OCR Interpretation


Uusi kotimaa. [volume] (New York Mills, Minn.) 188?-1934, September 16, 1921, Image 4

Image and text provided by Minnesota Historical Society; Saint Paul, MN

Persistent link: https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83025242/1921-09-16/ed-1/seq-4/

What is OCR?


Thumbnail for

-V^V*
,4X&
Vi
á- 'f'-'
ii
i KV
'V ,.1 -V/f,
.-:S ,v
•frv"
M5.'.
X*'
*M'
1
z
V*-3'•„ 4.^
t»i
V ,i
musi kotimaa
jwsKchy kahdesti IM, jefc
Etiitot w Perjantai. «UauMmtti
Ptüuofüerta
yhdysW«ll-iHs«H i-
|2.70
Puoli »vuosikerta 1.60
Molmelta kuukaudelta «75
Sv»«ee» ie ftnnWriti
Mo vuosikerta $8.76
S#oIi vuosikerta 2.00
ftetaielta kuukaudelta 1.00
TiKmsrahat toot lähettää joko
»oStimoneyorderina toi tmAtasfchtf*
H» ftrfeeftfä osoitteella:
U«fi INftmee
Vew Aork Mill», Sthm.
A»U«istj:
Eesfan Ääni ftaitesssftttti.
Vo'uner Karvonen, Liikkeenhoitaja.
Toivo Hiltunen, Toimittaja.
Tilaaja, joka muuttaa afoitteenfe.
Smotttafoon sekä entisen että uuden
aloitteen, siten tulee osoitteen muutti
bchi^kfi nopeimmin ja varmimmin.
ÄütSi toimiwkselle tulevat kirjeet
lähetettävät osoitteella,
U«si
Rem Aork Mill», mwl
Vuhelin 98.
Aet
of Hwrék », 167».
Ryt fun elonkorjuu on ohitse
Melkein kaikkialla olisi lehtemme to*
jiWtämicn ryhdyttävä entistä suu
remmalla innul! a toimimaan tilauk
sien hankkimisessa. Meillä ei ole
»vielä paikallisasiamiehiä läheskään
kaikilla huomatta nummillakaan suo-
Jitalftfc^icn ast^inpchkoilla. Ettekö
voisi ryhtnä tähän toimeen tai moi
sitte kai ainakin kehoittaa siihen toi
mecn sopimaksi luulemaanne henki
löä ryhtymään Uuden Kotimaan a
siamiehcksi. Me maksamme hyvän
palkkion asiamiclnllemme, mutta me
emme pyydä tähän toimeen ainoas
taa» tmfffion wuoksi, toonu se» asian
edictäm»seksi, jota ltafi Kotimaa e
dustaa. Meidän lehtemme on kan
san lehti ja siksi me toivoisimme lu
fi ja tm mc yhteistoimintaa sen levit
tämisessä.
Sankalla kerin n lienee sitpitua mai
nita myöskin siitä kuinka paljo luki
jntmne woisiwat avustaa ilmoitusten
haukkimlsessa lehdellemme, jos he lii
5ep,ukoissa maiuitseisivat lehdestäm
me liikemiehille, jo? ovat siitä ilmoi
tuksen nähneet tai fitte huomauttaisi
vat heille siitä, ellei heidän ilmoi
tustaan lehdessämme ole. Tiellä
missä lehtemme enemmän leviää
möisi joku toimelias fimtilö ansatta
mvökm siewät sivutulot ilmoitusten
hankkimisella. Kyiykääpäs siis eh
toja ja asiamieöohjcita konttoristam
me ja ryhdytään oikein yhteistoimin
nau hengessä toimimaan himan kan
san lehden kohottamiseksi tn ahtaviin
maksi suomenkieliseksi lehdeksi Ame
rika csa.
O
Maanvilielijäin köyhdyttämi­
nen ja katkeroittaminen merkitsee sa
maa kuin kuiroata ja myrkyttää katv
sakunnan elinlähteet. Bernard
Baruch.
O
Ainoa lainlaadinta mitä suur
liikkeet suosittavat maantuirjcíijötn
suojelemiseksi, oroat sellaiset lait, jot
kg antamat fatitrltiffcille cnsiinäisen
tilaisuuden päästä käsiksi maanvilje
lijäin rahoihin.
Lit
9ie,
lukaali ei voi mielessään kn
witella. kuinka paljo siveellinen elä
aniini a voittaisi, jos Hän alituisesti
itttäifi periaatteenaan ilmaista rehel
lisesti, säroeästi ja suoraan uni ecu
ja ja mielipiteillä sekä yksityisesti et
tä julkisesti, ei koskaan menisi ltial
Zisnuksiin eikä kohtuuttanuutksÄn.
