Newspaper Page Text
No. 7 Ä MAANTIEDE-OSASTO Amerikan Yhdysvallat Tuntekaa tarkemmin uusi kotimaanne! Kokoillut W.J. KANSAS: Auringonkukka valtio. Liitet tiin Yhdysvaltoihin v. 1861. Vä kiluku, 1,847,000. Pääkaupunki, Topeka. Valtion kukka, aurin gonkukka. Valtion lintu, niitty leivonen (meadow lark). Valtion motto, “Tähtiin vaikeuksien lä pi” (To the stars through dif ficulties). Suurin kaupunki on Kansas City, jonka väkiluku on 121,857. Suurin osa valtiosta on ta- saista aavikkoa. Länsi osassa on muutamia hiekka mäkiä. Val tiossa ei ole vuoristoja ja vain muutamia matalia järviä. Soita on myöskin vain vähän, mutta ne ovat suolaisia, ja siis ovat ar vokkaita sen vuoksi. Jokien laaksoissa maa on rikasta. Län si osa on kuitenkin kuivaa ja käytetään sitä etupäässä eläin ten kasvatukseen. Keinokastelun avulla voidaan tämäkin osa val tiosta ottaa maanviljelykselle. Puita on valtiossa vain etu päässä jokien varsilla, mutta uudelleen metsitystä on harjoi tettu jonkun aikaa, joten tule vaisuudessa on hyvät toiveet metsistäkin. Talvet valtiossa ovat lyhkäi siä ja vain harvoin mittari las kee alle nollan. Kesät ovat kuu mia. Itä-osassa on sadetta riit tävästi maanviljelykselle, mutta muualla on sitä liian vähän. Missouri joki, joka on Kansasin valtion rajalla itäpohj öisessä, on purjehduskuntoinen höyry laivoille, samoin Arkansas, Re publican, Kansas ja Smoky Hill joet jossain määrin. Nämä suu ret joet tekevät mahdolliseksi sähkövoiman kehittämisen suu ressa määrin. Monellaisia kaloja voidaan saada näistä jo’ista. Kansas on Yhdysvaltin kes keisin valtio. Mineraaleista huomatuimmat ovat petroleumi ja pehmeä ki vihiili. Noin kolmen miljoonan dollarin arvosta suolaa myöskin tehdään vuosittain. Rakennus kivet ovat myöskin mainitsemi sen arvoisia. Luonnollista kaa sua on löydetty etelässä, josta on muodostunut arvokas tuote. Lyijyä kaivetaan myös, joskin pienemmissä määrin. Kansas on yksi johtavia vai- * U. S. * \ VÄLOR...LEADERSHIP... FIGHTING SPIRIT [j HIS TANK MARKED THE FARTHEST AOVANCE OF THE INfANTRY THAT DAY Ajankohtaista lukemista tioita nisun kasvatuksessa, tuo tanto ollen noin 160 miljoonaa bushelia vuodessa. Maissi on toinen runsaasti kasvatettu maantuote. Ennen sotaa kylvet tiin valtiossa paljon sellaisia hedelmäpuita kuin omena, luu mu ja kirsikkapuita. Länsiosas sa, kuten jo mainittiin, kasva tetaan etupäässä vain karjaa. Muita maantuotteita ovat heinä, kaura, perunat, y.m.s. Alfalfan kasvatus on lisääntynyt viime vuosina, ja sitä lähetetään pal jon itävaltioihin. Lammasten kasvatus on myös lisääntymäs sä, villan tuotanto ollen yli 3 miljoonaa paunaa vuosittain. Lihan pakkaus on valtion suu rin teollisuus. Maitotaloustuot teet muodostavat myöskin suu ren osan valtion tuloista. Muita tuotteita ovat kannutettu mai to, juurikassokeri, sementti, jauhot, huonekalut ja suola. Historiaa: Coronadon joukkue kulki valtion halki v. 1541. Enin osa valtiosta oli kuitenkin tunte maton vuoteen 1719, jolloin ranskalaiset turkiskauppi aa t tulivat sinne. Fort Leavenworth rakennettiin v. 1827. Suurin osa valtiota kuului Louisiana alu eeseen, joka ostettiin Ranskalta v. 1803. Lewis ja Clark tutki vat alueen tarkemmin v. 1804, jolloin siitä tuli osa Missouri aluetta. “Santa