Auttaja. [volume], March 07, 1946, Page Sivu 4, Image 4

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
Sivu 4
AUTTAJA
Ilmeet yy Joka torstai IRONWOODISSA. MICH.
toimittaja J. E. NOPOLA Ulkkoonholtaja
Puhelin: tolmlateon USX toimittajan kotiin 3472-W
TILAUSHINNAT!
Yhdysvaltoihin Ja Canadaani
Koko vuoden 12.60
Puolen vuoden 91>60
Neljän kuukauden 91*00
ILMOITUSH INNAT:
Ilmoituksista peritään 35c palstatuumalta. Jos Ilmoitus
on Ulan pitkä mahtuakseen lähetetyn rahan kokoiseen il
moitukseen, voimme siltä lyhentää tarpeettomia lauseita.
Jos ette halua, että Ilmoitusta lyhennetään, lähetämme
laskun loppusummalta.
Seuraavat alimmat hinnat on otottava huomioon:
K uolonlJ mol tukeen alin hinta 92*00
Muistolauseen alin hinta 91*60
KUtoslauselden Ja satunnaisten Ilmoitusten alin hinta 91*00
Seisovat ilmoitukset sopimuksen mukaan. Kysykää hintoja.
AUTTAJA Finnish weekly newspaper. Publlshed every
Thursday by The Finnlsh-Amerlcan Evangellcal Lutheran
National Church, at Ironwood, Michigan.
SUBBCRIPTION RATES: In the United States and Canada:
Per year, 92.54; six months, 91*56; four months, 91*00.
AdVertlstng rates on applloatlon.
Bniered as Second Class Mali Matter January 17, 1900, at
the Post Office at Ironwood, Michigan, undcr the Act of
Congress of March 3, 1879. Accepted for maillng at
speolal rate of postage provided for in Sectloa 1103 Act of
October 3, 1917, authorised July 19, 1918.
Pappien velvollisuus on kirjoittaa Autta
jaan uskonnollisen kirjoituksen vuorollaan. Pi
täkää huoli, että kirjoitus saapuu painoon ai
kanaan.
Mäki, A. L maalisk. 10 p.
Niemi, E. V maalisk. 17 p.
Nopola, J. E maalisk. 24 p.
Kirjoitusten pitää olla täällä merkittynä
päivänä. Muuten ne eivät ehdi seuraavaan leh
teen. Lehden lukijat odottavat kirjoituksia
kirkkokunnan papeilta.
1 P Alpo
2 L Kanerva
Jaak. 2:8-13; Joh. 12:23-33
3 S Laskiaissunn.
4 M Adrian
5 T Laila, Leila
Joel 2:12-19; Matt. 6:16-21
6 K Paasto alkaa
7 T Taru
8 P Vilppu
9 L Auvo
Hebr. 12:8-12; Matt. 16:21-23
10 S 1 sunn. paastossa
11 M Kalervo
12 T Reko
13 K Hirvo
14 T Matilda
15 P Risto
16 L Ilkka
sgsr--i-s-s i s: ? = - -
Paistakaa mustaa leipää! Sellainen neuvo
tuli Reformed kirkon eräästä kokouksesta pari
viikkoa sitten Clevelandista. Neuvo annettiin
kirkkokunnan leivän paistajille myötätunnon o
soituksena presidentti Trumanin et
tä maan nisu jauhoihin on jauhettava enemmän
kuoria voidaksemme lähettää jauhoja Europan
nälkää näkevälle kansalle. Puutteen lieventä
minen tietysti kuulun kristillisen kirkon ohjel
maan, mutta kun kirkon kokouksista ruvetaan
jakelemaan neuvoja, l minkä väristä leipää pitäisi
paistaa ja syödä, tuntuu se ainakin meistä luteri
laisista oudolta. Kirkolle on Kristus antanut teh
täväksi taittaa ihmisille elämän leipää. Se on kir
kon suuri ja kallis tehtävä.
