Newspaper Page Text
IM 6. 24 kaudesta armeijan palvelukses sa syyskuun 16 r p:n jälkeen 1940. Yksi lisäkrediitti jokaisesta kuukaudesta merentakaisessa palveluksessa syyskuun 16 p:n jälkeen 1940. Visi taisetlukrediittiä jokai sesta Bronze Star merkistä ja jokaisesta kunniamer k i s t ä . Bronze Star on palvelustähti, joka annetaan joka kerta, kun palveluksessa oleva sotilas ot taa osaa taisteluun tai otteluun. Kun Purple Heart kunniamerk ki annetaan jokaisesta haavas ta, tarkoittaa sjs, että sotilas saa viisi krediittiä jokaisesta haavasta, joka häneen on tul lut. Saavutukset lasketaan an saittujen pointien perusteella toukok. 12 p:ään 1945 lukien. Merkkien annot ja taistelukre diitit sen jälkeen annetut, mut ta ansaitut ennen tuota päivää, otetaan huomioon. Tuona päi vänä tai sitä ennen syntyneet lapset, joiden syntymisestä i sät eivät tienneet silloin, kun tekivät ensimmäiset selvityk sensä, voidaan otta huomioon uudistettuna tai tarkistettuna selityksenä ansiosaavutukseen. Niin selvän kuvaava kuin pointijärjestelmä onkin, otak sukaamme sotilaan olleen ar meijassa 36 kuukautta, on pal vellut merentakaisessa palve luksessa 18 kuukautta, on voit tanut hopeatähden ja Purple Heart merkin, on ottanut osaa kolmeen suurempaan taiste luun ja on alle 18 vuoden ikäi sen lapsen isä. Hän saisi 36 pointia palveluskrediittinä, 18 pontia merentakaisesta palve luksesta, 25 pointia taistelu krediittinä ja 12 pointia isyys krediittiä. Hänen koko tulok sensa olsi 91 pointia. Kuitenkaan ei pointijärjes telmä ole niin tarkkaa ja yksin kertainen kuin ensi silmäyk sellä saattaisi otaksua. Vaikka sotamies havaitseekin, että hä nen hyvänään on 85 pointia tai enemmän, voidaan hänen suh teensa tehdä poikkeus militari sen välttämättömyyden perus teella. Tämä poikkeus koskee erikoisesti niitä miehiä, joilla on erikoisa taitoja, joiden on pakko kulkea nopeasti Tyynel lemerelle, niin ettei ole aikaa toimittaa sijaista ennenkuin on saavuttu uudelle sotanäyttä mölle. Kun armeija tahtoo saa da ehdottoman selvyyden siitä, että sellaiset poikkeukset ovat seurauksia militarisesta väittä- THE WOVEN BOOKMARK-GREETING Tlie all-purpose greeting, ap* propria te for any occasion at any season. Rich in design and color; dignified and beautiful in sentiment. Woven from fine rayon with ali the cliaracteris tics of fine embroidery. Not to be confused with ordinary bookmarks printed on ribbon, celluloid or paper. Inside pan eled page of folder, on whicli detachable Woven Bookmark x 6 in.) is mounted, gives space for signature, persona! greeting or message. Particu larly suitable as gifts for Sun day School Hassea, awards for attendance, memory work and advancement. r il ISO *l-50 each, P® r dozcn Furniahed Complete tcith Entvlope THEHE HUBJECTB AII E AVAILABLE 1\ WOVEN BÖOKM ABK-GBEETINGB No. 431—The Lord’* Prayer (Dehts Version) No. 432—The Lord’s Prayer— (Trritpamri Version) No. 434—The TwentyThird Psalm No. 435—The Ten Conimandments No. 436—1 am the Resurrection (John 11:25) No. 437—The Beatitudes No. 440—Pledge to the Christian Flag mättömyydestä, ei militarisesta mukavuudesta, on sitä varten tarkistuslautakunnat jokaisel la sotanäyttämöllä tarkoituk sella tarkistaa näitä tällaisia