Newspaper Page Text
IN O. 33 ä Ajankohtaista lukemista Pastori Artturi Karen selostaa hävitystä Japanissa Suomen Evankeliumiyhdistyk sen lähetyssaarnaaja pastori Artturi Karen on hiljattain palannut Japanista Helsinkiin. Bostonin sanomalehdessä oli hiljattain seuraava past. Kare nin tekemä selostus nykyises tä Japanin tilanteesta: Monet japanilaiset, jotka ovat nähneet suuret kaupunkinsa pommitettavan maan tasalle, nyt pitävät tilannettaan toivottoma na. He ovat tietoisia suurista a luemenetyksistään amerikalai sille Tyynellä merellä. Vaikka japanilaiset sanomalehdet ja radio puhuvat lopullisesta voi tosta niin kansan epäilys kui tenkin kasvaa. Kansa ei usko Japanin tiedonantoja. He syyt tävät hallitusta tosiseikkojen sa laamisesta. Lähdin Japanista kuukausi sitten ja selostan tilanteen, mil lainen se oli silloin. Kun japanilaiset saivat en simmäisen suuren voittonsa yl ittäessään amerikalaiset Pearl Harborissa, pitivät he, että sota on pian voitettu että Japanin saarista tulee maallinen para tiisi. He julistivat joulukuun 8 päivän jolloin hyökkäsivät Pearl Harboriin lipun päi väksi ja uskoivat, että Ameri kan tasot eivät koskaan iske Ja panin “pyhää maata”. Se kaikki on muuttunut. Tokio ja Yoko hama ovat maan tasalla. Vain muutamat Europan tyyliin ra kennetut ja betonirakennukset ovat kestäneet polttopommituk sen. Maihinnousun pelko on suuri. Vallihautoja kaivetaan ja piik kilanka-aitoja vedetään. Radion ja sanomalehden kautta lakkaa matta muistutetaan kansaa, et tä maihinnousu voi tapahtua millä hetkellä tahansa ja hei dän on taisteltava viimeiseen mieheen. Hälyytykset aiheutta vat suurta paniikkia, ja hälyy tyksiä ennen annettiin kun yk sikään U. S. taso havaittiin sa tojen mailien takana merellä. Sotaväkeen on kutsuttu mie het aina 15—60 ikävuoteen. Kaikki toiset työskentelevät so tateollisuudessa. Pienet lapset kin vaaditaan tekemään työtä sotatuotannossa. Siviiliväen ruokapula on huu tava. Päivittäinen japanilaisen riisiannos on vähän yli kymme nen unssia ja muutamia unsse ja suolattuja ja hapatettuja her neitä. Lihaa ei ole nähty vuo siin. Kala on hyvin harvinaista. Sokeria ei ole, sillä kuljetus Formosasta on mahdotonta. Jau ho ja suola ovat erikoisen har vinaista. Pienet määrät maitoa annetaan vain sylilapsille. Nah ka on tuntematonta ja gasoliinia ei ole riittävästi edes ulkomait ten lähetystöjen ja lääkärien autoille. Kaikki kasvattavat yihannek- m&mm siä yrityksessä elää. Kangasta saa rajoitetussa määrässä, mut ta se on viheriäistä ja lahonnut ta. Kimonoja ei ole enään näh tävissä. Naiset kaikki pitävät sotilaallisia “overalls”. Jonoja ei Japanissa ole, sillä ruokakau pat ovat tyhjät ja liike on kuol lut. Tupakka ja tulitikut ovat kullan arvoisia, mutta erikoisen huonoa laatua. Viralliset hinnat ovat alhaiset, mutta mustan marketin hinnat ovat huikeat. Paperipulan vuoksi kussakin maakunnassa saa painaa yhden sanomalehden. Kun on sanoma lehden ostanut, on se palautet tava, vaikka miten vanhana. Matkustusvaikeudet ovat suun nattomat ilmapommituksen täh den. Vain yksi matkustajajuna kulkee Tokiosta etelään koko maassa. Koulut on kaikki suljettu. Postin kulku on perin huono. Kirjeet olivat matkalla kuukau den samaan maakuntaan. Säh kösanomien lähettäminen ei tullut kysymykseenkään. Sak san luhistumisen jälkeen kaik ki saksalaiset on koottu yhdelle alueelle. Japanilaiset on kiellet ty puhumasta ulkomaalaisille saa vain kumartaa. Suuri määrä kirkkoja on otettu soti laallisiin tarkoituksiin ja japa nilaiset on'vaadittu hylkäämään kristinuskon tai ovat