Fe polku” pe rustettin v. 1824, joka teki mah dolliseksi tämänkin valtion asu tuksen. Alue kuitenkin oli jär jestymätöntä aluetta v. 1854, jolloin siitä muodostui Kansas alue. Kun “Missouri Compro mise”, joka esti orjien käytön pohjoisvaltioissa, peruutettiin, alueesta tuli taistelutanner or juuden hyväksijäin ja sen vas tustajain välillä. Valtio liitet tiin Yhdysvaltoihin v. 1861 or juudesta vapaana valtiona. V TAISTELU LAPSIHAL VAUSTA VASTAAN Taistelu lapsihalvausta vas taan on ollut käynnissä useita vuosia National Foundation for Infantile Paralysis laitoksen toimesta ja on aikaansaanut sen, että tuhansien henki on pelastettu ja suuressa määrässä on estetty jälkiseuraukset, raa jarikkoisuus taudin jälkeen. Laajan tutkimistoimi nn a n kautta pyrkii National Founda tion saamaan selville tämän sairauden alkusyyn keksiäk seen sen jälkeen uusia paran nuskeinoja. Yliopistoille on luovutettu yli 1,600,000 dollaria, samoin sairaaloille virus-myr kyn tutkimista varten, myöskin siihen tutkimiseen, miten tulee hoitaa sairasta, kun tauti on ohi ja jälkiseuraukset alkavat ilmetä. Näiden apu varojen vai kutuksesta ovat maan parhaat tiedemiehet' tutkimusty ös s ä saadakseen selville tämän vaa rallisen taudin salaisuudet. Tutkimustöitä tehdään kaikki alla maassa. Opetuksen alalla on järjestetty erikoinen rahasto, $50,000, tieteellistä tutkimus työtä varten terveydenhoidon Sen kautta koetetaan saada lisätietoja niille miehille ja naisille, joilla on jonkun ver ran ammatillista tietoa tervey denhoidossa, niin että he kyke nevät toimimaan erityisesti lapsihalvauskohtauksissa ja sil lä tavalla auttamaan yhteistä asiaa eteenpäin. Tilastot osoittavat, että vuon na 1944 lapsihalvaukseen sai rastui tuhansittain. Tauti ke hittyi epidemiaksi New Yorkin valtiossa, North Carolinassa ja Kentuckyssa. Ankarasti se liik kui myöskin Tennessessä, Vir giniassa, Marylandissa, Penn sylvaniassa, Ohiossa, Michiga nissa ja District of Columbiassa, joissa valtioissa tuhannet sai rastuivat. Näillä alueilla toimi vat National Foundation for Infantile Paralysis laitoksen henkilökuntaan kuuluvat tau koamatta valtion ja paikallisten terveysviranomaisten kanssa, hankkivat tottuneita hoitajia ja välineitä ja muita tarpeita. Mutta juuri sota-ahdinkoisilla alueilla on lapsihalvaus (polio) iskenyt ankaran kovin kuluneen kolmen vuoden aikana. Tämän seikan on National Foundation ottanut huomioonsa ja on jär jestänyt joukot siellä ryhmiin toimimaan lapsihalvauksen es tämiseksi ja sairastuneiden hoi tamiseksi. Työläisten lahjoitta mat kymmensenttiset ja dolla rit ovat vaikuttaneet erinomai sella tavalla hätätoimenpiteiden hyväksi jokaisella alueella, jolla tauti on alkanut peloittavam min liikkua. Monet sotatyöläiset ja heidän lapsensa olivat siten tilaisuudessa saamaan pikaista apua, kun tauti tuli heidän per heisiinsä. Kun apu oli heti saa- ( tavana, esti se sen, että ei tullut niin paljon raajarikkoja jälki seurauksista kuin olisi muuten ollut laita. Puhuva esimerkki siitä mitä pikainen apu ja anka ra toiminta tautia vastaan saat tavat aikaan, saatiin nähdä eräässä pienessä North Caroli nan kaupungissa. Yli 200 seutu kunnan kutomotyöläisten lasta sairastui lapsihalvaukseen ja heitä hoidettiin