tapahtumia, tehden niistä pää töksensä. Armeija selittää pai nostuksella, että värvättyjen mesten tilalle, jotka tuolla ta valla pidätetään palvelukseen, määrätään toiset miehet niin pian kuin voidaan harjoittaa vaaditut taidot, jolloin vaihdos heti tapahtuu. Koko krediittimäärä, joka nyt lasketaan, ei ole vielä lo pullinen. Lopulliset tulokset ilmoitetaan tuonnempana ja te kee sen Sotadepartmentti. Sil lä välin ei Sotadepartmentilla ole tarkoitusta viivyttää va pauttamista, kunnes lopulliset saavutukset on saatu lasketuk si. Saavutettua 85-pointin saa vutusta armeijan maa-, ilma- ja palvelusjoukoille värvätyissä joukoissa käytetään nyt heti ja viikon sisällä siitä, kun Sota departmentti on tehnyt ilmoi tuksen, alkavat meihet siirtyä eroittamiskeskuksiin palveluk sesta eroamista varten. Ne, jot ka saavat eroamisoikeuden, jot ka ovat sijoitettu tässä maassa, pääsevät noihin keskuksin no peammin kuin suurin osa Eu ropassa olevista. Uskotaan otta van- kaksitoista kuukautta en nenkuin on saatu kaikki Euro pan sotanäyttämöillä olleet ta kaisin tänne, mutta niitä alkaa pian saapua tänne useita kym meniä tuhansia kuukaudessa. '> Eroittelukeskuksissa eroitetaan ne värvätyt miehet, joilla on säädetty tulos, eroitetaan tut kittavaksi ovatko he välttä mättömiä armeijassa joko ko konaisuudessaan joukkona vai voidaanko he ilman muuta siir tää siviilelämään. Niiden suh teen, jotka eivät ole oleellises ti tärkeitä, noudatetaan taval lista väestä eroittamisen me netelmää. Ja silloin aloittavat he viimeisen taipaleen matkas taan kotiin siviileinä. Tämän armeijan ohjelman toteuttaminen ei koske niitä, jotka ovat 42 vuoden ikäisiä tai vanhempia. Niitä lasketaan pois heidän oman vaatimuk sensa mukaan. Ne, joilla on Congressional Medal of Honor, korkein militarinen kunnia merkki Yhdysvalloissa, laske taan samalla tavalla palveluk sesta pois oman vaatimuksensa mukaan. Samoin myöskin avio liitossa olevat Wacs joukkoihin kuuluvat, joiden puolisot on No. 441—Pledge to United States Flag No. 442—Lincoln-Getlyshurg Address No. 444—The Golden Rule No. 451—T0 Mother with ali my Love No. 452—Fcar Thou not... (Isa. 41:10) No. 4j3—God is Love No. 454—For God so Loved the World ... (John 3:16) No. 455—0n Earth Peace ... (Lukc 2:14) laskettu pois palveluksesta ja ovat siten palanneet siviilielä mään. Upseerien vapautt a m i s t a koskeva menetelmä perustuu samalle arvioinnille ja samaan laskelmaan, mutta heidän luo kittelunsa katsotaan toisarvoi seksi asiaksi armeijan vaati musten rinnalla, niin että jos heillä on erikoisia taitoja, jot ka katsotaan armeijalle välttä mättömäksi, kuten kokemuksis sa, harjoituksessa ja muussa, ei vapautumista niin helposti myönnetä. Common Council V Seitsemän vara presidenttiä on perinyt presidentin viran Seitsemän kertaa on Yhdys valtain historian aikana va rapresidentti noussut presiden tin istuimelle, kun presidentti on kuollut. Tällaisen mentel män viran siirtymisestä säätää perustuslaki. Ensimmäinen varapresident ti, josta tuli presidentti, oli John Tyler, joka 1841 seurasi William Henry Harrisonia, ol len hän yhdeksäs presidenttim me. Tyler kuului Whigeihin. Sii hen puolueeseen kuului eri ryh mistä tulleita, joita yhdisti vain se, että he vastustivat