Uusi kotimaa. [volume], December 06, 1921, Image 2

About Uusi kotimaa. [volume] (New York Mills, Minn.) 188?-1934

Image provided by: Minnesota Historical Society; Saint Paul, MN

                
No. 95
iO:ite# wuoftkerta.
Karjala# kommu
itistihallitus en
kukistutun
Chicago Daily Newsin kirjeen
Waihtaza ilmoittaa Helsingistä mar
racfui'ii 26
p:m
lähettämässään säh­
kösanomassa, että Repolan komtnu
nlbthunt hallitus on jättänyt paik
Vansa ja Paennut Pietariin. .Kaikki
ülla ilmoitetaan kansan yhtywän no
peasti etenemään talonpoikien ar
meijaan, joka on taistelemansa maa
kummn itsenäisyyden puolesta. Wai
moi ja lapsetkin omat tarttuneet a sei
siin.
Helsingissä oletoa karjalaists? ko
Uritea pyytää apua Suomen halli»
tuksel ta, nmt ta kirjeenwaihtaja ar
velee, että minkäänlaisiin toirallt
fim toimenpiteisiin tullaan tuskin
ryhtymiiän. Rahaa ollaan kuitenkin
heräämässä Wenäjän Karjalan nai
faöttafttoten kansanjoukkojen' cüvuS
tmnijeífi.
Í *i tv
^X'
palata
JBoitooarofeníaion käeltään
takailin RanSkaÄa.
Hatnrc, Ranska, jouluk. o
Rmeri kalaisen laiwanrakentaja je ra
hamies Charles W. Morse, New
Aorkista joka saapui tänne pari päi^
wää sitte, on pidätetty Amerikan,
hallitut sen määräyksestä, sillä hänev
olisi o itatna Mdyswalloissa niiden
tutkinlusten! takia, joita toimitetaan
sodan aikaisilta laiwaurakoista. Kun^
Mvrse kuuli tämän niin hän sähköttr
S Mdyöwaltain ylilakimiehelle: "Olerp suin.
tullut tänne nez?wotellakseni lääkäri
tii kanssa. Palaan takaisin milloin
Waan haluatte'minun htlctoari." Ta
hän falifoffinonraan sai hait ylilaki
mies Daugherüilta wastauksen:
"Haluan teidän palaaman heti
Ottakaa ensimäinen laiwa."
Wells loukannut Englannin junkkc
reita.
Lontoo. Englantilaisen kirjoi
lisan H. G. Wellsin Washingtonil
asekonserenssia koskemat katsaukse
citoär miellytä Englannin Marchoilli
sia viirejä. 9ätnpu Daily Mail il
mnttii lakkaamansa julkaisemasta
Wellsir. katsailksia, koska hän muka
oli loukannut Ranskaa fnott^mälli
sen hallitusta militaristiseksi ja sa
nonut Ranskan pitätomi ruutiani
kuiwana inyös Englannin Maralta.
Werotnloissa wajaus.
Wa-hington. Hallittlkssn we
rotilasto ilmoittaa, että werotulot c»
Wat wiime wuodelta $812,579,486
pienemmät kuin edellisen wuoden tn
lot ja että tämä tulee incrfitscmäöi
näin paljon suurempaa wajausta
hallituksen kassassa.
Tulojen alentuminen alle odote
tun rajan, johtuu pääasiallisesti sii
tä että sisääntulo, ja yliniääräisisiä
woitto-weroista on hillui ylitse 700
miljoonaa wähemmän kuin odotet
tiin, johtuen tämä wähennys
huonosta liikeajaZta.
Näin syntynyt ojikko on korwatta
toa tämän ja tuletorni wuoden tulois
to, joten werolakiin tulee ehkä teh
täwäksi lisäys heti kun kongressi on
uudelleen kokoontunut.
Suuria fatottlfitffia Wenäjän toal
Hoit rahastossa.
"Jswestija"n mukaan päättyi
MoSkotoassa lokak. 31 p:nä juttu
59 waltion rahaston wirkailijaa
wastaan waltion arwoesineiden wa
rastamisesta. Anastukset nousewat
suunnattomiin summiin. Muuta
nt'Ita snytetyiltä tawattiin warastet
tusa tawaruita useiden miljardien
ruplien armosta, m. m. wanhimmal
ta tarkastajalta Awetikianzilta jalo
kitviä sekä kulta-, platina- ja hopea
esineitä 15 rtrliordttt armosta. 10
syötettyä, niiden joukossa Windaun
ro'itínítcrt wnllankumouksellisten ptt
heeniohtaja Pahomow, joka yritti 40
miljoonalla ruplalla pelastaa erään
svyteton ampumiselta, tuomittiin atit-j
muttawikít ja hioitti4o pantiin sa-
Farmer-Labor puolueen johtaja
Leninen seurassa.
