Auttaja. [volume], January 11, 1945, Page Sivu 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 2
Ajankohtaista
jjfäh lukemista
MAANTIEDE-OSASTO
Amerikan Yhdysvallat
• o
Tuntekaa tarkemmin uusi
kotimaanne!
Kokoillut W.J.
Kun nyt on taas päästy jär
jestymään, niin jatkamme tätä
maantiedeosastoa entiseen ta
paan. Seuraava tutkittavamme
valtio on
IDAHO:
Idaho on jalokivi-valtio. Vä
kiluku, 489,000. Pääkaupunki,
Boise. Valtion kukka, “Syringa”.
Valtion lintu, vuoristo sinilintu.
Valtion motto: Olkoon se ikui
nen (“May it be perpetual”).
Suurin kaupunki, Boise, väki
luku ollen 21,544.
Valtiossa on laajoja laava-a
lueita, ne muodostaen valtion
korkean vuoren, Mt. Borah, jo
ka on 12,655 jalkaa korkea. Mo
net jokien laaksot ovat hyviä
kasvimaita. Pehmeän puun
metsää on valtiossa runsaasti,
mutta kovaa puuta hyvin vä
hän. Tunnetuimmat puut ovat
erilaiset petäjät, punainen see
teri ja kuusi.
Idaho on rikas mineraaleista.
Lyijy ja hopea ovat niistä tär
keimmät, ja tuotetaan niitä suu
ressa määrin. Sinkkiä, kultaa ja
kuparia myös kaivetaan. Valti
ossa on myöskin sellaisia mine
raaleja kuin rauta, kivihiili, nik
keli, suola j.n.e. Mineraaleja
kaivetaan vuosittain lähelle 30
miljoonan dollarin arvosta.
Valtiossa voidaan kasvattaa
monellaisia farmituotteita. Näi
hin saakka on farmaus ollut vain
pienempää, mutta se on kasva
maan päin. Keinokastelun avul
la voidaan asettaa kylvölle noin
10 miljoonaa eekkeriä. Heinää,
nisua, ohraa, kauraa ja maissia
kasvatetaan eniten. Villan tuo
tannossa on valtio huomatuim
pi, sillä sitä tuotetaan vuosittain
noin 17 miljoonaa paunaa. E
läinten kasvatus on erittäin
hyödyllistä valtiossa. Idahossa
on noin 20,000,000 eekkeriä hal
lituksen metsää.
Puutavarateollisuus on valti
ossa kaikkein suurin, vaikka
siellä olisi halpaa voimaa hel
posti saatavana, nim. vesivoima.
Vuosittain valmistetaan myös
kin yli 100 tonnia juurikassoke
ria. Maitotalous ja viljatuote
ovat myöskin mainittavia. Muu
teollisuus on vain paikallista
laatua, ja se onkin viime vuosi
na kehittynyt suuremmassa
määrin. Idahossa on melkein
3,000 mailia rautateitä.
Historiaa:
Lewis ja Clark olivat ensim
mäiset valkoihoiset, jotka saa
puivat valtioon v. 1805-06. En
simmäinen pysyvä asutus pe
rustettiin Fort Halliin. Idaho
lukeutui Oregon alueeseen, jon
ka sanoivat omistavansa Yhdys
vallat, Britannia, Espanja ja Ve
näjä. Kun Floridan alue ostet
tiin v. 1819, Espanja luovutti
osansa Yhdysvalloille. Venäjä
teki samoin v. 1824. V. 1818 alle
kirjoitettiin sopimus Yhdysval
tain ja Britannian välillä, jonka
mukaan kumpikin maa omisti
vat tämän alueen. V. 1846 tämä
sopimus peruutettiin, kun kan
sainvälinen raja muodostettiin,
jäi valtio Yhdysvaltain omai
suudeksi. Maaliskuussa 1863
muodostettiin Idaho alue, johon
kuului nykyinen Idaho, Monta
na ja osa Wyoming valtiosta.
