Auttaja. [volume], August 23, 1945, Page Sivu 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 34 N
Ajankohtaista
I lukemista
He harjoittelevat
rauhaa varten
Yhtämittainen rankkasade, y
timeenkäypä viima seuralaise
naan, ryöppysi yliopistoalueella,
mutta se ei kyennyt häiritse
mään tavanmukaista ohjelmaa.
Oppilaat kulkivat päättäiväisin
askelin rakennuksesta toiseen,
sateesta huolimatta. Heillä oli
täysi sy.y kiirehtimiseen/ sillä
tämä ei ollut mikään tavallinen
yliopisto. Mainittu oppilaitos oli
ainutlaatuinen harjoituskeskus. 1
Oppilaat olivat täysikasvuisia
miehiä ja naisia, joista useat o
masivat monipuolisen sivistyk
sen. Täällä he olivat kaikki val
mistautumassa historiallista ja
jättiläismäistä tehtävää varten.
Kuuden viikon opiskelun jäl
keen heidän tuli yhtyä niitten,
miesten ja naisten riveihin, jot-j
ka Yhtyneitten Kansakuntien
Apu- ja Jälleenrakennushallin-.
non (UNNRA) lipun suojissa läh
tivät länsi-Europaan. Täällä hei- i
dän tehtävänään on auttaa jär
jestyksen palauttaminen maihin, 1
joissa 12 vuotta kestänyt fascis
mi on jättänyt jälkeensä seka
sortoa, raunioita ja kurjuutta.
Kun tehtävä Euroopassa on suo
ritettu, nämä miehet ja naiset
lähtevät Kauko-Itään.
Puheenaolevaan Marylandin
yliopistoon, joka sijaitsee yh
deksän mailia Washingtonista,
UNRRA on koonnut kaikista o
sista maailmaa miehiä ja naisia,
joista osa on tiedekunnan jäse
niä, osa oppilaita. Yliopistossa
on ranskalaisia ja hollantilaisia,
englantilaisia, ruotsalaisia ja
tanskalaisia, jugoslavialaisia ja
kreikkalaisia, norjalaisia ja puo-.
lalaisia, albaanialaisia ja
kiläisiä, brasilialaisia ja kanada-j
laisia, kiinalaisia ja filippiiniläi- j
siä jotka kaikki ovat saaneet (
ammattiopetusta jotain UNR-;
RAlle kuuluvaa määrättyä teh-j
tävää varten. Oppilasryhmä on
lukumäärältään pieni ja erin-,
omaisen harkitusti valittu. Op-|
pilaat taitavat sekä idässä että (
lännessä asuvien, pitkäaikaises
ti sorrettujen ja nyt vapautettu
jen kansojen kieliä.
Harjoituskeskuksessa ei ole |
samanaikaisesti enemmän kuin
150-200 oppilasta, mutta jokai
sessa ryhmässä on yhtä monta
henkilökohtaista tarinaa. Nämä
elämäntarinat ovat sellaisia, joi
ta saattaa odottaa ainoastaan tä
mänkaltaisen kansainväli sen
ryhmän keskuudesta.
Armeijasta eronnut kanada
lainen kenraali ja eräs Yhdys- j
valtain laivastokapteeni, jotka
ovat matkalla yliopistoalueen |
halki luentosalia kohti, pysäh
tyvät tervehtimään hauskannä
köistä kanadalaista naista, joka
oli perustanut Englannissa ensi
apusairaalan salamapommituk-,
sen uhreja varten, sekä myö-|
hemmin auttanut kanadalaisen j
“Wrens”-järjeston perustamises
sa. Hän on ammatiltaan ruoka- j
järjestystieteilija ja
lee UNRRAssa hätätik-ruoka- 1
järjestyksen erikoistuntija n a.,
Hän on valmis matkustamaan
Balkanin maihin ja on todennä
köisesti jo ehtinyt sinne.
