Auttaja. [volume], August 16, 1945, Page Sivu 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
IN O. 33
ä Ajankohtaista
lukemista
Pastori Artturi Karen selostaa
hävitystä Japanissa
Suomen Evankeliumiyhdistyk
sen lähetyssaarnaaja pastori
Artturi Karen on hiljattain
palannut Japanista Helsinkiin.
Bostonin sanomalehdessä oli
hiljattain seuraava past. Kare
nin tekemä selostus nykyises
tä Japanin tilanteesta:
Monet japanilaiset, jotka ovat
nähneet suuret kaupunkinsa
pommitettavan maan tasalle, nyt
pitävät tilannettaan toivottoma
na. He ovat tietoisia suurista a
luemenetyksistään amerikalai
sille Tyynellä merellä. Vaikka
japanilaiset sanomalehdet ja
radio puhuvat lopullisesta voi
tosta niin kansan epäilys kui
tenkin kasvaa. Kansa ei usko
Japanin tiedonantoja. He syyt
tävät hallitusta tosiseikkojen sa
laamisesta.
Lähdin Japanista kuukausi
sitten ja selostan tilanteen, mil
lainen se oli silloin.
Kun japanilaiset saivat en
simmäisen suuren voittonsa yl
ittäessään amerikalaiset Pearl
Harborissa, pitivät he, että sota
on pian voitettu että Japanin
saarista tulee maallinen para
tiisi. He julistivat joulukuun 8
päivän jolloin hyökkäsivät
Pearl Harboriin lipun päi
väksi ja uskoivat, että Ameri
kan tasot eivät koskaan iske Ja
panin “pyhää maata”. Se kaikki
on muuttunut. Tokio ja Yoko
hama ovat maan tasalla. Vain
muutamat Europan tyyliin ra
kennetut ja betonirakennukset
ovat kestäneet polttopommituk
sen.
Maihinnousun pelko on suuri.
Vallihautoja kaivetaan ja piik
kilanka-aitoja vedetään. Radion
ja sanomalehden kautta lakkaa
matta muistutetaan kansaa, et
tä maihinnousu voi tapahtua
millä hetkellä tahansa ja hei
dän on taisteltava viimeiseen
mieheen. Hälyytykset aiheutta
vat suurta paniikkia, ja hälyy
tyksiä ennen annettiin kun yk
sikään U. S. taso havaittiin sa
tojen mailien takana merellä.
Sotaväkeen on kutsuttu mie
het aina 15—60 ikävuoteen.
Kaikki toiset työskentelevät so
tateollisuudessa. Pienet lapset
kin vaaditaan tekemään työtä
sotatuotannossa.
Siviiliväen ruokapula on huu
tava. Päivittäinen japanilaisen
riisiannos on vähän yli kymme
nen unssia ja muutamia unsse
ja suolattuja ja hapatettuja her
neitä. Lihaa ei ole nähty vuo
siin. Kala on hyvin harvinaista.
Sokeria ei ole, sillä kuljetus
Formosasta on mahdotonta. Jau
ho ja suola ovat erikoisen har
vinaista. Pienet määrät maitoa
annetaan vain sylilapsille. Nah
ka on tuntematonta ja gasoliinia
ei ole riittävästi edes ulkomait
ten lähetystöjen ja lääkärien
autoille.
Kaikki kasvattavat yihannek-
m&mm
siä yrityksessä elää. Kangasta
saa rajoitetussa määrässä, mut
ta se on viheriäistä ja lahonnut
ta. Kimonoja ei ole enään näh
tävissä. Naiset kaikki pitävät
sotilaallisia “overalls”. Jonoja
ei Japanissa ole, sillä ruokakau
pat ovat tyhjät ja liike on kuol
lut. Tupakka ja tulitikut ovat
kullan arvoisia, mutta erikoisen
huonoa laatua. Viralliset hinnat
ovat alhaiset, mutta mustan
marketin hinnat ovat huikeat.
Paperipulan vuoksi kussakin
maakunnassa saa painaa yhden
sanomalehden. Kun on sanoma
lehden ostanut, on se palautet
tava, vaikka miten vanhana.