Helen Keller, tuo kuuluisa sokea
jet kuuro tyttö, joka oppi puhumaan
fa ymmärtää nyt toisia ihmisiä sekä
fueritti tutkinnon korkeilla arvolau
seilla Rabclifjen opi?resta, on lausu
nut. että "Nonpartisan Liitto oti
foifkcin valoisin ja toivehikkain il
miö Amerikan poliittisessa elämäs
in-
ienff ist amme omat
1
Wck« SbtiSBSS ÖBfÜÄtttWWl.
halutaan tieto* ja osoite-ilmoituk
set $1.25 kerta, kolme kertaa $3.00.
Nimenmu ztos». ja atvioerv-ilmoituk- Ajoille
set $1.50 kerta, 3 kertaa $3.75. Kih
laus. ja vihkimä-ilmoitukset $2.00.
KiitoSlause-ilmoitukset alin hinta
$1.00, pttemmiltä 3 senttiä sanalta
Syntymäilmoitukset $1.50. Kirjeen
vaihto- ja naima-ilmoitukset $1.25
kerta, 3 kertaa $3.00., Kuolonilmoi
tukset pienen ristin ja yhden vär
syn kanssa $2.76 ja ison ristin ja
yhden värsyn kanssa $3.26 ja jokai
sesta lisäwärsystä tai kiitoslauseesta
50c. lisämaksua. KaiM muut tila
päiset ilmoitukset 50c. palStatuu
matto kerta ilmoitettuina, 45c. pals
tatuumalta kun sama ilmoituS jul
kaistaan kaksi kertaa perättäin ja
40c. tuumalta kolmelta kerralta. Pi
tempiaikaisista ilmoituksista alen
nusta sopimuksen mukaan.
Kaikista tilapäisistä ilmottnfftfetfl
tulisi rahan seurata mukana.
Huom. 1 Ilmoitusten pitää olla
konttorissamme viimeistään lauan
taina ehtiäkseen tiistain numeroon
ja viimeistään keskiviikkona ehtiät
seen ^perjantain numeroon.
•WIE­
THE AIM
or
THE ÁMKJtICUi
Salat julki.
Mc emme ensinkään ihmettele,

jotka pitävät raähtmtnän ^stö. Sc on juuri tuo iaantttmtff-!
^a muutamat meidän sari-, ott Minnesotan valtion metsänhdita
selittäneet. että ja (State forester) W. T. Cox Iä
liitti edistää roatumrakkautia ja ott hcitänht íaiunnaíeíiíille iuEaisrama'k
soyllnten kuivuuteen, joko tunneli i fj kirjelmän kaikille tovnin Neuvos*
műonvitielijíiiitt sad M. i tojen (Town Boards) puheenjohtajil-
y z
{-ill'. 4 'F. 'i i *'v
et­
he huomaavat raitoja ja liiallista
radikaalisuutta yksin Farm Bureaun
fanfallivIiitoMakin. Minnesota on
ki nykyiset olot oraat sensijaan ainoat
oikeat.
Me tiesimme, että nämä valtiolii
toTt johtajat eiroät tule tekemään mi
tään ntaattmiljelijäm eduksi, kun mc
näimme näiden vehkeilijäin. Potte
rin ja Cashmanin, ja valtion näyt
telyn yhteydessä kuuluisaksi tulleen
Murphyn kiipeävän sen johtoon.
Edistyksen armeija ei voi marssia
pitkälle eteenpäin, kun sitä komenta
vat edistyksen raihoIli|et. Mahdolli
sesti mc olemme laiminlnöneet was
tuunalaisuutcmme, kun emme olt
lainanneet enemmän huomiota näil
le pontifoitfijoille, mutia meitä on
tähän saakka syytetty siitä, että emme
ofe ritttäroasti jjl,«aneet heita 1«
heidän työtään
Mahdollisesti kun maanviljelijät
oppimat paremmin tuntemaan näitä
suuria, johtajia ja juurta eversti
Wilkinsonia, He eivät syytä meitä
itiin paljo siitä, että olemme olleet
äänettömiä heidän suhteensa kitin
tiiftäraät meitä siitä, että emme ole
julkaisseet kaikkea sitä roskaa mitä
Heidän ylistämiiefsecn on meille lä
hetetty. Nämä johtajat ott valmis
tanut Minnesotan 'Farm Bureqtllc
valtion tantumuffellinen sanomaleh-
imclua, ttiimutäit saainat aikaan. Ko- tellin en sanomalehdistö, eikä maatv !!!f 1*tt ^lm^on asemaansa, meidän
iteelle, joka käyttää kaiken bötirynui milielijäiu omistamat lehdet, jotka ,mC
puhaltamiseen, ei jää mitään jälelle
^pyöriensä pvo inttämiseen. Mikäli
UoäHcmiättc melua, sikäli voitatte
töotmtto. .iks
oraat koettaneet saada maantoiljeli
jät toivomaan suuriakin parannuksia
näiltä miehiltä, lotka omat niin lä
heisessä yhteydessä tuin miehet voi
mat olla surkeankuuluisan Burn
auistin ja hänen seuraajansa' Preusin
kansia.