sairaalassa, jo ka saatiin toimintaan neljässä päivässä, kaupungissa kun ei ol lut sairaalaa entuudestaan. Tuo tettiin toisista kaupungeista lääkäreitä, sairaanhoitajia, lääk keitä ja tarvittavia välineitä. Ei annettu apua ainoastaan näillä väkirikkailla seuduilla, vaan myöskin farmeilla. Common Council V Kaustisen Köyhältä joelta Floridaan Kirj. Kristiina Niemistö (Jatkoa) Vuosien kuluessa oli monta surua ja murhetta lasten kans sa, sillä Herra korjasi monta heistä pois ajalla, jolloin en oli si sitä mielelläni suonut. Vuon na 1920 sairastui kuukauden vanha poikamme suonenvetoon. Tauti oli ankaraa ja oli sydäntä särkevää katsella lasta kovissa tuskissa. Monta kertaa kysyin mielessäni: “Oi Jumala, miksi tämän lapsen pitää kärsiä näin kovia tuskia? Kärsiikö hän nii tä vanhempiensa pahojen teko jen tähden?” Jumalan tiet ovat kuitenkin oikeat, ja Hän korjasi pienen Engelbertin taivaan i loon, joskin monien kipujen kautta. Pian sen jälkeen sairastui 15 vuoden ikäinen tyttömme. Vuo sia oli kulunut ja lapsia alkoi olla siinä iässä, että he olivat todellisena apuna työssä. Tyttö Auttaja torstaina, helmikuun 15 p. 1945 myös sai ankaria suonenvedon kohtauksia ja viimdin tauti kävi niin ankaraksi, että häntä oli aivan käsin pidettävä sän gyssä. Silloin monta kertaa ru koilin Herraa, ettei Hän ottaisi rakasta Jenniäni. Sanoin Jaa kobin tavoin, etten laske sinua luotani, ennenkuin siunaat rak kaani. Eräänä aamuna menin ulos askareilleni. Siellä polvis tuin Herran kasvojen eteen. Siinä rukoilin: “Tee, Isä, tahtosi jälkeen, vaan huojenna mur hettani ja lohduta minua tus kissani”. Kun sanat loppuivat, hypähdin pystyyn ja menin tu paan iloisella mielellä vakuut taen: Hän paranee, hän para nee, kiittäkää Jumalaa”. Se oli koettelemusten päivän aamu, sil lä tauti vain paheni, vaikka olin rukouksessa saanut vakuutuk sen, että tyttö paranee. Koko päivän ydämestäni tulvi sanat: “Hän paranee”, vaikka tyttö näytti varmasti kuolevan. Il lalla vain huomasin itseni tun teettomaksi äidiksi. Mutta kun hätä on suurin, niin apu silloin on läsnä. Tyttö alkoi parantua, sillä herättyään hän pyysi ruo kaa. Sitä kiitollisuuden tunnet ta ei voi kertoa, minkä silloin sydämessäni tunsin. Mutta tämä ilon tunne ei kau an kestänyt, sillä jonkun ajan kuluttua nuorin lapsemme kävi rauhattomaksi ja selvästi näki, ettei hän nyt ole terve. Päätin viedä hänet lääkäriin, ennen kuin sairaus on päässyt liian pitkälle. Puin päälleni ja val mistin lapsen ja menin otta maan lasta pannakseni hänet vaunuihin. Kävin aivan kanke aksi säikähdyksestä kun tunsin, että lapsi on kankea. Rupesim me hieromaan ja hautomaan lasta, mutta ei mikään autta nut. Hän hengitteli noin puoli tuntia ja sitten pääsi Jeesuksen helmaan. Monta päivää sen jäl keen napisin mielessäni, että Jumala antoi ensimmäisen sai rastaa liian kovan taudin ja tä män hän otti liian pian. Nyt vasta ymmärrän tämänkin asi an, sillä jos nämä pojat eläisi vät, niin varmaankin olisivat miljoonien muiden nuorten miesten kanssa maailman veri löylyssä ja itse saisin tuhansien muitten äitien kanssa itkeä hei dän kohtaloansa. Nyt ei tarvit se itkeä, vaan saa iloita siinä varmuudessa, että heidän osan sa on parempi kuin yhdenkään ihmisen maailmassa. Vastoinkäymiset