Matkustusvaikeudet ovat suun
nattomat ilmapommituksen täh
den. Vain yksi matkustajajuna
kulkee Tokiosta etelään koko
maassa.
Koulut on kaikki suljettu.
Postin kulku on perin huono.
Kirjeet olivat matkalla kuukau
den samaan maakuntaan. Säh
kösanomien lähettäminen ei
tullut kysymykseenkään. Sak
san luhistumisen jälkeen kaik
ki saksalaiset on koottu yhdelle
alueelle. Japanilaiset on kiellet
ty puhumasta ulkomaalaisille
saa vain kumartaa. Suuri
määrä kirkkoja on otettu soti
laallisiin tarkoituksiin ja japa
nilaiset on'vaadittu hylkäämään
kristinuskon tai ovat tehneet
sen omasta tahdostaan.
Kun kiväärit on koottu kekoon
Näitä rivejä kirjoittaessa Ja
pani teroittelee kynäänsä alle
kirjoittaakseen ehdottoman rau
hansopimuksen vihollisten s a
kanssa. Kun se asiapaperi on al
lekirjoitettu, niin on maassa
rauha ihmisten kesken. Hyväs
tä tahdosta emme vielä tiedä mi
tään sanoa.
Ihmiset väsyneet sotaan.
Varmalla tarkoituksella ase
tamme tuollaisen otsikon tämän
jakeen päälle, sillä kun sota me
nee hyvin, niin kansa silloin ha
lulla jatkaa sotaa. Natsit olivat
innokkaita ja halukkaita soti
maan niin kauan kuin heidän
edessään olevat armeijat pake
nivat. Jäpsit olivat aivan hur
mauksesta juovuksissa, kun a
merikkalaiset ja brittiläiset jou
kot pakenivat heidän edessään
Tyynellä merellä vuonna 1942.
Mutta kaikki pian muuttui ja
taistelu kävi heille toivottomak
si.
Amerikka mielellään lopettaa
tämänkin sodan, sillä eihän
meille ole siitä mitään hyötyä.
Sota on maksanut meille niin
paljon, että sillä rahalla ja työl
lä, mikä on uhrattu tähän so
taan, olisi voitu»Amerikasta teh
dä aivan maallinen paratiisi.
Amerikasta tuli maailman
voimakkain valtakunta.
Kun kiväärit ori* ke
koon, on Amerikka jäänyt kiis
tattomaksi Tyynen meren her
raksi. Sodat aina vaihtelevat
valtakuntien asemaa, ja niin on
tehnyt tämäkin sota. Voimiensa
puolesta on Venäjä toisessa ase
massa ja suuri ja ennen loistava
Englannin valtakunta on nyt
kolmannella tilalla ja sisäisesti
erimielinen. Japani, joka on lä
hes viisikymmentä vuotta ollut
Aasian pelkona, nyt täydellises
ti riisutaan aseista ja alusmais
ta. Kiina, jota kohteliaisuuden
vuoksi sanotaan suurvallaksi,
on perin heikko jfl sisäisesti
rauska valtakunta.
Amerikan kiväärejä paljon.
Kun liittovaltojen kiväärit
kootaan kekoon, on siellä suurin
osa Amerikassa valmistettuja a-
i ~
n 11 ; |ji|f mk Bill" i *
Jy sBigt JBjP io* i * *' f 4li m äA fj $
Viime viikon lopulla pyysi Ja
pani rauhaa, hyväksyen Pots
damissa esitetyt rauhanehdot,
kuitenkin sillä erotuksella, että
Hirohito saa olla virassaan. Y
läkuvassa on Japanin eduskun
seita ja koneita. Ei se ole mi
tään kansallista ylpeilemistä,
kun sanomme, että ilman Ame
rikan aseita Europan maat ja
Venäjä olisivat Saksan vasaale
ja ja Englannin valtakuntaa ei
olisikaan. Tämä sota on tehnyt
Amerikasta vieläkin suuremman
teollisuusmaan kuin se oli en
nen sotaa. Kun muitten maitten
teollisuus on rikottu sodan ja
loissa, on Amerikan teollisuus
•
rakennettu entistäänkin suu
remmaksi. Saksa oli Europan
teollisuusmaa, mutta nyt ei sitä
juuri olekarn. Japani oli Aasian
teollisuusmaa, mutta Japanin
teollisuus on jo pahasti rikottu
ja mitä on jälellä, se asetetaan
liitto valtojen tarkan katsannon
alaiseksi.