Riika, jouluk. p. Parley P.
Christensen, joka oli Farmer-Labor
puolueen presidenttiehdokas wiime
Maaleissa, on ollut Moskowassa ja
on täällä antanut seuraaman selos
tuksen matkastaan:
Minä menin Moskotvaan loka
kuun 28 p. Wenäjän kauppasuhteita
tutkihxin komitean puheenjohtajana.
Minä tutkin oloja ja wierailin mo
nissa tehtaissa, waraStohuoneissa,
oikeuslaitoksissa, kouluissa ja sai
raaloisfa. Mitään erikoista huomiot
ta ei lainattu minun ololleni euneiv
kun minä sain tiedon Leninilta, joka
ilmoitti tahtojansa tawata minua.
„Olen iloinen taivatessani teidät,
Christensen," lausui Lenin
saan minut kohteliaasti Mastaap
Kremlin linnassa. Hän puhui hy
wää englanninkieltä. Meillä oli kaksi
tuntia kestä wä keskustelu hänen
kanssaan. Kun olin wastannut hä
nen terwehdrikseensä ja puhelhtt u
seille talonpojille ja työläisille, joita
oli odotushuoneessa. Leninin ensi
mäinen kysymys oli:
„Mitä kuuluu sodasta Japanin ja
Anierikan wälillä?"
„Minä at usko sotaa syntywänI"
wastasin.
„Kapitalistinetl sota on Pakostakin
tulewa", lausui pääministeri. "Te
tiedätte, että sota ott kapitalistien
kaikkein parhainta teollisuutta ja
teillä on sellainen hallitus."
„Minä en usko, että sota Japanin
kanssa on mahdollinen. Maailma
on saanut-kyllikseen sodasta," lau
„Oh, ei, se ei ole saanut. 'Se on
tulewa pakosta. Se on nyt walmis
tumassa^" WAM''MMO^fiepintÄffch
ti wastaan.
Keskustelumnie kääntyi sitte asei
denriisumis-konferenssiin ja Setiin
lausui siitä: „Minä en tiedä, mutta
minä pelkään, että siitä ei ole paljon
tuloksia mahdollisesti joitakin
liittoja.
1
'$y\
A?" VA*r V
W
ottaes­
Ettekö te luule, että Eng­
lannin, Amerikan ja Japanin liitto
on kaikkein mahdollisin?"
„Minä toiwon, että ei syntyisi mi
tään liittoja, jotka johtaiíiwat wää
rinymmarrvksiin ja rettelöihin",
waStasin minä.
Kun minä mainitsin Wenäjän na
länhädästä niin Lsnin lausui: "A
wustustyö edistyy jotenkin siten kuin
mc otaksuimmekin, mutta me tarwit
sernme enemmän wiljaa. Talwi on
tulossa ja asema tulee Pahemmaksi.
Miksi eitoät Amerikan maanwiljeli
iät lähetä meille wiljaa ja ota was
taan meidän raaka-aineitamme?"
"Mitä teillä ott?"
"Ruokkikaa meidän nälänhätä!
set ja pukeutukaa turkiksiin", was
tasi Lenin nopeasti.
"Mc woimme lähettää turkiksia tei
dän Mainioillenne. Meillä on lop
pumattomat warastot mineraaleja
metsää wuosiksi, harjaksia, latoma
ria y. m. Miksi te ette tee liikettä
meidän kanssamme? Se on teidän
taas syvnne."
Kun palasin häntä tapaamaan seti-
I raatoatia paimänä kysyi Lenin olin
ko syönyt hytoin edellisen kohtau?
semme jälkeen. Kun annoin hänelle
myölüäwän wastauksen, niin Lenin
lausui:
"Hywä? Te olette hywällä hm»
lella. Teidän täytyy lähettää meil
le nisua."
SOZinä lupasin tehdä parhaani ja
sitten koselin miten heidän kommu
nistinen ohjelma on onnistunut, jo
Hon Lenin wastasi:
"ée on kaikki mennyt kokonaan
myttyyn, sowietti-ohjelma samoin
kuin minunkin."
