OCR Interpretation


Uusi kotimaa. [volume] (New York Mills, Minn.) 188?-1934, March 10, 1922, Image 2

Image and text provided by Minnesota Historical Society; Saint Paul, MN

Persistent link: https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn83025242/1922-03-10/ed-1/seq-2/

What is OCR?


Thumbnail for

VÍt-.'!
mint
.'Á, V
1
ftirj. Ä» nt Ham su».
(SusmennoS.)„
H'
(Jatkoa^
«amikka tuli, JohaimeS wei hä
nti íoii6o!U'Ile ja luolaan. Johan
iifTlen mieliala oli fjarrohtoifeit le
«•oliincn ja onnellinen, nuori tyttö
piti häntä hywällä tuulella. Tytön
iloiset, femvtit sanat iiitdiirät hänen
«määrillään pieniltä siunauksina
Tänään o limat kaikki hywät Henget
«liikkeellä...
„Te. Camilla, lahjoititte terran
nnnulle tikarin. Siinä oli hopei
nen tuppi. Minä panin fvit talteen
».luiden kapineiden joukkoon, sillä en
tarwinnut sitä."
„Etteko tarwinnut sitä, muita
mitä siitä sitten?
„Minä olen hukannut sen."
„Sepä ikawä-ä. Mutta minä eh-
«nedaliongiin muutamia sanoja."
„Wiime Muonita ulkomailla ot
tessan' annoin sen eräälle henkilöl
le?"
„Mitä? Annoitte sen? MW?"
„Annoin sen eräälle nuorelle to*
tvenlleni muistoksi. Hän ali toenii*
Iäinen. Hän lankesi Palmilleen ja
ki.tti minua."
„Niinkö iloiseksi Ban siitä tuti?
Sm watt hän oft ihan riemu tv
saan, koska hän lankesi poltoiííeen.
Te saatte toisen sijaan, joka teidän
pitää säiMtää."
ja ilma kirkas. Minä istuin tuo»
bon pensaikon taakse ja mietiskelm.
Silloin tuli faksi ihmistä polkua askelin.
Nainen Pysähtyi. Hänen faatta-j Myöbäätt
janftt kysyi: Miksi PY)äiibt)tt^.-ji
Mutta Tim hän ei saanut »vastaus-! tarttuu
ta, niin hän kysyy taas: Onko jota
Iin tiellä? Ei, wastaa näitten,
tmitta älkää katselko minua tuolla
tawoin. Miini .vain katselin teitä.
sanoi mies. Niin, wastaa nainen.
minä kyllä tiedän, että te rakastatte
mini ta, mutta isii ei sitä salli. ym
r.tärrättehö», se on. mahdotonta.'
MicS mutif«: Niin. kanto mnt-.,,,,,
bot,min. eilhtn namen sanao^Na ra.chaosa!"
*e olette niin Icroeä tuosta, teiltä on
hjoseenfe."
Äänettömyys.
No mitä se merkitsi?" kysyi Ca
milla.
..En tiedä", Ivastasi Johamtes.
„Miksi hän sanoi sillä tawoin hä
nen kolmosistaan?"
„.Ne oítwiit ehkä kauniit. Ja
miehellä yli walkmset paidanhihat,
ahaa, minä 'ymmärrän nyt. Nai
nen oli myöskin ehkä mielistynyt
mieheen."
„EűintBía!* sanoi Johannes.
„Jos minä olisin hywin mielistynyt
leihin ja minä odottaisin muutamia
Amosta, minä toom kysyn.. Sana N
txux
omakfeui, jos niittä pyytäisin^Ja häi nakkasi sormuksen
»suoden päästä?"
Aänottömyyö.
Camilla on äkkiä käynyt iitlipu
naiseksi ja hämilleen, hän waäntäa
siroa »vartaloaan edestakaisin ja pa- toastasin minä.
•tiee kätensä yhteen. Johannes
Victoria ei ollitt mukana.
Mittkii touoksi hän ei ole
jaotta!
Mvssa sinua?*
Camilla kcittoo kauhu silmissään,
cttii Iittticssa oli Mallalla mitä hir
k^in suru. Aanuilla vii tullut säh
fdían:.Tta: linnanherra oi käynat
kalmankalpeaksi, wanha kamari her-
3
«tomuttu mvtjästnsretfi
iff'
JJL-i'J!
Johannes tarttui CamiHqa iäii-
toartccn.
„Kuollut^ ihnttnüTttti?'*'
„Niin. Hänen ruumistaan oI«
lloan noutamassa. Se on kauheaa."
fc woin hankkia teille sammtlaikiVspictoriű hänen takanaan, hankin^Tahdottako, niin
sijaan. Minä koetan." heilutti nenäliinaa .Mhywäifiksi C»- -lm?"
He fuikiroot kotia päin. jmtílale.