Me tulemme sanomaan enemmän
tästä asiasta sitä mukaa kuin uutiset
Ütlevat julkisuuteen. Nyt kun nämä
jalat ovat tulleet julki niin koetel
tujen ja luotettaraien maanviljelijäin
järjestöjen virkailijat tulevat esille
kertoakseen miten nämä politikoitsi
jat teesi enettyinä maanviljelijäin
ystävinä ovat yrittäneet särkeä hei
dän työnsä. Avomitlisvvs ja afiain
tarkka seuraaminen tulee osattomaan
maanviljelijöille mistä tuuli puhal
taa ja miten tämä "monkey business"
tüoibaatt lopettaa. fv
O
Metsäpaloie» ehkäisemiseksi
i
V N 1 **§•, íW [t** i*
le ja palowahdeille Mire Wardens).
Waltion Metsänhoitaja- ahtaa tuossa
kirjelmässään näille tolvnin. mirfav
seuraamia ohjeita:
rivun
Townin virkailijain kaikkein tär
ci it tehtäivä niittiä tahansa hädän sat
tuessa ou suojella asukkaiden henkeä
ja omaisuutta, tiiiat Paljo huomio
ta ei voida antaa pienille näeunöv
sesti vaarattomille valkeille. Sel
laii'et metsäpalot kuin Baudette
Spooner palo 1910 ja Cloquet-Moo^
se Lake palo 1918 olitoat seurauksia
useista piffitmaffeista, joiden luul
tiin olevan kontrollin alla ja vaa
rattomia. Monet niistä oltroct tur
metoalfcita, joiden nseiden annetaan
valaa pitkät ajat ja jatka kasroatoat
suuremmiksi, palavat syvemmälle ja
tulevat vaarallisemmaksi. Piakkoin
knlmyys tuimaa ruohon ja muut
fašro.t, joten valkeanwaara suuresti
lisääntyy. Minkäänlaisia valkeita
ci tulisi sytyttää syyskuiwiLn aifíirta.
Täten annetaan ohjeita kaikille
townsb'ppien palowahdeille ja metsä
virkailijoille:
1. Mitään polttolupia ci saa an
taa ennen kun maa on lumen peit
tämä.
*2. Heti kun valkea fmomataan on
Pttlowahtien tai asianomaisten vir
kailijain ryhdyttävä nopeisiin toi
menpite isiin.
3. Kun suurempi valkea huoma
taan tai sellainen, joka tootft kehit
tini uhkaavaksi, on sitä Pantava mie
het sammuttamaan ja ilmoitettava
lähimmälle metsäwartijalle (Forest
Ranger- tai valtion metsänhoitojal°
i Ie, Old State Capitol, St. Paul,
Mmtt.
Wihdomkin oraat* salat tulleet jul
ki. Minnesotan Farm Bureau Fe
derationin johtajat oroat tuoneet e
sille vaswL'Wkseiisa, U. S. Grain
Growers immnitelmaa («noinfum 1tion ®otfo»irfciltinii. fuo^mmeta.
... I Ci'ittt mtphpt n» mntftht imnmiit=
katma muttatm maanwilzeliMn e
distysmielisiä pyrkimyksiä vastaan
i
,9k mciitn, jotta »ibämnte «Imõmw
ja fonoomme a,rfi, olemme joutuu
i. Mitään waltion rahallista a
i wustusw et voida antaa ilman Wal-
o. Kun miehet on asetettu sammut
tamaan tulta niin ott heidän johta-
ioffi 0,ctettnn,a
alkaa ilmietelieet (itä merkillistä k. sia palo-c,'wj hankkimaan lisaa s-m
fiiiiiijmietä, jotiv toaitijat $uriutui--ti:t
olVeufimtnjat, Potter ja tiiivtiiuaü, i ©iillä tapauksesja, että town
owal bnriuittoiiert Hfiuueiotau Farm ou useanchia luin Äksi pa
Bureau Fedecatjioonin pääjohtajina.
mi,S'
0011 on mclltömS
'ammuttamaan toi-
lovahti ti?wnshipin neuvoston ssi
tntes o$t korkein viranomainen palo
jen sattuessa.