demo kraatteja, jotka silloin muodos tivat kansan puolueen, johon kuului maanviljelijöitä ja työ miehiä. Tylerin aikana liitet tiin Yhdysvaltoihin kongressin päätöksellä suuri Texasin alue ja orjuuskysymys heräsi kan sainvälisenä kysymyksenä. Yh dysvallat ja Suur-Britannia yh tyivät sopimukseen vastustaa Afrikasta päin kulkevaa orja kauppaa, julistettiin orjakaup pa laittomaksi kummassakin maassa. Millard Fillmore oli toinen varapresidentti, josta tuli pre sidentti seuraten Zachary Tay loria, joka kuoli 1850. Presi dentti Taylor (kuuluen Whig puolueeseen) oli osoittanut ur houtta sodassa Mexicoa vas taan. Rauhansopimuksessa, jol la päätettiin tuo sota, luovutti Mexico Yhdysvalloille Califor nian ja New Mexicon. Silloin oli orjuudesta tullut tärkeä ky symys, jolloin kysyttiin, että yhtyvätkö nämä kaksi valtiota valtioliittoon orjavaltioina vai ko vapaina. Kongressi yritti ratkaista kysymyksen kompro Tilatkaa Auttajan painosta tässä esitettyjä Kirja merkkejä Auttaja torstaina, kesäkuun 14 p. 1945 missin kautta ennenkuin Fill more astui toimeensa. Kompro missin mukaan annettiin Cali fornian ja New Mexicon valti oiden kansalle oikeus itse rat kaista kysymys, kiellettiin or jien ostaminen ja myyminen maan pääkaupungissa, säädet tiin, että oli autettava plan taatioiden omistajia saamaan takaisin orjansa, joiden oli on nistunut karata ja päästä va paisiin valtioihin. Se tuskin ratkaisi orjakysymystä, mutta Fillmorea ei valittu uudelleen toimeen, ja niin vaikutti hän vain vähän tuon kriisin hyväk si. Kun murhaajan luoti kaasi Abraham Lincolnin v. 1865, oli verinen sisällissota silloin jo päättynyt, Unioni oli pelastet tu, orjat olivat vapaita kautta koko Yhdysvaltain. Tarvittiin viisasta ja armahtavaa valtio miestaitoa rakentamaan uudel leen Etelän tuhoutunutta ta loudellista ja sosialista elämää. Etelässä asuvat alkoivat roh keasti uudelleen rakentaa olo jaan, mutta kongressin enem mistö ajatteli heistä, että Etelä oli kukistettu alue ja kohteli si tä sillä tavalla. Andrew John son, kolmas varapresidentistä presidentiksi päässyt, tunnusti itse, ettei hän kyennyt jatka maan Lincolnin työtä, “sovi televaa” suuntaa. Sen tähden ei ole ihmeteltävää, että hän me netti tilanteen kontrollin. Ame rikan historian lukijat muista nevat kongressin laatiman nöy ryyttävän ja kostavan ohjel man, jota käytettiin Etelää koh taan. Abraham Lincolnin suun ta oli tämä: “Ei pahaa tarkoit taen ketään kohtaan; lempey dellä kaikkia kohtaan”. Se oli Lincolnin ajatus ja sitä olisi hän toteuttanut, jos sai elää viedäk seen loppuun suuren työnsä. Republikaaninen presidentti James Garfield murhattiin am pumalla v. 1881, ja silloin tuli Chester Allen Arthurista, vara presidentistä, maan presidentti. Hän oli neljäs varapresidentti, joka sillä tavalla pääsi presi dentiksi presidentin kuoleman kautta. Sisällissodan jälkeen saavutti Lincolnin puolue, re publikaanit, suuren vallan maas sa. Yhdeksässä vaalissa vuodes ta 1868 vuoteen 1900 voittivat republikaanit kaikissa, paitsi kahdessa, ja melkeinpä poik keuksetta oli aina puolueen eh dokkaana sisällissodassa palvel lut mies. Mr Arthur oli ollut muonanhankkijana. Hän ei ol lut merkitsevä mies president tinä. Theodore Roosevelt oli vara