Montanan ja Wyomingin valti
oiden perustamisen jälkeen v.
1864 ja 1868 muodostui Idahosta
nykyinen valtio. Valtio liittyi
Yhdysvaltoihin v. 1890.
V
Uudistakaa tilauksenne ai
kanaan, ettei lehden lähetykses
sä tule yälipäätä. Tilaushinta on
$2.50 koko Yuodeksl; $1.50 puo
leksi Tuodeksi; $l.OO 4 kk.
SIIRTOLAISINA SAAPU
NEET AMERIKAN TYÖVÄEN
JOHTAJAT
(Jatkoa)
Melkeinpä jokainen kansalli
suus on antanut huomatuita ja
kykeneviä johtajia Amerikan
työläisille. Useimpiin unioihin
kuuluu kaikkia niitä aineksia,
jotka muodostavat Amerikan.
Se on erikoisesti totta, mikäli
on kysymyksessä International
Ladies Garment Workers unio.
Ssh virallinen äänenkannatta
ja, Justice, ilmestyy usealla vie
raalla kielellä. Alkaen v. 1900
jäsenyydellä, johon kuului mel
kein yksinomaan siirtolaisjuu
talaisia, kuuluu unioon nyt jä
seniä kolmestakymmenestä kan
sallisuudesta kaikista maanosis
ta.
Johtajana noin 30,000 italia
laisen naisten pukuja valmista
van työläisten joukossa Inter
national Ladies Garment Work
ers Union Localissa 89 on Luigi
Antonini. Hän syntyi Italiassa
1883 ja saapui Amerikaan v. 19-
08. Toimien ahkerasti italialais
ten työläisten keskuudessa, pää
si hän edistymään uniossaan ja
vuonna 1919 tuli hänestä johta
ja Localissa 89, joka on saanut
nimensä vuodesta 1789, joka oli
Ranskan vallankumouksen vuo
si. Hän on tullut kuuluisaksi
fascismin ja saksalaisuuden kii
vaana vastustajana. Locali 89
on ollut kaiken aikaa vaikutus
valtainen väline italialaisten
siirtolaisten amerikalaistutta
misessa ja demokratiaa vastus
tavien ihanteiden jyrkkänä tuo
mitsijana italalialaisten kes
kuudessa. Antionini oli Ameri
can Labor Partyn puheenjohta
jana, kun se aluksi perustettiin
v. 1936.
Vanhin juutalaisen työväen
liikkeen johtomiehistä Yhdys
valloissa on Abram Cahan, joka
on laajalti tällä mantereella
tunnettu “Jewish Daily For
wardin” perustajana ja lehden
päätoimittajana. Se on suurin
vieraskielinen sanomalehti A
merikassa. Cahan syntyi Venä
jällä 1860. Mutta vallankumouk
selliset toimintansa vuoksi täy
tyi hänen paeta Yhdysvaltoihin
1882. Nähden juutalaisten siirto
laisten tilan työläisinä Ameri
kassa ja heidän tarpeensa saada
turvaa, perusti Cahan ensim
mäisen juutalaisten räätälien
union. Hänen alkutoimintansa
johti siihen, että perustettiin
United Hebrew ammattitoimin
ta 1888, nim. juutalaisten kieltä
puhuvien paikallisten unioiden
yhdistys. Kun se auttoi muodos
telemaan muita järjestöjä, sai
se nimen “parent of unions”,
unioiden vanhin. Se on yhä toi
minnassa ja kuuluu toimivana
osana American Federation
Laborissa, vaikka jo tänäpäivä
nä United Hebrew Trades liik
keen jäsenistä kaksi kolmatta
osaa ei ole juutalaisia.