Rakennukseen saavuttuaan he
kävelevät yläkertaan, riisuvat
sadetakkinsa ja istuutuvat pie
neen luentosaliin kuunnellak
seen luentoa puutteessa olevien
ihmisten psykologiasta. Heidät
eroittaa muutama istuin alaku
loisen näköisestä nuorukaisesta,
joka kuuntelee valppaasti luen
toa. Nuori mies on skandinaa
vialainen. Hän on Ruotsin halli
tuksen diplomaattipalveluksessa
ja parastaikaa lomalla. Hän ei
näytä koskaan kykenevän täy
delleen toipumaan siitä tosisei
kasta, että hänen ei onnistunut
auttaa niitä onnettomia ihmisiä,
jotka oli tuomittu maasta kar
kotettaviksi, todennäköises t i
kuolemaan tai orjatyöhön. Tä
mä nuori mies oli Pariisissa, jos
sa hän hoiti maanpakolaishalli
tusten asioita sen jälkeen, kun
saksalaiset miehittivät Ranskan
pääkaupungin.
•Hänen muistonsa ovat kuin
painajainen, mutta samoin on
niitten kahden nuoren naisen,
jotka istuvat hänen vierellään.
Hänen toisella puolellaan on
Helen Matouskova. Hän on tsek
kiläinen, jota hänen tuhannet
maanmiehensä muistelevat ur
hoollisena maanalaisen järjes
tön jäsenenä. Nuoren miehen
toisella puolen istuu Eva Lands
berg, joka on nyttemmin Yh
dysvaltain Kansanterveyslauta
kunnan lastenlääkärinä, ja jolla
on majurin arvo armeijassa. Hä
nen isänsä oli kuuluisa berliini
läinen lääkäri, jonka Gestapo
murhasi.
He viettävät nyt kaikki yksin
kertaista sotilaselämää, valmis
tautuakseen ulkomailla vallitse
vien olosuhteitten varalta. He
viettävät yönsä parakeissa ja
valmistavat itse sänkynsä. He
aterioivat sotilasruokalassa ja
karkaisevat itseään ruumiillisel
la valmennuksella ollakseen val
mistautuneita niitten koettele
musten varalta, jotka heitä odot
tavat Saksassa ja vapautetuissa
maissa.
Mutta tärkeintä on, että näit
ten kuuden viikon aikana Colle
ge Parkissa, heillä on oppitun
teja ja luentoja, joitten tarkoi
tuksena on yleinen perehtymi
nen UNRRAn tarkoitusperiin,
organisointiin ja työhön. He op
pivat ymmärtämään niitä seutu
ja, joissa tulevat todennäköi
sesti työskentelemään, sekä ar
vioimaan hädässä ja puutteessa
olevien ihmisten probleemeja.
Heidän tulee olla tietoisia tois
ten järjestöjen toiminnoista,
joitten kanssa he tulevat työs
kentelemään. Heidän tulee olla
perehtyneitä käytännöllisiin ky
symyksiin sekä ymmärtää sen
maan kieltä, johon heidät lähe
tetään.
Tiedekunta on yhtä kansain
välinen kuin sen oppilaatkin.
Rehtorina on tohtori Frank
Munk, tsekkiläinen taloustietei
lijä, joka pakeni Pragista vuon
na 1939. Tohtori Hertha Kraus
on kotoisin Kölnistä ja nyt on
Amerikan kansalainen. Hän ja
kaa aikansa harjoituskeskuksen
ja Bryn Marwr Collegen välillä,
jossa hän on kansantalouden ja
tieteellisen tutkimuksen profes
sori. UNRRAIIe hän pitää luen
toja, joitten aiheena on kansain
välisen avun ja hädässä olevien
kansojen historia.
Tohtori Bertram Pickard, niin
kutsuttu ylin harjoitusupseeri,
opettaa ja luennoi seutu- ja a
luetutkimuksesta sekä UNRRAn
ja sen sukulaisjärjestojen toi
minnasta. Hän on englantilai
nen ja toimi monet vuodet
“Friends’ Service Center” joh
tajana Genevassa.
