Auttaja. [volume], November 21, 1946, Page Sivu 8, Image 5

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 47
KUNINKAAN
VIERAS
Joku aika sitten kuulin e
rään miehen kertovan tapah
tumasta, mikä näyttää minus
ta hyvin painattamisen arvoi
selta. Kenties se onkin jo ai
koja sitten tullut merkityksi
muistiin, ehkäpä painetuksi
kin, mutta jos niinkin olisi,
ei tapahtuma olisi silti vä
hemmän tuntematon useim
mille meidän lukijoistamme.
Voi myöskin olla niin, että
henkilö, jonka minä kuulin
tapahtumasta kertovan, on
jossain yksityiskohdassa e
rehtynyt. Mutta kertomuksen
rakentava sisältö ei vähene
merkitsemättömän muistihar
han tähden.
Muuan mies matkusti Tuk
holmaan liikeasioittensa ta
kia. Tämä ei tapahtunut ei
len, vaan jolloinkin 1860-lu
vulla. Pääkaupungissa hän
joutui muutamien uskovais
ten seuraan, ja eräs heistä ke
hoitti häntä tulemaan koko
ukseen, jossa maisteri O.
Ahnfelt on esiintyvä puhein
ja lauluin. Mies noudatti ke
hoitusta. Se mitä hän kuuli,
teki häneen mitä voimak
kaimman vaikutuksen. Hän
oli kauan ollut huolissaan
sielunsa pelastuksesta. Ja nyt
tapahtui suuri ihme: hän sai
nähdä, että synnit ovat sovi
tetut Krisutksen kuolemassa,
pahat teot poistetut ja iankaik
kinen vanhurskaus esiintuotu.
Yli vuotava riemu ja kiitolli
suus täytti hänen sielunsa,
kun armollinen Jumala oli
antanut Poikansa kuolemaan
sovitusuhrina maailman syn
tiveloista.
Liikemies ei voinut lähteä
Tukholmasta, ennenkuin oli
saanut Ahnfeltilta lupauksen,
että tämä maaseutumatkoil
laan tulisi myöskin hänen ko
tiinsa saarnaamaan. Kotiin
tultuaan hän kävi heti tapaa
massa pitäjän nuorta pastoria,
puhuen tälle merkillisestä e
lämyksestään Tukholmassa.
Hän kertoi myös, että oli pyy
tänyt Ahnfeltin käymään seu
dulla, ja esitti toivomuksen,
että myöskin pastori tulisi
mukaan sovittuun kokouk
seen. Pastori lupasi tulla.
Aika kului ja eräänä päivä
nä saapui Ahnfeltilta kirje,
jossa tämä ilmoitti tulevansa
jo sinä päivänä. Liikemies kii
rehti ilmoittamaan kokouk
sesta yleisölle, sekä erikoises
ti myös pastorille. Mutta nyt
tämä oli epävarma ja epäröi
vä. Hän oli vanhanajan puh
dasoppinen pappi, joka uskoi
Jumalaan ja hänen sanaansa,
mutta ei ollut kuitenkaan it
sekohtaisesti varma Jumalan
lapsenoikeudestaan. Hän oli
monta vuotta koettanut vael
taa Herran teitä, mutta mi
tään tunnon rauhaa, varmuut
ta, syntien anteeksiannosta ei
hän saavuttanut. Ja nyt hän
pelkäsi vakavasti, että Ahn
felt on harhaoppinen. Sentäh
den hän epäröi. Neuvotto
muudessaan kääntyi hän
kirkkoherran puoleen, ja tä
mä kehoitti häntä pysymään
antamassaan lupauksessa ja
siis menemään kokoukseen.
Olisihan hänen teolooginen
oppineisuutensa suojana hä
nelle harhaoppisuutta vastaan
ja sittenhän hänellä olisi suu
remmat mahdollisuudet tais
tella vahingollista ja epäter
vettä hengellisyyttä vastaan,
ollen itse siihen tutustunut.
S
t
Kiitoslause
Täten pyydämme lausua sydämelliset kiitokset kai
kille, jotka osallistuivat lahjan antamiseen, mikä tarjot
tiin meille marraskuun 7 päivän iltana avioliittoon me
nomme johdosta. Erikoisesti haluamme kiittää past. No
polaa rohkaisevista sanoistaan. Ystävyytenne osoitus
jätti mieliimme kauniin ja kestävän muiston.