Sodan tarkoitusperät
muuttuivat.
Sodan alussa, kun Englanti oli
jokseenkin yksin sodassa Saksaa
vastaan, oli sodan tarkoituksena
säilyttää pienten maitten itse
näisyys ja kansanvalta maail
massa. Mutta kun Hitlerin sota
joukot olivat kahlanneet mel
kein koko Europan ja sitten läh
tivät valloittamaan Venäjää,
lennätti se diktaattori Stalinin
kapitalistisen kansanvallan tais
telutoveriksi ja niin jäi ainoaksi
sodan tavoitteeksi natsismin ja
fasismin kukistaminen. Siitä
päivästä lähtien ruvettiin selos
tamaan, miten Stalin ei ole dik
taattori, vaan että hän on Venä
jän työläishallituksen uskolli
nen palvelija ja että Venäjällä
on kommunistien ansiosta va
paus maassa. Sodan tarkoituk
sena on joko vallan laajentami
nen tai itsensä suojeleminen. Ei
vät ihmiset anna henkeänsä toi
sen ihmisen vapauden puolesta.
Stalin ainoa voittaja.
Hitler ei suinkaan sitä tar
koittanut että kommunismin
käsi tulisi vahvistetuksi Euro
passa hänen kauttaan. Niin on
kuitenkin käynyt. Se yksinval
ta, jota Stalin piti voimassa po
liittisten “puhdistusten” ja lik
vidoinnin kautta enneji sotaa,
on nyt sellaisella pohjalla Venä-
Auuaja mi ptctiua, ciuauuh xu p. ±u^u
JAPANI JOUTUI PYYTÄMÄÄN RAUHAA
Session of Japanese Diet showing Hirohito on Special throne.
Imperial palace in Tokyo where emperor resides.
ta istunnossa. Hirohito nähdään
valtaistuimellaan. Alakuvassa
on Japanin keisarillinen palatsi,
jossa Hirohito asuu. Liittolaiset
päättivät, että Hirohito saa pi
tää virkansa nimellisesti, jos-
jällä, että Stalinin valta on taat
tu hänen kuolinpäiväänsä asti.
Vaikka Venäjä menetti sano
mattoman paljon miehiä ja ta
varaa tässä sodassa, jäi se kui
tenkin niin vahvaan asemaan,
ettei sillä ole sellaista ennen ol
lut.
PAKINAA «JK
PAINOSTA jpb
Syyslehti
Kirkkokuntamme syysjulkai
su ilmenee ensi kuun alussa.
Siihen tarkoitetut kirjoitukset
täytyy olla painossamme ennen
elok. 31 päivää.
Joulukortit
Joulukortteja olemme lähet
täneet jo asiamiehillemme. Jos
ei heillä on riittävästi jotakin
lajia, he tekevät hyvin, kun ti
laavat lisää heti. Kaikkia muita
kortteja on jälellä paitsi 50 sen
tin pakseja. Ne ovat loppuneet.
Muitakin englanninkielisiä jou
lukortteja on vain rajoitettu
määrä jälellä. Loppumisesta il
moitetaan tällä palstalla sen ta
pahtuessa.
Tilauskilpailu
Kuten on jo mainittu, Autta
jan ja Lutheran Youthin tilaus
kilpailu alkaa syysk. 1 päivä,
nuorisoliitot hankkien lehdel
leen tilaajia ja ompeluseurat
ryhtyen asiamiestemme avuksi
hankkivat Auttajan tilaajia. Ti
lauslomakkeita on saatavana va
paasti painostamme.
Kilpailu on kahdessa osassa:
Ensimmäinen päättyy lokak. 31
p. Toinen alkaa helmik. 1 päivä
ja päättyy maalisk. 31 päivä.