1
,^a muistatteko sen raskaan me-? „Minä tuli» myöhään", sanot
daljongin, jonka kerran annoitte^ Victoria.
munille'* Se oli paksu ja raskas^ Johannes": ei sanonut mitään.
kultansa Painosta ja se oli asetettu 5'Ktä hänen olisi pitänyt- sanoa?,Pyydettäwä anteeksi teffltä.."
jalusiFzlle. Te olitte kirjoittanut Lohduttaako Victoriaa ikinen surus-! „Ei, ei, älkää sitä tehkö. Nau
saan, onnitellako häntä torn Puris-^ boittukaa wain. Istukaa hiljaa."
taa hänen kättään? Victorian äänii „Te puhuitte minulle, piditte mi
oli soinmltvn, ja hänen kaswoil-Anulle Puheen. Minulla ei ollut tie-
laan näkyi hämmennystä kuten jar»
tWätoaii tapauksen jäljeltä.
Ihmiset lähtitoät sillalta.
„Silmänne ott totclä punainen,"
sanoi Victoria ja lähti kä e le ään.
Hän katsoi jälkeensä Johannekseen.
Johannes seisoi Pai tuillaan.
Silloin Victoria kääntyi yhtÄkkiä
takaisin Jolianncksen luo.
„Otto on kuollut", sano: hän tu­
Hc viitvat tiflleet tielle myllyn i-11felette niin korkealta. Hatt oli sata
limtan nxiliite. JOÍKMIVC? Pysähtyi Uhatta kertaa parempi kuin te,
jo sanoi:
n)närhl otocfIv
minä WlMn
$1. oldtc im„ mmtea
nmt ilmeen ictocät fattoofet. ton ^okianneH. ..Nyt teidän tutun iaikii!^' folmelle, (mi jää ,n wuoksi
lamassa mmen tarttuu häneil fal- f0{ci[a nunua. Victoria, ja nuifioit' fntia, sanoi taas äiti ia vuhui muis
Haiti olt I haal
Íitien meren laineisiin tai koskei,
knohuihin, se on parempi minulle,
tiili käy kalmankalpeaksi ja itkee.
Isä tulee sisään. Kas niin, ra fai
Vicwria, sanoo hän, ?ryt !ay alas
ShimPornettRit ivaipui emiin Ű}ÜM ottamaan häntä ivastaan, sanoo
tukstinsa: tocSta ihmisten liike jtl* Häru Minä en woi, en moi, sanon
Ialla, laiwa ja komentohuudot sai-! minä ja uudistan sanani, että hän
wat heidät hawahtumaan. Camilla, olisi armollinen ja Makuuttaisi hen
antoi ujosti kätensä Johannekselle, leni. Isä ei wastaa sanaakaan,
joka suuteli sitä ja sanoi:
„Niin, niin, minä en ansaitse si
nua, Camilla, en millään tahroin.
Mutta minä tsen sinulle niin paljon
hywää IB ti woin, jos wain tahdot
tulla omcckseni."
„Minä tahdon tulla omaksesi. O
Ien Mc ajan tahtonut,, koko ajan."
„Millä tulen kaupunkiin mmttn*
man Päitcärt perästä", sanoi Iohan
„S ti koit päästä näen sinut
waan istuu tuoliin ja alkaa romute
ta ja waipuu mietteisiinsä. Kun
minä sen näin, sayott Tulkaa,
minä otan hänet."
Victoria toaifenee. Hän marise?.
Johannes ottaa hänen toisenkin kä^
tensä ja lämmittää sitä.
„Kiitos", sanoo Victoria
/l.innes, olkaa ystäwallinen ia pu
ristakaa lujasti kättäni! Tehkää
min ystäwällisesti! Tepä olette
lämmin? Minä olen teille niin kii
tollmen. Mutta antakaa minulle
lt es.
toas."
Camilla oli laiwassa. Johannes
IjiMutti hänelle nenäliinüanja niini anteeksi se, Mltq Hchvasillal
kauan kuin wain näki häntä. Kun!l^'
hän kääntyi lähteäkseen kotia, seisot) „Se on aikoja
tuo. Woinko teitä mi telikään aut-1 ta asioista. Minä menin silloin o
taa?" Welle. Äiti katsoi mimmit. Nyt
„Taiwoan jumalan tähden, anta-! "tiitä menen hänen luokseen, sanoin
kaa minulle anteeksi mitä tänään TOII ITI ei
sett kerran. Äiti tuli oweíl
sanoin t" rukoili Victoria. „Niin,
minä olen hywin onneton, minä o-
anteeksi!j
metsään'.^mä
1itä tulciivua iouonna tai kahden i kumpikin kuuli sen putoawan. „Jsänj^än muuta kuin Johannesta ja yk
1
ottaa!Piasi,
Mtiiä myötäisiltä.
..Luuletteko woiwanne joskus?
Xtibdothio?"
fitten imohdettü.
tuqn teille sao­
,.En, kiitoksia.
t-immirra miksi
Maikka pääni on niin lämmin.