presdenttinä, kun republikaa ninen presidentti William Mc Kindley murhattiin v. 1901. Sil loin oli sotamme Espanjaa vas taan loppunut, me olimme saa neet Guamin ja Filippiinit, jois ta meidän täytyi uudelleen so tia tässä toisessa maailmanso dassa ja saimme myöskin Por to Ricon. Olimme liittäneet valtioliittoomme Hawaiin saa ret. Kun meillä nyt oli merenta kaisia alueita, alkoivat harras tuksemme ulottua muihinkin kansoihin. Theodore Roosevelt joka oli viides presidentiksi tul lut varapresidentti, pani alulle voimakkaan, joskin seikkailuk kaan ulkopolitiikan. Kansalli sissa kysymyksissä hän oli li beraali ja vaati tavalliselle kan salaiselle rehellistä kohtelua, oikeaa osaansa (square deal). Hänen suhtautumisensa vaikut ti siihen aikaan voimakkaasti amerikalaisiin, ja hänet valittiin virkaan v. 1904. Virkakautensa aikana teki hän sopimuksen Panaman kanssa, jonka mu kaan me saimme oikeuden ra kentaa suoran tien Panaman kautta Tyyneen mereen, Pana man kanavan, joka kaupallises ti on tärkeä yhdysside Atlantin meren ja Tyynen meren välil lä. Sen kautta suureni Yhdys valtain vaikutus sillä tavalla Karaibian merellä ja saarilla, että se herätti epäluottamusta “jenkkien imperialismia” vas taan kaikissa Etelä-Amerikan maissa.' Silloin tehtiin myöskin “gentelmanin sopimus” Japanin kanssa, joka sopimus lakkautti japanilaisten työmiesten siirto laisuuden Amerikaan. Kuudes varapresidentti, joka pääsi presidentiksi presidentin kuoleman kautta, oli Calvin Coolidge, joka tuli presidentik si presidentti Warren G. Har dingin kuoleman kautta 1923. Vuoden 1920 vaali, joka vei vaLtaan Hardingin, Coolidgen ja republikaanisen puolueen, e dusti kautta maan Kansainlii ton vastustamista, joka silloin jo oli kärsinyt tappion Yhdys valtain senatissa. Se edusti iso lationista suuntaa, joka kehit tyi täällä voimakkaaksi ensim mäisen maailmansodan jälkeen. Harding oli vaalitaistelussaan luvannut palauttaa maan takai sin “normalisuuteen”. Hyvin voinnin aika, joka alkoi vaikut taa Hardingin aikana, jatkui Coolidgen hallituskauden ajan. Coolidge uskoi “status quo” kä sitykseen, vallitsevaan asianti laan, tuli valituksi presidentik si v. 1924, mutta v. 1928 hän “ei katsonut sopivaksi” pyrkiä vir kaan. Vuosi sen jälkeen tuli suuri osakepörssin romahdus, ja niin alkoi koko maailmaa kä sittävä lamakausi. Pian sen jäl keen hyökkäsi Japani Manchu riaan, Hitler pääsi valtaan Sak sassa ja maailma alkoi kulkea uutta maailmansotaa kohti. Abraham Lincolnin kuole man jälkeen oli kysymys vain tämän kansakunnan hyvinvoin nista. Nyt ei voida eroittaa jon kin maan kansallista hyvin vointia koko maailman hyvin voinnista. Historiallisella kriisikaudella astui seitsemäs varapresident timme toimeensa, seuraten pre sidentin kuolemaa. Varapresi dentti Trumanilla oli koko maan kannatus puolellaan, kun hän astui presidentin toimeen presidentti Franklin Roosevel tin kuoleman jälkeen, jolta jäi työnsä kesken. Common Council V Kettle River, Minn. Amerkalainen kirjailija ja humoristi, Mark Twain, sanoi että “kaikki puhuvat ilmoista, mutta kukaan ei tee mitään niiden suhteen”. Keksintöjä on tehty monella alalla, vaan vielä ei ihminen kykene hallitsemaan sää-suhteita- Mistä, esim. joh tuu se, että nyt on sää pysytel