Newspaper Page Text
SIVU IV AUTTAJA, ilmestyy jokaisena torstaina IRONWOODISSA, MICH. TILAUSHINNAT: Yhdysvaltoihin: Koko vuodelta $2.00 Puolelta vuodelta $l.OO Neljännes vuodelta $0.60 Canadaan: Koko vuodelta S2JI6 Puolelta vuodelta $1.16 Suomeen ja muualle European: Koko vuosi $2.60 Puolelta vuodelta $1.26 n .MOITUSHINNAT: Kuolon ilmoitukset ristin raamin ja yhden värsyn kanssa 76c., kahden vftrsyn kanssa fl.oo. Tiedusteluilmoi tokset 26c. tuuma kerta julaistuna. Pitempiaikaiset ilmoitukset eri sopi muksen mukaan. Syntymä-, kihlaus-, ja onnentoivotusilmoitukset 60c. ker ralta. ' Kaikki lehdelle aijotut lähetykset o vat osoitettavat: AUTTAJA, L. BOX 68 IBONWOOD, MICH. Toimitus ei säilytä kirjoituksia, joi ta ei voi julaista. AUTTAJA, Finnish Weekly Newspaper Published every Thursday at toomvrood, - - Michigan. Finnish Ev. Luth. Nat. Church of America Publishers. Advertising races on appilication. AUTTAJA, L BOX 63 IRONWOOD, MICH. Rahat lähettäköön joko suoras taan rahassa tai expressi eli pankki vekselissä tahi posti money-oraerissa; dollaria pienemmät summat voidaan lähettää sentin postimerkeissä. Entered as second-class matter Jh aoary 17 1906. at the nost office at March 3.1879. Ironwood, Michigan under the Act or STATEMENT OF THE OWNER SHIP, MANAGEMENT, CIRCU LATION, ETC., Rcquired by the act of Congress of August 24, 1912. of “Auttaja” published weekly at Ironwood, Michigan for April lst, 1918. State of Michigan ss County of Gogebic Before me, a Notary Public in and for the State and county aforesaid, personally appeared Thomas Wm. Leppälä, who having been duly swom according to law, deposes and says that he is the business manager of the “Auttaja” and that the following is, to the best of his knowledge apd belief, a true statement of the ownership,manage ment, (and if a daily paper the circu lation), e te, of the aforesaid publica tion for date shown in the caption, required by the Act of August 24, 1912, 1. That the names and addresses of the publisher, editor, inanaging edi tor, and business manage rs are: Publisher The Finnish Evangelieal National Lutheran Church of Ameri ca, Ironwood, Mich. Editor Rev. Peter Wuori, Ironwoo<l, Michigan Managing Editor Rev. Peter Wuori, Ironwood, Michigan. Business Manager Thos. Wm. Lep. pala, Ironwood, Michigan. 2 That the owners are: (Give names and addresses of individuel owners, or if a Corporation, give its name and the names and addresses of stockholders owning or holding 1 per cent or more of the total amount of stock) The Finnish Evangelieal Lutheran National Church of America, a Minn esota Corporation, Ironwood, Michigan no stock issued. 3. That the known bondholders, mortgagees, and other Security hold ing 1 per cent or more of total amount of bonds, mortgages, or other Securi ties are: |lf there are none, so state). Peter Lofberg, mortgagee Ironwood Michigan Tom Mänty, montgagee Ironwood, Michigan. 4. That the two paragraphs next above, giving the names of the ow ners, stockholders, and Security hold ers, if any, contain not only the list of stockholders and Security holders as they appear upon the books of the company but also, in cases where the stockholder or Security holder appears upon the books of the company as trustee orin any other fiduciary re lation, the name of the person or Cor poration for whom such trustee is acting, is given; also that the said two paragraphs contain statements embracing arriant’B full knowledge and belief as to the circumstances and conditions under which stochold ers and Security holders who do not appear