MR. Ja MRS. RUDOLPH VANDERSCHAGEN.
Upson, Wis.
Tätä neuvoa päätti pastori
seurata.
Yöllä ennen Ahnfeitin vie
railua pastori näki hyvin
merkillisen unen. Hän oli ku
ninkaan vieraana. Kun pöytä
oli katettu, kutsuttiin hänet
ottamaan paikkansa lähinnä
kuningasta. Monta arvokasta
ruokalajia oli pöydällä, mut
ta mikään ei niin kiinnittänyt
hänen huomiotaan kuin kaksi
hopeamaljaa. Toisessa oli e
rittäin katkeraa juomaa, toi
sessa suloinen juoma oli vie
raita varten. Ja kun hän nosti
maljan huulilleen ja joi, oli
juoma niin ihanaa, että hän
heräsi sen erinomaiseen ma
keuteen. Hän mietti unen
merkitystä, mutta kun ei
päässyt siitä selville, heitti
hän sen syrjään, todeten en
tisen sanonnan mukaan, että
“unet kulkevat kuin virrat”.
Hän lähti kokoustaloon, jos
sa Ahnfeltin piti puhua. Lau
lu jo teki häneen voimakkaan
vaikutuksen, sekä Ahnfeltin
sydämellinen rukous ennen
saarnaa. Tekstinä oli hänellä
psalmi 23. Puhuja kuvasi en
sin moniin raamatunkohtiin o
soittaen lampaita ja niiden o
minaisuuksia. Sen ohella hän
esitti myös, että jossakin
merkityksessä voidaan sanoa
kaikkien ihmisten olevan Hy
vän Paimenen lampaita. Mut
ta kun he ovat joutuneet ek
syksiin, on välttämätöntä, et
tä heidät löydetään ja tuo
daan takaisin ollakseen autu
aita ja omistaakseen kaikki
tekstissä olevat lohdulliset lu
paukset. Tässä osassa esitystä
kuvattiin voimakkaasti ihmi
sen syvää lankeemusta ja
täydellistä kyvyttömyyttä pe
lastamaan itseänsä, joten pas
tori entistä selvemmin näki
kaikkien ponnistelujansa hyö
dyttömyyden päästäk se e n
muka vähitellen omien töit
tensä avulla kelvolliseksi Ju
malan armoon Kristuksessa.
Epätoivo täytti hänen sydä
mensä. Mutta nyt puhuja al
koi kuvata Paimenta ja hänen
tekojaan. Siitä muodostui ih
meellinen hetki. Viitaten mo
niin raamatunkohtiin hän o
soitti, kuinka Jeesus Kristus
kuollen oikeaan aikaan juma
lattomien puolesta oli sovit
tanut ja poisottanut synnit.
Tästä osasta saarnaa antaa
parhaan selostuksen seuraava
ote Ahnfeltin laulusta nro 65.
“On lunastuksen täysin jo
Jeesus täyttänyt,
on maa ja taivas täysin sovi
tettu.
Miks siis nyt murehdinkaan,
on kaikki hyvin nyt,
on vaiheaita rikki rusennettu.
Ah päivä on nyt tullut, yö
poiss’ on kerrassaan,
on vankeuden vienyt hän
vangiks kuollessaan,
jok’ainut vanki saa nyt vapaa
olla.
Nyt mulla ompi täysi jo lap
senoikeus,
on Isä Jeesuksessa sovitettu.
Ja mieltäni kun painoi tuo
pelko, haikeus:
“Kuink’ tuomiosta öisin pe
lastettu?”
Mä, jolle parannus ei, ei työt,
ei kyyneleet,
ei pyhyys, kuuliaisuus ne rau
haa tuottaneet,
oon autuas jo Kristuksessa
aivan.”