Sitten hän jatkoi:
"Minä haluan walokuwan itsestä
ni ja teista, Amerikan maanwiljeli
jäin edustajasta. Se tulisi osotta
maan Christensenin ja Leninin kes
kus^lemassa amerikalaii'en nisun la
hettämisestä nälänhäraisille ja seu
raamasta kapitalistisesta sodasta
Amerikan ja Japanin wälillä."
Llniiit kirjoitti tuon lausuntonsa
otsikoksi walokuMalle pieneen pape
rilippuun ja antoi sen minulle ja
matta päiwänä täytäntöön. Muut
syytetnt tuomittiin eri Pitkiksi ajoiksi! sitten me istuimme yhdessä, jolloin
keskitysleireihn. «meistä otettiin useita walokuwia ja
i
v"!
1
V* *A
erosimme niitä parhaimmassa ystä
myydessä.
Dleiuen työnsulku metallialalla
Suomessa.
Koska Onkilahden konepajan Zdi
koa Waasassa ei ole työläisten Puo
Iclta suostuttu lopettamaan tyydyt
tätoillä ehdoilla, on Metallityönan
tájain liitto julistanut sulun alcrisik
si kaikki liittoon kuuluwat metalli
tehtaat koko maassa. Sulku alkaa
joulukuun 3 p:nä ja koskee se 7,000
työläistä.
Taas lumimhrskh lännellä.
Sault Lake City, Utah, jouluk. 5
p. Wiime Perjantaina riehui an
kara lmmmyrsky Jdahossa, Wyo
mingissa ja Utahissa^ Myrskyä seu
rasi raju ukonilma ja wesisade ja
teki myrsky pahinkoja Useissa ^zi
koin.
Maailman wanhin mies tähtäisi
astna näyttämölle.
Paris. Rakastuneina notvellei
bin owat kaikki Ranskan musiikkihaa
Iit ja museot kääntäneet kylmän sel
känsä maailman wanhimmalle mi e*
helle Djeuro Chemidine Turnille
ioka käy 147 touotta. Hän tuli tän
ne Konstantinopolista, koska hän oli
ajatellut, että työskenneltyään 140
touotta, hänen olisi jo aika ottaa a
siat "iisisti" ja fenwuoksi hän toi
woi saawuttawansa menestyksen
näyttämöllä. Djeuro on sanonut
lääkärien sanoneen, että hän tulee
wielä elämään ainakin 20 touotta.
Koska hän on epäonnistunut yrityk
fisiäiitt päästä näyttämölle, on hän
nyttemmin päättänyt palata takaisin
Konstantinopoliin seitsemännen wai
monsa luo, joka
ON
K
iAi ,'
^F*. ", V *,T ::V
.r
ivasta 40 km o-
Has. Samoin aikoo hän siellä pala
ta entiseen toimeensa, tarjoilijan^ä
loon ammatttin. Maikka Djeuro mr
ollut loisiatoatt pitkän ajan naimi
sissa, on hänellä ainoastaan yks
poika, jota hän sanoo 90 touottaafs
nuorukaiseksi. Huolimatta siitä, et
tä hän on rahaton, ei hän ole huo
lissaan Konstantinopoliin pääsenti
sestä, mutta sensizaonn hän esitti ky
symyksen, tniten hän tekisi pitkät
matkansa Allahin luo.
Itävaltalainen lääkäri tekee ihmeitä
New Dork. Joitakin päimiä ta
kaperin saapui iätämaltalainen Iää
käri Adolf Lorenz, Wienistä tättti
parantamaan jäfenMikoja, mikä oi
hänen erikoisalansa ja jossa hän ot
saatottttanut kuuluisuuden yli Euro
Pan. Heti ensimäisestä Pai ma Siä läh
tien, kun hän alotti toimintansa
kaupungin sairaalassa, oli satoji
rampoja odottamassa hänen apuaat
ia sittemmin on niiden luku säämtöl
iisesii lisääntynyt niin etta laskettiin^
yhteen aikaan olleen tuhannen henki
iöä odottamassa wuoroaan päästi
häneii tarkastettawakseen.
Joukko muodostuu kaikista kansa-^
luokista ja kaikilta aloilta, siinä on
entisiä sotilaita, työläisiä, pankkii
reja y. m.
Tohtori Lorenz on tehnyt työtä
yöt päimäf, saamatta juyri ollenkaa
aikaa nukkumiseen tai lepoon. Äske^t
hän Pyörchi kaksi kertaa liiallisesta
rasituksesta, mutta jatkoi siitä huoli
matta työtään.