Hannes, minun olisi niin
lysti, ja t)ämm filmäiisä Icintusimi'^l fnifen. Minä olin sanonut äidille
kaikki, jo ntonta muotta sitten sa
noin hänelle, ja kaksi touotta sitten
_. "Te ette sano sanaakaan, ie fot*
e'
fnuíettekö? Tiedättekö miten hänigista kotia. .Se oli silloin hm ta
„Tassa on minulle kerran tapah kuoli? Hänet amnmttiin, koko Pä!i pasin teidät."
tunut jotakin. Eräänä iltana oltn^-urskaksi, koko hätten pieni, tyhntä! „Älkäämme puhuko siitä."
latoclcmäžlä, »iinkum ..soinkin -Nn^päSnIS. «&. oli fatoh.«ta let-! Ei. mutta antakaa mm.,II» an.
«flmminDbräiäm, ja sill-iu °li s-,ä t„a..» jtfcffi, ,lfaa ,,iin armollinen! W3
Victoria, purskahti itfonää.» ^i«j miironxn ieUälm? Ryt isä MIL
lähti kotia päin pitkin, epäioimoisit. fotona kulkee edestakaisin konttori
huoneessaan, mi into pelottaa. Huo
illalla foputetaaniineima on sunnuntai. Hän ou
Mutta niiltä en
minä marisen,
o-
tua itsestäni siitä asti kuut te non
s'tte puhumaan siihen saakka kuin
istuitte tsas, minä wain kuulin
äänenne. Se oli kuin urkujen ää
ni, ja se huumasi minut kerrassaan
ja saattoi epätoimooir. Isa kysyi
minulta, miksi 'olin teille huutanut
za keskeyttänyt teidät hän oli siitä
ht)tutit suutitksissaan. Mutta äiti
ei puhunut mitään, hän ymmärsi
kerroin tmbellcen, kun tulin kaupan
JoBattneS menee, määrärmyt, että koko talonwaki saa
fiihfeäeti hänen! lomaa, se on ainoa, mitä hän ta-
kätoansä ja wie hänet Polulle. Hänen(nään on määrännyt. Hänen kaS
fäiettsä on aiman jääkylmä. Monia o inat Harmajat, hän ei puhu
„Istukaa toki", sanoo Johannes, i mitään, niin- tmi ft rt írta häneen wä
„Jstukaa ia Wvähtäkää luähän, bhuyrtsä kuolema. mä kerrotti äi
luiytäti niin rasittuneelta." dtlle, että aion lähim teidän luof
setme. Meidän kummankin, slmtn
ja minun pitää hitcrnemta mennä
famctriiierrati kanssa kaupunkiin,
anna teidän!tvastasi äiti. Minä menen Johon
neksen luo, sanoin minä uudelleen
was- Isä ei woinut hankkia rahaa meille
luokseni ja suuteli minua ja sanoi:
Niin, niin, Jumala teitä jiUnnat^
len hywin onneton, minä olen ollut^00"'"
hywin onneton so monta touotta.! Johannes hellitti,Victorian käsis
Minä sanoin, että hän oli satatnhat-!^ w sanoi:
ta kertaa parempi kuiitt te se ei oi»! »®Qs niin. nyt ne owat lämpöi
lut totta, antakaa minulle
Hän on kuollut, ja hän oli sulhase! ..Tubannen kiitosta, nyt on nti
ri, siinä kaikki. Luuletteko, että
la sanoen, minä en ansaitse teitä,!Pitkät ajat sitten: nyt Miskaan se:t[sinä rakastat? kysni äiti. Wie
mutta luuletteko, että woisitte sitvs! menemään heitän, ien
mtíl°
6müin
oli minun omasta tahdostani? Jo«! l"ttratfoon teitä, sanoi äiti. Minä
Hannes, näettekö tätä? Tämä oitioIet' kertonut hänelle kaikki, hän on
kihlasormukseni, olen saanut sen jo|^cnnt1* ajan. Muita lapsen
tuonne."
haa nimeämme, minun kunniaani.jsi
Niin. minä suostun, lvastctfin mittä.j „Eimät lainkaan," mastosi Victo
odottakaa kolme touotta, tnutta minä-ria. ..Te tiedätte Johannes, että toi
..Tahdon", mastoa Camilla ja Nwstun. Isä kiitti minua jo obob|ta mitta rakastan, sen olette war
Heittäytyy Johanneksen rintaa was-!ti. Otto odotti, kaikki odotfiwai'maankin huomannut? Mina olen
ten mutta sormuksen minä sain ftett.| teitä niin ikäwöinyt ttätttZi wuodet,
Ecurnaivana paiwänä Johannes! Sitten kului pitkä aika. ja minä ettei kukaan, ei kukaan woi aawis
on wattamasla Camillaa lainxtrmt-Uäin, ettei minulle ollut mistään icafaait. Minä oieti kuljeksinut tä
ÍRQit. Hän suutelee hänen pieniä!apua. Miksi odottaisimme kauem-'tü Polkua ja ajatellut: mitta kuljen
Iästään lapselisest: ja wiattomastt'.min^ Tuokaa nyt se minun miebe tuolla metsästä toähän syrjässä po
ja on täynnä kiitollisuutta, onttea ja
iloa.
ui, sanoin isälle. Jumala sinua luita, silla niin hänkin teki. Minä
sinnatkocn. sanoi isä ja kiitti taas! kitt teen niin. Sinä päiwänä kun
utimta myöntymisestäni. Niin tuli kuulin teidän tulleen, pukeusin tvac-
Ctto. Minä ett ollut häntä sillalla, leihin, vaaleankeltaisiin, olin aitoa n
toastaanottamassa, seisoin kamarini «sairas jännityksestä ja odotuksesta,
ikkunassa ja ttoiit hänen aiatoonlia minä wuljin ulos ja sisään kai
inaunuissa. Silloin juoksin äidin, »lista otoista. Kylläpä sinä tänä
luo ja heittäysin.hänen jolioihtnia.jpäiroättä säteilet! sanoi äiti. Minä.