lyt tavallista koleampana laa jalla alueella pohjoislännellä ja idän valtioissa, sekä etelämpä näkin, ei tiedetä, mutta johjois- Canadasta tuon kalsean ilma virran sanotaan tulevan. Minnesotan lainlaatijakunta hyväksyi äskeisellä istuntokau delleen lain auto-vahinkojen suhteen, se astuen voimaan hei näk. 1 p., ja on jokaisen, joka ajaa yleisillä teillä autoja tässä valtiossa, otettava sen säädök set huomioonsa. Siitä on kyllä lehdissä jo lyhyesti mainittu, mutta sietää tulla vielä sano tuksi. Tuo laki määrää, että au to-ajurin, joka joutuu osallisek si tapaturmaan, josta on seu rauksena jonkin henkilön louk kaantuminen taikka kuolema, eli $5O tai isompi omaisuusva hinko, niin tulee ajurin: 1. Lähettää kirjoitetussa muo dossa tiedotus sellaisesta tapah tumasta valtion tie-komissio nerille 24 tunnin kuluessa kaa vakkeella joita on saatavana poliisivrkailijoilta, sheriff ien virastoilta, gasoliini myynti paikoista, piiriokeuden kirju reilta, eli tie-virastosta, De partment of Highways, 1279 University Ave., St. Paul 4, Minn. 2. Näytettävä toteen 60 päi vän sisään sen, että on rahalli sesti kykenevä maksamaap va hingot jollakin seuraavista me netelmistä: a) Et(tä on hankkinut tapa turma vakuutuksen riittävän isolle summalle ja että se oli Voimassa onnettomuuden sat tuessa; eli b) Että tallentaa vaihtokelpoi sia päteviä arvopapereja valtion tie-komissionerin huostaan (Commissioner of Highways) riittävän isolle summalle peit tämään vahingot; eli c) Että antaa vakuutuskomp panian takuun (surety bond) sille summalle kuin tie-komis sioneri määrää; eli and) Että jättää valtion tie-vi rastoon (Department of High ways) todisteet siitä, että kaik ki vanhinko-vaatimukset on so vittu. Jos laiminlyö ilmoittaa siten vahingosta, eli antaa todisteet kyvystään maksaa vahingot, pi dättää valtion tie-komissioneri ajoluvan. Mainittu asetus sää tää, että on “törkeä lainrikos” ‘gross misdemeanor) jos ajaa jotakin moottorilla varustettua ajo-vehjettä yleisillä teillä sil loin kun ajolupa on pidätetty nä, eli että antaa väärennetyn todistuksen rahallisesta kyvys tään vastuunalaisuuk s i e n s a täyttämiseen. Siitä asetus sää tää vankeutta vuoteen asti, eli sakkoa tuhanteen dollariin saakka. Kuten edelläolevasta näkee, jää auto-vakuutuksen hankki minen edelleen kunkin itse pää tettäväksi, mutta on otettava huomioonsa laissa mainitut määräykset. Isomman vahin gon sattuessa, jos vakuutusta ei satu olemaan, joutuu esim. farmari, jonka on välttämättä päästävä autolla asioitten toi mittamaan, hankalaan ase maan. Onhan kyllä entisenkin lain nojalla ajolupa voitu ottaa pois, jos selkkauksiin ajonsa vuoksi on joutunut. Pfc. Carl Palola, päästyään tänne lomalle Euroopasta, sai tiedon sotavirastolta, että hä nellä on palveluksensa perus teella, otettuaan osaa moneen taisteluun ja oltuaan ulkomail la melkein sodan alusta asti riittävästi pisteitä, ja sai va pautuksen sotapalvelukses t a . Kalle pitää sitä suuriarvoisena vapautena, ettei enää tarvitse Kiitoslause Pyydän tulkita kiitokseni kaikille, jotka ottivat osaa syntymäpäiväjuhlaan kunniakseni täyttäessäni 65 'ikävuot ta toukok. 