tehneet sen omasta tahdostaan. Kun kiväärit on koottu kekoon Näitä rivejä kirjoittaessa Ja pani teroittelee kynäänsä alle kirjoittaakseen ehdottoman rau hansopimuksen vihollisten s a kanssa. Kun se asiapaperi on al lekirjoitettu, niin on maassa rauha ihmisten kesken. Hyväs tä tahdosta emme vielä tiedä mi tään sanoa. Ihmiset väsyneet sotaan. Varmalla tarkoituksella ase tamme tuollaisen otsikon tämän jakeen päälle, sillä kun sota me nee hyvin, niin kansa silloin ha lulla jatkaa sotaa. Natsit olivat innokkaita ja halukkaita soti maan niin kauan kuin heidän edessään olevat armeijat pake nivat. Jäpsit olivat aivan hur mauksesta juovuksissa, kun a merikkalaiset ja brittiläiset jou kot pakenivat heidän edessään Tyynellä merellä vuonna 1942. Mutta kaikki pian muuttui ja taistelu kävi heille toivottomak si. Amerikka mielellään lopettaa tämänkin sodan, sillä eihän meille ole siitä mitään hyötyä. Sota on maksanut meille niin paljon, että sillä rahalla ja työl lä, mikä on uhrattu tähän so taan, olisi voitu»Amerikasta teh dä aivan maallinen paratiisi. Amerikasta tuli maailman voimakkain valtakunta. Kun kiväärit ori* ke koon, on Amerikka jäänyt kiis tattomaksi Tyynen meren her raksi. Sodat aina vaihtelevat valtakuntien asemaa, ja niin on tehnyt tämäkin sota. Voimiensa puolesta on Venäjä toisessa ase massa ja suuri ja ennen loistava Englannin valtakunta on nyt kolmannella tilalla ja sisäisesti erimielinen. Japani, joka on lä hes viisikymmentä vuotta ollut Aasian pelkona, nyt täydellises ti riisutaan aseista ja alusmais ta. Kiina, jota kohteliaisuuden vuoksi sanotaan suurvallaksi, on perin heikko jfl sisäisesti rauska valtakunta. Amerikan kiväärejä paljon. Kun liittovaltojen kiväärit kootaan kekoon, on siellä suurin osa Amerikassa valmistettuja a- i ~ n 11 ; |ji|f mk Bill" i * Jy sBigt JBjP io* i * *' f 4li m äA fj $ Viime viikon lopulla pyysi Ja pani rauhaa, hyväksyen Pots damissa esitetyt rauhanehdot, kuitenkin sillä erotuksella, että Hirohito saa olla virassaan. Y läkuvassa on Japanin eduskun seita ja koneita. Ei se ole mi tään kansallista ylpeilemistä, kun sanomme, että ilman Ame rikan aseita Europan maat ja Venäjä olisivat Saksan vasaale ja ja Englannin valtakuntaa ei olisikaan. Tämä sota on tehnyt Amerikasta vieläkin suuremman teollisuusmaan kuin se oli en nen sotaa. Kun muitten maitten teollisuus on rikottu sodan ja loissa, on Amerikan teollisuus • rakennettu entistäänkin suu remmaksi. Saksa oli Europan teollisuusmaa, mutta nyt ei sitä juuri olekarn. Japani oli Aasian teollisuusmaa, mutta Japanin teollisuus on jo pahasti rikottu ja mitä on jälellä, se asetetaan liitto valtojen tarkan katsannon alaiseksi. Sodan tarkoitusperät muuttuivat. Sodan alussa, kun Englanti oli jokseenkin yksin sodassa Saksaa vastaan, oli sodan tarkoituksena säilyttää pienten maitten itse näisyys ja kansanvalta maail massa. Mutta kun Hitlerin sota joukot olivat kahlanneet mel kein koko Europan ja sitten läh tivät valloittamaan Venäjää, lennätti se diktaattori Stalinin kapitalistisen kansanvallan tais telutoveriksi ja niin jäi ainoaksi sodan tavoitteeksi natsismin ja fasismin kukistaminen. Siitä päivästä lähtien ruvettiin selos tamaan, miten Stalin ei ole dik taattori, vaan että hän on Venä jän työläishallituksen uskolli nen palvelija ja että Venäjällä on kommunistien ansiosta va paus maassa. Sodan tarkoituk sena on joko vallan laajentami nen tai itsensä suojeleminen. Ei vät ihmiset anna henkeänsä toi sen ihmisen vapauden puolesta. Stalin ainoa voittaja. Hitler ei suinkaan sitä tar koittanut että