Seuraavat kaksi kuukautta ovat
epäilemättä vaarallisimmat ajat pa-
kauppakamaricn valtio ja pikarinen! puhteen ja te teette valtion a
toiminta, sellainen, jota ebiStWic- i
f"ffainc
10
lifel maamvitjelijiit roaatitoat, on 6e. jten valwewksen pitäessänne ferfbo
ti Ieimattaroa bolshewisnii^si ja- kaik i uallisecti huolta- tässä asiassa.
p°'»akunnaIlenn-
suu-
Korkeista weroisia taas
hiukan
Kaikkialla Puhutaan korkeista ve
roista ja me huomaamme iloksemme,
eitä vihdoinkin näytään kaikkialla
tultavan siihen ymmärrykseen, että
verot oroat erikoisen korkeat muual
la paitsi Pohjois-Dakotassa. Oli
aika, eikä niinkään monta kuukautta
fitte, jolloin meitä pyydettiin usko
utua n »itä íioiíctustü, että verot ei
vät rlTcct kohonneet missään muu
aíLt kittit Pohjois-Dakotassa. Sen
i o e n u o a n u o s a n o a e e o k a
,jttc
fl,öttiroät
joTu ojf&
,lrfiioiIlml
tuota roskaa Dakotan korkeista ve
roista. nyt ruvenneet heitä lohdutta
maan sillä, että roerot tulevat alen-
tumaan tulevaisuudessa. Ensi muoti
na tai kahden vuoden kuluttua, sa
novat itämä politikoitsijat, me voim
me alentaa teidän verojanne, jos te
annatte meille äänenne.
Niin paljon kuin me haluaisimme»
kin nähdä köyhien veronmaksajien,
varsinkin sellaisten, joiden täytyy
pankeista lainaamillaan rahoilla
suorittaa roeronsa, saavan huojen-
tään toiveita tai hyvin vähän toi
veita verojen alenemisesta, vaan
sen sijaan ne voivat vieläkin koho
i
S
tű.
Tähän surkeaan asiaintilaan on
íuonnoílifia ja luonnottomia syitä, nyt takaisin.
Meidän väkilukumme kasvaa ja se
tekee roältfämättömäfst enemmän
teitä, enemmän kouluja, enemmän
maan avausta viljelykselle, enem
män virkailijoita j. n. e. Tämän
ohella meidän yhteiskuntamme tulee
enemmän keskittyneeksi ia yksi osa
toisesta riippuvaiseksi. Viisikym
mentä touotta Titte maonroiljelijätt
tarvitsi tehdä matkan kaupunkiin ai
noastaan kerran kolmessa tai kuudes
sa kuitkaudessa. Nyt hän ostaa ta
varoita kaikkialta ja nwvvi kaikkial
le. Tämä tekee tarpeelliseksi koko
joukon enemmän yhteiskuntakoneis
toa.
Mutta noma lisääntyvät kustan
mikset voitaisiin hyvin peittää el
lemme me olisi narri maisia toisissa
''uhkeissa. Mc rajoitamme hallituk
sen huolehtimaan sellaisista oiioUta,
joista et ole mitään tuloja suoranai
sesti. fa minämme yksityisten käsiin.
1
fcl
Wenäjällä on nälanhM''
fluttakaav- tai miljoonia kuolee
mita historia tuntee.
Wirallisten kertomusten! mukaan
ihmistä uhkaa pikainen nälkäkuolema
ikäänkuin ne oli simat syntisiä asioita,
sellaiset toimet, joista on suoranaisia
tuloja. Me maksamme $50,000
mallilta hyvästä-maantiestä merő
ink jen kautta, koska se ei tuota mi
tään suoranaisia tuloja ja tue an
namme rautatien tai sähkövoimalai
toksen yksityisille liikemiehille, koska
uiistä on heille suoranaisia tuloja.
Eikö tämä todellakin ole narri
maista menettelyä ihmisiltä, jotka
ntarifcinat korkeista iveroista? Ia
011
selittävät, että tällainen narrimat
snus on amerikalaisuutta. Ja ne yk
sityiset monopolit, joita me*tötcft
valmistamme, kiskovat ja nylkevät
meitä entistä ankarammin ja siten
jaattavat meille yhä vaikeammaksi
tuerojcmme suorituksen.
Meidän täytyy antautua siihen
-vaaraan, eitä meidät leimataan epä
amerikalaisiksi, mnistuttaafsemmc lu
kijoillemme, että ennen sotaa useat
Saksan kaupungit, jotka olivat va
rustetut parhaimmilla yleishyödylli
sillä laitoksilla, kaduilla, kouluilla- ja
yleisillä rakennuksilla, maksoivat
kaikki kustannuksensa näistä yleishyo
dyllisistä laitoksista saamillaan tu
loilla ja muutamat kaupungit suo
ri tiiraat liikevoitto-osinkoja asuffail
leen. Ja tämä on ainoa pelastus
On useita hartaita kristityttä, jot
ka eivät halua lukea Matthenksen
2? :tta lukua. He eiroät voi käsittää
miten hurskas ja rakastava Jesus
to oi lausua tuossa luvussa esiinty
män julman tuomion. Heidän käsi
tyksensä mukaan Jesus oli ihminen,
joka kärsi kaikki eikä koskaan lyö-
m*
V
fr
•^a todellakaan hän ei kyskaan
lyönyt takaisin itsensä tähden. Hän
ei tässäkään luvussa tuomitse kirien
oppineita ja fariseuksia sentähden, et
tä he olisivat tehneet mitään persoo
nallista vääryyttä häntä itseään
kohtaan. Hän ei koskaan ajatellut
itseään. Mutta kirjanoppineet ia fa- miin vähentääkseen
riseuksei olivat juuri koettaneet ul-,
foknllatuilla ja
viekkailla
lä saada Hänet antamaan
1
kysymyksil-1
kiljuntoja,
joiden kautta He olisivat voineet Un
hoittaa kansan häntä ivastaan
joissa menettelytavoissaan He onnis
tuivatkin pari päivää myöhemmin,
fariseukset ja kirjanoppineet olivat
Harmikseen huomanneet, että kansa
seurasi Jesusta ilomielin. He huo
masivat papillisten etuoikeuksiensa
joutuvan vaaraan Natsa ei itt kir
vesmiehen lisääntymän Ittosion ta
kia. He olivat väättänect, että hä
net olisi tap
ett 0*8»*
,^4
á
hirvMävimmistä murhenäytelmistä
Naiden näkkaänkuoleviw joukosta Faffihimmeetibuiifi miljoonaa nais
H» lasta huutavat leipää.