upon the books of the compa ny as trustees, hold stock and Secu rities in a capacity other than that of a bona f idä owner; and this affiant has no reason to believe that any other person, association, or Corpora tion has any interest di reet or in direct in the said stock, bonds, or other Securities than as so stated by him. 5 That the average number of copies of each issue of this publication sold or distributed, through the mails or otherwise, to paid subseribers during the six months preceding the date shown above is (This Infor mation is required from daily publi cations onlyX Thos. Wm. Leppälä Business Mgr. Sworn to and subsribed before me this Brd day of April, 1918. (Seal) Nicholas Mattson, Notary Public, Gogebic County, Mich. My Commission exptres Dec. 27, 1919. Auttajan toimitus odottaa kirk kokuntamme papeilta johtamia kir joituksia seuraamassa järjestyksessä: Huhtik. 17 p. P. Miettinen. Hiihti?. 26 p. I. Hirmi Touko?. 2 p. M. N. MeSterback. Touko?. 9 p. P. Muori. Touko?. 16 p. I Huuskonen. Touko?. 23 p. D. Ruotsalainen. Touko?. 80 p. I. Haakana. Kesä?. 2 p. past. I. Urpilainen Ällä oleva päimSnmLärS il mottoa torstaita, milloin Auttaja il meStyy, mutta kirjoitusten pitäisi olla jo täällä saman miikon maa nantaina. Kaikilta muillakin ystä niiltä Pyydetään ystÄvLllisestt kir joi 'ksia niin rvanhemille kuin nuo cillekin aijotuita. Pääsiäis-Jlon asiamiehiä nmisttltetaan lähettämään tilityk sensä. O Mr Thos W. Leppälä on eron nut liikkeemme kirjanpitäjätoimesta ja hänen tilalleen on saapunut Mr John Parkkila Chathamista, Mivh. Meidän tulee kestää jopa ta hallistakin »vääryyttä kärsivällisesti suloisesti, todellisella lempeydllä. I. R. Mlles. „ , O Oppikaamme ottamaan Mas taan Jumalan lahjat, olipa niillä ilonhohde tai alavatpa »verhotut war joihin. joihin. I. R. Miller. O Meidän täytyy rakastaa niitä ihmisiä, joita aiomme »voittaa Meil lä täytyy olla käsiytstä niitten olen tojen äärettömästä armosta, joita koetamme Pelastaa, jotta »voisimme heitä rakastaa. I. R. Miller. 0 On monia ihmisiä, jotka pu humat lakakamatta, mutta eimät sa no mitään, joka ansaitsisi todistamis ta tai muistamista. He eimät kos kaan luhditta niitä, jotta omat ah distuksessa. He eimät koskaan in nosta kuulijoitaan mihinkään ja loon tai hymään. I. R. Miller. "Huutaman Ääni" eli Juhan nuslehti ilmestyy ensi kesäkuun puo limälissä, toimitetaan kirkolliskoko uksen Päätöksen mukaan Auttajan toimituksessa, pyydetään siihen kir joituksia, jotta on tänne lähetettämö toukokouun 15 pksi "Koitti kirmeet ja miekat ei wät olisi Maineet hakata rikki jäitä Suomen järmistä, ja kuitenkin ne sulamat kemään lempeästä hymyi lystä. Turhaan miha myrkkyään purkaa, turhaan mäkimaita tuhlaa jättiläismoimiaan; rakkaus on niitä »voimallisempi, ja se yksin saattaa kohottaa langenneen ja liittää yhteen särkyneen ja antaa kuolleille hengen, se yksin rakentaa maailman uudel leen," H. Topelius. —-X Tällä »viikolla'lähetetään ke räyslistoja seurakuntiin ja pyyde tään, että nyt ystäivät tarttuivat in nokkaasti toimimaan että saataisiin maksetuksi Kansalliskirkk.. kirjapai noliikkeen »velat nyt huhtik. ja ton kokuun ajalla. Keräys tai muut juhlat tämän asian hylväksi olisi saa tettalva seurakunnissa yhteiseksi asi aksi keskustelemalla joko jumalan pallvelusten päätyttyä, tai muissa joko »virkakuntain tai seurakuntain ensi tilassa pidettämissä kokouksissa, ettei asia »venyisi liian pitkälle. Auttajan ystätviä, jotka ei ole saa neet keräyslistoja ja haluamat toi mia kerääjinä antakaa tieto niin lä hetämme listat . Tämä on nyt ylei nen keräys ja