ja murheet eivät koskaan lopu ihmisen elä mästä. Mutta eivät ne myös kään aina tule samassa muodos sa eikä aina päivällä. Niitä hii pii yön pimeydessäkin. Muistan aina tammikuun 12 päivän yön vuonna 1926. Oli kaunis ilta ja sateli vettä, vaikka oli talvisy dän. Mieheni oli hevosten kans sa pois kotoa metsätöissä. Menin yölevolle lasten kanssa siinä klo 9 tienoilla. Maatessamme luim me Suomesta tuoduista pitkistä katekismuksista iltarukoukset. Itse en riisunut, sillä yöllä oli käytävä navetassa. Kolmen ja neljän välissä aar mulla heräsin ja kuulin ritinää. En unen pöpperössä oikein kär sittänyt, mikä se ääni oli. Luulin ensin, että se on sateen rapi naa, mutta samalla huomasin ulkona oudosti valottavan. Sa massa poikamme ylisellä hyp päsi pystyyn vuoteeltaan ja huu si: “Äiti, talo palaa!” Olin ensin niin peloissani, etten ymmärtä nyt heti vastata. Hän tuli juos ten alakertaan katsomaan, että olemmeko jo palaneet, jos tuli on lähtenyt meidän huonees tamme. Olin niin peljästynyt, että vaikka mitä olisin ottanut käteeni, niin ei se kädessä pysy nyt. Muutaman esineen lapset saivat ulos palavasta talosta. Kaikessa hädässä jostakin selit tämättömästä vaikutuksesta läh din vielä käymään ylisellä. Olin noussut vain muutaman por taan, kun kuulin sieltä äänen: “Auttakaa minua täältä pois!” Poika oli mennyt hakemaan vaatteitansa ja alkoi tukehtua savuun yläkerrassa. Varmaan Postwar Kitchen Remodeling Will Save Homemaker Steps ■ <#' : '- - /.. *^ fc «m* --Ä •- a -s? / .-• v - H Ideas adaptable to many postwar homes are shown in above Story County, lowa, (arm kitchen. Mrs. John Holst pops a pan of bread into electric range oven, while daughter Mrs. Alvin Bowker works comfortably at sink. The Holsts remodeled their kitchen just before the war. TN REMODELING a farm kitchen for efficiency and step-saving, there are three work centers to be placed— Storage, prepairation and cleaning, cooking and serving, according to Marjorie Griffin, Home Editor of Cap per’s Farmer. “Sometimes a fourth—planning—is included,” she writes in the Rural Home department of the nationally circulated farm magazine. “The ideal working order is left to right. “The refrigerator, with adjacent cabinet, is the pivot of the Storage center. This is advisedly placed near. the back door in order that perishable foods can be put away as brought in, without Crossing the room sev eral times. The sink should be about middle way between the refrigerator and range. It is used whiile preparing food as well as when washing dishes. The range has advantages located near the eating nook or dining room.” No kitchen pian can meet the needs of ali farm families, Miss Griffin points out. The type of farming, size of family, extra help, climate, personal habits, likes and dislikes make it necessary to vary the ar rangements. In remodeKng, size of rooms, structure of house, thickness of walls, number of openings and light* ing will also cause variations. Basic kitchen arrangements for farm homes are in three patterns: U-shaped, L-shaped and corridor type. The U-shaped type often is seen in a medium or small room; the L-shaped pian il), practical in a large kitchen; corridor arrangement fits into narrow, large