Mikä sinua waiwaa, lapseni? knwi^koko ajan sanoin itselleni: nyt hän
hän. Minä ett moi mennä hänelle,|cn tullut kotia! Seuraawana pai
Vakuuttaa. Henkeni ja fatcctyettekö? Minä lapasinkin teidän
lämmin... Jumala
jläto ky''elet sitä? wastasin minä:
tahdosta se oli. Isäni on köyhä.-sin häntä olen rakastanut elämän
bän on keppi kerjäläinen, ja Otto
oli!
rakastan Johannesta, en ke
ikäni, häntä rakastan, rakastan.."
saawa paljon rahaa. Mene hänelle,! Johannes teki rauhattoman Iti*-
sanoi isä minulle. Minä en tahdo.ikcen.
Äjattele wanhent-! „Nyt oit myöhäinen yo. Ettoäi-
sanoi isä, ajattele linnaa, wan-!köhän kotonanne käy kwottonnk-
U»si Kotimaa, Perjantain», Raaliskam, 10 ff. 192$.
Mutta minä en poiminut kukf
nitnkutn umÄ», enkä sitä nxtrteu
ollut tullutkaan. Te ette ollut
lainkaan iloidsanite nähdessänne mi
nut: mutta kiitos kuitenkin siitä, että
lapasin teidät. Sinä on kolmatta
muotta. Teillä oli kädessä w.tsau
ruarpit, jolla leikitte, kun minä tu
lin: Uidän mentyänne otin sen war
luun ja twin kotia talteen."
„Mutta Victoria", sanoi Johan
nes, „älkää puhuko minulle enään
tuollaisia asioita."
„En", tr asiasi Victoria tuskan
toattaamana ja tarttui Johanneksen
käteen. ,.En, minä en saa puhella
sellaista." Hän rupesi hermostu
neesti taputtamaan Johanneksen
kättä. „Minä en puhu, sillä ett woi
tf.iwoo, että te haluaisitte sitä. Ja
minä sitä paitsi olen tehnyt teille
niin paljon pahaa. Ettekö tooi an
taa minulle koskaan anteeksi?^
„Kaikki, kaikki. Mutta minä cr
s tö tarkoittanut."
„No mitä sitten?"
Suomcsta
Joku aika takaperin ampui Ina
rin Kyrön kylässä talollinen Bry
tt oi Kukkola suden, joka toii kon
päitoät asuskeli kylän ympäris
töllä, ollen kylässä jokaöisenä toit!»
raana. Maikka päitoisin oli kylä
iäiset sitä ajamassa, ei fe- kutien
kaan poisttmnt kylän trenoolta,
waan oli usein hämärissä ennen ky
lässä knin ajonsa lopettaneet takaa
ojajat Susi oli mattija Uros, joka
ei mennyt rautoihin, eikä syönyt
myrkkysyöttiä. Maikka molempia
pyyntitapoja koetettiin. Ott' myös
kin kummallista, ettei se syönyt ky
lan koiria eikä koskenut ajoporoihin,
joita oli kylässä useassa eri talocja
pihamaalla kiinni.
„Pukki kaalimnan urnrftiattn" ar
meijan it!Nltutswara»?to!la.
SwenSka Pressen kertoo: Arm ei
jan amptnttaiarweivarastossa Hei
sing^sä on soti la smiranom ai ste.
i
zoimittaeSstt tarkastusta hcinaittu
kadonneen joukko erilaisia ampuma
tarpeita. Anastukseen lienee syyl
linen ampZlmatarwelvarastOn palwe
luksessa ollut ratsumestari Ilmari
fliäti], joka pari Pähutiä sitten on pi
dätetty wirantoiznituksesta. M. tn.
lienee Räty parille yksttytshenkilol
fe myyuyt kitvääriitpair n n oi ta.
Ä^yöskin kerrotaan hänen myyneen
ofeita ja ampumatarpeita konunu
it!xtet7íe. Tästä huhusta ei kuiteii
taan toistaiseksi ole wormuutta.
3l|m on yleisesikunnan kuudennen
osaston tutkittatvana.
õaktian lutiltioi btn konferenssi
Marfoltrnan.