Jotkut niistä potilaista, iotka hä't
ensiksi otti hoidettawakseen, owat jo
osottaneet ihmeteltäwiä Parantumi-
sM merkkejä ja tämä yhä lisää hänen
potilaittensa lukumäärää.
Bostonin ja useampien toisten
kaupunkien hallinnot owat pyytäneet
tohtori Lorenzia mierailemaan »'a'
raaloissamt ja tarkastamaan missi
olemat jäsenwikaiset, senjälkeen kun
ban New horkissa saa tärkeimmät
työt tehtyä ja päässe sieltä lähte
mään. Kirjeissä kerrotaan, etta tu
hatmct rammat odottawat kaikkialla
hänen apuaan.
Jtätoallasta lähtiessään oli tohto
ri Lorenz niin köyhä ettei olisi woi
nut tulla Atnerikaan, ellei hänen ys
tätoänsä täällä olisi lähettäneet hä
n elle knytirahoja. Samallaisessa ti
lassa sanoo hän olewan kaikkien tois
teli parhaimpienkin Jtäwallan tiede
miesten, sentähden että maa on y
leeniä niin köyhä ettei siellä ole mi
tään eikä sen rahalla ole mitään ar
woa.
n*
1
^5?
r"*
Y
1
/L.
(Cbt Hew Bemeland)
dfitte Hort dNtue, Minn., Tiistaina Jaulnkuun 6 p.
Cvöitomäi maali
wat awa$tti$ia
hallittksílta
Detroit, Mich., joului 5 p.—Wii
me lauantaina pidettiin täällä työ
toäenjärjestöjen johtajien ja työttö
minä olewien miesten ja naisten too
lil iii neuwottelu tarkotuksclla esittää
hallitukselle wac^timuksia työttömyy
den liewittäinisek^. Kokouksia jatfv:
sunnunwin ylitse ja Puhujien joukot
sa mainittiin senaattori La Jollette,
Glenn E. Plumb ja William Foster
Kokmcksissa aijottiin esittää hallituk
selle keinoina työttömyyden liemittä
misetsi eräiden pääteollisuuksien ha!
lituksen Mtuun ottamista ja luoton
myöntämistä työttömille. Näitä
Vaatimuksia aijoiaan esittää kong
ressille päätöslauselmien muodossa.
Tilastoja Michiganin suomalaisista.
Houghton, Mich. Hallituksen
sensusmiraston julkaisemien tilasto
jen mukaan wuödelta 1920 Michi
ganin waltiossa. asmt yhteensä 30,
096 suomalaisH Enemmän ktnn
Puolet niistä cDtu Houghton, Mar
quette ja Gogehit kaunteissa, joissa
on toanhat suoraa laiset asutukset.
Tilaston mukaan näissä kolmessa
kaimtiiia asuu^ suomalaisia seuraa
wasti:
Hougyron kauniissa 7,961, Mar
quette kauntissst 4,630 ja Gogetn
kaunutissa 4,02|.
Nämä ntlmGot tarkoittamat tie
tysti SuMessa^ syntyneitä.
Tnltwaisuuden anto.
-DnglmviilÄ^ tiedemies Cou^k
Gross on keksinyt ut:den' "aktnmu
laattorin, jota Pidetään alallaan
mullistamana. Niukkojen tietojen
mukaan saattaa uusi akkumiilaatto
ri kehittää 400 kw. woiman, kun ny
kyisillä on päästy wain 25 pätmäs
sä. Sähkökuljettikselle olisi keksin»
tö mitä arwokkain. Sähköllä kuli
jetuswoimana ott se paha Puoli, että
sitä Moidaan käyttää wain hytoin ra
joitetussa piirissä. Nykyisillä akku
Tmilaattoretlla on tooitu kulkea wain
n. 8 penikulmaa. Tämä Puute oi
kyllä hytoin toähäpätöitten esim.
suurkauPungeissa, joissa akkumulaat.
torit tooidaan aitta uudelleen lado
ta, mutta esim. maikawaunnksi e
sähköauto kelpaa, joten bcntsiinillä
käywä on aina woittanut sen. Hui
akkumuloattori poistaisi kaikki en
ti set Puutteet, ja siten on sähköauto!
la suuret tulewaisuuden mahdollistut
det.
Werot Nenwosto-Wenäjällä.
Moskowasta lähetetyssä Assona
ted Pressin sähkösanomassa kerro-
taan niistä uusista to eroista, joiii
Moskotoan sotoietti on päättänyt fan
taa saadakseen kaupungin taloudet
itsensä kannattamalle pohjalle.