space, she says. olisi hän ilman äpua jäänyt sinne palamaan. Niin paloi kaikki mitä talossa oli: vaat teet, ruuat, huonekalut ja kaik ki mitä oli. Jäimme seista kyy kyttämään tammikuun yöhön yövaatteet pukimena. Kodin liekkien vieressä lämmittelim me päivän kirkastumiseen. Ei ollut kuitenkaan murheel la sijaa, sillä olimme kaikin sy dämellisesti kiitollisia, ettemme itsekin palaneet. Kahdeksan vuoden ikäinen poika kyllä it ki, että hänen jalkojansa pale lee, mutta vein hänet navettaan. Mieleeni kyllä tuli vielä monta vuotta jälkeenpäinkin ne isotöi set sveterit, joihin olin langan kehrännyt ja ne itse kutonut jo kaiselle perheen jäsenelle. Aamulla katselin savuavaa talon sijaa ja sen takana talven alastomuudessa olevaa tam mia. Lohdutin itseäni sillä, että kyllä Jumala meidät vaatettaa niinkuin sinunkin, kun kevään aurinko sulattaa roudan. Päätin kirjoittaa kirjeen toh tori ja mrs Koskelle Hurleyn selostaen heille, miten meiltä on palanut talo ja kaikki vaatteet sen mukana, sillä tiesimme hei dän olevan hyväsydämisiä ih misiä. Juuri samaan aikaan poikamme meni käymään hei dän kodissaan, sillä hän oli ol lut pois kotoa eikä tiennyt koh danneesta vahingosta. Mrs Koski heti kokosi säkin täyteen vaatteita ja lähetti ne pojan mukana meille. Kuinka suurel la kiitollisuudella katselinkaan lahjaa ja kiitin jokaisen hyvän lahjan Antajaa, joka oli avan nut entistäkin avarammaksi heidän sydämensä! Muutaman kuukauden kuluttya tuli vielä kirje tri Koskelta, jossa neuvot tiin hankkimaan trokin, jolla voimme tulla noutamaan huo nekaluja. Kun pääsimme peril le, niin silmämme lensivät ai van selälleen, sillä meitä varten oli koottuna toistakymmentä tuolia, useita pöytiä ja sänky jä, leposohva, pyykinpesuväli neet ja muita taloustarpeita lu sikasta neulaan asti. Ja nämä kaikki annettiin lahjana. Kuo levaisella kielelläni en voinut oikein tulkita sydämeni kiitol lisuutta. Jumala kuitenkin pal kitsee kaikki hyvät työt. Paljon olisi kerrottavaa elä män matkan ,varrelta, mutta tapahtumat olisivat varmaan kin lukijoilleni jokapäiväisyyk siä, sillä suurin osa heistä on kulkenut samaa tietä kuin mi näkin, tullut nim. Suomesta tänne Amerikkaan siirtolaise na. Saamme kiittää Jumalaa kaikesta hyvästä, mitä Hän on meille antanut. Eihän murhee tonta elämää voi olla, mutta täällä on murhetta varsinkin) viime vuosina paljon vähemmän kuin vanhassa kotimaassamme. Kaustisen Köyhältäjoelta tän ne Floridaan on ollut pitkä matka. Yhdestä olen aina kii tollinen, että sillä matkalla en ole kadottanut uskoa syntisten Vapahtajaan Kristukseen. Se on ihmisen kallein asia. (Loppu.) V SOTA MUUTTAA SODASTA PALAAVIEN SUHTAUTU MISET Monet vanhemmat saavat nähdä muutoksen tapahtuneen pojassaan, kun hän palaa armei jasta merien takaa. He huomaa vat, että on kadonnut se erotus, ainakin suureksi osaksi, joka oli ilmennyt toistensa ymmärtämi sen välillä niiden, joilla on ollut muistoja vanhastamaasta, ja niiden, jotka ovat syntyneet tässä maassa. Sotilaille, jotka ovat tulilinjoilla meren toisella puolen, opetetaan kaikki sotaa koskevat asiat, mutta opete taan paljon muutakin, ja tuo muu oppi auttaa heitä ymmär tämään niitä kansoja ja ihmisiä, joiden keskuudessa he siellä liikkuvat. On tärkeää, että