^Trten aikaisemmin on kerrottu,
ett Puolan. Suomen, Miron, Lai
toian jo Xiieftitart toäliilö Helsingis
íá pidettämäksi aiottu taloudellinen
konferenssi lykätty maaliskuun lv
prrptrofefle. Sttäwastoin tulev jo
toiime kesänä päätetty konferenssi
Ptdcttätväksi Marjotoasfa helmikuun
fesfitociiheiila. Konferenssin ko
koontnmispäiwaä ei wielä iopulli
sesti ole Mahmtstettu. mntta tule
konferenssi kokooivtnmaan joko 15
tai 20 pna. Tämä konferenssi on
poliittista laatua ja tulee siinä ole*
trtaoTt edustettuina kaikki Baltian
maltiot samoin kuin Puola ja Suo
mi.
%éotooi
keksstty Suomessa.
Pitkällisten ja nutterain kokeilu
jen jälkeen owat Hangon Margarit
1'itehfcas Oy:n ammattimiehet on-'
nistttnoet toalmtstainaon täybel
Iectt tooita wastaawan tuotteen, jo
ka hinnaltaan ei kuitenkaan tule ta
mallista margariinia kalliimmaksi.
Sen merkkyk'en johdosta, joka
tällä keksinnöllä tulee olentoon
maallemme ulkomaihin nähden, on
traírmsteelíe annettu niini: Suomi.
Tehdas woi toistaiseksi tyydyttää
main kotimaisen kysynnän, mutta
tullaan sitä lähimmässä tufe©ai
'uudessa laajentamaan.
3 ti em ra Cjunsiiiffeibca säästö
kassaliike to. 1921.
fi. 4?:n litttmreiben osuusliikkei'
dcn läästökassaliike kehittyi ro.
1921 warsiy ripeästi. Toiminna?
oletoict säästokasso js oli osun s
liikkeillä touoben lopulla 53 ja nii
den tallettckset nousiwat 26,944,
013 mk. 59 pm. SBitoÖen ajalla
lisääntyi kassojen luku 23 ja talle
tukset 35,620,220 mk. 26 p. Mil
ioonafaetoja cli .vuoden alussa o
tmttta rantiben lop
Wanboilltsilla S. O. K:n osuus
kaupoilla oli muodstt Iopitlía 8G
unistoFaofaa, joiden yhteiset talle
tukset nousimat 17,588,180 mk. 9i
p. Edistysmielisten osuusliikkeiden
säästökassoissa oli talletuksia siis n.
10 nnlj. mk. enemmän.
Kaikkien osuusliikkeiden sLästö
kassojen talletukset nousiwát to:inu'
iruodett lopulla yht. 13,492,485 mk.
25
P. ,»
r--*:
I
Stiftté koira pl? n. í I
Eräällä maanmi icítjä1IS Ruoko
lahdella on koirapari, 9 wuotias
Reima ja itämiin penikka 3 wuotias
Peni, jotka owat isäntänsä, ahkeran
erämiehen seurassa oppineet niin
tietuiksi ammatissansa, että ottamat
ominneutooin kiinni kamaluudes
taan kuuluisaksi tiilleitn kettuja.
Koirat menettelemät* pyyntihommis
saan siten, että lähdettyänsä tuoreet
ketun jäljet aloittaa nuorempi sään
nöllisen ajon jälkiä seuraten, wan
hemman asettnessa sopimalle passi
paikalle tväijyksiin. Kun kettu sit
ten monia kilometria juostuaan
wihdo'.n toäsyneettä laahustaen saa
puu passipaikcui läheisyyteen, kar
kaa Mäijyksissä Mut wereksin wot
min äkkiartoaoinatta repolaisen nis
kaan ja puree sen heti kuoliaaksi.
Säännöllisesti kantawat koirat
jotka owat wankkakokoisia saa
liinsa kotiin isännällensä, joka tätiä
tawoin on jo tämän taimen kuluessa
saanut riisua neWM repolaiselta
komean turkin.
Omituinen karhunkaato.
.-Miime miikokla lähti torpparin
poika Eetu Parkkisennremi Kuusa
mon Lämsänkylästä
oraMie.
pyydys­
tämään. Kähkömaaran kupeella oli
koira rumennut hattkknmaan. Kun
poika, kierteli puuta orawaa etsiett,
petti lumi yhfäkkiä hänen allaan,
etturi oli hänen hämmästyksensä
huomatessaan mihin oli joutunut.
Hän oli näet hulmahtnnud hangen
läpi suoraan karhun pesään. Poika
ei kuitenkaan menettänyt jnultiiaan,
lvaan laski pyssystään panoksen
farhuun, joka heti heitti henkensä.
Marina pankki.
Äsken kämi muutaman Kuopion
Nissalan rannan talon renki kääntä
mässä wilja-aitassa wiljoja. Kan
raíiiitkoloa tonkiessaan sattui h:incn
käteensä to a iti) a rukkanen, josta lot)
tt)i rahaa 13,000 mk. Renki il
moitti asiasta isännälle, joka pito*
íestűon kiiwastui iiitä että itänen
kassojaan käydään kaitoaninSsa.
.itaitmnhinkalooit kätketty rukkanen
toimitti näet isännän pankin wir
kaa!
Tornion—Haapnronmm
rata.