kommunismin käsi tulisi vahvistetuksi Euro passa hänen kauttaan. Niin on kuitenkin käynyt. Se yksinval ta, jota Stalin piti voimassa po liittisten “puhdistusten” ja lik vidoinnin kautta enneji sotaa, on nyt sellaisella pohjalla Venä- Auuaja mi ptctiua, ciuauuh xu p. ±u^u JAPANI JOUTUI PYYTÄMÄÄN RAUHAA Session of Japanese Diet showing Hirohito on Special throne. Imperial palace in Tokyo where emperor resides. ta istunnossa. Hirohito nähdään valtaistuimellaan. Alakuvassa on Japanin keisarillinen palatsi, jossa Hirohito asuu. Liittolaiset päättivät, että Hirohito saa pi tää virkansa nimellisesti, jos- jällä, että Stalinin valta on taat tu hänen kuolinpäiväänsä asti. Vaikka Venäjä menetti sano mattoman paljon miehiä ja ta varaa tässä sodassa, jäi se kui tenkin niin vahvaan asemaan, ettei sillä ole sellaista ennen ol lut. PAKINAA «JK PAINOSTA jpb Syyslehti Kirkkokuntamme syysjulkai su ilmenee ensi kuun alussa. Siihen tarkoitetut kirjoitukset täytyy olla painossamme ennen elok. 31 päivää. Joulukortit Joulukortteja olemme lähet täneet jo asiamiehillemme. Jos ei heillä on riittävästi jotakin lajia, he tekevät hyvin, kun ti laavat lisää heti. Kaikkia muita kortteja on jälellä paitsi 50 sen tin pakseja. Ne ovat loppuneet. Muitakin englanninkielisiä jou lukortteja on vain rajoitettu määrä jälellä. Loppumisesta il moitetaan tällä palstalla sen ta pahtuessa. Tilauskilpailu Kuten on jo mainittu, Autta jan ja Lutheran Youthin tilaus kilpailu alkaa syysk. 1 päivä, nuorisoliitot hankkien lehdel leen tilaajia ja ompeluseurat ryhtyen asiamiestemme avuksi hankkivat Auttajan tilaajia. Ti lauslomakkeita on saatavana va paasti painostamme. Kilpailu on kahdessa osassa: Ensimmäinen päättyy lokak. 31 p. Toinen alkaa helmik. 1 päivä ja päättyy maalisk. 31 päivä. Palkinto annetaan erikseen kummastakin osasta. Se liitto, joka hankkii eniten uusia tilauk sia Auttajalle ensimmäisen kah den kuukauden aikana, saa pal kinnoksi $25.00 sotabondin. Sa moin nuorisoliitto, joka hankki eniten uusia tilauksia Lutheran Youth lehdelle tällä ajalla, saa palkkioksi $25.00 sotabondin. Toisessa kilpailussa on samoin kaan ei hänelle anneta suurta sanavaltaa hallituksessa. Japa nin ja Hirohiton komentajaksi tulee amerikkalainen, mahdolli sesti kenraali Mac Arthur. V Naistenliitoille myönnetään ta vallinen asiamiespalkkio jokai sesta tilauksesta. Kysymykses sä tämän kilpailun aikana on ainoastaan uudet tilaukset. Ta valliset asiamiehemme pitävät edelleenkin uudistuksista huo len, kukin paikkakunnallaan. Nuorisoliitot tekevät lujan yri tyksen saada Luthöran Youthin tilaajamäärän korkeammaksi kuin Auttajan tilaajamäärä. Onnistuvatko he tässä yrityk sessä ensi talven aikana, riippuu siitä, missä määrin naistenliitot ottavat osaa Auttajan levityk seen. Toivomme, että kaikki lii tot tekevät parhaansa. Auttajaa Suomeen Moniin vuosiin ei ole voitu Suomeen lähettää lehtiä tästä maasta. Kirjeenvaihto on ollut jo käynnissä U. S:n ja Suomen välillä muutaman kuukauden ja uskomme, että pikapuoliin voi daan sinne lähettää lehtiäkin. Kuten tiedetään, on Suomessa puute kirjallisuudesta. On m.m. kehoitettu muita maita painat tamaan suomenkielisiä raama tuitakin. On sanomattakin sel vää, että siellä luettaisiin täältä lähetettyjä lehtiä mielenkiin nolla ja tarkkuudella. Otamme nyt jo vastaan Auttajan tilauk sia Suomeen, että heti ku \ leh tien lähetykselle annetaan lupa voimme heti alkaa Auttajankin lähetyksen sinne. Tulevan ti lauskilpailun aikana voivat nais tenliitot ottaa tällaisiakin ti lauksia vastaan. Tilaushinta