Palkinto annetaan erikseen
kummastakin osasta. Se liitto,
joka hankkii eniten uusia tilauk
sia Auttajalle ensimmäisen kah
den kuukauden aikana, saa pal
kinnoksi $25.00 sotabondin. Sa
moin nuorisoliitto, joka hankki
eniten uusia tilauksia Lutheran
Youth lehdelle tällä ajalla, saa
palkkioksi $25.00 sotabondin.
Toisessa kilpailussa on samoin
kaan ei hänelle anneta suurta
sanavaltaa hallituksessa. Japa
nin ja Hirohiton komentajaksi
tulee amerikkalainen, mahdolli
sesti kenraali Mac Arthur.
V
Naistenliitoille myönnetään ta
vallinen asiamiespalkkio jokai
sesta tilauksesta. Kysymykses
sä tämän kilpailun aikana on
ainoastaan uudet tilaukset. Ta
valliset asiamiehemme pitävät
edelleenkin uudistuksista huo
len, kukin paikkakunnallaan.
Nuorisoliitot tekevät lujan yri
tyksen saada Luthöran Youthin
tilaajamäärän korkeammaksi
kuin Auttajan tilaajamäärä.
Onnistuvatko he tässä yrityk
sessä ensi talven aikana, riippuu
siitä, missä määrin naistenliitot
ottavat osaa Auttajan levityk
seen. Toivomme, että kaikki lii
tot tekevät parhaansa.
Auttajaa Suomeen
Moniin vuosiin ei ole voitu
Suomeen lähettää lehtiä tästä
maasta. Kirjeenvaihto on ollut
jo käynnissä U. S:n ja Suomen
välillä muutaman kuukauden ja
uskomme, että pikapuoliin voi
daan sinne lähettää lehtiäkin.
Kuten tiedetään, on Suomessa
puute kirjallisuudesta. On m.m.
kehoitettu muita maita painat
tamaan suomenkielisiä raama
tuitakin. On sanomattakin sel
vää, että siellä luettaisiin täältä
lähetettyjä lehtiä mielenkiin
nolla ja tarkkuudella. Otamme
nyt jo vastaan Auttajan tilauk
sia Suomeen, että heti ku \ leh
tien lähetykselle annetaan lupa
voimme heti alkaa Auttajankin
lähetyksen sinne. Tulevan ti
lauskilpailun aikana voivat nais
tenliitot ottaa tällaisiakin ti
lauksia vastaan. Tilaushinta on
sama kuin muillekin, nim. $2.50
vuosikerta.
Suomenkielisiä kortteja
Jos tänä syksynä on aikaa,
painamme suomenkielisiä syn
tymäpäivä y.m. tervehdyskort
teja. Näistä ilmoitamme tar
kemmin, jos suunnitelmamme
tottutuu. Kortteja kyllä on jo
saatu, tarvitsevat vain paina
tusta. Tällaiseen työhön on vain
vähän aikaa syksyn ja talven
tullen. Korttien hinnat ovat 10
senttiä kappale, tai $l.OO tusina.
Asiamiehet voivat antaa etukä
teen tietää, kuinka paljon kuta
kin lajia he tarvitsevat. Siten
tietämme paremmin minkälaisia
kortteja on painettava.
Kirkon merkitys minulle
(Lutheran Annual 1945)
Sehän on ihmeellistä, että so
dan repimässä maailmassa kirk
ko edistyy, ja kun maan halli
tukset velkaantuvat yhä syvem
pään joka päivä, niin kirkot
maksavat velkojaan ja kokoavat
varoja sodanjälkeistä työtä var
ten. Se johtuu siitä, että Jumala
on yli kaiken, ja kirkko on Hä
nen erikoisen suojeluksensa tur
vissa.
Kirkko on Kristuksen ruu
mis, kuninkaallinen kruunu Ju
malan kädessä, ja tuonelan por
titkaan eivät voi sitä voittaa.
Kaikki maailman myrskyt eivät
voi sen valoa varjota eikä estää
sen toivoa synnyttäviä säteitä
kiiltämästä levottomillakin ve
sillä. Pinta voi olla rauhaton,
mutta totuuden syvät vedet ovat
aina rauhalliset. Valtaistuimet
huojuvat ja valtakunnat sortu
vat, mutta kirkko seisoo, ja mi
nä seison sen kanssa.