* # #
Lontoon katolinen arkkipiispa on antanut
kaupungin katoliselle väelle oikeuden syödä
kaikkia ruokia paastona tämä vuonna, koska ruo
ka Lontoossa on niin vähissä, ettei ole vara paas
tota. Tällaisen erivapautuksen julistus tietysti
on armahtavaisuuden kannalta katsottuna jalo
mielinen teko. Mutta emme voi olla kysymättä:
Millä oikeudella yksikään ihminen voi rajoitella
ruokia? Jumala sanassaan julistaa kaikki ruuat
pyhiksi myöskin paastona ja perjantaina
eikä ihmisellä ole oikeutta julistaa epäpyhäksi si
tä, minkä Jumala on julistanut hyväksi ja pyhäk
si. Se on oikeaa paastonajan viettämistä, että
tutkimme Jeesuksen kärsimistä ja kuolemaa ja
uskomme Häneen syntiemme sovittajana.
* # *
Monilla protestanttisilla kirkoilla ei lainkaan
ole katekismusta nuorison opetusta varten. Tä
män puutteen tuntien tri George Buttrick, Madi
COD BLESS
1 Joh. 2:7-14; Luuk. 7:36-50
17 S 2 sunn. Paast.
18 M Eetu
19 T Jooseppi
20 K Suonio
21 T Pentti
22 P Vihtori
23 L Akseli
Room. 16:17-20; Joh. 7:19-31
24 S 3 sunn. Paast.
Jes. 58:8; Luuk. 1:39-45
25 M Marianpälvä
26 T Immanuel
27 K Soini
28 T Armas
29 P Joonas Jouni
30 L Usko, Osmo
31 S Puolipaast. sunn.
Pa. 78:18-25; Joh. 6t24-36
son Avenuen presbyteerikirkon pappi New Yor
kissa ehdotti hiljattain protestanttisille kirkko
kunnille, että ne hankkisivat itselleen katekis
muksen. Hän sanoi, että monet protestantit eivät
tiedä, mikä on heidän uskonsa ja että tätä tietä
mättömyyttä voitaisiin poistaa katekismuksen
avulla. Hän sanoi: “Ihmisessä on hyvä annos per
kelettä. Hän on nopea pahaan ja hidas hyvään.
Vain Jumalan sanan opetuksen kautta voidaan
ihminen estää ajautumasta Jumalaa vastaan ka
pinoivien karille.” Kiitollisin mielin muiste
lemme Lutheria, joka jätti meille selvän, yksin
kertaisen katekismuksen, jota on suurella me
nestyksellä käytetty luterilaisissa seurakunnassa
yli 400 vuotta. Svebeliuksen toimittama suomen
kielinen katekismus selityksineen on kirja, jota
kannattaa lukea joka päivä koko elämän ajan.
Sitä saa hyvässä suomenkielisessä asussa painos
tamme 30 sentillä.
* * *
Columbia yliopiston professori Goodwin B.
Watson ennustaa täydellisen siveyden luhistu
misen kohtaavan Amerikaa vuoteen 1950 mennes
sä. Tätä siveyden luhistumista hän uskoo joudut
tavan sellaisten seikkojen kuin aviomiesten puut
teen, avioerojen lisääntymisen ja työssä olevien
naisten luvun lisääntymisen. Luoja on niin a
sian järjestänyt, että miesten ja naisten luvun
suhde on oikea, paitsi mitä ihmiset sitä suhdetta
häiritsevät sotien kautta. Toista on kuitenkin a
vioerojen lisääntyminen. Se asia on ihmisen kä
dessä, ja Amerikassa on syytä huolestuneisuu
teen avioerojen lisääntymisen tähden. Jumala
on säätänyt avioliiton kestämään kuolemaan as
ti. Sitä asetusta vastan rikkominen tuottaa si
veellisen turmeluksen maahamme. Ja ajan hen
ki on tunkeutunut moniin seurakuntiinkin siinä
määrin, että avioerot ilman raamatullista syy
tä olisi hyväksyttävä. Kristus perusti seurakun
tansa maan päälle maan suolana estämään si
veellistä mädäntymistä kansan syvissä riveissä.
Seurakunnan suola on silloin menettänyt ma
kunsa, kun kaikenkaltaisista tekosyistä otettuja
avioeroja ruvetaan seurakunnassa suvaitsemaan.