Tormon—haaparannan yhdysra
dalla on liike supistunut miltei ole
mattomiin sillä muuksi ei sitii woi
sanoa kun matkustajia kulkee wain
noin kaksi henkilöä keskimäärin Päi
Wässä.
Tähän mennessä on Suomella
ollut kustannuksia mainitusta ra
dasta 6,640,188 mk. 10 penniä, jo
hon tulenxtt lisäksi Torniojoen sil
lasta osallemme koituneet menot
9-c tekemät kaikkiaan 305,000 krnu
itua, jolle ott laskettama 6 Prof
korkoa wiinte touobett huhtikuun 16
P:stä tämän Mitoden samaan päi
mään, jolloin sunt tita, kntunu las
kettuna 14 markaksi, tekee kaikkiaan
4,532,112 mk. 91 penniä. Koko yl^
dtjsrata maksaa siis Suomelle 11,»
172,551 mk 1 petiitin, josta men. e
tonotnista korkoa 6.pros, mukaan las
kettuna, nmn 650,000 ntk. Kun ra»
to tuottaa noin 130,000 mk. wuo
dessa, mikä ei waswa edes rataosaa
nrenoia, puhumattakaan siitä, että
pääoman korot peittyisivät millä,
tiittt saamme käsityksen rämän radan
taloudesta.
Papi» ryöstöwouti aikoi riisua
tummien wanhuksen alastomaksi.
Ikaalisten pctpiturtakinjeu rästi
kantoa toimittaessa wiinte joulu
kuun lopulla .Eiltoakkalassa saapui
erään mainitussa kylässä asutoan ylt
70 touottaan toüithuepártit, jo:Ma
»vaimo lisäksi on ft)inmettHen touotta
ollut battoathma ja mieskin jo lvan
huuttaan työkykynsä menettäneenä
nauttii kunnaita awnstusta, íuofie
papinmakslljen perijä ja kun muuia
cmamntttct ei ollut pavin paikak^,
uh)énirtatiimaa aikoi ulosmitata
toanhuksetta ainoan, paraillaan Yllä
cletomt takin. Naapurit fuiieitkin
íuttuitoat tulemaan jaayuioiile ii
säastitoät
Watt
uksen. kärsimästä
moista ryöstöä maksaen hänen puo
lestaan werokuitin hinnan.
.LiOs sinulla on kaksi ^ametla
o rna toinen sille, jolla ei
,.Ota köyhältä hänen oinoafin ha,
nteeitffc.*
Ulkomailta Snomee» joutuneet
perinnöt.
Ulkomailla kuolleiden Suomen
valtiolaisten jälkeensä jättämät pe
rinnöt, jotka tulemat maahamme,
nousemat huomattawiin summiin.
Enitnmän tällaista jäämistöä saa
puu Amerikasta.
Miime toitottaa Suonisen uiko
ministeriön ^välityksellä saapuneista
jäämistöistä ei mielä ole tarkempia
laskelmia, mntta arwioidaan niiden
nouseman tt. 10 milj. markkaan. U
seat perinnönsoajat lisäksi otrat hoi
taneet perintöasiansa yksityisten
asianajotoimistojen wälityksellä.
Wiimeksintainittn keino kuitenkin
käy perintöjen saajille motita wer
taa kalliimmaksi, kuin jäämistöjen
periminen ulkoministeriön mälityk
sella, sillä asianajotoimistot ottawai
toaimoistaan useinkin kohtuuttoman
suuria korwauksia, jopa niinkin suu
rio, että ne toisinaan nousemat 50
prosenttiin jäämistön kokonaissum
masta. Tämän touoksi onkin toiime
aikoina ryhdytty yhä enemmän käyt
tämään ulkoministeriön toälitystä
jäämistöjen perimisessä.
Suomalaisia työmiehiä palaa 99«»t
p«ita kotimnahansa.
Wiime aikoina on joka päiwa
säännöllisestt saapunut Pohjois
Siuotsista suomalaista tyotoäkeä
Tornioon, jatkaakseen sieltä edelleen
matkaansa kottseubnlleen. Osa työ
wäestöä saapuu wapnaehtoisesti ja
osa ruotsalaisten toiraitomaisicn toi
mesta. Syynä tähän ott Pohjois»
Ruotsissä tvaliitfetoa suuri työttö
myys. Miltei kaikki sahalaitokset
seisomat ja näin ollen työttömäni!
lukumäärä on erittäin suuri. Jes.vZostikonttori
tilapäistä työansiota on, saamat sitä)
l!0nnollisesti etilsijassa oman maati|^aunt^ SSaltio.
toömiehet, jota toastoin suomalaiset Mies:en 9 tuuman toarret,
eimöt saa työtä millään ehdolla.
Suurin osa suomalaisesta työwäes
iästä itämän wuoksi onkin Pitänyt
parhaimpana pyrkiä Suomeen takai
sin. Palaatoi-en joukossa o rt sellat
f:aktit, jotka otoat touostkymmeniä
tnötzkennelleet Pohjois-Rttotsissa.