Moskowan sotoietti o-n Päättätty
kantaa seuraawat werot: naimalu
Nnsta 15 tuh. ruplaa, aMioerosta 2)
tuh. ruplaa, nintenmuutosta 100,
000 ruplaa, Wenäjän kansalaisoi
keuksien anomisesta 10 tuh. ruplaa
ulkomaiden kansalaisoikeuksien anta
misesta 100,000 ruplaa, asunnon
muuttoluMasta 1,000 ruplaa, luento
jen ja konserttieit antamisesta, joi
den yhteydessä tarjoillaan Mirwokkei'
ia ja ruokaa 50,000 rttplaa, liikehue
neille tarpeellisten kumiliimojen
käyttämisoikeudesta 50,000 ruplaa.
Wenäjän rahan kurssi sinä päi
wänä, jolloin yllämainituista we
roista päätettiin, oli 100,000 rup
laa Amerikan dollarista, joten Mos
kowassa nettoa amerikaiamért woi
wiidellä dollarilla mennä naimisiin,
erota Mainiostaan, muuttaa nimen
sä. muuttaa asuntoa muutamia ket
toja, luennoida, trtimttaa kansalai
suutensa ja omistaa ainakin yhden
kumileimasimen.
Dleiswenäläisen sototetitt keskus
komitea on hywäksynyt dekreetin, mi
tii toeltooiftoa rahastokomisariaatin
järjestämään kahden wiikon sisällä
budjetin mistä ilmenee yli Wenäjän
meroista saadut tulot kuin myöskin
paperirahan, painattamisesta koiw
Wat häwiot.
«n
-i ,. H^*i '. ti, ,» i
I
'#f^$%isw)
#.-
Nainen, joka oli 15 kertaa
avioliitossa.
Chicago, jouluk. 5 p. Helen
Ferguson Drexler, Waukeganisw
III., joka on erään Brooklynissä, N
J). asuman perheen tytär ja myöntää
olemansa "hullu" sotilaiden perään
ott kauniin wankilassa koettaen muis
telia mitkä oli Wat hänen wiirneisten
11 miehensä nimet. Hänellä on ol
lut kaikkiaan 15 miestä ja muistaa
hän ainoastaan ensiniäisten neljän
nimet. Hallituksen asiamiehet, jotka
itoat mangituttaneet hänet, selittämät
hänen perineen kaikkien miestensä ni
messä atotistusta hallitukselta aina
$100 saakka kuukaudessa, silla kaikki
hänen miehensä oli Mat sotilaita.
1917 meni hän naimisiin Wilfred
Taylorin kanssa ja heille syntyi poi
ka, joka nyt on 3 wuoden ikäinen.
Sitte hän meni naimisiin Paul Mo-
lerin kanssa, sitten Thomas Meeha
nin kanssa ja sitte Alex Drerlerin
kanssa, jonka nimen hän on pitänyt
itselleen. Mutta häsellä on seniäl
keen ollut 11 miestä ainakin, mikäli
hän muistelee, mutta hän ei Moi ni
mitellä missä järjestyksessä hän on
mennyt naimisiin heidän kanssaan'
Hän ei koskaan hankkinut atotoetoa.1
Roswoaarre löytynyt.
Pohjois-Saksassa on äskettäin teh
ty löytö, joka muistuttaa mieliin! e
räätt pohjoismaiden historian syn
kimpiä lehtiä ja samalla kapitalis
nlin yhden alkujuuren mikä oli
myöskin merirostoon ammatti.
Taistelussa Albrecht Meglenburgi
laisen ja kuningatar Margaretan wä
lillä tulitoat m. m. tunnetuiksi n. s.
Witalitoeljekset, jotka pohjolassa tun
netaan silurina merirosvoina ja wä
kitoallantckijöinä. He ryöstelitoät
tatoattomalla rohkeudella koko Skan
dhnawian ja Suomen rannikoita
hyökäten m. tn. Bergeniin, ryöstäen
ja hämittäen niin perinpohjaisesi,
että jäljet tunttiimat toi elä monen su
kupoltoen aikana. Witaleja peljättiin
tatoattomasti kaikkialla pohjoisten
merien rannikoilla jo maine heidän
teoistaan Ietoisi kauas muihin mai
hinkin.