Kuten oppilaatkin, useat opet
tajakuntaan kuuluvat ovat eri
koistuntijoita niissä ammatti
kunnissa, jotka käsittävät UNR
RAn toiminta-alat. He ovat hal
linnollisia virkialijoita, lääkä
reitä, sairaanhoitajia, terveys
hoito-asiantuntijoita, tilinpitäjiä,
hyväntekeväisyys- ja kadonneit
ten henkilöitten palauttamis
tehtäviin perehtyneitä henkilöi
tä, varasto- ja jakelu asiantun
tijoita, laboratoriteknikkoja, lei
rijohtajia, tiedustelu-upseereja,
j.n.e.
Tähän mennessä yli 900 hen
kilöä on suorittanut harjoitus
keskuksessa kurssinsa. He ovat
JAPANILAISIA MATKALLA VANKILAAN YHDYSVALLLOISSA
; ~‘ r '^ ' i
.'" ✓>._, •;. \. .. '< .> '/ > ... ,v s
Noin 3JO japanilaista sotavan
kia saapui Seattleen, Wash. sen
jälkeen, kun Japani antautui liit
Voittokulku Korallimereitä Tokioon
Toukokuussa 1942 Japanin so
tajoukot olivat jo Austraalian
kynnyksellä ja Japanin laivasto
oli Korallimerellä Austraalian
itärannikoilla. Mutta Amerikan
laivasto alkoi kasvaa ja Japanin
laivasto upota ja kadota olemat
tomiin.
Voittokulku Japaniin oli kyllä
pitkä ja kallis, mutta se oli joka
kuukausi eteenpäin kulkemista
kuluneet kolme vuotta. Japanin
sodan aikataulu on seuraava:
1942
Toukokuussa amerikkalaiset
tasojen emälaivat kohtasivat
jäpsien laivaston Korallimerellä
ja pysäytti sen etenemisen. Täs
sä taistelussa rikottiin Japanin
suunnitelmat nousta maihin
Austraaliassa.
Kesäkuussa Japanin laivasto ;
hävisi taistelun, joka oli yksi j
Historian ratkaisevia taisteluja.
Elokuussa mariinit nousivat
maihin Guadalcanalin saarella
jäpsien valtakunnan eteläisim
mässä kärjessä.
Elokuusta marraskuuhun A
merikan laivasto taisteli kuusi
ankaraa taistelua Solomon saar
ten ympärillä ja menetti kaikki
tasojen emälaivat paitsi yhden,
mutta silti voitti, sillä jäpsit
menettivät niin paljon laivoja,
etteivät enää voineet pitää me
riteitä auki valtakuntansa ete
läisimpiin osiin.
Marraskuussa MacArthurin
joukot nousivat maihin Bunas
asiaankuuluvan menettelytavan
mukaisesti saaneet rokotuksen-1
sa, valmistautuneet lähtöä var-j
ten ja matkustaneet. Useat ovat
matkustaneet joukkolaivoissa
liittyäkseen UNRRA:n alaisina
työskenteleviin ryhmiin meren
toisella puolen.
Parastaikaa on olemassa luet
telo pyrkijöitä, kaikki innokkai
ta osallistumaan tehtävään, joka
on vielä edessä. Yksistään yhtä
UNRRAn työalaa varten, nimit
täin Saksassa olevien, sinne siir
rettyjen henkilöiden hoito ja
heidän kotimaihin lähettäminen,
kenraali Eisenhower pyysi vä
hän ennen suurta Rheinin ylit
tämishyökkäystä UNRRAa ole
maan valmiina lähettämään 450
ryhmää, joka käsittää noin 4.500
työskentelijää, kaikki harjaan
tuneita rauhaa varten.
UNRRAn varsinaisten oppi
laitten lisäksi harjoituskeskus
ottaa vastaan muita harjoitteli
joita, joita sen kanssa yhteistoi
minnassa työskentelevät toimis
tot lähettävät. Tällaisia ovat e
simerkiksi Albanian Benevolent
Union, American Christian Com
mittee, Hadassah, Near East
Foundation ja International
Rescue and Relief Committee.