on sama kuin muillekin, nim. $2.50 vuosikerta. Suomenkielisiä kortteja Jos tänä syksynä on aikaa, painamme suomenkielisiä syn tymäpäivä y.m. tervehdyskort teja. Näistä ilmoitamme tar kemmin, jos suunnitelmamme tottutuu. Kortteja kyllä on jo saatu, tarvitsevat vain paina tusta. Tällaiseen työhön on vain vähän aikaa syksyn ja talven tullen. Korttien hinnat ovat 10 senttiä kappale, tai $l.OO tusina. Asiamiehet voivat antaa etukä teen tietää, kuinka paljon kuta kin lajia he tarvitsevat. Siten tietämme paremmin minkälaisia kortteja on painettava. Kirkon merkitys minulle (Lutheran Annual 1945) Sehän on ihmeellistä, että so dan repimässä maailmassa kirk ko edistyy, ja kun maan halli tukset velkaantuvat yhä syvem pään joka päivä, niin kirkot maksavat velkojaan ja kokoavat varoja sodanjälkeistä työtä var ten. Se johtuu siitä, että Jumala on yli kaiken, ja kirkko on Hä nen erikoisen suojeluksensa tur vissa. Kirkko on Kristuksen ruu mis, kuninkaallinen kruunu Ju malan kädessä, ja tuonelan por titkaan eivät voi sitä voittaa. Kaikki maailman myrskyt eivät voi sen valoa varjota eikä estää sen toivoa synnyttäviä säteitä kiiltämästä levottomillakin ve sillä. Pinta voi olla rauhaton, mutta totuuden syvät vedet ovat aina rauhalliset. Valtaistuimet huojuvat ja valtakunnat sortu vat, mutta kirkko seisoo, ja mi nä seison sen kanssa. Kirkossa Jumala ojentaa mi nulle oikean kätensä. Enkö sit ten tarttuisi siihen? Siellä hän puhuu minulle. Enkö kuunteli si Häntä? Koettelemuksen ai koina ihmiset kääntyvät elävän Jumalan puoleen ja kiittävät kirkkoa ja sen pappeja. Enkö minäkin yhtyisi siihen kiitok seen? Kun Jeesus sanoi: “Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa”, puhui Hän silloin näkymättö mästä kirkosta eli seurakunnas ta, uskovaisten yhteydestä, jota ihmisten väärinymmärrykset ei vät ole repineet ja jakaneet. Tästä suuresta yhteydestä Paa vali sanoi: “Kristus rakasti seu rakuntaa ja antoi itsensä sen e destä”. Ja Johannes sanon; “Ja minä näin lentävän keskitai vaalla erään toisen enkelin, jol la oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asu ville”. Olla Kristuksen elävän ruu miin jäsenenä ja Juma lan temppelissä on elämäni kor kein tavoite. Kaikki muu on toisarvoista, sillä “mitä se hyö dyttäisi ihmistä, vaikka hän voittaisi itselleen koko maail man, mutta saisi vahingon sie lullensa”. Miten vinhasti kohtalon ratas pyöriikään! Usein on vain yksi askel köyhyyden ja rikkauden välissä, kuuluisuudesta unho laan, johtavasta asemasta hyl jättyyn ja alaspoljettuun ase maan. Kirkko lupaa ja tarjoaa pysyviä, katoamattomia, ian kaikkisia kalleuksia, joita ei voi kullalla ostaa nim. syntien anteeksiantamuksen, sovituksen Jumalan kanssa ja iankaikkisen elämän. Minä rakastan kirkkoa, sillä Kristus on sen herra ja pää, ja koska siitä Jumala on tehnyt sa nansa hoitajan, sen sanan, joka todistaa, että Kristus on Juma lan Poika, syntisten Vapahtaja ja ikiaikojen toivo. Valinta ei o le vaikea, sillä Hän ensin valit si minut, ja Hänen valtakunnas saan ei ole jaettua uskollisuut ta. Maallinen kansalaisuuteni on minulle kallis. En suinkaan ha luaisi sitä kadottaa. Kuinka sit ten voisin olla välinpitämätön taivaallisesta kansalaisuudesta ni? Farao tuli lähelle Jumalan valtakuntaa, kun hän pyysi Moosesta rukoilemaan hänen puolestaan. Saul menetti tai vaallisen kansalaisuutensa, kun pani uhrin kuuliaisuuden tilal le. Rikas nuorukainen sulki ava tun oven, kun meni pois Kris tuksen luota. Deemas oli kyllä tarttunut auraan, mutta katsoi taakseen, niinkuin Lootin vai mo. Vaaralliset