Ulkomailla syntynyt mies,
jonka nimi on kiinteästi yhtey
dessä työväenliikkeen asioissa
Yhdysvalloissa, vaikka itse ei
olekaan työväenjohtaja,» on se
naattori Robert F. Wagner New
Yorkissa. Hän syntyi Saksassa
ja saapui jo lapsena Yhdysval
toihin, suorittaen lukunsa New
Yorkin College opistossa. Vii
meiset kahdeksantoista vuotta
on hän edustanut New Yorkin
valtiota Yhdysvaltain senaatis
sa, jossa hän esitti ja pani alulle
sellaisia lakeja kuin Social Se
curity Act lain, National Labor
Relations Act lain, Railway pen
sion lain, Nti. Industrial Re
covery Act lain sekä muita so
siaalielämää ja taloustiedettä
koskevia lakeja, joilla on eri
koinen merkityksensä työväes
tölle ja sen asioille ja menestyk
selle. Marraskkun 7 p. tapahtu
neissa vaaleissa valittiin senaat
tori Wagner neljännen kerran
edustajaksi Yhdysvaltain se-
Hero Of Peleliu ☆ ☆ ☆ Ä Ä:
1—On D-Day at Pelellu, Second LIeutenant Carlton Rouh, 25, of LIndenwold, N. J.,
led hls unit of Marines in an assault on a Jap-infested cave. 2- —As Rouh rushed for
ward, he was shot. Hls weapon fell from his arms. S—Two of Rouh’s men ran to drag
him back, but the yöuni Ueutenant befan to get np bj himself. Just then, a grenade
naattiin.
Congress of Industrial Orga
nization järjestön presidentti on
samalla tavalla ulkosyntyinen.
Philip Murray syntyi Skotlan
nissa 1888 ja saapui Yhdysval
toihin 1902. Tehden työlä Penn
sylvanian kaivoksissa kohosi
hän nopeasti vaikutusvaltaisek
si mieheksi United ldine Work
ers of America järjestössä, tul
len varapresidentiksi 1920. Sit
ten vuoden 1940 on hän ollut
C.I.O:n presidenttinä.
KULUTTAJIEN OSUUS
TOIMINTA JA MITÄ SE
MERKITSEE
Kuluttajien osuustoiminta ei
ole mitään uutta. Siitä on kulu
nut nyt 100 vuotta, ktin ensim
mäinen kuluttajien osuuskaup
pa perustettiin Rochdale’issa
Englannissa, kun 28 kutomon
työläistä, jotka olivat tyytymät
tömiä olosuhteisiinsa, päättivät
alottaa osuuskaupan palvele
maan heitä. Asia oli siten, että
palkat olivat pienet, tavaran
laatu huonoa ja hinnat korkeat
siihen aikaan, niin he olivat yk
simielisiä siinä, että parannuk
sia on saatava aikaan. He olivat
jäseniä uniossa ja olivat yrittä
neet parantaa olosuhteitaan,
mutta sitä mukaan kun heidän
palkat kohosivat, niin myöskin
tavaran hinnat kohosivat. Siitä
alkoi kuluttajien osuustoiminta
liike, joka on levinnyt kaikkiin
maailman osiin.
Osuustoimintaliike on luotu
sille pohjalle, että me olemme
kaikki yhdenveroisia ja siis
kaikilla, jotka ovat jäseniä, on
vain yksi ääni, vaikka olisi
kuinka paljon rahaa osuuksis
sa. Tämä tekee osuustoiminta
liikkeen kansanvaltaiseksi liik
keeksi. Osuustoimintaliike hy
väksyy jäsenyyteen kaikki mie
lipiteeseen, rotuun tai luokkaan
katsomatta.
Osuustoimintaliikkeel 1 ä on
oma tavaraleima “Co-op”. En
nen kun mitään hyväksytään
“Co-op” leimalle, sen tavaran
laatu täytyy olla hyvä. Ja sit
ten kun on paljon kysyntää jol
lakin tavaralla, silloin aina
osuusliikkeet ryhtyvät tuotan
toon ja siten voivat myydä ta
varaa yhä edullisemmilla hin
noilla ja myös vielä paremmin
taata tavaran laatua.