Useat tulevat vielä osallistu
maan harjoituskeskuksen kuu
siviikkoiseen oppikurssiin, ja
matkustamaan ulkomaille, en
Auttaja torstaina, elokuun 23 p. 1945
tolaisille. Tässä heidät nähdään
junassa matkalla sotilasvanki
laan. Eivät he ole erittäin iloisen
sa, Uuden Guinean saarella ja
alottivat retkensä Filippiinien
saaria kohti.
1943
Toukokuussa Amerikan jou
kot vahasivat Attu saaren lä
hellä Alaskaa. Heinäkuussa jäp
sit lähtivät Aleuttien saarilta.
Lokakuussa tasot hyökkäsivät
Wake saarta vastaan. Se oli his
torian suurin ilmapommitus lai
vojen kuljettamilla tasoilla.
Marraskuussa alkoi amiraali
Nimitzin kulku Tyynen meren
poikki, kun hän valloitti Tara
wan ja Makinin saaret.
1944
Helmikuussa vallattiin jäp
seiltä Kwajalein ja Enhvetok
saaret keskeltä Tyyntä merta.
Kesäkuussa tehtiin ensimmäi
set pommitusretket B-29 tasoil
la Japaniin Kiinan lentokentiltä.
Kesäkuusta elokuuhun vallat
tiin Saipan, Tinian ja Guam saa
ret. Viides laivastojoukko taiste
li ensimmäisen taistelun Filip
piinien merellä ja pudotti yli
400 jäpsien tasoa.
Syyskuussa valloitettiin jäp
seiltä Peleliu saari verisessä
taistelussa. Saari on Japanin
sodanaikaisen valtakunnan sy
dämessä.
Lokakuussa MacArthur palasi
Filippiinien saarille nousten
maihin Leytessä. Jäpsien laivas
ton selkäranka katkaistiin toi
sessa Filippiinien meren taiste
lussa.
nenkuin UNRRAn tehtävä on
loppuun suoritettu. Useat myös
harjoitetaan Englannissa, Rans
kassa sekä muualla sijaitsevissa
harjoituskeskuksissa ym pä r i
maailmaa. Sillä UNRRAn teh
tävä on mittakaavaltaan suun
naton.
o
HELP FINLAND INC.
OHJEITA PAIKALLISILLE
SUOMEN AVUSTUS
RYHMILLE
Help Finland Inc.. Suomen a
vustuksen keskusjärjestö, on
saanut luvan koota 100,000 pau
naa vaatteita Suomen hätääkär
siville. Tämä määrä on saatava
kokoon mahdollisimman pian.
Kaikkia paikallisia kerhoja e
li avustusryhmiä pyydetään tar
kasti noudattamaan seuraavia
ohjeita:
1. Ilmoittakaa heti kerhonne
päävirkailijan nimi ja osoite
Help Finland Inc. sihteerille:
Mrs Ester L. Hietala, 435 W. 119
St., New York 27, N.Y.
2. Samalla ilmoittakaa mrs
Hietalalle suunnilleen montako
paunaa vaatteita voitte koota
piakkakunnallanne ja lähettää
Philadelphiaan noin syyskuun
puoliväliin mennessä.
3. Sihteeri sitten ilmoittaa
kerhollenne, mille osoitteelle
vaatteet on lähetettävä ja antaa
i lussa
näköisiä. Toiset innolla katsele
vat nähtävyyksiä radan varrella.
(International Soundphoto.)
Marraskuussa B-29 tasot al
koivat pommittaa Japania Ma
riana saarilta.
1945
Tammikuussa MacArthur nou
si maihin Luzonissa. Halseyn
kolmas laivasto hyökkäsi eteläi
selle Kiinan merelle ja upotti 41
jäpsien laivaa yhdessä päivässä.
Helmikuusta maaliskuuhun
tehtiin ensimmäiset hyökkäyk
set Tokoita vastaan laivojen kul
jettamilla tasoilla ja noustiin
maihin Iwo Jiman saarella, jo
ka on puolivälissä Guami-n saar
ta ja Tokiota.