Koko liikkeen takana oliwat en
nen niin mahtaMat kauppakaupungit,
Rostock ia Vi s mar, jotka ottitoat o
saa taisteluun kuningatar Margare
taa wastaan. Ne antoitoai sellaisen
tuhoisan julistuksen, että kuka hy
toänsä halusi lähteä ryöstö retkelle
kuningatar Margaretan maihin, sai
si kauppakirjat ja Iuluatt ryöstää poh
joismaissa. Suuri joukko rostooja
ja seikkailijoita, jotka 1300-luw:u
Zlopulla oliwat rumenneet meriros
tooiksi, saitnat täten kaikessa hiljai
suudessa ammattinsa laillistetuksi.
Heitä ilmottautui niin paljon, ett ii:
saatettiin panna toimeen tawatto
man suurisuuntaisia ryöstöretkiä
He ottitoat pääpaiko.kseen Gottlannit
ja warustiwat laiwaston, joka kulki
kaikkialle rosworetkille. Niinpä e-,
sittt. tapahtui mainittu hyökkäys Ber-.i
geNiin pääsiäisenä w. 1393, jolloiiii
kaupunki mallattiin, ryöstettiin ja
poltettiin. Ryöstetyt aarteet mietit ti
witalitoeljesten kotipaikoille Pohjoi:-,
Saksaan, ja aina silloin tällöin on
heidän kätkö jään täällä tatoattu.
Erikoisen rohkeita ja onnellisia
.johtajia oli Witaliweljeksillä esim.'
'Klaus Störtebecker, kuuluisa meri
roswo, jonka nimi on taas päässyt
unohduksesta. Eräs saksalainen leh
ti kertoo nini, että Zantstedisso.
Reuhaussin piirissä on tehty merkil.
linen löytö. Maata kaiwettaessa
tawattiin melkein loppuun lahonnut^
raudoitettu kirstu, johon oli kätket
ty suuri kulta- ja hopea-aarre. Seit
metalliartoo on laskettu 20 miljoo-,
nafsi markaksi. Kirstussa oli pää
asiallisesti maljoja, sormuksia, kan
nttja, mutta ei oie ollenkaan rahoja.
Aluksi Iitulitoat löytäiät kultaa
messingiksi, mutta asiantuntijat hue
masitoot etta se jaloudeltaan oli ai-'
Man ensiluokkaista. Oppineet Mäit
tämät, että kyseessä ott juuri maini
tun Strötebeckerm hautaama aarre
Tämä oli joskus asunut löytöpaikatta
läheisyydessä.
Tällä aarteella saattaa olla erikoi
nen artoo juuri Skandinawian mais
sa, sillä sinnehän Witaliweljestett^
ryöstöt Paraasta Päästä suuntautui-' pat, maksaen $300 käsirahaa.
^4,#
7
/ii e
Mat. Hän ei elänyt kauan ja
1402 onnistui suurten Hansakaupun
kien, Lybeckin. Hampurin ja Breme
nin tehdä loppu hänen hirmuwal
lastaan. Useat hänen towereistaan
jä.wät wangeiksi ja mestattiin. Sil
loin oli luonnollista, että Ströte
oeckerin laatuinen rikas mies kätki
aarteensa päästäkseen kerran rau
hassa nauttimaan mistä. Luulta
masti hän on ottanut, salaisuuden
mukaansa hautaan. Tämä kai selit
tänee senkin, että hätteit aarteitaan,
tawattiin yhdessä paikassa
Alioikens wahwistanut suomalaisen
toimittajan tuomion.
St. Paul, jouluk. 5 p. Minne
sotan waltion ylioikeus wahwisti
wiime perjantaina alemman oikeu
den tuomion, jonka mukaan Dulut
hissa ilmestymän "Industrialsti"-
mmisen juomenkielisen lehden toi
mittaja Topias Kekkonen tuomittiin
Minnesotan syndikalistilcvin rikkomi
sesta 1—7 mu o den toankeuteen. yli
oikeus määräsi uuden oikeudenkäyn
nin A. A. Toiwoselle, lehden liikkeen
hoitajalle, joka oli syytettynä samas
sa jutussa. Aikaisemmin jo on tuo
mari Dancer myöntänyt uuden oi
keudenkqynnin John Salolle, jo5a cm
lehden johtokunnan jäsen ja yksi syy
tetyistä. John Säilä, neljäs syyte
tyistä, ei ole koskaan toangittn eikä
ole ollut oikeudessa. Kirjotuksessa
jonka johdosta syytös on nostettu,
lausuttiin m. m., että "järjestynyt
kapitalistiluokka ei tule alistumaan
työläisten armoille ilman werisiniä
taistelua mitä historia on koskaan
tuntenut. Työläiset tulemat marsji
maan woiitoon kctpitaliskiluokan
raunioiden ylitse."