Yhdysvalloissa osuustoiminta
liike on hyvin nopeasti levinnyt
viime vuosien aikana niin että
se tekee liikettä sadoissa miljoo
nissa dollareissa ja on palautta
nut jäsenilleen miljoonia dolla
reita ostoksien perusteella. Mi
tä enemmän me ostamme osuus
liikkeistä, sitä isommat on meil
le palautukset, jota on kertty
nyt tavaran jaosta tai tuotan
nosta.
Kun osuustoimintaliike on
kansanvaltaista itsestään, niin
se on myöskin ollut ja aina tu
lee olemaan yksi perus-pylväitä
demokratian pitämiseksi kai
kissa maissa. Kun eri maissa
diktaattorit ovat päässeet val
taan, osuustoimintalaiset laitok
set ja kirkot ovat olleet ensim
mäisiä, joita vastaan on hyökät
ty, sillä molemmat aina ovat de
mokraatin pylväitä ja paran
tamassa ihmiskunnan olosuh
teita.
— Oliver Hillila
V
Tukekaa poikiamme ostamalla
enemmän sotabondejat ... —
Auttaja torstaina, tammikuun 11 p. 1945
KAUSTISEN KÖYHALTA
JOELTA FLORIDAAN
Kirj. Kristiina Niemistö
(Jatkoa)
Edellisenä iltana tehdyn sopi
muksen mukaan mieheni lähti
kahden naapurinmiehen kanssa
Washburniin, Wisc., katsomaan
maita. Seutu näytti lupaavalta
ja niin he olivat kukin ottaneet
sieltä nimiinsä 40 eekkeriä maa
ta. Varmaankin se hyvältä näyt
ti, sillä kun he palasivat kotiin,
tulivat he sellaisen tiedon kans
sa, että viikon kuluttua sinne
lähdetään perustamaan oma ko
ti.
Tavarat oli vietävä mukana,
joten miehet menivät ja tilasi
vat rautatievaunun. Sinne sit
ten ladattiin kolmen perheen
vaatimattomat huonekalut. Oli
olemassa yksi lehmäkin, eikä si
tä voitu muuten viedä kuin
työntää sekin huonekalujen se
kaan samaan vaunuun. Ja vah
tikin piti olla tavaroitten muka
na, joten Heikkilän Matti päät
ti lähteä tavaravaunun muka
na paimentaakseen lehmää ja
tavaroita.
Huhtikuun 21 p. vuonna 1904
lähdimme Washburniin. Kaiho
mielin oli taaskin jätettävä jäl
keensä rakkaat sukulaiset ja hy
vät tuttavat ja lähdettävä sel
laista kotia kohti, jota ei vielä
ollutkaan. Seuraavan yön vie
timme Duluthissa. Sieltä sitten
lähdimme aamulla Washburn
iin. Siellä sai asua maakomppa
nian huoneissa. Rakennuksessa
oli suuri yläkerta, joka oli kaik
ki yhtenä huoneena. Huojuvat
ja ritisevät rappuset johtivat
sinne ulkoa. Siellä meitä asui
kolme perhettä jonkin aikaa.
Joka perheessä oli pieniä lap
sia, joita korkeat, huojuvat por
taat huvittivat niin suuresti, et
tä halusivat kulkea niitä ylös
ja alas. Sehän on niin hermos
tuttavaa, että viimein sanoin
miehelleni: Mene nyt ja tee
huone vaikka turpeista omalle
maallemme, sillä ei noita lapsia
voi kukaan vartioida, etteivätkö
viimein loukkaisi itesänsä noil
la rapuilla.
Mitään rakennusvälineitä ei
tietysti ollut. Mieheni meni ja
osti tuhannen jalkaa höyläämät
tömiä lautoja ja kaksi rullaa
tervapaperia ja teki niistä mö
kin. Eikä siinä monta päivää ku
lunutkaan. Jo ensimmäisenä
päivänä kesäkuuta saimme
muutta uuteen kotiin.