Maaliskuussa alotettiin tuli
pommitus Japania vastaan.
Huhtikuussa noustiin maihin
Okinavvacsa, joka on vain 400
mailia Japanista. Sen verinen
taistelu kesti 82 päivää.
Toukokuussa brittiläiset val
loittivat Burman.
Heinäkuussa päätettiin Filip
piinien vapauttaminen.
Elokuussa oli Japanin kau
punkien pommitus ilmasta ja
laivaston tykeillä täydessä käyn
nissä. Vastarinta oli jo heikkoa.
Elokuun 6 päivänä pudotettiin
ensimmäinen atomipommi Hiro
shiman kaupunkiin. Seuraukset
olivat järkyttävät.
Elokuun 8 päivänä Venäjä tu
li saaliin jaolle.
Elokuun 10 päivänä Japani
pyytää rauhaa.
tarpeelliset ohjeet. Kveekkarien
toimikunta Philadelphiassa ot
taa vastaan ainoastaan ne vaate
lähetykset, jotka komiteamme
valtuuttaa.
4. Vaatteiden tulee olla käy
tettyjä (tai itse virkattuja ja
ommeltuja), hyvässä kunnossa
ja puhtaita. Kenkiä, varsinkin
vahvoja työkenkiä, kipeästi tar
vitaan. Lähetykset on tehtä
vä joko Parcel Post tai Express
(etukäteen maksettuina Phila
delphiaan) ja on ne pakattava
joko puulaatikkoon tai vahvaan
säkkikankaaseen (burlap).
5. Jokaisen paikallisen ryh
män on autettava lähetyskus
tannuksissa Philadelphi as t a
Suomeen. Pyytäkää lähempiä
tietoja sihteeriltä. Checkit on
merkittävä “Help Finland Inc.”
ja lähetettävä osoitteella: Pres
ton Davie, C-o Hietala, 435 W.
119 St., New York 27, N.Y.
KULTASORMUS
( Alku sivulla 2)
tettyjen asioiden kanssa. Tuon
suuren alueen omisti eräs rikas,
mutta jumalaton ja raaka mies.
Hänellä oli palveluksessaan suu
ri joukko orjia, joita hän salli
usein kohdeltavan sydämettö
mästi. Jumalasta ja hänen sanas
taan ei hän halunnut tietää mi
tään. Menipä hän vihassaan kris
tinuskoa kohtaan niin pitkälle,
että hän kerrankin hätyytti koi
rillansa erästä lähetyssaarnaa
jaa, joka halusi julistaa evanke
liumia hänen orjilleen.
Muutamana päivänä oli tämä
omistaja väsynyt kierrellessään
pelloillaan ja asettui erään puun'
alle lepäämään jonkun hänen
uskollisimman orjansa vartioi
dessa hänen vierellään. Jatkaes
saan sitten taas kulkuaan ryhtyi
hän tarkastamaan erään kahvi
tynnyrin sisältöä. Vähän ajan
perästä hän huomasi kauhuk
seen, että hänen kallisarvoinen
sinettisormuksensa oli kadonnut]
hänen sormestaan. Hänen epä-(
luulonsa kohdistui heti neekeri
raukkaan, joka oli jo huomannut
isäntänsä vihasta säkenöivän
katseen. “Sinä koira, heti sormus
tänne!” huusi hän ja aikoi piek
sää ruokokepillä neekeriä. Tur
haan tämä vakuutti syyttömyyt
tään. Hänen piti nyt kertakaik
kiaan olla varas ja sellaisena
myöskin kärsiä rangaistus. Raa
ka isäntä antoi ruoskia häntä e
päinhimillisellä tavalla, kunnes
veri virtasi pitkin orjaraukan
ruumista. Senjälkeen heitettiin
tuo syytetty rautaristikoilla va
rustettuun pimeään vankilaan,
jossa häntä tuon tuostakin isän
nän käskystä pahoinpideltiin.
Siitä huolimatta vakuutti nee
keri jatkuvasti syyttömyyttään.
