Auttaja. [volume], February 06, 1947, Page Sivu 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 6
n
VIERASKIELISET
SANOMALEHDET
YHDYSVALLOISSA
Useimmat amerikal ais e t
saattavat ajatella, että on
tarpeetonta puolustaa vi e
raskielisen san omalehdistön
patriotismia tässä maassa
tai vakuuttaa niiden tärke
yttä Amerikan elämälle y
leensä ja vierasta lähtöä o
leville amerikalaisille tai sil
le alkuperälle erikois esti.
Mutta tuon tuostakin nuo
sanomalehdet joutuvat hyök
käyksen alaisiksi sen täh
den, että jotkut ainekset
tässä maassa ovat vaikutus
voimaisesti ja aktualisesti e
päamerikalaisia.
Vuonna 1942 —sodan
synkkinä vuosina —keskus
teltiin Vakavasti lopettaa tai
saattaa lisensin alai seksi
tuo osa Amerikan sanoma
lehdistöstä. Ne aiheuttivat
paljon riitaa, kuten sanoma
lehtien vapautta vastaan
tehty uhka aina aiheuttaa
tässä maassa. New York
Times lehdessä ilmitoi Com
mon Oouncil for American
Unityn toimeenpaneva joh
taja, Read Lewis monien
mielipiteen, kun hän kirjoit
ti: “On ihmeellistä ja ma
sentavaa, että sellaisen hal
lintokunnanedustajat, joka
on miehekkäästi puolustanut
samanlaista kohtelua kaikil
le, edes esittäisivät sellaista
lonkkaavaa mene 11 e 1 y ä...
Tämä ei tarkoita, että mei
dän täytyy istua takana ja
kärsiä epälojaalisuutta kapi
nan yhteydessä. Vaan se
tarkoittaa, että vierassyntyi
set ovat oikeutetut saamaan
samallaisen huomion ku i n
kaikki muutkin amerikalai
set, että heidän sanomaleh
tiensä suhteen menetellään
samalla tavalla kuin mui
denkin sanomalehtiemme.”
“Herkkätunteisuus” mah
doll ise 11 e “vieraskieliselle”
vaikutukselle —jota ei voi
tu välttää sodan aikana
näyttää (myöskin karacteri*
soivan joitakin amerikalai"
sia sodan jälkeisellä ajalla.
On muistettava, että ensi
mäisen maailmansodan jäl
keen ilmeni vihamielisyyden
aalto “vierasmaalaisia” koh
taan, samoin muita vaikut
teita, joita historioitsijat
kutsuvat hysteria ks i. Lu
kuunottamatta joitakin pai
kallisia tapahtumia, ei mi
tään sellaista liioiteltua il*
mene tässä maassa tämän
toisen maailmansodan jä 1-
keen. Mutta on sodanjäl
keistä mentalisen ilmanalan
jätteitä, jotka kiilloitta vat
niiden pelkoa, joissa kaikki
vieras synnyttää pelkoa ja
epäluuloa (ja mieliala, - joka
teroittaa epäluuloa, ja kaik
ki “vieras” noissa oloissa on
kaikkea muuta kuin anglo
saksista). Siitä johtuu tä
mä viimeinen esitys saattaa
kontrollin alaiseksi vieras
kielinen sanomalehdistö. Se
ilmenee Edusmiesh uon e e n
Epäamerikalaisuutta tu tk i
neen komitean tiedotukses
sa. Suurin osa tuosta repor
tista koskee muita asioita.
Sen eräs vieraskielistä sa
nomalehdistöä koskeva osa
suosittelee lakia, joka kiel
täisi vieraskielisten sanoma
lehtien lähettämisen “toisen
'lu oka n” postitusoikeudella,
ja erittäinkin, jos niissä ei
ole englanninkielistä käänös
tä lehden sisällöstä vierei
sellä palstalla. Se sama kos
kisi myöskin aikakautisia.
Ei esitetä minkään! ais t a
syytä tuohon kummalliseen
esitykseen.
Tuo esitys loukkauksesta
sitä osaa sanomalehdistöäm-
Ajankohtaista
lukemista
me vastaan, jotka painetaan
j ollain vieraalla kielellä,
kauhistutti suurta osaa kan
sasta, lukuunottamatta noi
den lehtien julkaisijoita ja
•lukijoita, mutta tuo levotto
muus haihtui, kun tuli tie*
to, että kongressimies J.