Sinne matkustaminen ei kui
tenkaan ollut vaivaton työ. Tie
tä ei sinne ollut. Kärrytietä oli
osa matkasta, mutta loppu mat
ka oli käveltävä soukkaa polkua
vesakossa. Aamulla mieheni
palkkasi hevoset. Tavarat pan
tiin kuormaan ja minut lasten
kanssa tavarakuorman päälle.
Perhettä oli karttunut, sillä lap
sia oli jo neljä, joista vanhin oli
viiden vuoden. Kaksi pienintä
ei vielä voinut kävellä. Lapset
sylissä oli tavarakuorman pääl
lä niin ahdas, ettei päässyt lii
kahtamaan. Niin sitten lähdet
tiin kulkemaan järvenrantaa
mutkittelevaa tietä. Matka tun
tui pitkältä oudossa maailmassa
huonolla tiellä. Vihdoin kään
nyttiin pois järven rannasta jo
kilaaksoa myöten kulkevalle
tielle. Vesi lirisi purossa ikään
kuin olisi tervetulolaulua liver
rellyt meille hyvillään siitä, että
ihmisiäkin tulee tänne sydän
maahan seuralaisikseen.
Viimein vihdoin lähdettiin
—‘ "yffliil/l JY
lljpl
jyrkkää mäkirinnettä poispäin
jokivarresta. Kun pääsimme
korkean mäen kummulle, niin
siihen hevoset seisautettiin ja
niin mieheni alkoi purkia kuor
maa. Minä luulin, että nyt sitä
viimeinkin ollaan perillä, mut
ta ei vielä läheskään.
Kuorman perään oli sidottuna
lehmä, joka käveleskeli peräs
sä. Mieheni lähti viemään leh
mää sen uuteen kotiin. Minä
jäin lasten kanssa mäen kukku
lalle odottamaan, kunnes hän
palaa hakemaan muita tarpeel
lisimpia tavaroita ja meitä. Kun
olin jo mielestäni kyllin kauan
istunut ja odottanut, alkoi aika
tulla pitkäksi. Lapsillekin tuli
nälkä, ja niin kaivoin ruokasäk
kejä antaakseni jotakin lasten
suuhun. Rupesin jo huolehti
maan, sillä päivä oli kulunut jo
pitkälle, eikä häntä palannut.
Onko hänelle tullut vahinko?
Vielä hetken odotettuani alkoi jo
tulla pelon ja tuskan hiki otsal
le. Ei kuitenkaan sopinut ruve
ta huutelemaan, sillä lapset oli
sivat peljänneet, että olemme
eksyneet. Viimein kuitenkin al
koi kuulua rapinaa viidakosta.
Hän tuli luoksemme hengästy
neenä ja kysyi: No, täälläkö te
olettekin? Eihän tämä ole se sa
ma paikka, mihin jätin teidät?
Hän oli hakenut meitä monta
tuntia. Nyt oli vielä maili mat
kaa. Se matka oli kuljettava jal
kasin ja tavarat oli kannettava.
Hevosmies oli palannut kau
punkiin, kun sai kuorman pure
tuksi.
Tavarain seasta kaivoin pie
nen lasten vaunun. Sinne panin
kahvipannun, kahvia, sokeria ja
maitoa. Vanhimman tytön Jen
nyn, joka oli 5-vuotias, oli lykät
tävä tätä perin tärkeää kuor
maa. Neljän vuotialle pojalle
pantiin leipäpussi selkään. Mie
heni kanssa kumpikin otimme
lapsen syliin ja niin paljon
muuta tavaraa kuin vain suin
kin voi kantaa. Niin sitten läh
dettiin latustelemaan metsän
halki uusia asukkaitaan odotta
vaa tervapaperimökkiä kohti.
— (Jatk.)