koetetaan parhaamme. Keräyslistat ja rahat on lähetettä viä Auttajan osotteella ja ne jalas taan lehdessä. Kansalliskirkkokunnan kirjapainoliik keen puolesta, P. Muori, esimies. Suomen Himalle Kokoutuneena Suomen »vapauden aamuhetkellä kaikista kansankerrok sista tuhatlukuisena joukkona ttnettä »vään maamme ensimäisiä kirkkopäi vä ja tuntien sydämissämme kiitol lisuutta Jumalaa kohtaan siitä ar mosta ja hyvyydestä, jota hän on läpi »vuosisatojen kansaamme koh taan osoittanut »viimeksi siinä, että hän on lahjoittanut meille kansalli sen »vapauden ja »valtiollisen itsenäi syyden, pyydämme lausua kansallem me julki sen sytvän murheen, mitä samalla tunnemme, nähdessämme si tä itsekkyyttä ja häikäilemätöntä o mamvoitonpyyntöä sekä sitä »veljes »vihan 't-uohuntaa, joka uhkaa meitä sifällisellä turmiolla. Käännymme semvuokfi kansalais temme ja etenkin maamme kristi kansan puoleen hartaalla pyynnöllä: että, niinkuin tämän ajan koke mukset ja Jumala sana meitä »vel »voittamat, tunnustaisimme nöyrästi ja totuudessa Jumalan edessä kaikki erehdyksemme, rikoksemme ja lai minlyöntimme ja kätvisimme »vil pittömäSti sekä uskonnollisilla että yhteiskunnallisilla aloilla työssä ja toimessa osoittamaan rehellistä aiko musta toteuttaa »vanhurskautta ja oikeutta kaikkien ihmisten kesken; että luopuisimme kaikesta itsek kyydeStä ja o»nanwoito,rpyynnöStä, joka on synti ja häpeä sekä Juma lan että ihmisten edessä, ja ryhtyi AUTTAJA TORSTAINA HUHTIKUUN 11 P. simme sekä ihmisyyden että kristin uskon »vaatimusten mukaisesti yksi mielisesti ja rakkaudessa auttamaan hädänalaisia lähimmäisiämme, ja niin Puolestamme poistamaan niitä levottomuuden, tyytymättömyyden, jopa »vihamielisyyden syitä, mitta nyt kuohuttarvat mieliä: sekä että huutaisimme jatkruvasti Ju malan puoleen, että hän armossaan taivuttaisi kansamme sominnon, an teeksiantavaisuuden ja rakkauden henkeen, niin että me »veljinä ja sisä rina »voisimme yhtyä uutta Suvinen rakentamaan, ja että isänmaamme tulemaisuus ikuisen rakkauden ja to tuuden horjumattomalle pohjalle. Samoin tunnemme tarpeen saada julkilausua sen Suomen kristtkansan hartaan toimomuksen, että maail man kansojen »välillä sota ja kaikki »väkilvalta lakkaisitvat ja että kristi kunnan keskuudessa heräisi ja wah »vistuisi »voimakas pyrkimys siihen, että kansojen »väliset suhteet järjes tettäisiin »vanhurskauden la oikeu den pohjalle. Suokoon Jumala sen rauhan tulla, "jolla ei loppua ole." Loisena pSSsiSiren M Ireisenä sunnuntaina (Toisti: Jal), 10: 11—16) Me ihmiset olemme pahoja, olem me rakastamattomia. Jos rakas tamekin, niin rakastamme main ys tämiämme ja hymäntekijöitämme. Mihollisen rakastaminen luonnolli selle ihmiselle on tuntematon asia. Jeesus ei ollut sellainen. Hau sanoo: "Minä olen se hymä pai men. Hymä paimen panee henken lammasten edestä." Lampaat, s. o. ihmiset joiden edestä Hän kuoli sii mat hänen mihollisiaan, ne eimät rakastaneet eikä etsineet häntä. Hy min masentaman todistuksen antaa meistä Jumalan sana: "Ei ole ke tään manhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ymmärtäneistä, ei ketään, jo ka etsii Jumalaa; kaikki omat poi kenneet Pois, kaikki tyyni käyneet kelvottomiksi, ei ole ketään, joka hy mää tekee, ei yhtäkään. "Room. 3: 10 —12. "Me maelsimme kaikki ek syksissä niinkuin lampaat, ja kukin meistä poikkesi omalle tiellensä; mutta Herra heitti meidän kaikkien synnit hänen päällensä." les. 53: 6. Näin olimme eksyneet synnin e rämaahan ja kuoleman piikki-pen saaseen takertuneet. Emme olisi omin »voimin ikinä irti päässeet, mutta Hymä Paimen auttoi, hän irroitti. Komin