Mc vetoamme teihin avustamaan meitä noiden kärsiviD Miljoonien
Pelastamisessa.
Me voimme saattaa teidän lcchjotiAsenne tuottamaan nopeaa ja teho
kasta apua sentähden,
että
Mmeakymmeutä viittä miljoonaa
me toimitamme awust. jakatntsen Wettäjällä Arne-
ri kalaisten ystävien Palveluskomitean kautta, joka ott ei-poliittinen, kai
fiiipuolin puolueeton ihmisystävällinen järjestö, jottfa työskenteiijät »loat
I? I® aktiivisesti työskentelevät avustuspalveluksensa.
Jane Addams, Puheenjohtaja.
Ja sitten he tocttiraat saada uiko
hilloilemalla !kansan nousemaan hän*
tä vastaan. Ja silloin kuin Jesus
huomasi, että he alkoiroat onnistu
maan' tässä wehkeilyssään tees
kennellessään suojelevansa ktmfaa
Jeiukfen harhaoppisia ja. tuailanku
mouksellisia opetuksia vastaan
stlioin Jestts puhkesi tähän julmaan
tuomitsemiseen. Sillä Jesus tiesi, et
tä nämä miehet eivät tarkoittaneet
suojella kansaa, »vaan omia erikoisia
ihmisiä, jotka etu oi keuksiaan, ja hän koetti osoittaa
kansalle kuinka ulkoikullattuja nämä
heidän oletetut suojelijansa olivat.
Hän puhui siis ei omasta puolestaan,
vaan avuttoman kansan puolesta.
Mutta kansa tuli petetyksi. He
seurasivat noita fariseuksia. He
vaativat vapautettavaksi ryöväri
Barrabbaan, jonka nämä ulkokulla
tut kuvasivat olevan isänmaan ys
tävän, ja vaativat ristiinnaulitta
vaksi Jesuksen, joka kansalle selitet
tiin olevan Jumalan pilkkaaja.
Meillä on fariseuksia ja kirjanop
pineita tänäpäiraänäfin. Kahden
kuukauden fuluttua mc vietämme
kolmatta rouofijuhlaa sodan päätty
misestä, jonka piti lopettaa' kaikki so-
bat
korkeista vernUta, jollemme halua ^nsanvallallc.
palata takaisin ra-afalaisuuteen. Miljoonia nuoria michiä Wärvät
Scn täytyisi olla arncrikalaista,
huolimatta fiitii, että sc on järjcllis- 'nettiä tuhansia amerikkalaisia ihmis
tä. Sillä mitä järkeä siinä on, että ^K'nFia menetettiin tässä sodassa.
Muutamia päiviä fitte eräs tässä
sodassa palroellut nuori mies tarjosi
itsensä myytäväksi huutokaupalla
yhteiskunnan kustannukset maksate
taan kansalla ja yksityisille annetaan
kaikki sellaiset laitokset, joista on tu
loja
O-—-
Sunnuntai-luke
mista
"Woi teitä, kirjanoppineet )tv fa
risealaiset, te ulkokullatut, kun ra
kennatte profeettain hautoja ja koris
tatte roanhurskasten hautakammioita,
ja te sanotte: 'Jos olisimme eläneet
isäitnme Päivinä, emme olisi olleet
osallisia heidän kanssaan profeettain
vereen!' Niin todistatte siis itses
tänne, että olette niiden lapsia, lotka
tappoivat profeetat. Täyttäkää siis
te isäinttc mitta, te käärmeet, ie kyi
den sikiöt,kuinka te pääsisitte helvetin
tuomiota vakoon."
tehdä maailma turvalliseksi
tiin Än
f°tMn taistelemaan. Kym-
Bostonissa kenelle tahansa, joka tah
toi ostaa hänet palvelukseensa. Ja
hän pyörtyi huutokaitppapaikalla ja
voi ehkä kuolla, sillä hän oli nälkiin
tynyt työttömänä ollessaan melkein
kuoliaaksi. Nev Dorkissa eräs toi
nen nuori sotilas, joka oli sairaana
ja nälissään, vangittiin syytettynä
leivän varastamisesta. Tänäpähvä
tiä on kuusi miljoonaa työläistä työt
tömänä Dhdysvalloissa ja vähintäin
neljäsosa heistä on entisiä sotilaita,
jotka taisieliioat tehdäkseen maail
man turvalliseksi kansanvallalle.