V
ETTE TE OSAA NARRATA
JA PETTÄÄ
Amerikansuomalaisen kom
munisti] ärj eston sihteeri Carl
Päiviö, Amerikan kommunisti
puolueen maanalaiselta masii
nalta samiensa ohjeiden ja ko
mennuksien mukaan (joka vuo
rostaan on saanut ohjeet ja ko
mennukset Moskovasta), on
ryhtynyt sanelemaan täkäläis
ten suomalaisten kommunistien
toimitsijoille ja lehdille, miten
niiden olisi nykyisessä tilantees
sa narrattava suomalaisia tääl
lä. “Eteenpäissä” on nimittäin
useina päivinä julkaistu Päiviön
raporttia siinä m.m. sanoo:
“Ottakaamme esimerkki siitä
edellämainitusta toimituskirjoi
tuksesta “Eteenpäissä”, jossa
kehoitettiin yhteistoiminta a n
Suomen avustamiseksi. Siinä
m.m. sanottiin — “olemme va
kuutettuja siitä, että tällä ker
taa siinä (avustoiminnassa) ei
mitään sohlausta ja poliittista
huijausta tulla hyväksymään”.
Hyvä kehoitus pilataan tällä
lauseella — sillä • kuinka me
voimme ajatella, että ne suoma
laiset, jotka avustivat Suomea
talvisodan aikana ja sen jälkeen
kin, ovat valmiit tulemaan nii
den kanssa toimintaan, jotka sa
novat heti alussa, että teidän
Illl^
came flying from the mouth of the cave. 4—Rouh leaped at the men and knocked
them to the ground. 5—Then he threw himself on the grenade, huddling it with his
body as lt burst. As the herole Marine Corps offlcer was evacuated to a hospital ship,
his only question, before lapsing Into unconsciousness, was, “Are the men ali right?”
tähänastinen toimintanne on ol
lut kaikki vain poliittista hui
jausta! Meidän täytyy muistaa,
että suurin enemmistö, jotka
toimivat Suomen avustuksen
puolesta, toimivat siinä vilpit
tömästi ja itseuhrautuvaisesti.
He katsoivat, että se oli ainoa
keino avustaa Suomen kansaa,
mutta siitä huolimatta ei se an
na meille oikeutta leimata hei
dän toimintaansa huijaukseksi.
Yksi tärkein asia on saada ai
kaan yhteistoiminta Suomen
kansan avustamiseksi. Ameri
kan suomalaiset ovat yhtä miel
tä tässä kysymyksessä ja se on
perusta myöskin yhteistoimin
nalle.
Ja toisessa kohdassa samainen
“eristysmielinen” Päiviö lausuu:
“Sanottakoon vieläkin lehti
emme sisällöstä senverran, että
ne ovat seuranneet kansainväli
sen ja Amerikan kysymyksien
käsittelyssä edistysmi e 1 i s t ä
suuntaa, mutta siitä huolimatta,
ei ole aina voitu irtautua ulos
kuluneesta ja vanhasta tyylistä
käsitellä asioita — eritoten, jos
asian käsittely kulkee suoma
laisen elämän piirissä. Halutaan
sanoa edelleenkin samoin kuin
on ennenkin totuttu sanomaan.
Uusi aika jossa nyt elämme ei
ole vastaavasti muuttanut asi
oitten käsittelyn tyyliä. Kir
joitta jiemme tulisi oppia voiton
kielellä kirjoittamaan asioista ja
elämästä, joka luo niin paljon
uutta ja yhdistää mielipiteitä,
ryhmiä ja kansoja käsittämään
asioita uudella tavalla. Voiton
kieli on juuri se kieli, joka yh
distää ja organisoi joukkoja lä
hemmäksi toisiaan uuden elä
män mukaan. Siihen olisi kai
kin keinoin pyrittävä.”