I Jo yli vuoden oli tuo onneton
| raukka virunut tyrmässään, kun
! eräänä päivänä saapui isännälle
! Hannoverista kirje, jossa mui-
I den asioiden yhteydessä kerrot
tiin erään sormuksen kummal
lisesta löytymisestä.
Lukiessaan sitä näytti tuo ri
kas mies aivan kivettyvän siihen
paikkaan. Hänen ajatuksensa
lensivät neekeri-raukan luo, jol
le hän oli tehnyt niin sanomat
toman suurta vääryyttä. Ensi
kerran pitkien vuosien jälkeen
sai nyt hänen sydämessänsä si
jaa inhimillinen tunne, mutta
1 samalla helisi hänessä myöskin
polttava syyllisyyden tunto.
“Voi sinua kurjaa! Mitä olet
kaan sinä tehnyt?” Näin oma
tunto häntä syytti ja uhkasi hän
tä sillä vanhurskaalla tuomiolla,
joka tulee armottomien osaksi.
Ensi kauhun jälkeen heräsi hä
nen sielussaan ääniä, jotka koet
tivat häntä puolustaa, mutta Ju
[ malan rankaiseva käsi laskeutui
i raskaana hänen päälleen. Vaik
ka hän koetti millä tavalla ta
hansa lievittää sisällistä tus-
I kaansa, ei se kuitenkaan hänelle
I onnistunut. Neekeriä kohtaan
harjoittamansa väkivallan joh
dosta tuntemiensa omantunnon
syytösten lisäksi tulivat näet
myöskin syytökset aikaisemmis
ta julmuuksista ja pahoista te
oista.
Oli yö. Hän ei voinut sietää
ollenkaan valoa huoneessaan.
Ilmakin tuli hänelle liian pai
nostavaksi, ja hänen täytyi men
nä ulos. Vastustamattomasti ve
ti häntä jokin neekeri-raukan
vankilaa kohden. Hän oli päät
tänyt korvata hyvyydellä ja hy
villä töillä sen pahan, mitä hän
oli tehnyt orjallensa, ja hänen
viljelysalueillaan alkaisi heti
tästä lähtien niin hän ajatteli
vallita ihmisystävällisyyden
laki.
Kun hän oli tullut lähelle van
kityrmää, kuuli hän keskustelua.
Ääni kuului kysyvän: “Oletko
varma syntiesi anteeksianta
muksesta?” Toinen ääni vastasi
aivan kuin haudasta: “Minä tie
dän, että Kristuksen veri on teh
nyt minut vanhurskaaksi.”
“Oletko sinä antanut isännäl
lesi anteeksi kaiken hänen kova
sydämisyytensä samoin kuin Ju
mala on antanut sinulle kaikki
syntisi anteeksi Kristuskessa?”
“Minä olen antanut hänelle
anteeksi kaiken pahan ja olen
.rukoillut, että hänen sielunsa
pelastuisi.”
“Tunnustatko sinä myös, että
Herralla on sinusta ainoastaan
rauhan ajatukset?”
“Minä tunnustan ja kiitän
kaikesta Herraani taivaassa. Jos
f
maallinen isäntäni ei olisi tel
jennyt minua tähän maalliseen
vankilaan, et sinä olisi voinut
tuoda minulle evankeliumia Ju-
malan armosta Kristuksessa.
Mutta minä olen niin kovin heik
ko. Minä kuolen pian.”
Istutusten omistaja ei jaksa
nut enää kauemmin pidättää it
seään. Hän meni ja heittäytyi
tuon miehen jalkojen juureen,
jonka kautta Jumalan armahta
vasta laupeudesta Jumalan rau
ha ja vanhurskauden aurinko o
li koittanut neekerin pimeään
sydämeen. Ja kuka oli tuo mies,
jonka eteen hän polvistui? Sama
lähetyssaarnaaja, jonka hän
kerran oli koiriensa avulla hää
tänyt pois alueeltaan.