£n mahdollista, että ensi viikolla
P. C. Toranley, mies, joka on uhran
nut elämänsä ankaraan taisteluun
kansan puolesta, ja joka tuomitsi sen
järjestelmän, jonka mukaan toiset ih
miset värvättiin sotapalvelukseen ja
toisten sallittiin tehdä miljoonia pro
siteerauksen kautta silläaifaa kuin toi
set taistelivat, joutuu menemään
vankilaan "epälojaalijtmdesta". Eu
gene P. Debs, joka vihaa sotaa ja on
aina saarnannut sotaa vastaan, on
virunut vuosikausia tvankilassa.
Ia samalla aikaa kuin entiset so
tilaat suurissa joukoissa kärsivät
nälkää ja sadattuhannet heistä koetta
vat saada edes sen verran työtä, et
tä pysyisivät hengissä, ja samalla ai
kaa kuin miehet jatka ovat vastusta
neet sotaa ja tunnotonta kansan riis
tämistä sodan kustannuksella, viru
vat roankiloissa, samalla aikaa Dh
dysvaltain kongressi on ryhtynyt toi
veroja niiltä
rikkailta ihmisiltä, jotka profiteerasi
teat sodan aikana hankkien siten itscl*
leen biljoonia ja biljoonia dollareita.
Ja kaifesta tästä Huolimatta on
ihmisiä, jotka nimittävät tätä kris
tilliseksi sivistykseksi! Ja he vielä
vetoavat Washingtonin ja Jesfer
fonin ja Lincolnin muistoon säilyi
tääkfee» «itot jeíIaiíUia fui^ ne nyt
ovat! a
Maamies!
joko óíet tilannut etncm
lehtesi Uuden Kotimaan?
haet »le, tee se
-K
I:
ÍL
A
WW:
eiäfflä
tsislelus

„ffKimä ott taistelua-," fen kuulee
usein lausuti
aroa n nykypäivinä. Use
asti vielä sen lausuja on hyvin syn
kän näköinen, ja luonnollisesti on
hänellä siihen syynsä. Kenellepä
työläiselle taiuä elämä ei olisi tais
telua taivalla tai toisella. Mutta
samalla fertaa tulee meidän nutistaa
se, että ei itku eikä huokaukset auta.
Ottakaamme ja katselkaamme his
toriaa sen roarhaisimmilta ajoilta ai
na tähän pätroään asti, niitt sen jokai
nen lehti on ainoastaan muistiinpa
noja ihmiskunnan elämän taisteluis
ta. Kumminkin olemassaolomme to
distaa sen, että aina olemme jäpi
kovienkin aikojen kulkeneet
ja
niin
femme toivottuja tuloksia, on mei- he tulevat tekemään kaikkensa s
dän käytettävä järkeämnte miekan
asemasta. Sillä tämä riistäjäin
luokka on niin monien verkkojen ta
kana, että jos miekan nostamme sitä
vastaan ilman järkeä, yiin aivan
roarntaan myös miekkaan hukumme.
He oroat kyllin epärehellisiä itse puo
lustamaan riistoetujaan, ..4 toaati he
rahalla ja riistämällään oikeudella
pakoiltavat orjansa, jos tarve vaa
tii, miekoillakin heitä puollustamaan.
He oraat aikojen kuluessa menneet
niin pitkälle, että esivalta, jolle mei
dän tulee kuuliainen olla, ott heidän
keppihevosensa, jolla He tietämätön
tä orjalaumaattsa ajavat yhä suu
rempaan kurjuuteen ja orjuuteen.
Oikeuttamme jos vaadimme niin
vasten tahtoammekin ajetumme lakia
ja esivaltaa vastaan. Onko silloin
esivalta sitä mitä sen pitäisi olla, ni
mittäin turvana ja takeena ihmis
kunnan .hyvinvoinnille ja olemassa
ololle. Ei ole. Meidän pyhimmät
oikeutemme ja lakimme on lokaan
tallattu joidenkin yksilöiden hyvin
voinnin *j(v ahneuden tyydytykseksi.
He ovat käyttäneet väärin osaansa
tässä maailmassa ryöstämällä fatten
elämän mukavuuden ihmiskunnan
suurelta enemmistöltä, itse mässää
mällä ylellisyydessä.