Thomas Parnell (republikaa
ni New Jerseystä), komitean
uusi päämies, oli äänestä
nyt esitystä vastaan. Hän
■pelkäsi sen loukkaavan sa
nomalehdistön vapautta.
Tosiasia on, että vieras
kieliset sanomalehdet puhu
vat yhtä paljon Amerikan
elämästä kuin englanninkie
liset sanomalehdet, samalla
kuin ne täyttävät tarpeen,
jota englanninkieliset lehdet
eivät kykene tekemään nii
den amerikalaisten hyväksi,
jotka ovat vierasmaalaista
lähtö ä. Ne sanomalehdet,
jotka ilmestyvät heidän läh
tömaansa kielellä, antav a t
niille amerikalaisille tietoja
heidän omista kirkoistaan,
heidän yhdistystenpä k 1 u -
beista, oman asuntopaikan
sa sosialisista toiminnoista.
Nuo lehdet auttavat heitä
ymmärtämään Amerikan elä
mää ja tulemaan siitä osal
lisiksi ja ottamaan vastaan
kansalaisen vastuunalais uu
det. Sen lisäksi on niissä
uutisia “kotimaasta”, ollen
uutiset sellaisia, joita he
eivät ’ näe englanninkielisissä
sanomalehdissä.
Niiden, jotka ovat taipu
vaisia arvostelemaan tätä
lehdistöä liilan nopeasti, pi
täisi luoda silmäys niiden
historiaan ennen kuin muo
dostavat mielipiteensä niis
tä. Tuo historia on ollut pit
kä ja kunnioitettava. Ensi
mäinen vieraskielinen sano
malehti, saksalainen, alkoi
ilmestyä 1739, ainoastaan
kolmekymmentä viisi vuotta
sen jälkeen, kun ensimäi
nen englanninkielinen sano
malehti alkoi ilmestyä Bos
tonissa, Massachusettsi s s a.
Pian vallankumoussodan jäl
keen ilmestyi yksinomaan
Pennsylvaniassa jotain kol
mekymmentä vii s i saksan
kielistä sanomalehteä. Rans
kalaisia lehtiä alettiin pai
naa useissa eri paikoissa.
Vallankumouksen jälkeen
tuli esille uusia asioita ja
tapahtumia ja samalla li
sääntyi vieraskielisten leh
tien luku, kun siirtolaisia
alkoi tulla suuremmat mää
rät. Niinpä alkoi ilmestyä
muita vieraskielisiä sanoma
lehtiä. Alkoi ilmestyä tans
kalaisia, italialaisia, norjalai
sia, espanjalaisia, ruotsalai
sia ja puolalaisia lehtiä.
Kun Yhdysvallat osti Alas
kan venäläisiltä, perustettiin
venäläinen lehti San Fran
ciscoon. Ennen sen vuosisa
dan loppua, alkoi ilmestyä
arabialaisia, armeniala isiä,
tsekkiläisiä, kroatilaisia, hol
lantilaisia, suomalaisia, un
karilaisia, liettualaisia, ser
biä laisia, ukrainalaisia ja
slovakialaisia lehtiä. Perustus
laskettiin juutalaisten jid
dishkielisille lehdille ja mo
nille muille.
Vuonna 1917 saavutti vie
raskielinen sanomalehd i s t ö
huippunsa, sillä silloin tääl
lä ilmestyi noin 1350 vieras
kielistä lehteä, myös muita
julkaisuja. Kun oli omak
suttu kvootalaki, näytti sil
tä kuin vieraskieliset sano
malehdet olisi tuomittu kuo
lemaan mahdollisen nopeas
ti. Mutta vasten useiden en
glanninkielisten sanoma 1 e h
tien ennustuksia osoittivat
nuo lehdet hämmästyttävää
sitkeähenkisyyttä. Kun A
merika liittyi toiseen maa
ilmansotaan, osoitti vieras
kielinen sanomadehdistö si*
tä, jota voidaan kutsua lo
pulliseksi näiden lehtien lop
pupäämääräksi amerik a 1 a i~
sessa elämässä. Niissä ei ai
noastaan tehty selkoa Ame
rikan päämääristä sodan
suhteen, vaan olivat nämä
lehdet joskus aktiivisempia
kuin muut sanomalehdet so
tabondien myyntitoi missä,
Punaiselle Ristille keräämi
sessä ja U.S.O. toiminnassa,
samoin 'hallituksen määräys
ten julkaisemisessa.