Nuori pastori oli jo heti
selvillä siitä, ettei Ahnfelt mi
tään uutta oppia esittänyt. Se
oli puhdasta luterilaisuutta,
V.,' xgfiß
tjt • .. . '
* » iHNiiii.ifHiiiiii
Dr. John R. Mott
Oslosta, Norjasta, äsken tul
leen tiedon mukaan Nobel
palkintojen saajien joukossa
on tänä vuonna kaksi amerik
kalaista, Emily Green Balch
ja John R. Mott, joille anne
taan tämän vuoden rauhan
palkinto, jonka suuruus on
$34,000 ja joka jaetaan näi
den kahden kesken. Nobel
säätiön viranomaiset ilmoit
tavat tiedoitusta tehdessään,
että laitos tulee julkaisemaan
virallista aihetta, jonka vuok
si rauhanpalkinto annetaan
tasan miss Balchille ja mr
Mottille, jotka valittiin pal-
se oli Jumalan omaa sanaa,
esitettynä myös ottein Lu
therin Nohrborgin kirjoituk
sista. Ja hänelle selvisi myös,
että juuri tämä mitä puhuja
niin innokkaasti julisti, oli sa
maa, mitä myöskin ennen us
kottin ja julistettiin. Mutta
aina tähän hetkeen saakka se
oli ollut aivankuin kätkettynä
häneltä, vaikka hän oli koet
tanut olla todellinen sielun
hoitaja. Nyt hän sen huoma
si. Niin, hän näki nyt, että
hän oli pelastettu armosta
Jeesuksen Kristuksen tähden.
Ja juuri äsken oli hänen sy
dämensä ollut täynnä epätoi
voa, mutta nyt se täyttyi au
tuaalla rauhalla.
Mutta Ahnfelt jatkoi pu
hettaan kuvaten, miten Pai
men yksinään oli kärsinyt
syntien rangaistuksen, minkä
lampaat olivat ansainneet,, ja
että nämä sensijaan olivat
saaneet kaiken hyödyn hänen
lunastustyöstään. Puhuja ku
vasi esitystään tällaisella ver
tauksella: “Ajattele”, sanoi
hän, että sinut kutsuttiin ku
ninkaan luo ollaksesi hänen
pöytävieraansa. Mitä sanoisit,
jos pöydälle asetettaisiin kak
si maljaa, toisessa kuvaamat
toman katkeraa ja toisessa
taas erinomaisen makeata
juomaa, mitä sanoisit, jos ku
ningas yksinään joisi katke
ran juoman ja sinä saisit ma
kean?”
Silloin pastori ei enää voi
nut hallita tunteitaan. Sehän
oli uni, hänen oma unensa. Ja
nyt hän ymmärsi olevansa
todellisuudessa kunin ka a n
vieraana, kuningasten Kunin
kaan, ja että tämä oli juonut
kärsimysmaljan, että köyhä
syntinen saisi juoda elämän
ja autuuden siunatusta mal
jasta.
Suomennos.
Ishpeming, Mlch.
Miss Joyce Wiitala, mr ja
mrs Sylvester Wiitalan tytär
North Lakeltä ja Louis De
longchamp Jr. Negauneesta
vihittiin marraskuun 9 p.
Marquettessa, pastori Onni A.
Koski toimien. Todistajina o
livat miss Caroline Minors
Ishpemingistä ja Wilmur Sil
lanpää Negauneesta. Häitä
juhlittiin morsiamen kodissa
North Lakellä. He perustavat
kotinsa Ishpemingiin.
Mr ja mrs William Elson ja
miss Tyne Elson ovat men
neet Miami, Floridaan, missä
mr Elson ottaa osaa American
Bottlers of Carbonated Be
verages yhdistyksen kokouk
seen. Palatessaan menevät
Auttaja torstaina, marras Kuun 21 p. 1946
«f w 19
n i w ISIS
nJ m s
JBDI , *9O MMk
■ i
Emily Greene Balch
kinnon saajiksi ll:sta viral
lisesta ehdokkaasta.
Miss Balch on taloustieteili
jä ja asuu Wellesleyssä, Mass.
Hän on ollut kauan huomattu
henkilö kansainvälisissä liik
keissä. Vuonna 1915 hän oli
edustataja Haagissa Hollan
nissa pidetyssä naisten kan
sainvälisessä kongressissa ja
myöhemmin nimitettiin Nais
ten Rauhan ja Vapauden lii
ton kansainväliseksi kunnia
presidentiksi.
Tri John R. Mott, koti Or
landossa, Fla. ja New Yorkis
sa, on kansainvälisen Nuorten
Washingtoniin, D.C., mihin
miss Elson jää talveksi sisa
rensa miss Hulda Elsonin vie
raaksi.
Kunniallisen eron sotapal
veluksesta ovat saaneet Ells
worth S. Schroderus, Glen S.
Rosendale ja Edwin J. ja John
Peterson, Negaunee, ja Roy
Thurston, Gwinn.