* * *
Venäjällä syntynyt kreikankirkon pappi
Cassian sanoi pari viikkoa sitten maailman kirk
kojen neuvoston (World Council of Churches) ko
kouksessa Genevassa, Sveitsissä, että mielipiteit
ten lausuminen kirkon nykyisestä asemasta Ve
näjällä on vielä ennenaikaista. Sillä hänen sano
taan tarkoittaneen, että uskonnonvapauden val
litseminen Venäjällä ei ole sellaista vapautta
kuin maailmalle nykyään uskotetaan. Hän sanoi
Venäjän ympärillä olevan seinän nykyisin ole
van korkeamman kuin milloinkaan ennen. Sen
vuoksi on odotettava nähdäksemme, onko kirkko
Venäjällä valtion kontrollin alainen vaiko elin
voimainen ja vapaa. Hän sanoi kreikankirkolla
olevan tummia epäilyksiä venäjänkirkon vapau
desta. Sama pappi vielä selosti, että saksalaisten
hallitessa Kreikkaa oli Athos-vuoren luostarissa
noin 2000 munkkia. Siellä hän sanoi kenenkään
tuskin tietävän, että saksalaiset ovat maassa,
mutta vaikeat ajat kohtasivat heitä, kun Kreikan
sisällissodan aikana EAM joukot, jotka olivat etu
päässä kommunisteja, panivat terrori-ohjelman
sa käytäntöön.
* * *
Hallituksen maanviljelysdepartmentti on
koonnut tilastoja saadakseen tietää, millaisia ra
dio-ohjelmia farmarit ja pienten kaupunkien a
sukkaat mieluimmin kuuntelevat. Suurempi osa
heistä halukkaimmin kuuntelee uskonnollisia lau
luja ja saarnoja. Uutislaajallukset ja farmarien
pulmien ratkominen ovat toisella tilalla. Näin sa
noo Amerikan maanviljelysdepartmentti. Voi
meitä seurakuntalaisia, kun pidämme, että radion
kautta julistettu Jumalan sana ei maksa vaivaa!
Kuinka monta hyvää tilaisuutta julistaa Jumalan
sanaa radion välityksellä onkaan heitetty yli lai
dan tekosyitten pohjattomaan mereen!
N.
“Kun kristityn on jatkuvasti kuljettava tais
televan uskon tietä, joudumme kysymään: Eikö
pitäisi kulkea taivaaseen aina pää pystyssä? Vas
taus: Tuon taistelevan, kamppailevan uskon tie
on ainoa oikea. Muuten emme saapuisi koskaan
perille taivaaseen.
Ei Jumalan tarkoituksena ole välttämättä
aina pitää meitä suurten murheitten alaisina,
vaan “vähän aikaa, niin ette enää näe minua, ja
taas vähän aikaa niin näette minut”, kuten Va
pahtaja sanoo. Näin Jumala isällisellä viisaudel
la kuljettaa meitä. Hän antaa vain sen veraan
murhetta, kuin on välttämätöntä. Sitten hän taas
antaa sitä suuremman ilon ja lohdutuksen. Kat
keran murheen jälkeen se todella maistuukin.,
Kaikki murhe on kerran muuttuva iloksi. Tai
vaassa on lakkaamaton ilo. Siellä ei enää kukaan
kysy: Miksi jouduin maan päällä mureheseen?
Jumalan vastaus on selvänä edessämme: “että
saapuisitte tänne perille”. Itse taivas on vastauk
sena. Älä siis väsy matkallasi, vaan jatka toivoen
kulkuasi läpi murheiden perille taivaaseen.
Siellä pyyhitään pois silmistäsi kaikki kyyneleet.
Murhe on muuttunut iloksi.”
Tuonne maihin autuaihin
Katson, vaikka kyynelin.
Maasta vaivan kaipaan taivaan
Autuuteen ja riemuihin.
Kaikki vaivat unhotan,
Kun vaan sinne katsahdan. (A.A.U.)