5kuwaawana seikkana maiititta
koort, miten puutteelliset tiedot Polt
jois-Ruotsin huonoista työinarkk^
noista meikäläisellä työtoäestöllä on.
Siitä huolimatta, että suomalaiset
työmiehet, jotka Ruotsissa owat pi
temmän aikaa olleet töissä, nyt
ttiött Puutteen touoksi palaamat takai
sin kotimaahansa, siitä huolimatta
meikäläisiä työmiehiä Yhä pyrkii ra^
joit tao joutuen siellä puutteeseen ja
kurjuuteen sekä lopuksi tekemisiin
tr iran omaisten kanssa, jotka tällaiset
maaijonfaapimeet ilman armoa toi
mittamat toanktfyybtllä takaisin. Tä
män touoksi tulisi työläistemme ifit
tovyksiä mäittääkseen karttaa Poh
jois-Ruotsin työmarkkinoita, sillä
lyötä Ruotsissa on suomalaisella äi
miin tällä haalvaa inahdoton saada.
Pohjolan (sanomat.
70*
Eksiima Sainio
hyi. Rupisvlwa parantaa Seitse-'^
Salwaa tai Rupisaltoaa. S. Alm
klo», Apteekkari, Box 115, Coopers
toton, No. Za?. Kirjoittakaa eng
lanninkielellä.
RUUMIINNE TÄYTYY SAADA
RAUTAA.
Tiedättekö te. ctt:i ett#1 voi elää ellei
cTimistössännc ole Hautaa'' Ellei ruu
miissanne ole riittíivaáti rautaa te ette
voi olla terve. Tuhannet ihmiset kuo
levat hit&aeti Iiaurlan nälkään. He
tulevat vaaleiksi, synkkämieli^iksi, me
nettävät. voitnanna ja tarmonsa, pai
nonsa alentuu, lihaksensa kä} vät vel
toiksi. heillä ei oie mitään yritteliäi
syyttä, ruoka niitä he .syövät ei nilyta
svv
ok.
tjhn
taan" kuulunee vappien ja muitten
isealais-HDtittyjen. raamatussa:
Lääkäri ja Haavuff
Konttori?
SIEMENIÄ SIEMENIÄ.
Sopivia Pohjoiseen IlinanaUa».
Varnstetann tsuurelle Pohjoislamieljdi
•f Kirjoittakaa meidän uutta
Kiivitettua Kataloonia.
DÜLUTH FLORAL
and
SEED Co,
Duluth, Mian.
Kukkia ja «eppHeitä varus telaa*
nopeasti. Kirjoittakaa, sähköttäkli
tai telefoneeratkaa.
Charles H. Pierce
Lääkäri & Leikkuri
Wadena Min

Shpäkslä»
Täten ilmoitan kansalaisten tiebolk
si, että minä woin tehdä tilausten
kautta hywiä pohjasypäksiä ja teen
hywästä nahkasta, joka sn walmistet»
tu syväksiä warten. Ne owat mli
täin siewämalliset ja sopiwat jalkaan,
joten ne owat lujia työkenkiä farmi»
ja metsätöissä. Jalat on aina Iäme
pimät eikä tunne reumatismin kipnt
ja, kuten ropesseissa. Teen kaiken»
kokoisia miesten, naisten ja poika?»
ten, kun mainitsee minkä numeron
kenkää kukin pitää. Täyttäkää tilmil»
kaatvake ja lähettäkää se minulle D»
soitteella: Cromwell, Mim».,
Box 178*
Kunnioituksella
Pete? Partoiaiaem^
Olkaa hywä ja lähettäkää
paria Sypäksiä No.
N»mi
$850
$6.76
$7.00
Natsten 8 tuuman toarret
Poikien 9 tuuman toarret
Warren korkeus 9:§tä luutiiaSte
ylös 50 senttiä tuuma lisämaksua.
Postilvapaa Minnesotan MalttoSsa.
Edeznmä tilatessa po»tikulut tiiaojue
maksettava.
ri O O Jurva"
wastaan ottoa sairaita ja Kypi itH»,
ben litona
T:ri R. Backman
Gowittaa silmälaseja ja hoitaa filnA»
roifoja.
"O (?. Superior St. Duiuth, Minn.
S JT. F. MÄKI,
Lakimies.
Dr. W. WILSON,
Hammaslääkäri.
Konttori Farmers State Pankin
yläkerrassa. TäydeUtinefc ny
kyaikainen.
[ifl Sebeka, Minn.
parantaa Eksiiman, Suolareumattz^' V^ICTOR H» GRAN
min, Pcárinsyyhyn, ©amipuolr. Suomalainen Lakimies,
toanhat annet ia kaikki muut 'hosyy. i
ofu\ du
4VU ,orrey
mänwuoden syyhyn eli Prairiesyyhyi^ öulllth, lüli*
ja Ruwet muutamassa päiwässä. E #j ......—_
koskaan ole jättänyt paraniatttatta^j Maslaiuoja.