maikea oli tuo ir roittaminen, se maati Paimenelta hengen, mutta moitto oli kuitenkin marma "maikka mennen". makaan ei moinut pidättää Jeesus ta, hän nousi kuolleista ja sai mihol lisistä riemumoiton. Nyt olemme Hymän Paimenen kuoleman tähden autuaat ja taimaalliselle Isälle rak kaat. Jeesuksen moitto on emankeliumin ydin. Emankeliumia, joka julistaa syntien anteeksiantamuksen Jeesuk sen meressä on Hän käskenyt saarna ta kaikille luoduille. Tällä sano malla etsitään niitä kadonneita lam paita, jotka eimät ole Mielä Hymän Paimenen tuntemisessa. Her ralla on ollut kaikkina aikoina sa nansa julistajat, jotka omat Hänen rakkaudestaan kertoneet. Missä main emankeliumia on saarnattu, siellä aina syntyi Herralle seurakun tia. Mutta eipä saaneet ne seura kunnat olla rauhassa määrillä opet jilta, niitä ilmestyi myöskin jotka koettimat johtaa ihmisiä pois siitä yksinkertaisuudesta mikä on Jeesuk sessa Kristuksessa. Kaikkina aikoi na on ollut huonoja paimenia, jot ka eimät ole laumaa ruokkineet, maan ruoskineet. Herra sanoo sel laisista paimenista: "Lihoman te syötte ja Milloilla »vaatetatte itsenne syöttilään teurastatte; lampaita et te ruoki. Heikkoja ette mahmista neet, sairasta ette parantaneet, haa maitettua ette sitoneet, eksynyttä ette palauttaneet, kadonnutta ette etsi neet, maan komuudella te hallitsitte heitä ja ankaruudella." Hes. 34: g— 4. Ne omat palkkopaimenia. Mähän mälittimät sellaiset paime net laumansa hengellisestä hymästä Itse eimät tunne Hymän Paimenen ääntä, eimät eroita totuutta »val heesta. Heistä on samantekevää mitä saarnataan ja miten saarna taan, kunhan ei »vain saarnata e mankeliumia syntisten autuudeksi. Puhe ansaitsemattomasta Jumalan armosta on liian yksinkertaista, e mankeliumin opin puhtaana säilyt täminen on sitä "kankeaa puhdas oppisuutta, jossa sanoista ja käsi tylsistä kiistellään." Sellaiset pai menet omaamat niin kernaasti owet seurakunnissaan kaikenlaisille apet lajille. Kaikkihan se näyttää ny kyään kelpaaman seurakunnille hen gellisenä ramintona. kunhan sillä main on jonkunlainen hartauden lein». Se sielu. joka on päässyt käsittä mään autuutensa ja tullut tunte maan Hymän Paimenen äänen, hän tuntee myölkin mA KLut o» Hy wän paimenen mikä palkkapaimenen Jeesuksen lampaan konna on niin tarkka, että pieninkin sora-ääni on hänelle outo ja hänen karmaansa loukkaama. Jeesus sanoo: "Mutta mieraSta ne ennät seuraa, maan pa kenemat häntä, koska euvät tunne »vierasta ääntä." Joh. 10: 5. On paimenia jotka koettamat matkia Hymän Paimenen ääntä, s. o. emän kcliumia, mutta -hymin »vaikeaksi käy sekin. Ei ole silloin Mielä evanke liumi sanottamasta armosta, kun täytyy toisinaan kuulijakunnan ja olosuhteitten pakosta olla suopeam pi evankeliumille ja koettaa sitäkin joskus saarnata. Ei, sääntö on: evankeliumin puolesta, tai sitä Mas taan. Välimuotoa ei ole. Jeesuksen rakkaus on rajaton. Se koskee kaikkia ihmisiä ja ulottuu maailman ääriin asti, siis pakanoil lekin. Hän sanoo: "Minulla on myös muita lampaita, jotka eimät ole tästä lammashuoneesta; nekin tulee minun tänne johdattaa, ja ne saamat kuulla ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen." Ihana ajatus! Aksi lauma, ja yksi pai men. Täällä maan päällä näyttää olevan niin komin monta laumaa, mutta todellisuudessa main täälläkin on jo yksi. Sillä ainoastaan ne, jot ka kuulemat Hymön Paimenen ää nen, s. o. uskomat häneen,, ne main luetaan hänen lampaiksensa ja he kuulumat siihen yhteen laumaan, jo ka kerran ajan maimojcn päätyttyä kootaan Karitsan istuimen eteen "kaikista sukukunnista ja, kielistä ja kansoista