27 päivänä, jolloin minut yllätettiin hartausti laisuuden yhteydessä Lehdon kodissa. Kiitos pastori J. Sip polalle kauniista puheesta. Kiitos rahalahjasta ja suuri kii tos toimeenpanijoille: mrs Helmi Lehto, mrs Mary Marja maa ja mrs Wilma Keto. Kiitos kaikille, jotka ottivat osaa. Jumala rakkautenne palkitkoon. Sydämellisesti kiittäen, MRS. TINA HONKALA, Maynard, Mass. Kiitos Kesäkuun 8 päivän iltana sukulaiset ja ystävät suurilu kuisena yllättivät minut 50. syntymäpäiväni johdosta mr ja mrs Albert Niemisen kodissa. Illan tilaisuus aloitettiin ru kouksella, jonka johti mrs Floyd Kaiser. Sen jälkeen lau lettiin useampia yhteislauluja miss Helen Niemisen säes tyksellä. Osa Clevelandin Bethany seurakunnan kuorosta lauloi kaksi laulua, “Oikea koti” ja “God Be With Us”. Pie net tytöt Miriam Lander ja Judy Kaiser lauloivat kauniisti. Sitten saimme kuulla kaksi kaunista runoa, mitkä mrs Effim Solo lausui entisellä hyvällä taidollaan. Kaunis ja sisältöri kas runo oli myös miss Hilja Mäkiseltä. Tyttäreni mrs John Socky lausui runon, “Äidille”. Pastorimme TANARUS. A. Esala ri kastutti illan ohjelmaa kauniilla soololaululla ja lopuksi puheella, joka oli kaikkien sydämiä lämmittävä ja joista erikoisemmin häntä kiitän. Ohjelman jälkeen siirryimme herkullisen kahvipöydän ääreen, joka oli kauniisti koristet tu ruusuilla ja kynttilöillä. Päivän sankarille laulettiin “Happy Birthday” ja sen jälkeen miss Helen Nieminen lau sui kauniita sanoja ystävien puolesta ja ojensi runsaslukui set, arvokkaat lahjat päitän sankarille. Tahdon sydämestäni kiittää juhlan alkuunpanijoita, mrs Albert Niemistä, miss Helen Niemistä, tyttäriäni mrs Donald Landeria ja mrs John Sockya, ja myöskin kaikkia osanottajia. Jumala teitä monin kerroin palkitkoon. Ilta oli yksi kauniimpia hetkiä elämässäni. Teitä kaikkia rakkau della muistelen. MRS. TYYNE KIRRA 1872 W. 57th Street Cleveland 2, Ohio pitää kaulassaan kaiken aikaa solmiota ,neck-tie’ta ja muu tenkin elämä omassa vapaudes saan tuntuu mieluisalta. John Ojala, joka on ollut Uu den Guinean alueella ja sai siellä malaria-kuumeen, on saanut 120 päivän loman, ja kävi täällä syntymäseudullaan Elystä. Hänen sotilas arvonsa jäi tiedustelematta. Urho Nordlund on lomalla kotonaan, hänkin saaden lomaa saman sairauden vuoksi. Mui takin poikia on ollut lomalla, joiden nimejä en tiedä. Kesäk. 1 p. kylmä sade teki vahinkoa monelle joilla on nuoria kalkkunoita Yhdestä kin laumasta se tappoi tuhat kunta kalkkunan-poikasta. Lun ta ei täällä satanut, paitsi joita kin hiutaleita tuli veden muka na. . J.M. V CLEVELANDIN BETHANY SEURAKUNNAN TOIMIN TAA Sunnuntaina, 24 p. kokopäi väinen ulkoilmajuhla mr ja mrs Martin Rannan kotona In dependencessa. Jumalanpalveluksia ei ole seurakunnassa heinäkuun en simmäisenä ja toisena sunnun taina, sillä pastori on silloin lo mallaan. Sunnuntaina, heinäk. 15 p., on suomalainen jumalanpalvelus kello 6:45 ja englanninkielinen kello 7:45 IIL Kastettu: Gerald Lee Koski, mr ja mrs Jerry Kosken lapsi, syntynyt lokak. 11 p. 1942, kas tettiin t.k. 10 p. kotonaan. Seurakuntaan yhtyneet: miss Dorothy Korhonen, mrs Hilma Sissala ja mrs Martin Kangas. Pastori aloittaa aikuisten rip pikoululuokan, jossa tulee ole maan seuraavat: mr ja mrs Jerry Koski, mr Martin Kan gas ja mrs Sylvia Larson. TA. Esala. Puh: WO 3645 2044 W. 91st St. Sivu 5