Tämä ei kumminkaan missään ta*
pauksessa tarkoita sitä, että heillä
0-
lisi Pienintäkään oikeutta tällaiseen
herruuteen ylitsemme, vaan päin
raastoin, sen työn perusteella mitä
Hc suorittavat olisi heidän mahdotoiit
syödä leipää, jonka han'kkimisessa he
ovat otsansa hiostaneet. Näin ollen
olemme oikeudenmukaisesti velvoi
tetut vaatimaan osamme, joka meil
le kuulun. Se kyllä on sitä taiste
lua? elämästä ja olemassa olostam
me Mutta samalla kertaa se on
merkki siitä että seuraamme sitä kut
sumusta, jottfa olemme velvoitetut
täyttämään tämän ja tulemien sukn
polraien hyväksi. Tämän, tehtäroän
ei luulisi ketään Hävettävän tai lais
kutiavan. Sillä mikä on kunniak
kaampaa ihmiselle kuin velroollisuu
tenia täyttäminen ja vielä kuin sen
täyttäminen ei vaadi sen suurempaa
nhraavatitmtto kuin että puollustaa
sorretun oikeuksia aina jvká tilai
suudessa.
Nyt kun olemme ottaneet enfi as
keleen ja perustaneet Maanviljeli
jäin Puolueettoman Liiton ja sille
lmroäksyneet ohjelmaku taistella sor
retun työtätekevän väestön oikeuksien
saavuttamiseksi, on meidän sitä myös
tuettava kaikilla mahdollisilla kei
noilla. Ei minkään puolueen sään
nöt kuolleina kirjaimina ole min
fään arvoiset, jos emme toimi. «H
Nykyinen kurssimme Rakaiäii«F
tyksiile SUOMEEN*
Postin kautta já
sähköteitse on
Smk 70:00
Dollarilta!
Myös myörnme pankki-eeei|dÉ
sia (shekkejä) markoissa yBiftauM
nitun kurssin jälkeen ja erik««ii&,
kolmen prosentin korkoa vetSiiä
matkustajien shekkejä doifcve^
sa, jotka Suomessa iuna8t*l**E
vsiellä V o i/m assa-ojg y^ui doikuia
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut reh«HUietywi^
postin kautta .011 15c. sumoultt
alle $20.00 sitä suuremmilta
tulemme nytkin kulkemaan.
Taistelumuodot on ollut kuittikin miltä mitään kuluja ei peritä,
aikana hieman eroavia, riippuen sii-1 Lähetyskulut sähköteitee ee
tä miltä Puolen elämä iulloitifin on $3.56 kaikilta summilta.
enempi ahdistanut ja miten voima* Kaikki lähetykset oeoliele*»
kas on ahdistajamme ollut ja mitä postin kautta, jos sähkö«an»w|ft
se on käyttänyt aseenaati. Mutta hetystä ei erikoisesti pyydetä.
taistelun alkuaihe on aitta sama. Se Osoittakaa lähetyksenne vét
ón taistelua elämästä. Se ei muu-, taanottajan ja lähettäjän •«•il
ia asiaa ketä tai mitä vastaan ih
miskunnan on täytynyt taistella.
Warhaisimpina aikoina, táistclu oli
kohdistettava villipetoja ja karua,,
kolkkoa luontoa vastaan ja tuskinpa
voimme kadehtia Ien aikakauden ih
misiä.
haudoissaan iloita siitä, että he elt
roät aikana, jolloin viholliset oli re
hellisesti vastakkain, kuten he olivat
villipetojen kanssa taistellessaan.
Tänä päivänä, kuten jo mainitsin,
on tämä riisto järjestelmä olemassa- puolueemme
olomme roihollinen, ja sitä vastaan
on meidän taistelumme kohdistetta
va. Multa ollaksemme ajan mukai
sia, tai paremmin sanoen, saadak-
teellä varustettuna osoitteella:
Foreign Department
Mutta sitä mukaa kuin ihmiset
sairoat nämä viholliset vaaratto
miksi olivat he myös laskeneet pe
rustuksen sille riistömahdollisuudel
le, joka nyt tänäpäivänä alkaa ko
hota huippuunsa. Ja ellei ihmis
kunnan taistelu-välineet pian ala
toimia aian mtikaisesti, niin entis- i den käytännössä toteuttamisen hy
ajan raakalais-kansat saavat vielä tväksi ja pane niitä käytäntöön.