Auttaja torstaina, maalisk. 7 p. 1946
Sinun sanasi on
minun jalkaini
| ( kynttilä ja valo
J minun teilläni.
| Psalmi 119:105
“Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta,
kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme
sillä kirjoitettu on: 'Kirottu on jokainen, joka on
puuhun ripustettu' että Aabrahamin siunaus
tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi
ja niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen."
Gal. 3:13,14.
Ylläolevan raamatunkohdan ensimmäinen
sana on nimi, josta maailma puhuu sekä hyvää
että pahaa. Kristityille Kristuksen nimi on kai
kista nimistä rakkain. Joka kerta kun Kristuksen
nimeä oikein mainitaan, antaa se meille iloa ja
riemua. Emme voi olla kysymättä, mitä Kristus
on oikeastaan tehnyt, että Hänen nimensä olisi
ilomme ja onnemme aihe. Jotkut vastaavat, että
Kristus on hyvä siveyden opettaja. Toiset sano
vat rakastavansa Kristusta sentähden, että Hän
ei ainoastaan opettanut meitä elämään mallikel
poista elämää, vaan että Hän myökin harjoitti,
mitä Hän opetti ja niin jätti meille hyvän esimer
kin seurattavaksi.
Tämä kaikki tietysti on aivan totta, mutta
jos Kristus olisi vain hyvä siveyden opettaja, niin
ei Hänestä olisi meille syntisille suurtakaan hyö
tyä iankaikkisen elämän saannissa. Synnin täh
den emme voi elää Kristuksen hyvän esimerkin
mukaan.
Mutta onhan uskovaisilla paljon suurempi
syy iloita, kun kuulevat Kristuksen nimen. Suu
ren ilomme aiheen apostoli ilmoittaa sanoilla:
KRISTUS ON LUNASTANUT MEIDÄT.
Tämä lunastus tapahtui siten, että Hän
1. vapautti meidät lain kirouksesta ja
2. teki meidät osallisiksi Aabrahamin siu
nauksesta.
Kristus on lunastanut meidät lain kiroukses
ta, ei maallisen lain rangaistustuomion alta, vaan
lain kirouksesta. Siitä laista apostoli Paavali ker
too ylläolevissa jakeissa. Se on kirjoitettu laki,
kymmenet käskyt, jotka Jumala antoi Moosek
selle Siinain vuorella. Lyhyesti sanottuna tämä
laki sanoo: “Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi,
kaikella sydämelläsi, kaikella sielullasi ja kaikel
la voimallasi ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi”.
Tämän käskyn Jumala antoi sekä juutalaisille et
tä pakanoille, eikä kenenkään sovi sanoa Herran
edessä, etten tiennyt, mitä laki vaati.
Jumalan lain vaatimuksia ei yksikään ihmi
nen voi täyttää. Olisi syytä luulla, että juutalai
set, jotka olivat aivan syntyneet lain ympäröi
mänä, olisivat kyenneet täyttämään lain, mutta
eivät hekään voineet sitä tehdä. Hyvin muistam
me Raamatun monista kertomuksista, miten juu
talaiset usein lankesivat epäjumalanpalvelukseen
ja muihin synteihin.
Mutta eikö aikakausien kerskaileva sivistys
ole varustanut ihmiskuntaa sellaisilla voimilla,
että Jumalan lain täyttäminen olisi meille mah
dollista? Kaukana se! Vaikka ihminen on ulko
naisissa asioissa monessa suhteessa kulkenut e
teenpäin, niin hänen sielunsa voimat eivät ole
kasvaneet. Ei ole ihmisen sisäinen tila muuttunut
siitä, kun Jesaja kuvasi sen näillä sanoilla: “Kaik
ki me olimme kuin saastaiset, ja niinkuin tahrat
tu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme”.
Se hyvä, mitä ihminen tekee ansaitakseen tai
vaan, on kuin tahrattu vaate. Ei ole Ihmekään,
jos Daavid lain rikkojana käy särjetyin sydämin
Jumalan kasvojen eteen ja rukoilee: “Älä käy
tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä ei yksikään elä
vä ole vanhurskas sinun edessäsi”.