Tästä hetkestä lähtien tapah
tui rikkaan miehen sydämessä
täysi muutos, josta pian näkyi
vät seuraukset hänen omista
millaan viljelysmailla. Vanki
tyrmän tilalle kohosi kirkko, ja
evankeliumia runsaasti saarnat
tiin ja iloiten vastaanotettiin.
(Suom.)
Riivaajatkin uskovat
ja vapisevat
On kahdenlaista uskoa. Toi
nen usko vie helvettiin, toinen
taivaaseen. Minkälaisella uskol
la ihminen joutuu kadotukseen?
Se on riivaajien usko. Riivaajat
ovat henkivaltoja ja saatanan
käskyläisiä. He eivät ole suoras
taan ilman uskoa. Sillä Jaakob
sanoo: “Sinä uskot, että Jumala
on yksi, sinä teet oikein; riivaa
jatkin sen uskovat ja vapisevat.”
Jaak. 2:19. Riivaajat uskovat,
että Jumala on yksi. Heillä on
siis parempi usko kuin pakanoil
la, jotka luulevat olevan monta
jumalaa. Riivaajat tuntevat
mysökin ainoan Vapahtajan,
Kristuksen. Sillä , Kapernaumin
synagogassa riivaajahenki huu
si Jeesukselle: “Oletko tullut
meitä tuhoamaan? Tunnen si
nut, kuka olet, sinä Jumalan
Pyhä.”
Mutta tällainen ylimalkainen
usko ei ole pelastava usko. Rii-
I vaajat uskovat, mutta vapisevat.
Heidän uskonsa ei voi tehdä
heistä onnellisia ja iloisia, vaan
se pitää heitä alituisessa vaivas
sa ja ahdistuksessa. Miksi hei-
Jdän uskonsa panee heidät vapi
semaan? Riivaajat ovat tietoisia
ikuisesta kohtalostaan. Kaksi
riivaajaa huusi kerran Jeesuk
selle: “Mitä sinulla on meidän
kanssamme tekemistä. Sinä Ju
malan Pyhä? Oletko tullut tän
ne vaivaamaan meitä ennen ai-
kaa?” Matt. 8:29. Riivaajat tie
tävät ajan lähestyvän, jolloin
heidät heitetään helvetin ikui
seen tuleen. Heillä on siis syy
täkin olla pelossa ja vavistuk
sessa, koska helvetin vaiva on
heidän edessään.
Mutta monella ihmiselläkin
on tällainen usko. Se ei ole saa
nut tehdä heistä iloisia ja onnel
lisia armolapsia. Elämä kuluu
ainaisessa pelossa ja murheessa.
Kuolema ja helvetin vaivat pa
nevat sydämen vapisemaan. He
tuntevat itsensä saastaisiksi ja
likaisiksi Jumalan Majesteetin
edessä. He pelkäävät Jumalaa
kuin ankaraa tuomaria. Heistä
monikin luulee, että tällainen
usko on oikea. Mutta usko, joka
syntyy Jumalan vihan ja tuo
mion tuntemisesta ja saa aikaan
vain pelkoa, ei ole kristillinen
usko. Orjallinen usko ei ole pe
lastava usko. Sillä apostoli Paa
vali sanoo: ‘ Koska me siis o
lemme uskosta vanhurskaiksi
tulleet, niin meillä on rauha Ju
malan kanssa, meidän Herram
me Jeesuksen Kristuksen kaut
ta.” Room. 5:1.
Pelastavassa uskossa nauttii
ihminen rauhaa Jumalan kans
sa. Siinä on ilo siitä, että me o
lemme vanhurskaat meidät Her
ramme Jeesuksen Kristuksen
kautta. Siinä on lapsellista luot
tamusta armolliseen Jumalaan, *
joka Poikansa lähetti maailmart
syntiä poisottamaan • ja teke
mään meistä autuaita. Ja jos ih
minen todella uskoo, että hänen
syntinsä hukkuivat Golgatan
päivänä Karitsan verivirtaan,
niin hänestä pakostakin tulee i
loinen ja onnellinen, olkoot sit
ten ulkonaiset olosuhteet mil
— (Jatkoa sivulla 7)
Sivu 3