ajat ovat elettä vänämme ja monet luopuvat us kosta, mutta kaiken levottomuu den läpi kuuluu Jeesuksen ää ni vakuuttaen: “Minä ole teidän kanssanne joka päivä”. Ja Hän kehoittaa: “Ole uskollinen kuo lemaan asti, niin minä annan sinulle elämän kruunun”. Minä siis tiedän, että minua varjel laan Jumalan voimalla autuu teen. Vahvuuteni ei riipu päät täväisyyteni lujuudesta, vaan Vapahtajani rakkaudesta, joka ei minua koskaan jätä. Näkyvä seurakunta. Kuva on sekavampi, kun kat selen omaa kirkkokuntaani ja kotiseurakuntaani, jotka ovat epätäydellisiä järjestöjä,, mutta kuitenkin Jumalan siunausta ja varjelusta nauttivia. Niissä on nisuja- ja rikkaruohoa sekaisin, siis totisia kristittyjä ja niitä, jotka vain suullaan tunnusta vat. Paikalliselle seurakunnalle Kristus uskoi taivaan valtakun nan avaimet, pappien valmis tuksen ja lähettämisen, lampait ten ja karitsain ruokkimisen ja lähetystyön velvollisuudet. Koska kirkollani Jumalan ar mosta on puhdas Raamatun op pi ja jakaa sakramentit Kris tuksen asetuksen mukaan, niin tahdon olla uskollisesti osallinen sen toiminnasta, uskollinen sil le koko elinaikani ja tahdon ka vahtaa niitä vääriä kirkkoja, jotka saarnaavat muuta evan keliumia, mikä ei ole mitään e vankeliumia. Eräs Roger Babson sanoi: “Kaikki se hyvä, mikä meillä on, on kirkolta”. Kun oppilai tokset ovat kokeneet, että sivis tystä ei voi myydä rahalla, kun kongressi on tullut näkemään, että hyvinvointia ei saa maahan lakeja säätämällä, ja kun äänes täjät ovat tulleet huomaamaan, että elintaso ei kohoa apuraho ja jakelemalla, niin sitten pala taan uskontoon. Amerikan e dessä on joko suuri herätyt tai vallankumous. Miksi kävisin kirkossa? Voi sin aivan yhtä hyvin kysyä: Miksi käyn työssä, lepään, syön tai hengitän? Se on oleellinen osa elämästäni. Olinpa sitten sanan julistaja tai sen kuulija, niin tahdon olla paikallani us kollisesti. Koska olen uudesti syntynyt, on minussa uusi hen gellinen elämä, joka tarvitsee ravintoa aivan yhtä hyvin kuin ruumiinikin. Kun näössäni on vikaa, menen silmälääkäriin. Kun elämä ru peaa näyttämään synkältä ja pimeältä, on minun kirkollani lääke siihen. Hamaan kuolemaa ni asti on sanassa lupaukset, jot ka luovat valoa tielleni ja anta vat uutta lohtua elämässäni. Varhaiset kristityt pysyivät uskollisesti apostolien opissa ja keskinäisessä yhteydessä. Minä tarvitsen tätä yhteyttä pyhien kanssa yhtä hyvin kuin hekin. Kaikkein suorimmat ja suurim mat punapuut löytyvät tiheästä metsästä, missä puut suojelevat toisiaan ja kurottautuvat aurin gon valoa kohti. Se lammas, jo ka ön lauman keskellä, kestää kovemmat myrskyt kuin lau man reunalla oleva. Kekäle jo ka putoaa pois tulesta, pian sammuu. Minä tarvitsen yhtä läisen hengen rohkaisua ja in nostusta. Veljellinen kehoitus ja roh kaisu on tarpeellista. Kuinka voin antaa tai ottaa, jos en kuu lu seurakuntaan. Jotkut sano vat: “Kaikki tiet johtavat Roo maan.” Se on virhepäätelmä. Voisin aivan yhtä hyvin uskoa, että kaikki tiet johtavat onneen, menestykseen ja kunniaan. Pi meässä tiet usein näyttävät ai van yhtäläisiltä, mutta päivän valjetessa ja totuuden kirkas tuessa näen Kristuksen ole van ainoan tien. Miksi olisin epäuskollinen kir kolleni. Esimerkkini asettaisi vaaran alaiseksi monen ihmisen hengellisen elämän ja varsinkin nuorison, joka on parinkymme nen vuoden kuluttua johtoase massa seurakunnassa. Kolme miestä tuli kysymään papilta: “Arveletteko, että ihmi nen voi päästä taivaaseen, vaik ka ei kuulu kirkkoon?” “Kyllä se on mahdollista”, vastasi pap —(Jatkoa sivulla 6) Sivu 3