Se sama Herra, joka sanoo: “Se sielu, joka
syntiä tekee sen on kuoltava”, myöskin va
kuuttaa: “Kristus on lunastanut meidät lain ki
rouksesta”. Puhuessa lunastuksesta tarkoitam
me sillä vapaaksi ostamista. Jeesus on kuin van
kilaan suljetun rikollisen ystävä, joka maksaa
hinnan, että tuomittu pääsisi vapauteen. Kris
tuksen rakkaus oli vain kaikkea ihmisrakkautta
korkeampaa siinä suhteessa, että Hän lunasti
meidät lain kirouksesta, kun vielä olimme Hä
nen vihollisiaan.
Kristus lunasti meidät tulemalla kirouk
seksi meidän edestämme. Hän otti päällensä or
jan muodon ja alisti itsensä lain alle. Lain alaise
na Hän täytti kaikki lain vaatimukset. Itse Pila
tuksenkin täytyi todistaa Kristuksesta sanoen:
“Minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutki
nut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mi
hinkään, mistä te häntä syytätte”. Vaikki Kris
tus oli syytön, niin Hän kuitenkin kärsi kuin
syyllinen, sillä Hän oli ottanut päällensä meidän
kaikkien syyllisyyden. Ja lopuksi Hän kärsi hä
peällisen ristinkuoleman siten ottaakseen pois
kirouksen, joka oli tullut päällemme synnin täh
den.
Kristuksen kärsimä pilkka ja häväistys ja vi
hannesten kiroukset olivat pienet verrattuna Ju
malan langettamaan kiroukseen Hänen päällen
sä. Sillä Jumalan kirous tuli Kristuksen päälle,
kun Hän ihmiskunnan syntien sijaisvoittajana ot
ti päällensä meidän syntivelkamme. Kristus kär
si lain langettaman kirouksen, joka sanoo: Ki
rottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on
kirjoitettu lain kirjassa, niin että hän sen tekee .
Me emme tehneet, mitä laki vaati, ja niin kirous
tuli päällemme. Suuressa armossaan Jumala lä
hetti Poikansa, joka tuli kiroukseksi meidän e
destämme ja niin me pääsimme vapaiksi lain ki
rouksen alta. Hänen ei tarvinnut tuntea Juma
lan lain kirousta omien syntiensä tähden, sillä
hän oli synnitön. Oikein apostoli sanookin: “Hän
tuli kiroukseksi meidän edestämme”.
Nyt saamme varmasti tietää, että kun Kris
tus tuli kiroukseksi edestämme, niin ei meidän e
nää tarvitse kärsiä Jumalan lain kirousta, sillä
Kristus on täyttänyt lain vaatimukset ja ottanut
pois kirouksen. Joka on vielä lain tuomion ja ki
rouksen alla, hän on siellä yksinomaan sentäh
den, että epäuskossa jättäytyy kirotun asemaan.
Mutta joka uskoo Kristuksen lunastustyöhön,
hän on vapaa lain kirouksesta ja osallinen täy
destä anteeksiantamuksesta. Golgatan ristin
puulla on lain lausuma kirous poistettu. Me, jotka
olimme ennen synteihimme kuolleet, olemme
nyt synnistä vapaat. Totisesti siinä on meille jo
kaiselle riittävästi ilon aihetta, että olemme va
paat lain kirouksesta. Se ilo tulee täydelliseksi
vasta taivaan valtakunnassa.
Siinä tosin on jo riittävästi ilon aihetta, että
olemme vapaat lain kirouksesta, mutta iloamme
vielä lisää se seikka, että olemme tulleet osalli
siksi Aabrahamin siunauksesta.
11.
Lukija ei voi olla kysymättä, että mikä on
Paavalin mainitsema Aabrahamin siunaus. Tus
kinpa apostolilla oli mielessä Aabrahamin monet
maalliset siunaukset. On verrattain varmaa, että
Paavalilla oli mielessä Jumalan tekemä lupaus
Aabrahamille: “Ja sinun siemenessäsi tulevat
siunatuksi kaikki kansakunnat maan päällä”.
Aabrahamin siunaus ei ollut mikään muu kuin
Jumalan lupaus hänelle, että hänen siemenestään
tulee maailman kansakuntien vapahtaja. Se oli
niin suuri siunaus, että sitä eivät kaikessa täydel
lisyydessään käsitä pyhyyden enkelitkään. Siinä
juuri on meidän suuren ilomme aihe.