Perustettu v. 1874
Varat yli $3,000,«P$.ft
Kirjoittakaa Suomeksi *eÄS
on kuusi suomalaista liikkees
sämme. I
Meidän ei sovi olla liian rooadK
aita puolueeltamme. Meidän tkyttzy
käsitiini se tosiasia, ettei maoilmeit
pahuus ja nurinkurisuus ole p»is.
icttavissa niin yksinkertaisesti, räti
dakseen puolueemme epäonnisW.
maan, siten saadakseen uudelleen fr
laisunden meitä riistää **i-
Jlmatt meidän henkistä ja ee*j^
lista kannatustamme ott siis ffo*.
lueettomon Viiton ^alot PerjioalM
vain unelmia. Mutta työtäirtort
väestö yhdistyneenä liittomme hhk*
man periaatteen tueksi luo sellaiM»
kokonaisuuden, että maailman
ruhtinaat tuntee heikkoutensa se» rin
nalla. Tullaksemme tietoisiksi jo M.
distyneiksi tulee meidän felvittdä M.
tä tärkeää kysymystä moititimme
faait niille osaveljillc, jotka ei »MR
ole tietoisia siitä kuinka suuri toelÉwi
on yhdistyneillä työläisillä ja fuiale
meidän on käytettävä sitä. M? m
mc tule moi maamme käytt ä«Mn
kuten ennen villikaniat toisten fan
sain ryöstöön tai nykvajan riisMPi
luokka meidän orjuudessa ja kurln^
dessa pitämiseesi, vaan me tooeZfaS
me oikeutta karktlle. Me tuomi*.
íemmc profiteerauksen vääryydetst ie
sen perusteella lopetettavaksi, fo8Se
se tuottaa hyvinvointia ainoasta»»
harvoille, ja miljoonille rehelliHHe
työläisille äärimmäistä knrjuietta.
Me emme hile dollaria jumaloi meest
siinä määrin, että sc saa määrätä ih
miskunnan ilot ja surut Waan me
luotamme siihen, että rehellinen to»
hedelmillään ravitsee ia vatifeffoe
tekijänsä, jos hän saa ne itse ebük
seen käyttää. Őainlaadinnan Taidle
me tulemme kumoamaan lait, jolle
ovci vahingollisia yhteiskuntamme
hyvinvoinnille ja laatimaan lafeje,
joiden turvissa voimme ottaa lm
saku n n alta riistetyn rikkauden hcM
tirkfen hitostaan ja käyttää sitä fan*
san hyväksi. Me roaadintme p«He
nntpautta, että voimme yhä enempi
selvittää tätä nurinfurisiiutta tiebet*
tornille työläisille, joutumatta nmofi
kymmeniksi vankilaan siitä, fnÉCti
tänäkin päiroänä kymmeniä Ameriken
kansalaisia istuu vankiloissa Wt
syyn perusteella, että omat rohjenneet
lausua totuuden. Kumminkin heidan
tuomionsa on laillinen nykyisten M
tien perusteella, ja monet chtriirtn
taistelijat saavat vielä saman Sui
tetun totuuden lausumisesta.
En siis kehotta ketään äärimmäi»
seen kiihkoiluun, päästäkseen mart
tyyriksi, vaan rehellinen sana san
koon tilansa aina ja kaikissa tilaifmrf*
sissa. Sillä luomakunnan korkeim
pina olentoina on meidän kehitettä
sita järkeä, joka meillä on, että voim
me nauttia kaikista niistä muTe
tmmffisto, joita maa-emo torjone
meille. Shtn meidän puhe- i e pai
uoroanaus rajoitetaan, emme voi »fH
toiftttamiue,»iläö» $
n
H.
Pääsee möärääieälfi
valtiossamme. Meitä jää roo*wi
maan kokonainen lauma kurjia %mt»
nia, joiden elämä on ollut Moneen
meidän työstämme riippuvaiStck
V*
I t'i". -M,..,-
/r1!»,.".
v

*at*red u eeeond elua euitNr e* tke
pww, o f.6# et New York Mills, MML,
«MSw the
WBWSPAPEKS PUUTUD I*
FOREIGN LANGUAGES.
Te help preserve. the IAmIs Mi
e*crei tr*4iuose of täie, eei eéopteé
teaetry, the Ucitei States of Amer
ica To revere its laws as taepire
etkers to lespect aai obey täem. IM
arrive aaceasiagly te quickea tke
public's ase of civic iuty. Ia all
ways te aii is msjkiag Uis cevatry
greater aai better tbaa we losai
Dr. Frank BillingK
Judge Hugo Pym
Hon. Walter L. Fi^her
Mr». Raymond Robing
Rev. Herbert L. Willett
Er-Gov. Edward F. Dunne
Bishop Charles P. Anderion
Äkkää odottako. Nälkä ei odota. Lähettäkää lahjoititksenne tänään.
American Relief for Russian Women and Children.
1400 Westminster Building. Chi-cago, III.
Mrs. Julius Rosenvald
Rev. John Timothy (Stone
Mrs. Esther Laeb Kohn
Marquis Eaton
Mrs. Emmons Blaine
^udge E. O. Brovir
Grace Abbott
Sidney Hiilmatt
First National
Bank,
Hancock

xml | txt