ja kansanheimoista." Jlm. 55: 9. Sinne päästään yksistään Jeesuksen meren tähden, sen meren joka on »vuotanut silloin kun Hymä Paimen henkensä pani lammasten e destä. Siellä ylhäällä Isän luona omat Jeesuksen sanat "on olema yksi lauma ja yksi paimen" täydelli sesti toteutuneet. Amen. Oi Jeesus, hymä paimenein, Mä olen lampaasi; Sä henkes annoit edestäin Lunastushinnaksi. Sä suden suusta suojele. Oi paimen, lammastas! Jos eksyn harhapoluille. Niin auta laumahas! Mä armostasi iloitsen Jo täällä eläissän, Sua kiitän, hymä paimenen', . Myös täältä lähteissäni Matti Miskarl, kttMö Hunajarra ole mitään kvvää? Peräti hämmästyin kun tässä hil jan luin "Canadan Uutisten" sol waawan Auttaja lehteä. Niinkö te C. U:n toimittajat saatatte sa noa ettei Auttajassa ole mitään hy mää? Auttajan joka numerossa on Raamatun kanssa yhtäpitämiä kir joituksia. Se on tosi hymää ja ke humisen aumoista. Mutta mitäpä senkaltaisilta muuta moi toimoakaan jotka cimät mälitä sielunsa autuu desta, eimätkä anna kunniaa Juma lalle eikä Hänen sanalleen. Heidän entiset mustat'mielipiteensä tulemat näkymiin tuontuostakin Maikka niis tä on nimellisesti toimeen tulonsa tähden luomuttu. Olen marma, että satoja, jopa tuhansia Auttajan luki oissa on kanssani samaa mieltä siitä että Auttajassa on paljon hymää ja kehumisen armoista, sillä se tuo joka miillo lukioilleen tuota suurta to tuutta, Jumalan sanaa ja sitä, jos mitään kannattaa kehua, jos kerran kehumisen kannalla asiaa katsotaan. Kaikki olemme yhtämieltä siinä, että on Peritti pikkumaista kehuskella it seään, silti sitä C- U:set niin paljon tekemät. En ole huomannut Autta jan itseään kehuman. Muostilmoi tuksissaankin maan mainitsee kantan sa kehumatta. Mutta Auttajan yh tenä lukiana katson olemani oikeu tettu Auttajaa mähän kohasemaan. Auttajan yksi hymä puoli on, että se on Pysynyt kannalleen uskollisena, niin pitkällä kun minä muistan, siis kaikkein toimittaisin aikana. Se ei ole koettanutkaan kaikkein miellä noudattaa niin kuin C. U:set. Aut tajalla on marma kanta ja korkia päämaali, se edistää Jumalan »val takunnan asiaa; mutta kuka T- U:- ten kannan tietää Luullakseni on Auttaja kaikkein rakkain meille, jot ka asumme simupaikoilla ja emme ole tilaisuudessa toisten armolasten kanssa kokoontumaan Jumalan sa nan ääreen. Tulin oikein hyvälle mielelle, kun näin erään ohiolaisen kirjeestä että sielläkin rakastetaan Auttajaa ja myöskin huolehditaan Auttajan melan maksasta. Se on hymä, että te Ohion emankeliset uskomaiset o tatte asiasta kiinni, toiMon teiltä sii nä asiassa lmljon. Kulo saisi Aut tajan nstämät innostumaan, että joukolla maksettaisiin sen Melat! älyllä tuon mertaset melat pian o >vat maksettu, näytetään mekin e mankeelinen kansa, että jotain saam me aikaan! Onhan toisetkin ryh mät eli puolueet uhranneet paljon. Esim- raittiusmäki eräänäkin syk syvä kokosi useita trchansia Päimä lehden hymäksi ja mielä useana Muo tena sitä jatkoimat. Niinikään sy nodilaiset oivat kymmeniä tuhansia uhranneet opistonsa hymäksi. Kau salliset on myös apunsa antaneet, mutta ne huikeat summat on lähte neet synodalaisten taskuista. Voi mat silti hymin niin kuin nekin jot ka omat »vähemmin uhranneet. Kas, lahjoitatminen ei ketään köyhdytä, saapi hymän mielen että on jotain uhrannut yhteisasian hymäksi. Siis intoa Auttajan ystämät, omathan Herran omat ennenkin raskineet ra hastaan luopua! Jeesus heittikin emankeliuminsa lemittämistyössä tar mittamat Marat »vapaaehtoisen kerä yksen Maraan- Hän ei järjestänyt minkäänlaisia pakkomaksuja. Apos toli PaaMalikin kokosi runsaasti lah joja pakanoista