Amerikan poika, joka on Ranskassa, Itä vallassa tai Saksassa, oppii ym märtämään noita ihmisiä ja myöskin, että häntä itseään ymmärretään. Harjoitusleirillä ja jopa kuljetuslaivoilla opete taan heille sitä kieltä, jota pu hutaan niissä maissa, joihin heidät viedään. Armeijan Special Service Di vision on valmistanut menetel män opettaa vieraiden kielten alkeita mahdollisimman lyhy essä ajassa. Siihen käytetään fonografirekordeja ja kirjasia. Sotilas lukee kirjasta samalla, kun hän kuuntelee lausuntoa rekordista. Hän oppii siten ensi aluksi ruokien ja esineiden ns met ja miten tehdään kysymyk siä ja miten on meneteltävä vaikeissa tilanteissa. Kun hän on saapunut vieraan maan ran noille usein sen maan, josta hänen vanhempansa tulivat kymmeniä vuosia sitten on hän oppinut sen verran uutta kieltä, että hän saattaa sen poh jalla ruveta harjoittamaan pu helua voidakseen puhella maan asukasten kanssa. Yhtä tärkeää kuin oppia uutta kieltä, on sen maan tapojen ja perinteitten opetus, johon hän saapuu. Hän oppii käsittämään etteivät tavat ja elämisen muo dot maailman muissa osissa ole aivan samallaiset kuin Ameri kassa. Monet tuhannet näistä pojista näkevät nyt vanhempiensa Säännöstely silmäyksellä Voi, lihat, rasvat: Neljännen kirjan punaiset merkit Qs:stä Ss:teen kestävät maalisk. 31 päi vään. Merkit Töistä Xs:teen kes tävät huhtik. 28 päivään. Merkit Yö, Zö ja A 2 kestävät kesäk. 2 päivään. Kannutetut ruuat: Neljännen kirjan siniset merkit Xö:stä Zö:- teen ja A 2 ja B 2 käytännössä maalisk. 31 päivään asti. Merkit C2:sta G2:teen kelvolliset huh tik. 28 päivään. Merkit H2:sta M2:teen kelvolliset kesäk. 2 päi vään. Sokeri: Neljännen kirjan so kerimerkkillä nro 34 saa ö pau naa sokeria helmik. 28 päivään mennessä. Merkkit nro 3ö kestää kesäk. 2 p:ään asti. Uusi merkki tulee voimaan toukok. 1 p. Kengät: Kolmannen kirjan lentokonemerkit 1,2 ja 3 käy tännössä. Päättymisaikaa ei ole asetettu eikä suunniteltukaan. Gasoliini: 14-A merkit kelvol lisia kaikkialla maalisk. 21 päi vään asti. Kullakin merkillä saa heljä gallonaa. vanhan kotimaan, oppivat ym märtämään, miksi vanhempansa olivat hieman toisenlaisia kuin syntyperäiset amerikkalaiset, et tä se ei ollut kummallista, sillä se kaikki oli perintöä, joka joh tui pitkien aikakausien kulttuu rista ja elämästä. Italian pojat, jotka nyt nä kevät ensin kerran pyhän Pie tarin kirkon, mahdollisesti suu televat paavin sormusta, käsit tävät nyt minkä tähden uskon to merkitsi heidän vanhemmil lensa paljon enemmän kuin se on merkinnyt heille itselleen. Saksalaissyntyiset saavat ti laisuuden verrata siellä vallit sevaa elämää amerikkalaiseen, ja he alkavat ymmärtää, minkä tähden heidän vanhempansa uskalsivat lähteä tuhansien mailien päähän uuteen maail maan rakentamaan uutta elä mää. Common Council V Gogebic alueen osuuskaupat laaj altavat WJMS aseman kaut ta 15 minuutin ohjelman tiis taina, helmik. 20 p:nä alkaen klo 7:45 ill. Van Buskirken osuuskaupan liikkeenhoitaja Eu gen Peltonen puhuu lyhyesti osuustoiminnan merkityksestä muun ohjelman ohessa. Wisconsinin kuvernööri Wal ter S. Goodland on julistanut helmikuun 19-24 välisen viikon osuustoimintaviikoksi ja kehoit taa kaikkia lähemmin tutustu maan osuustoimintaan. Sivu 3