Kirkossa Jumala ojentaa mi
nulle oikean kätensä. Enkö sit
ten tarttuisi siihen? Siellä hän
puhuu minulle. Enkö kuunteli
si Häntä? Koettelemuksen ai
koina ihmiset kääntyvät elävän
Jumalan puoleen ja kiittävät
kirkkoa ja sen pappeja. Enkö
minäkin yhtyisi siihen kiitok
seen?
Kun Jeesus sanoi: “Etsikää
ensin Jumalan valtakuntaa”,
puhui Hän silloin näkymättö
mästä kirkosta eli seurakunnas
ta, uskovaisten yhteydestä, jota
ihmisten väärinymmärrykset ei
vät ole repineet ja jakaneet.
Tästä suuresta yhteydestä Paa
vali sanoi: “Kristus rakasti seu
rakuntaa ja antoi itsensä sen e
destä”. Ja Johannes sanon; “Ja
minä näin lentävän keskitai
vaalla erään toisen enkelin, jol
la oli iankaikkinen evankeliumi
julistettavana maan päällä asu
ville”.
Olla Kristuksen elävän ruu
miin jäsenenä ja Juma
lan temppelissä on elämäni kor
kein tavoite. Kaikki muu on
toisarvoista, sillä “mitä se hyö
dyttäisi ihmistä, vaikka hän
voittaisi itselleen koko maail
man, mutta saisi vahingon sie
lullensa”.
Miten vinhasti kohtalon ratas
pyöriikään! Usein on vain yksi
askel köyhyyden ja rikkauden
välissä, kuuluisuudesta unho
laan, johtavasta asemasta hyl
jättyyn ja alaspoljettuun ase
maan. Kirkko lupaa ja tarjoaa
pysyviä, katoamattomia, ian
kaikkisia kalleuksia, joita ei voi
kullalla ostaa nim. syntien
anteeksiantamuksen, sovituksen
Jumalan kanssa ja iankaikkisen
elämän.
Minä rakastan kirkkoa, sillä
Kristus on sen herra ja pää, ja
koska siitä Jumala on tehnyt sa
nansa hoitajan, sen sanan, joka
todistaa, että Kristus on Juma
lan Poika, syntisten Vapahtaja
ja ikiaikojen toivo. Valinta ei o
le vaikea, sillä Hän ensin valit
si minut, ja Hänen valtakunnas
saan ei ole jaettua uskollisuut
ta.
Maallinen kansalaisuuteni on
minulle kallis. En suinkaan ha
luaisi sitä kadottaa. Kuinka sit
ten voisin olla välinpitämätön
taivaallisesta kansalaisuudesta
ni? Farao tuli lähelle Jumalan
valtakuntaa, kun hän pyysi
Moosesta rukoilemaan hänen
puolestaan. Saul menetti tai
vaallisen kansalaisuutensa, kun
pani uhrin kuuliaisuuden tilal
le. Rikas nuorukainen sulki ava
tun oven, kun meni pois Kris
tuksen luota. Deemas oli kyllä
tarttunut auraan, mutta katsoi
taakseen, niinkuin Lootin vai
mo.
Vaaralliset ajat ovat elettä
vänämme ja monet luopuvat us
kosta, mutta kaiken levottomuu
den läpi kuuluu Jeesuksen ää
ni vakuuttaen: “Minä ole teidän
kanssanne joka päivä”. Ja Hän
kehoittaa: “Ole uskollinen kuo
lemaan asti, niin minä annan
sinulle elämän kruunun”. Minä
siis tiedän, että minua varjel
laan Jumalan voimalla autuu
teen. Vahvuuteni ei riipu päät
täväisyyteni lujuudesta, vaan
Vapahtajani rakkaudesta, joka
ei minua koskaan jätä.
Näkyvä seurakunta.