Kaksi Negauneen poikaa, 19
ja 16 vuotiaat, ovat tunnus
taneet, että he mursivät sisään
Winter Sports klubi-huonee
seen viime viikolla maanan
tai-iltana. Heidät on määrät
ty maksamaan tekemänsä va
hingon. Poliisien kertomuk
sen mukaan pojat olivat sär
keneet ikkunan itäpuolelta,
että pääsivät rakennukseen
käyttämään telefoonia, että
voivat kutsua taxin heidät
hakemaan. Heidän autonsa o
li mennyt epäkuntoon ja he
halusivat päästä takaisin
kaupunkiin.
Miss Elsie Kauppanen, mrs
Nestor Kauppasen tytär, ja
Harold Petersonin poika vi
hittiin viime torstaina, mar
rask. 14 p. pappilassa, pasto
ri Carl Tamminen toimien.
Todistajina olivat mr ja mrs
Jack Peterson.
Mrs Amanda Toppila täytti
70 vuotta viime maanantaina,
18 p. Sen johdosta juhlittiin
hänen kodissaan 427 E. Ely St.
viime maanantaiiltana. Edem
pää oli vieraita: mrs Toppilan
veli Edward Keisu Calume
tista, sisar mrs Hendrickson
ja hänen miehensä Hancock
ista ja mrs George Burke,
Chicagosta.
Kv.
New York Mills, Minn.
Lukiessamme lehdistä ja
kuulessamme radiosta kaa
meista kuolemantapauksista,
miten koko perheetkin koh
taavat kuoleman silmänräpä
yksessä, tulee rukoilluksi,
ettei kukaan olisi silloin vie
ras Jumalalle, kun kuolema
saapuu. Kun ihmisellä on
turva Jumalassa, niin silloin
on turvallista elää ja kuolla.
Mutta joka ei ole varma au
tuudestansa, niin kuolema
on hänelle tietysti korvaa
maton vahinko. Sentähden
rientäköön jokainen, joka
vielä elää ilman Jumalan ar
moa, Jumalan armon ja lau
peuden turviin, sillä Jeesus
ei halua, että yksikään syn
tinen kuolisi synneissä. Jee
sus on lunastanut kaikki ih
miset ja sentähden ei yh
denkään tarvitsisi mennä
iankaikkiseen kadotukseen.
ja
\ f' v! V
/ . 1
Dr. Percy W. Bridgman
Miesten Kr. Yhdistyksen joh
‘aia. tunnettu henkilökohtai
sesti myöskin Suomessa, jossa
hän on vieraillut. Tri Mott
on tehnyt useita
Viortneita Kristillisen Maail
— hvväksi ja e
dustajana tämän vuosikym
menen aikana.
Amerikkalainen tri Percy
W. Bridgeman sai myös No
bel-palkinnon fysiikan alalla.
Hän on Harvardin yliopistos
ta, saaden palkintonsa keksi
mästään laitteesta äärimmäi
sen korkeapaineen luomiseksi.
Nyt saamme me, jotka
olemme syntiä tehneet
nousta ylös siihen kunniaan,
jossa ei syntiä enään yh
tään ole. Herätköön siis se,
joka vielä synnin unessa
nukkuu, sillä Jumala on
asettanut jokaisen ihmisen
eteen määrän, jonka yli ih
minen ei voi käydä. Sanas
saan Hän vain muistuttaa
meitä, että Herran tulo voi
tapahtua hetkellä, kun em
me sitä odotakkaan.
Jumalan armon omistusta
ja kuolemaa varten itseänsä
valmistamista ed sovi jättää
“otollisempaan aikaan”. iVar
sinkin nuoruuden vuosina
monet ajattelevat, että on
vielä paljon aikaa. Ensin
panen maallisen elämäni
kuntoon, moni nuori kuvi
telee, ja sitten vasta on
otollisempi aika ajatella nir
tä asioita, mitkä koskevat
ihmisen sielua. Mutta se on
mitä vaaraliisinta suunitte
lua, sillä päivät voivat päät
tyä ennenkuin on ehtinyt
sielunsa asioita ajamaan.
Omistakoon siis jokainen,
sekä nuori että vanha, sen
armon, joka on Jumalan ar
mosta Kristuksen ansion
tähden tarjolla kaikille ih
misille. Silloin ei tarvitse
peljätä elämää eikä kuole
maa, kun ihminen tietää ole
vansa Jumalan oma ja ian
kaikkisen elämän perillinen.