Voimeko mekin olla varmoja, että olemme
osalliset tästä Aabrahamin siunauksesta? Jee
suksen päivän juutalaiset eivät uskoneet, että
Messias tulee myöskin pakanain Herraksi. He ei
vät oikein lukeneet lupausta: “Ja sinun siemenes
säsi tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan
päällä”.
Ja Kristus itse monen todistuksen ja teon
kautta vakuuttaa meille, että Hänen lunastus
työnsä on toimitettu kaikkien kansojen edestä.
Kun Jeesus valitsi itselleen kaksitoista opetuslas
ta, oli Hänellä silloin mielessä evankeliumin
saarnaaminen kaikille kansoille. Sen käskyn
Hän antoi opetuslapsille maailmasta lähteissään,
kun Hän sanoi: “Menkää siis ja tehkäät kaikki
kansat opetuslapsikseni kastamalla heidät Isän
ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.
Helluntaina taaskin kävi ilmi, että Jeesus on
tullut kaikkien kansojen Vapahtajaksi, sillä ope
tuslapsille annettiin kielillä puhumisen lahja, et
tä voivat todistaa kaikille ihmisille syntien an
teeksiantamisesta Jeesuksen nimessä. Se oli jo
takin suurta, että opetuslapsille annettiin kielillä
puhumisen ihmelahja. Mutta surta on sekin, että
tänäpäivänä julistetaan evankeliumia Kristuk
sesta kaikessa maailmassa sadoilla eri kielillä. Se
hän on havoinnollinen todistus juuri siitä, että
Jeesus on kaikkien ihmisten syntien sovittaja.
Ja kirjoitettu sana leviää maailmassa jo yli tu
hannella eri kielellä todistuksena, että Aabraha
min siunaus on tarkoitettu kaikille kansoille.
Mitä ihmisen on tekeminen, että hän saisi pe
riä tämän siunauksen? Tekstimme sanoissa sii
hen vastataan sanoilla: “ja niin uskon kautta sai
simme luvatun Hengen”. Me siis tulemme osal
lisiksi Aabrahamin siunauksesta uskon kautta.
Niinkuin Aabraham uskoi, että Jumala voi vielä
antaa heille lupauksen lapsen lisakin, vaikka
Saara ja Aabraham olivat yli-ikäisiä, samoin me
kin uskomme, että Jumala antaa meille Poikansa
kautta kaikki liiton lupaukset omiksemme. Niin
kuin Aabrahamin usko luettiin hänelle vanhurs
kaudeksi, samoin meidän uskomme Kristukseen
luetaan meille vanhurskaudeksi, niin että uskon
kautta saamme osaksemme Kristusken vanhurs
kauden.
Jos Aabraham jaksoi uskoa, että Jumala
siunaa maailman kansakunnat hänen kauttaan,
niin varmaankin meidän tulisi uskoa, että Juma
la on siunanut meitä taivaallisilla armolahjoil
laan Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Mutta
kaikki tällaiset vertailut eivät oikeastaan ole
hyödyksi, sillä ei ihminen omasta voimastaan voi
uskoa Kristukseen. Sentähden Jumala antaakin
meille Henkensä todistamaan Jumalan armosta
Kristuksessa ja vaikuttamaan meissä luottamuk
sellisen uskon Kristuksen lunastustyöhön.
Aabrahamin käskettiin mennä siihen maa
han, jonka Jumala hänelle osoittaa. Uskossa hän
jätti kotimaansa ja lähti luvattuun maahan. Sa
moin meillekin on Kristuksessa tehty lupaus, et
tä kerran saamme lähteä täältä maan vaivoista
luvattuun taivaan maahan. Se on luvattu kai
kille niille, jotka uskovat syntinsä anteeksi
Kristuksen lunastustyössä. Kerran kuuluu Her
ran suloinen kutsu: “Tulkaa, Isäni siunatut, ja
omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille val
mistettuna maailman perustamisesta asti”.
TANARUS. Miettinen
No. 10