Alioikeus päätti, että tämä ktrjo
tus esittää toäkitoaltaa teollisuusky
symysten ratkaisuksi ja on rikos toal
tioft syndikalistilain mukaan.
Suomalainen ampunnt miehen.
Utica, N. A. Kiiíospíiitoan il
iatta tapahtui Utican Lansing-kadul
la murha, jonka uhri on Benjamin
Smith niminen ainerikalainen ja te
kijä Walter Sironen-niminen suo
malainen. Poliisitutkinnassa sanoi
hän myös käyttäneensä nimeä Siro
ta. Miehet oliwat tatoaimeet toisen
sa John kadun ratointolas-sa. He o
litoat soisilleen tuntemattomia. Si
rola toäittää, ettei hän ole tuntenut
Smiihiä muuten kuin näöstä, eikö
heillä siis aikaisemmin ole ollut rii
toja, joten ennakolta suunniteltu
murha ei liene kysymyksessä. Smith
oli Sirosen poistuessa rientänyt hä
nen jälkeensä ja Lansing-ckadulle
päästyä (Sirosen kertomuksen mu
kaan) oli hän rumennut puhuttele
maan Sirosta, kysyen haluaako tämä
ostaa häneltä hytoää toitnaa. Si
ronen oli wastannut kieltäwästi.
Silloin oli Smith uhkaalvalla öä^
neliä kysynyt Siroselta kuka hän on
ja missä hän asuu. Sironen oli
touorostaan kysynyt millä oikeudella
hän sitä tahtoo tietää. Silloin clii
Smith sanonut olemansa konstaape
li ja woiwansa tvangita Sirosen.^
Sironen oli Maaiinut Smithiä todis-'
tamaan olemansa konstaapeli, ja kun
Sinith ei sitä wcittut tehdä, toaan
oli hyökännyt Sirosen kimppuun ja
lyönyt häntä, oli Sironen wetänyt
reMolwerinsa ja ampunut Smithiin
useita laukauksia. Aksi kuulista la
toisti uhrin sydämen. Sironen tootv
gittiin 20 minuuttia murhan tapah
tumisen jälkeen.
Sirosella ott waimo ja kaksi pien
tä tyttöä, noin 3 ja 6 wuoden ikäi
siä. Utican "Daily News"°Iehden
mukaan on Mrs. Sirola pienikäsi
toninen, sangen hywän ja kiltin nä
köinen nainen. Hän suhtautuu kui^
tett kitt hytoin urhoollisesti jarkytta^
Mään tapaukseen, eikä poliisitutkin-i
nossakaan puhjennut kyyneliin. Eii
rotten itse on oikea hämäläistyyppi,
Maaleatukkainon ja sinisilmäinen.,
Utican lehti muuten puhuu hänestä
myötätuitionella säwyllä. Murhat
tu Smith lienee ollut enemmän
I I
$?m*
y.'
ty#r Wrt* yj
,'
f\
W y 1 4
11
-K "'vV ,5 i
Pankkiroswoai
imttn kuoliaaksi
paetessaan
MinneaPoN^, 1«u!uk. 5
Wiime perioBfemo tunkeutui rskws
Security Swke Punkkiit» RoMnt».
lessa, jo?» «K Mwn-apslisin ctufto»«
punki, j« fo» rySstetyksi sieííü
500. Kun hm» »ii pakenemassa
liinsa renfienfuomeri B. %,
Crandall empiti Pnet kuokia«kfi.
RoStoan nimt 6. G. Farwelk j»
ott hän eniten sfunut EroshyL^»,
Minn., mutta nyt asui MiuneapM,
sissa.
Miksi iuli'wet talwrt yhä lämtzymi«ch
mikp.
Miksi taiteet tulemat yhä lampi#
mimmiksi? "Tätiin in kysymys,
kirjoittaa eräÄBla e«glantilaises^ tW
fakausfirjtiSfe hra Scriwen Aoötm^
"joka nytteHiwin mi usein tehty f?K»
Englamli^s«, etfi Amerikasi»."