—Mrs Helmie Maijala
Iron River, Mich.
Ensi perjantai-iltana, 22 p.,
jolloin pastorimme on täällä,
on pyhäkoululasten kiitospäi
vän aiheinen ohjelmatilai
suus. Samalla on kiitospäivä
illällinen jälkeen hartaushet
ken. Kiitospäivänä ei ole kir
kolla illallista.
Nuorisoliiton kokous on
mrs Ivan Melstromin kotona
lauantai-iltana. Pastori on sil
loin mukana.
Seuraava ompeluseuran ko
kous on joulukuun toisena
sunnuntaina mr ja mrs Gust
Markkolan kotona. Muiste
inpa kaikin tämä kokous, ja
mennään suurella joukolla.
Mrs Sanfred Aho on edel
leenkin huonossa voinnissa.
Joku aika sitten hän sairastui
ja pitää olla lääkärin hoidossa
edelleenkin. Toivomme, että
mrs Ahon sairaus on ohime
nevää, että näkisimme hänet
pian tervennä ja virkistynee
nä jälleen joukossamme.
Mrs Elizabeth Sandell, 74
vuotias, sairastettuaan 18 kk.,
kuoli tyttärensä mrs Edith
Aspholmin kotona 12 p. Hau
dattiin Synodin kirkosta lau
antaina, 16 p. Pastori Sallmen
toimitti viimeisen palveluk
sen ja siunasi * haudan Stam
baughn hautausmaalla.
Vainaja oli syntynyt Ora
vaisissa, Vaasan läänissä, Suo
messa, heinäk. 7 p. 1872. Hän
en asunut tällä paikkakun
nalla 56 vuotta. Suremaan jäi
miehensä Jacob, tyttärensä
mrs Edith Aspholm, kuusi
lastenlasta, kaksi lasten lasten
lasta sekä paljon muita suku
laisia ja tuttavia, sekä Suomi-
Synodin seurakunta, jonka
jäsen hän oli.
Mrs Wm Norkoli ja tytär
Elna ovat menneet kyläile
mään Chicagoon sukulaisten
sa luo.
Monin terveisin.
Mrs Einar Lakso.
VIRGINIAN KANSALLIS
SEURAKUNT APURIN
TOIMINTAA
Sunnuntaina, 24 päivä:
Virginiassa: Sunnuntaikou
lu naisten klubi huoneustolla
klo 10 ap.
Sandyssä: Englanninkieli
nen jumalanpalvelus klo 1 ip.
Jack Hanelan kodissa.
Pika Joella: Suomenkieli
nen jumalanpalvelus mr Har
jamäen kodissa. Kahvitarjoi
lua lopussa.
Toivo Miettinen,
Virginia, Minn.
NEW YORK MILLSIN KAN
SALLISSEURAKUNTA-
PIIRIN ILMOITUKSIA
TORSTAINA on lasten kuo
ron harjoitus pappilassa kello
4:15 ja illalla klo 8 on aikuis
ten kuoron harjoitus tri E. C.
Hansonin kodissa.
PERJANTAINA on aikuis
ten rippikoululuokan kokous
pappilassa klo 8.
Sunnuntaina on rippi- ja
sunnuntaikoulu klo 9:30; klo
10:45 on Millsissä englk. har
taushetki.
Lehti järvellä on ehtoollis
jumalanpalvelus klo 2 j.pp. ja
illalla klo 8 on Millsissä Lu
therliiton ohjelmailtama. Oh
jelmaa on molemmilla kielil
lä Ohjelmakomiteassa on Mil
dred Johnson ja Arlene Mäki.
MAANANTAINA on lasten
kuoron harjoitus klo 4:15 pap
pilassa ja illalla klo 8 kirkko
kuoron harjoitus Buerklen
kodissa.
TIISTAINA on Lehtijärven
veljeysliiton kokous Gust Le
pistön kodissa alkaen klo 8.
KESKIVIIKKONA on Mill
sissä suomenkielinen kiitos
päiväjumalanpalvelus alkaen
klo 8. Kuoro laulaa ja on muu
takin musikaalista ohjelmaa.
Kolehti kannetaan tässä tilai
suudessa seurakunnan ra
kennuskassaan.
