutuksia
antaa
SCANDIA
CHICAGO, ILLINOIS.
'\hkeruuden ja säästät äisvyden koulu.'
Suomalainen osasto
Tiedustelkaa erityisiä vakuutuksia.
Suomalaisia asiamiehiä ja
naisia halutaan.
saarella olemat däimet heidän luok
sensa, niillä ci ollut mitään pelkoa,
sill tic ciroät olleet ihmistä ennen
nähneet.
Käytännöllisiä nenioojfi.
Nenän pnnerrus ja ihon keltái
funs parannetaan hetpooti puraksil
Ia.
Suola on mainiota hammas-
pulrocria. Se parantaa m. m. pa
l)anbajuifen kienaitykson, jos se joh
tuu hampaista eikä huonosta watsas
ta.
Kukat ircfilaftéfű pysywät kau
an tuoreina, }o« lasiin pannaan pa
la hiiltä tai tiputetaan hiukan kam
irerttifpirittiä. Mukfamarfia on leikot
totoa joka pätmä hiukan ja mettä
waihdettawa.
ta ulottuu ainoastaan am.^aMitl«!{'J* WtoWuifR. joi lampi,n
asemalle itäisessä Grönlannissa. Ni-
Erpitlilla on ominaisuus, jota
ei niin yleisesti tunneta kuin fc an
saitsisi. 2c nimittäin imee itseensä
hajuja ja kaasuja, ecu touoksi se olisi
l?ywö makuuhuoneissa, joissa nölamv
pu pataa taikka joissa monta ihmistä
sairaita tai 'lapsia makaa. ?)ölampus
ta u'ein Kihtotoiit wahingolliset kaa-
n nn n n n
läheisyyteen asetetaan katitia halaistu
sipuli, joka mctää itseensä samiin ia
kaasut ja puhdistaa ilman. Samoin
mctää sipuli itseensä fairaitten biostu
mat ja haiut. itam sipuli on siten
käytetty 12 tui
tawa tuores sipuli.
Sääntönä on poikkeuksetta se,
että kukaan ci mielellään tahdo kuul
la meidän rehellistä mielipidettämme
missään asias'a.
Argentinassa on nautaeläimiä
12 miljoonaa, jotka onxtt saatteet al
kunsa 8 lehmästä ja 1 härästä.
£n oikein tukkia koiran snu
íimfaPValeeíta.
iPOPEN
PURU-NUUSK
ME TAKAAMME
dhi Corenha»»n Nuuska on nyt j» on
lXMJ
ai*
o«itit täydellisesti puhdas'a.
Jo» teidän kiucpiaalianne et ole s
iti.
lähetämme r~e s.-a teil e postissa tavaili-
Säilä hm.iaKa, 5 sentillä, ioatikcn kunnes
kauppiaanne voi aikaa sitä pitämään varas
tossaan. Postimerkkeia otetaán.
oti
'A.
maailman partita panK
tupakkaa.
r.VMAW.BBlTTON
CO
KP A KT
HAMMAS KITTIÄ
Voitte Itae oilsliammasliUllrärinne kiyt«änSll*
Hammaskittii kolossa, joka neo tiivttilä, niin
ettfi kyLinU ilme eikilTaoka sinne píiase«.Hinf
poeti mak sn
iiw'n...2.")C.
Liwin'ü 'n Apteelri on gtiqrln
taom. Ajjteeki Vbdyavallols-sa——
OyitH P. A. Llgneli Co—Surerkir. WH.
Jokaisen Prince Albert pekin loisella
puolella te I ydätte swiit: "Valnvstus*
la, a saanut putenlln heioak. Jo p. I«07."
Albert
Ottakas Prince Albertia kaikkialta p«ali
sissa pugseksa 5 sentti», punisissa linakie
•ol»sa 10 senttiä: puolentois.a pannan tlea
kannuissa ja pannaa lasl-astloisea, jeisia
moleramiasa eo kee-eessiciiiltii varailetirt

Kun Dlähärmässä m. k. 11
No. 17 Kcarfarge, Mich.
ma.. ra.aUa tsun'on tntamn tiuolcl- ... ....... 20. «tirttiin pieni roärioifa
Ia Saofiin k.iliissä. Poltti.,..,
ry. Wis. }a Montreal, Wis. Hyiväk-
the national joy smoke
JL J. REYNOLDS TOBACCO CO., Winston-Sakm, N. Cj
LIFE INSURANCE CO.
417 Metropolitan Building,
MINNEAPOLIS, MINN.
Copenhagen
Union quae. New lurk.
IZZNM -'M
tOKG BUP-MMG PH E AM»
CIGARETTE TOBACCO

xml | txt