Hinta $2.15 kukin salwa. Ilmoitta-1 MskttS on rahaa asettaa ^kchtyW»
fan kumpaa te haluatte, maihin. Meidän taksamme otoat al
haiset, meidän palweluksennne no»
veaa. Me tarkastamme meidän o»
mat aBStractimrne ja niin pian ftit*
omistusoikeus on hywä, sinun «chaft
ro valmiina. 5
tekevän heille mitään hyvää, he tulevat kirjoittakaa ja lähettäkää 12 seattÄ
pian heikoiksi, hern"ostuneiksi ja kokc- postimerkeittä:
n aan murtunpiksi. Ainoa keino, jonka PEARL TRADING CO^
kautta he koskaan voivat toivoa san- B«t 43, 189 Pearl St. New York, Ä, T.
vansa takaisin terscy tensä, voimansa
I
ja tarmon «a, on syödä pnemmitn Hau
taa. Se on verespä oleva Plánta, joka
tpkfv sen voimakkaaksi, punaiseksi j»
elämää antavaksi.
Nuizp,-Ton^, too smiri tervf-ytt.ä rv
kfntava lääke, sisältöä paljon Rautaa.
Xnga-Tcmessa k'iyl tety 1 lauta on hei-j
posti sulavaa, joka saattaa sen hvö-(
dvl'u.*emniäksi knin teiset rauta lajit. I
BldS
VAPAASTI 930.00
knltapäällystetty kello i enni ma
Jia
«isiistnHa ja persllu mieliille tai waiüifle.
Ef»?ttääk#-pmme ti varain m» kaikkialle
toistf-n kansallisuuksien ke:kuudi*»H« m»,
ja'athm» JJH/O näita ihmeellisiä k eitaja
vapaasti. Lähempiä tie
toi a ja katalqf^a
REUMATISMI
KiV'it jan-i-h i ja käsien híviMü-mí sí-ka yli
malkaan I-oko riiumiiMtr at t.nHki reu
matiMiun tuntomerkkfja irani tsaw-ow
livwi' yleinen k aruaial.-,!
emme ke-k-n tMtU,
jobtuen ilmasto- y. m. «lUiiteista.
.. ...... kun kiji'i veivaa llhaksi-ía ja muuttele*
Mnnlmas®a ei ,ole mitailn parempaa toiéesia runmitri osasia toisw.n kHt»utaan
rautalääk#»ttä kuin Nuga-Tone. Siina äitä kuume-rf i iatisimksi kolotuksen taas
on vksi
miksi tuhannet ihmiset iln.etessä jfcv.r.l"» riimiteif.au »il* krooni!
.. ... ... hieksi retimats»miksi ja kun tuntuu kovaa
»aavat niin ihmeelliB)» tulotiia nntui jcivjstj*VÍÍa kivua ja jalat ajfttuiat. silloin
maila Nuga-Tonea. Sitten on N ga-
,n
Ton«?ssa eeit.«.eraäa muuta »rvokaatai X6hi kirjottaa türriä henkilö.
voimaa raktittft zaa ainetta, joka rekeeI
se lelnH ei, niin kutsutun lubtii.
MR-
IR
»u» V~t 1 ... I Vuona r-k-u «alnniilBO" r.-mimilr-ml* H: .SF»
st/1 ybdekai parnammietA lääkkeistä
mitä lääketietie tuntee. Nuga-Tone! siti uivw tHlte. Koocitt. ica ti», is av.» il
taataan fhejottoraasti antamaan tSy-1 U»e tnturiiipni tiUUti.
ifllisen tyydytyksen tei rahanne anne-)
taan takaisin, iksi taaen kuun jriiämalnitiuinln kipuihin. Kuun hoi 00*
l-itvs maksaa ainoastaan $1.00. Siläi kuuluu fiuijo lääkettä. ra«ta pillerii ja hadl
n',"i vxi i,Äi ViW'ii anteekkari*- 1 ^i, voide ulkonaisesti Tliatksa
n.\ vat kaikki hyvät apreeKxari &0> ,ahev.vifi^lta\aa.
se lähetetään suoraan postissa postvl ^U}Ui suoritettuna
A. Ltgivli North MEIE.
o1pb TB|jee
«i,.».
n
Krfkf|
*orittua»i luiwg m»,
,,u?)r#,
No 460 on midn
,0 mkti
posti#*» NMHyii
$2J$0.tääII
1«^

Victoria
He istuivat.
Victoria kuiskaa:
„Mitnítiin te ajatieiette minusta.
ÄänettönNNK.
„Mina olen kihloissa," waÄÄsi
Johannes
(Jatk.)
Kesy susi.
Or, Charles A. McDonsM
Farmers State Pankin ylöicrml|4
Sebek», Miauesota.
Pioneer Drug Bldg.
509 First Natio ial Bank Bldg.,]
Duluth, Minn.
Md rose 8405.
First National Sael.
Menahga, Minn. /f
maksu surffitettuna, kun lähetätte -u^uin Apt^kkl cn nmwte—
o- tteeMa- Nations*! Laboratory. lOISj s oom Ybrij*wüei*w—
S. WaU^k Ave., Chicago. 1 ?».*. LIOflELL OO.» Superior,*

xml | txt