TORSTAINA on Millsissä
englk. kiitospäiväjuhla alkaen
- n.«w aamulla. Aikuisten
sekä lasten kuoro tulee esiin
tymään tässä juhlassa. Koleh
ti kannetaan seurakunnan ra
kennusrahastoon.
Illalla klo 8 on Lehti järvel
lä kiitospäivä juhla. Saarnan
lisäksi on ohjelmaa seurakun
talaisilta ja kuoro tulee esittä
KIRKKOKUNNAN
VUOSIKIRJA
JA
Kalenteri
” JUURI VALMISTUNUT JA POSTITETTU
ASIAMIEHILLE.
112 sivua käsittävä suurempi kuin ennen. Kalenteri
Ja 100 sivua selostusta kirkkokuntamme työstä Ja hyvää
lukemista.
Ostakaa asiamiehiltä tai tilatkaa osotteella:
Hinta 50c
National Publishing Cos.
Drawer 432
Ironwood, Michigan
mään kaksi eri kappaletta.
Naistenliitto järjestää tarjoi
lun. Tervetuloa kiitospäivä
juhliimme!
ADVENTTIAIKA lähenee.
Millsissä tullaan pitämään
adventtijumalanpalveluk s i a
joka keskiviikko-ilta alkaen
jouluk. 4 päivänä. Suunnitel
kaa näin jo ajoissa käydä kai
kissa adventti jumalanpalve
luksissa.
H. P. Esala.
o
ELYN SEURAKUNTA
PIIRIN TOIMINTAA
ELY:
Perj., 22 p.: Naistenliiton
toimesta leivosmyynti ja kah
vitarjoilu Community Cente
rillä alkaen klo 2 ip.
Lauant. 23 p.: Rippikoulu
luokka kokoontuu klo 10:30
aam. pappilassa.
Sunn. 24 p.: Suom. k. juma
lanpalvelus klo 9 aam.; pyhä
koulu klo 10; englk. jumalan
palvelus klo 11.
Maanani. 25 p.: Lutherliiton
(Jr.) kokous klo 7 ill. pappilas
sa.
Torat. 28 p.: Kiitospäivän
jumalanpalvelukset: Suom. k.
klo 7 ill.; englk. klo 8 ill. (Kes
kiviikko-iltana ei pidetä har
taushetkeä.)
WINTON:
Torat. 21 p.: 'Hartaushetki
klo 8 ill. Community kirkossa.
VERMILION:
Sunn. 23 p.: Jumalanpalve
lus klo 2 j.pp. kirkossa.
DULUTH-SUPERIOR:
Torstaina. 28 p.: Kiitospäi
vän iltana on hartaushetki
klo 8 ill. mr ja mrs Gust Ma
landerin kodissa, 1112% E.
Second St., Duluth. Seminaa
rilainen Orville Aho on silloin
julistamassa meille sanaa.
Saarna sekä suomen että eng
lannin kielellä. Toivotaan
runsasta osanottoa.
R. Aho.
SE6EKAN KANSALLIS
SEURAKUNTAPURIN
ILMOITUKSIA
Sebekassa:
Jumalanpalvelus ja sen yh
teydessä Herran ehtoollisen
vietto ensi sunnuntaina, mar
rask. 24 p., kauppalan kirkos
sa klo 2 iltapäivällä.
Naistenliiton kokous ja tar
joilu ensi keskiviikkona, 27 p.,
mr ja mrs John Savelan ko
dissa. Hartaushetki on klo 2
päivällä. Mrs Savela ja mrs
Jacob Meijeri pitävät huolen
tarjoilusta.
Kiitospäivän iltana, 28 p.,
on Lutherliiton ohjelma-ilta
kauppalassa klo 8.
Lauantaikoulu ja rippikou
lu lauantaisin klo 10:30 aam.
Menahgassa:
Jumalanpalvelus ensi sun
nuntaina klo 8 ill. Kuorohar
joitus on ilta jumalanpalve
luksen jälkeen. Sunnuntai
koulu klo 1 joka sunnuntai.
Holmes City:
Jumalanpalvelus kiitospäi
vänä, 28 p., klo 2 päivällä.
Snellmanissa:
Jumalanpalvelus ensi sun
nuntaina klo 11 aamulla.
E. A. Heino.
ö
LEVITTÄKÄÄ AUTTAJAA!
Sivu 8