Päiviö täten, ylempiensä ko
mennuksesta, yrittää opettaa
alamaisilleen, millä tavalla täs
tä eteenpäin olisi amerikansuo
malaisia narrattava yhteisrin
tamaan heikäläisten kanssa.
Lehtien toimitukset ja lehtiin
kirjoittajat eivät ole käden
käänteessä päässeet erkaantu
maan eilispäivän haukkumises
ta ja siksi nyt ohjataan ja ko
mennetaan peittämään sokerilla
katkerat pillerinsä, että mahdol
lisimman monta suomalaista tu
lisi narratuksi heidän verkkoon
sa.
Me uskallamme vakuutta
Päiviölle, ettei uudella taktii-
U.S.4MX/MS
"BLOOD, SWEAT, HAND GRENADES"
THAT‘S HOW HIS REGIMENT DUG THE JAPS OUT OF f f jB
PELELIU CAVES,SAYS«COLONEL LEWIS B. PULLER,
ONE OF THE MARINE CORPS FAMED FIELD
OFFICERS... NATIVE OF WEST POINT, VA.,"CHESTY M
PULLER HAS BEEN A MARINE SINCE 1918... HAS V
SEEN ACTION IN HAITI, NICARAGUA,CHINA,GUADAL" 1
CANAL,CAPE GLOUCESTER...DEVOTED TO HIS -f J
MEN, HIS CONSTANT FRCNT-LINE PRESENCE
INSPiRES THESE MEN TO PACE THE ATTACK...
i POUR-TIME WINNER OF THE NAVY CROSS - A RECORO IN THE MARINE CORPS
, i
kalla voida narrata amerikan
suomalaisia sen enempää kuin
vanhallakaan. Me olemme oppi
neet tuntemaan teidät viimei
sen neljännesvuosisadan ajalla.
Me tiedämme miksi te nyt näin
puhutte. Me tunnemme teidän
tarkoituksenne. Te tulette pysy
mään erossa yleisestä amerikan
suomalaisten elämänvirras t a.
Mikään ei ole muuttunut sikäli
kun te olette kysymyksessä. Us
kokaa se.
— Raivaaja, 30-12-44.
V
TULOJA KIRKKOKUNNAN
KASSAAN:
Rolla, No. Dak., Alfred Efraim
sonin kautta:
Mr ja mrs Arvid Kaleva .. $5.00
Mr Wilfred Kaleva $1.00
Mr Edwin Kaleva $5.00
Mr ja mrs Wesley Bykonen $3.00
Mr ja mrs Adolf Halonen $3.00
Mr ja mrs George Kangas $3.00
Yhteensä $20.00
Lehti järven seurakunnalta, C.
Pesolan kautta:
Alexander Karho jän muistolle
$3.00
Matt Paavolan muistolle $3.00
Yhteensä $6.00
Detroitin Kansallisseurak., Mat
ti Kriston kautta $25.00
New York Mills, Minn., mrs J.
A. Ahon kautta:
Mr ja mrs John Wormas .. $5.00
Mr ja mrs Ulias Banjunpää $2.00
Kirkkokunnan ystävä $5.00
Mr ja mrs Chas Wick $5.00
Mr ja mrs Walfred Wick $5.00
Yhteensä $22.00
Seminaarikassaan:
Ohion piirin seminaariyhdistys,
M. O. Lundin kautta .. $100.00
Chicago Luther League, Ida
Rantalan kautta $10.00
Mrs Ida Bespole, Chicago, 111.
$8.00
— J. K. Jackson, rahastonh.
R. 2, Box 228, Ironwood
Säännöstely
silmäyksellä JZtfcs!'
Säännöstelyssä ei ole tapahtu
nut muutoksia viime viikon ai
kana. Seuratkaa viimeistä luet
teloa.
Jäterasvasta on kova puute.
Sitä tarvitaan moniin tarkoituk
siin sodan käynnissä, m.m. lääk
keiden valmistukseen. Säästäkää
kaikki jäternsvat.
Sivu 3