kristityiksi tulleilta ja mei Jeerusalemiin, sen aikuisen kristittyjen pääpaikkaan, joilla Ma roilla autettiin köyhiä juutalaisia ja «mustettiin seurakuntatyötä. Kun Auttajan toimitus lupaa lähettää seurakuntien keräyslistoja, niin toi moisin että niihin kukin edes dolla rin panee ja sitten mielä pidettäisiin juhlat eli "Auttajan päimät" kussa kin seurakunnassa, jolloin hanki taan lisää että saadaan »velka mak settua ennen ensi kirkolliskokousta. Älä sinä rakas Auttaja, sinä e mankeliumin ilmoittaja, älä pidä Pahana, kun Pilkkaa ja hämäistystä saat osaksesi. "Ketä profeetoista ei heidän isänsä »vainonneet" sanoo Jeesus. Vieläkin pilkkaa ja hä mäistystä saamat kaikki todelliset Kristuksen nimen tunnustajat. A- Postoli sanookin, että heitä pidetään maailman tunkiona. "Sana ristis tä on hullutusta niille, jotka kado tukseen joutumat, mutta meille, jot ka pelastumme, se on Jumalan »voi ma." 1 Kor. 1: 18. Auttajan ystämä. Hansan trirjeitä Fairport, Ohio- Pilkka Pyhää Henkeä »vastaan. Joka puhuu sanan ihmisen Poi kaa »vastaan, se hänelle anteeksi an netaan, mutta joka pyhää henkeä pilkkaa, ei sitä anteeksi anneta. Tässä on siis kysymys synnistä Py hää Henkeä »vastaan. Synti Pyhää Henkeä Mastoon tehdään, kun ihmi nen Pyhän Hengen Mirkaa, kääntö mistyötä, ja niin selmiä todistuksia mastoin sanassa ja ihmetöissä, tu kahuttaa sen malaistuksen, jonka Pyhä Henki antaa. Sitten omaatun toansa »vastaan kieltää ja »vastustaa ilmoitettua ja tunnustettua totuut ta. Ja loppuun asti pysyy sellai sessa pahuudessa. Herra sanoo sel »västi, ettei pilkkaa pyhää Henkeä »vastaan anteeksi anneta ja makuut taa Hän ettei sitä anneta anteeksi tässä eikä tulemaisessa maailmassa- Tämän kanssa on ylitä pitämät seu raamat Hcpr.. "Sillä se on nrahdo toin että ne jotka kerran »valaistut omat ja sitä taimaallista lahjaa mais taneet, ja omat Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet ja maistaneet Ju malan hymää sanaa ja tulcmaisen maailman moimaa, jos he lankeemat että he mastauudesta parannukseen uudistettaisiin, jotka toistamiseen itselleen Jumalan Pojan ristiinnau litsemat ja pilkkana pitämät. Paa wali joka oli pilkannut Kristusta ja Hänen seurakuntaansa mutta kui tenkin sai sen anteeksi, hän oli näet tehnyt sen tietämättänsä epäuskos sa. Toisin on sen ihmisen laita, jo ka omassa sydämessään on tuntenut P. Hengen armotyön ja siitä huoli matta sitten ei ainoastaan luomu, Maan sen lisäksi mielä pilkkaa mitä on kokenut, niin uin se olisi ollut suurinta hulluutta. Tämä on synti Pyhää Henkeä maStaan, eikä tätä syntiä anneta anteeksi- Tosin ei mi kään synti ole suurempi kuin Juma lan laupiuS, eikä myöskään KriStuk sen ansio siihen liian pieni, ko-ka Hän on maksanut kaikki synnit, mut ta joka tekee syntiä Pyhää Henkeä »vastaan hän työntää tyköänsä itse ne »välikappaleet ja »vastustaa niitä »välikappaleita, nimittäin Jumalan sanaa ja pyhiä sakramentteja joiden kautta Pyhä Henki tahtoo hänessä »vaikuttaa kääntymyksen ja antaa syntein anteeksi antanmksen ja niin häntä ei »voida auttaa, kun hän y lönkatsoo kaikki apuneuvot. Synti Pyhää Henkeä »vastaan ja kaikki, mi tä raamattu siitä puhuu on kaikkina aikoina antanut haaivoitetuille sydä mille paljon miettimistä. Moni murheellinen sielu on peljännyt teh neensä tämän synnin, mutta mar maa on myöskin ettei se, joka tätä pelkää ja samalla tuntee armon tar motta, ole tehnyt syntiä Pyhää Hen keä mastoon. Ajatelkaamme maan lähemmin mainittuja sanoja hebrea laisepistolan 6 lmvusta, niin kau histuttaivilta kuin ne tuntmvatkin, on niissä sentään mitä suloisinta e ivankeliumia, huomaa