Useat ikmiök ieMSíawat, etfS
taltoct yhi» fmnpencloät mo
lempien pallo»puol?skojen lauhkeal
la Myöhykkeelkä.' jää wähenee tn#»
icmn^Ho nawoitka, fit. Englannit»
penikulman vuode?sa Etelä im roai/a)
ja
jäätiköt lmoci5tciIía Pienenewiib
yhä. Tamü wähenemknen én
seurauksetta nme* akselin nousemi
sesta yhä enemmän Pystysuoraan m»
sentoon, kallistumisen wähenemisrN
ta, jota on todettu tapahtuneen aine»"
kin 3,000 touoím aikana. Kosk»
touodenatkoint waihkelut riippumat
maan akselin kallistumisesta, johtuu
siitä, etta mitä suurempi kallistu.ni
nen on, sitä jyrkempi on myös cr»
wtlodenaikojen wälillä. Uusi teoriffc
joka on saanut pallon tukea urkeofo*
ffialta ja mttiífa tieteiltä, MäittaK»
että akseli kallitttm» eniten joka 3fy
756 touoden piit k E, waihdellen
tä 23% ahteeseen. kallistnntí
nen on suurin, ulottuu napapiiri
jonka sisältä aurinko ei fcsftfaltoefl»
Paista, Durhamiiu saakka. Tá'm^n
Piirin' sisällä olrtor.t maat peittywA
tällöin jäällä, joka toäl^telicn W-?
keutuii korkeinunilta huiluilta.
dyswalloissa ie luotsissa te^?iit
huomioi owat «soittaneet, että faf
lainen jääkausi waltitsi wiimekft n.
15,000 muatta sitten, silloin kuin
maan aksett en enimmin fatfféfts
nut. Sen jälkeen en kaKic tiimi ne»
hiljalleen Mähentynyt ja toähmce vii
na tonotmt 2AM, jolloin mfiopalio
on melkein py^tyssti. Tällöin M
alueet natoDilíe owat melkein kadon
neet. Tämän touoksi lauhkean wr?9t
hykkeen talwet tplewat yya lämtz^
mämmäksi jn attitűd saattaa siirtyä
hyminkin kantoa^ pohjoiseen. TA
män jaat» peÄBiijnrifen tulee tietee
kin toaikittíart fur,Urn lämp"'määrääl»
ja siten saattaa «apojen läheisyyM
sä nictoaf tnuai fiimfittiämtrriksi.
asteen Häassä pehioisnawasta st?
löydetty läakautta toa liiempien met
s'en jäännöksiä, joten toastoisuudes
sa kun akseli» kallistuminen Yyc»
mähentee, Pohjots-Kanada, Napa
maat ja Siperian arktiset osat fufe
toat hytoinkitl asuttamiksi. Lappi me!
kein lämpimäksi. Suomessa mallii
si st tällöin melkein samanlainen il
manala kutti Keski-Europan etelä
osissa nykyää«.
Työttömyys cnflsfi ankaramstj
Montreal. Hä en fo nys
ään työttömyhÄ monin toerrein suu
rempi kuin ntoniiii touoiitn ja laifll
merkit toiittaetoaf työttömyyden
ttS
tai
mähemmän roistomainen fc ffailiin-
luonne. Sironen saapui Ohiossa
ioku aika sitten ja osti hän farmi-r
Connecticutista. Vian hän kuiie:tf
rttöt sen ja siirtyi Uticaan, jossa hö't
aitoon äskettäin oli tehnyt talonkau-
if
$
-y1'
VOL 4«
$
:\4
t,
í
l'P
'Vi-
S*
sääntymseen, joten talwi ftifce
olemaan tawattoman ankara, selitS»
toät monien
armeliaisuuslaitojS-
ten työntekijät. Työnetsijäin ItCto
määrä on lukematon.
Toronto. Vaikka työttömyys
tilannetta on toilm* aikoina yrHetjl
Iictoentää, wiitkaakvat merfii fii6?«,
että se on afinoman UKänkymäsH,
lausui Ontarion hallituksen íyőnfic4
l'tystoimiston johtaja kapteetch
Meath. Hän ennt»8ti että tämtltt
talmen a falls, tulee tn?.lt8myy5kriP
nbdessä kylmän ifman kanssa e^inH"
mään ankarampana kuin milloinkaan
ennen.
|h .•öžv
Tk \n\n INTENTIONAL DUPLICATE EXPOSURE
'v.. V i i'V •'. vft' -i" "'.• :..•? "j .'. •'.. •*.. .- .- v. 7v .M ?.-» .. .• t*. s .• -. •"z .'• \-l •#. .. -, W- $• '. :-.-•*• -ftjv /Vi
OMert Finniih Newspaper in the United State», Published by The People's Yoke Publishing Company, New York Mills, Minn. Issued every Tuesday and Friday