Kuva on sekavampi, kun kat
selen omaa kirkkokuntaani ja
kotiseurakuntaani, jotka ovat
epätäydellisiä järjestöjä,, mutta
kuitenkin Jumalan siunausta ja
varjelusta nauttivia. Niissä on
nisuja- ja rikkaruohoa sekaisin,
siis totisia kristittyjä ja niitä,
jotka vain suullaan tunnusta
vat. Paikalliselle seurakunnalle
Kristus uskoi taivaan valtakun
nan avaimet, pappien valmis
tuksen ja lähettämisen, lampait
ten ja karitsain ruokkimisen ja
lähetystyön velvollisuudet.
Koska kirkollani Jumalan ar
mosta on puhdas Raamatun op
pi ja jakaa sakramentit Kris
tuksen asetuksen mukaan, niin
tahdon olla uskollisesti osallinen
sen toiminnasta, uskollinen sil
le koko elinaikani ja tahdon ka
vahtaa niitä vääriä kirkkoja,
jotka saarnaavat muuta evan
keliumia, mikä ei ole mitään e
vankeliumia.
Eräs Roger Babson sanoi:
“Kaikki se hyvä, mikä meillä
on, on kirkolta”. Kun oppilai
tokset ovat kokeneet, että sivis
tystä ei voi myydä rahalla, kun
kongressi on tullut näkemään,
että hyvinvointia ei saa maahan
lakeja säätämällä, ja kun äänes
täjät ovat tulleet huomaamaan,
että elintaso ei kohoa apuraho
ja jakelemalla, niin sitten pala
taan uskontoon. Amerikan e
dessä on joko suuri herätyt tai
vallankumous.
Miksi kävisin kirkossa? Voi
sin aivan yhtä hyvin kysyä:
Miksi käyn työssä, lepään, syön
tai hengitän? Se on oleellinen
osa elämästäni. Olinpa sitten
sanan julistaja tai sen kuulija,
niin tahdon olla paikallani us
kollisesti. Koska olen uudesti
syntynyt, on minussa uusi hen
gellinen elämä, joka tarvitsee
ravintoa aivan yhtä hyvin kuin
ruumiinikin.
Kun näössäni on vikaa, menen
silmälääkäriin. Kun elämä ru
peaa näyttämään synkältä ja
pimeältä, on minun kirkollani
lääke siihen. Hamaan kuolemaa
ni asti on sanassa lupaukset, jot
ka luovat valoa tielleni ja anta
vat uutta lohtua elämässäni.
Varhaiset kristityt pysyivät
uskollisesti apostolien opissa ja
keskinäisessä yhteydessä. Minä
tarvitsen tätä yhteyttä pyhien
kanssa yhtä hyvin kuin hekin.
Kaikkein suorimmat ja suurim
mat punapuut löytyvät tiheästä
metsästä, missä puut suojelevat
toisiaan ja kurottautuvat aurin
gon valoa kohti. Se lammas, jo
ka ön lauman keskellä, kestää
kovemmat myrskyt kuin lau
man reunalla oleva. Kekäle jo
ka putoaa pois tulesta, pian
sammuu. Minä tarvitsen yhtä
läisen hengen rohkaisua ja in
nostusta.
Veljellinen kehoitus ja roh
kaisu on tarpeellista. Kuinka
voin antaa tai ottaa, jos en kuu
lu seurakuntaan. Jotkut sano
vat: “Kaikki tiet johtavat Roo
maan.” Se on virhepäätelmä.
Voisin aivan yhtä hyvin uskoa,
että kaikki tiet johtavat onneen,
menestykseen ja kunniaan. Pi
meässä tiet usein näyttävät ai
van yhtäläisiltä, mutta päivän
valjetessa ja totuuden kirkas
tuessa näen Kristuksen ole
van ainoan tien.
Miksi olisin epäuskollinen kir
kolleni. Esimerkkini asettaisi
vaaran alaiseksi monen ihmisen
hengellisen elämän ja varsinkin
nuorison, joka on parinkymme
nen vuoden kuluttua johtoase
massa seurakunnassa.
Kolme miestä tuli kysymään
papilta: “Arveletteko, että ihmi
nen voi päästä taivaaseen, vaik
ka ei kuulu kirkkoon?” “Kyllä
se on mahdollista”, vastasi pap
—(Jatkoa sivulla 6)
Sivu 3