miten hän sanoo: ettei niitä, jotka lankeavat ja Jumalan Pojan pilkkana pitämät sallita mastauudesta parannuksen uudistaa. Mikä on parannus? Se on sellainen Pyhän Hengen tvai kuttama mielenmuutos ihmisessä, että hän tuntee cuvuttoman tilansa ja miheliäisyytensä ja sentähden toi moo armoa, samalla kuin hän sen ohella tuntee olemansa kaikkeen ar moon mahdoton, etkö siis ymmärrä murheellinen sielu, että tuo suuren »viheliäisyytesi tunto ja pelkosi ar mon menettämisestä on juuri sellai nen parannus eli mielenmuutos, mutta kuutithan nyt, ettei tätä enää moida maikuttaa niissä, jotka omat tehneet syntiä Pyhää Henkeä Mas taan. Siitä siis »voitte päättää, te ole tehnyt tätä syntiä. Ole sen tähden hymässä turmassa ja usko syntisi anteeksi Kristuksen tähden, autuas »veljesi John Nelson- 0 — Maples, Wis. Annan jonkun sanan paikkakun nan kuulumisia. Kesä tekee tulo aan, kohta alkaa maa mihottamaan ja Puhkiaa lehti puihin, kun tätä kirjoitan, sataa mettä, joka on kaikin puolin kesän merkki ennestään su laan maahan. Nyt on Maalit ollut ja mennyt, jossa tuli kaikki suomalaiset rvalituk si uudet paitsi kirjuri, jolla ei ollut »vastustajaa. Sairautta on komasti keskuudes samme ja onpa »viety sairaalaankin Johan Manhalan 13 muoden »vanha tyttö, hän on leikattu umpisuolesta, kuuloni mukaan on paranemaan päin. Onpa kuolemakin käynyt keskuu dessamme, joku aika takasipäin saa tettiin maan multiin Liisa Isoaho, 71 m. 10 K. ja 20 p. »vanhana. Syntynyt oli »vainaja Lappajärmen pitäjässä, W. l. käyttäneet nime nään tässä maassa Hendrickson Noin 9.. puoli »vuotta sitten tuli tähän maahan miehensä kanssa tän ne Mapleen, jossa miehensä kuoli samana muonna, ollen kolmatta kertaa tässä maassa ja nyt lepäämät rinnan Maplen hautausmaassa Mrs Hilda Aho »vietiin Ashlan din sairaalaan. Hän sai suonen- Medon äkkiä ja tätä kirjoittaissa on armeluttamassa tilassa. Hän meni naimisiin Jaakob Ahon kanssa »vuo si sitten, tuli tänne New Dorkista. On ikämä asia, että termeys pettää. I. A. o New Nork Mills, Minn. Ensimäisen ew. luth. seurakunnan »vuosikokous pidettiin 1 P. huhtik. 1918- 1. Kokous omattiin pastori I. Haakanan pitämällä rukouksella ja Puheella. 2. Edellisen »vuosikokouksen pöy täkirja luettiin ja hyväksyttiin. 3. Rahaston hoitaja toi tilin seurak. tuloista ja menoista kulu neelta »vuodelta. Tuloja on seurak. ollut §344.58. Menoja samalla a jalla §217.66. Jäännös §126.93. Rahastonhoitajalle myönnettiin tili' »vapaus. 4. Valittiin »virkakunta seuraa malle »vuodelle. Esimieheksi Olli Pajari, w. esimies Frank Johnson; kirjuriksi Tahtoo Kalmi; rahaStonh. Sämi Kohtcmen; urkuriksi Hanna Haarala §lO.OO »vuosipalkalla ja kir komvartijaksi Elias Kuttonen §14.- 00 »vuosipalkalla TruStiiseiksi 3ksi »vuodeksi Sami Kohtanen ja Tah too Kalmi. I. Kotomäen sijalle 1 »vuo-. F. Johnson. 8. Kirkkoa annetaan edelleenkin ap. luth. seurak. §2.00 »vuokrasta kerta. 6. Papille päätettiin korottaa palkkaa §5.00 kuulle. 7. Kirkon aitaa päätettiin kor jata ensi kesäkuussa, aikana jolloin seurakunnan pappi kutsuu seurak. jäsenet yhteisesti suorittamaan sen työn. 5. Kokous lopetettiin pastori I. Haakanan pitämällä rukouksella ja lopuksi laulettiin »virsi 272. Kokouksen puolesta Tahtoo Kalmi, kirjuri. 0 Leadiu Kansallisseurakunnan sunnuntai kou lulapset kokoontumat tämän kuun 14 p. klo 2 ip. kirkkoon. Seurakunta saman päivän illalla klo 8. «iime seurakunnan kokouksessa lupautui allekirjoittanut toimia Lea dm Kansallisseurakunnan kanssa yh dessä kesäkuun loppuun jos siihen asti eletään. Ja sitten taas näh. dään mitä sitten päätetään. I. E. Liljeroos, 324 White st. , Lead. S. Tak. X Syntynyt j» kastettu: French Lakesca, Minn. Martti ja Aina Bähtin t. Irma L laine synt. tammik. 30 p. rastet. maaliskuun 3 p. Heikki ja .Alina Henrickaonin t» Stella May Kristiina synt. Elsbery* N. Dak. tammik. 13 p, kast, maalla» kuun 14 päivä Paavo ja Sofia Parviaisen t. May# mi Matilda synt. Perth N. Dak. heL mik. 1 p, kastettiin maaliskuun 17 p~ Kuollut ja haudattu Antti Antinp. Bähti Pudasjärven seurakunnasta O. 1. kuoli Aihiossa* Minn. maalisk, 21 p. haudattiin 24 p, Ikä 62 v. 3 kk. Matti ja Miina Kinnusen poika Benjam Matias kuoli township Ar# morteil, N. Dak. marrask. 18 p. 1917 hautaan siunattu maalisk 17 p. DdL 12 v. 3 kk. ja 23 päivää. J. Urpilainen, Annandale, Minä, X Jumalanpalveluksia huhtik: 14 p. Elyssä klo 10 ap. ja 7,30 lp. 14 p. Wintonissa klo 2 ip 15 p. Peylassa alkaa rippikoulu klo 8 ap 21 p. Elyssä klo 10 ap. ja 7,30 lp -21 p. White Iron klo 2 ip, Mr Son# nisen talolla. 23 p. Sec. 30 klo 8 ip. Pennalassa 28 p. Paylassa kello 10 ap, 28 p. Pikessa klo 2 ip. 28 p. Embarrass klo 8 ip. Mr Sef. Salon talolla 24 p. Soudan klo 8 ip 30 p. Virginiassa klo 8 ill. Mr Riihimäellä, D. Ruotsalainen Ely, Minn. Bx 177, Puhelin 122 O — Jumalanpalveluksia huhtik.: Maanantaina 15 p. Greenissä seu* rakunnan kirkosas klo 3 ip. Tiistaina 16 p. White Pintilla kan. salaisten määräämässä palkassa klo puoli 8 ip. Keskiviikkona 17 p. Winonassa raittiushaalilla klo 8 ill. (Winonan aikaa.) Maanantaina 22 p. Chathamissa klo 2 ip. ja klo puoli 8 ill. Edellinen kokous on Herran ehtoollisen kanssa. Keskiviikkona 24 p. Covingtonissa Kansallisseurakunnan kirkossa klo 2 ip. ja klo 7 illalla. Rippikoulua pide# tään ensin mainitun kokouksen pää. dyttyä. Matti Wiskari, Puhelin 758 804 Elm St» Calumet, Mich. Rippikoulu ilmoitus. Rippikoulu alkaa Calumetin Kan sallisseurakunnan kirkossa maanan taina kesäkuun 3 päivä klo 10 ap. Oppikirjat: Katekismus, Raama tunhistoria ja Virsikirja. Kouluun aikomat woiwat ilmoittautua joko suullisesti, tahi kirjeellisesti allekir joittaneelle. Matti Mskari, Puhelin 758 804 Elm St- Calumet, Mich. Uuskotnista lkimisköistä. Herramme itse puhui »vartauksen uskotuista leimisköistä. Tämä ker tomus on »varmasti tuttu jokaiselle suomalaiselle lapsuudesta saakka, mutta käytännössä jäänyt toteutta matta meiltä. Monet lahjakkaat henkilöt on uhranneet »voimansa maailman kunnian saavrrttamisÄksi. ja monet mähälahjaiset kätkeneet maahan yhden leiviskän, joitta Herra on suonut heille. Mutta nO kuuluu Herran käsky että on ruvet tava tekemään kauppaa niillä Her ran kunniaksi. Ehkä pieni rakkau den osotus: hyvä sana, hengellinen laulu, voisi tuottaa elämän jollekin sielulle. Kun se rukouksella on py hitetty. Kansamme kaipaa käytän nölliStä kristillisyyttä. Olen ra vannut rehellisiä ihmisiä jotta etsi vät totuutta koko sydämestään, »vain kun he eivät huomaa sitä toisissa niin heiltittin sammuu toivo. Ku ten eräässä laulussa sanotaan. Pi dä lcnnppuS loistavaiSna. Myrskyt sä kun meri mies Satamahan yöllä saapuu voipi eksyä kenties j. n. e. Nyt todellakin olisi aika yksin» mielin koota korsia isän kotiin Mo net hyvät pyrinnötkin ovat esteek si sielujen »vapautukselle, palvele maan elävää Jumalaa. Tiedän vaan yhden keinon sivistämiseksi. Se on tulla kristityksi , kääntymällä maailmasta kokonaan niin sille wa4 ta hengen hedelmät rupeaisi ilmene mään. Hedelmästä puu tunnetaan sanoo sananlasku. Herra auttakoon vielä jokaista kansamme lasta otta maan ajasta »vaarin. Lue ystävä-, ni 1 Lessailonilaisille S kcku. Ok koon se varoituksena tikille tämän lchderr lukijoista. No. 15