Common Counci'l for A
merikan Unity on äskettäin
saanut uudelleen tarkistetun
tilaston tästä sanomalehdis
tömme vieraskielisestä osas
ta Amerikan sanomalehdis
tön joukossa. Tämä uudis
tettu tarkistus osoittaa, et
kf I
jpi } i t
•v"* £ A ~VI WW(;. » Sp3». v; *■»&/'■ 1 " ,di^^^WBB««*&4BBHHBHBBMp
-•■ m _ IJ »&&TJ;, *
■■J «SSSSSST*. » *(>&*.%§ & ,d3f^«Mpbj^^gK
9HB&
' t |9BB||
1. "En pidä kouluista paljoa, kun minun täy
tyy aina odotella Jimmy'n ulospääsyä. Mutta
meillä täytyy olla kouluja, ja sähköyhtiön
maksamat verot auttavat niiden ylläpidossa."
SS? ?l £
4. "On rakennettu suurta yleistä rakennusta,
kuten tiedät. Osa miesten palkoista tulee ve
roista, joita sähköyhtiö on maksanut Setä
Samuelin hallitukselle."
Auttaja torstaina, helmikuun 6p. 1947
tä lokakuulla 1946 täällä oli
1010 eienglannankielistä
lehteä, jotka painettiin 39
kielellä. Noista julkaisuista
oli yhdeksänkymmentä vii
si päivälehtiä; 439 kahdes
ti viikossa ilmesty v i ä ja
viikkolehtiä, ja 468 jakau
tui kahdesti kuussa ja ker
ran kuussa ilme s t y v i i n,
myös kuului joukkoon mui
takin. Common Oouncil ei o*
•le tilaisuudessa antaa var
moja tietoja noid e n 1010
julkaisun levikistä. Saatavil
la olevat numerotiedot 84
päivälehden, 235 viikkoleh
den ja kahdesti viikossa il
mestyvän ja 40 muun jul
kaisun levikistä osoittavat
niiden levikin olevan yli 5,-
000,000. Konservatiivisen ar
"Kah, tiesitkö sinä, että sähköyhtiön verot tekevät kaikkia näitä, ja käsitätkö. että se on
mahdollista siksi, kun tämä sähköyhtiö toimii amerikkalaisella menettelytavalla?"
Lake Superior District Povver Company
vion mukaan voivat loput
julkaisuista nostaa 5,500,-
000 7,000,000: n a a n, jota
määrää ei voida pitää liioi
teltuna.
Amerikalaiset tunn osta
vat, että nämä julkaisut
auttavat tekemään lukijois
ta hyviä amerdkalaisia, sillä
ne auttavat useita miljoo
nia, joille englanninkieli vie
lä on epätäydellinen keskus
teluissa, saamaan sillan tu
levaisuuden samoin kuin
menneisyyden kanssa.
Common Council.
o
OIKAISU:
Past. E. V. Niemen kiitos
lauseesta tammik. 30 p. leh
dessä oli jäänyt pois “Moose
2. "Palokunnat ovat äärettömän tarpeellisia.
Ne pelastavat henkiä ja omaisuutta ja niitä
on hauska ajaa takaal Ne tietenkin maksa
vat rahaa ja sähköyhtiön maksamat verot
auttaa palokunnan olemassaoloa."
’VVv X\äXv v ' . • ••>• .vr*.v.v.-.v.'
Bllil
K v w KjflM
5. "Monet ihmiset tarvitsevat apua vanhaksi
tultuaan, ja se tietenkin kysyy rahoja. Osa
tästä rahasta vanhojen auttamiseksi tulee
veroista, jolta tämä ja muut sähköyhtiöt
maksavat."
Laken vanhan kontrin seura
kuntaa ja yksityisiä”. Pastori
Niemi ei suinkaan ollut kiit
tämätön, vaan rivi putosi kii
toslauseesta sitä ladottaessa,
eikä korehtuurin lukija sitä
huomannut.
-o
Pöytäkirja
tehty Minneapolin Ev. Luth.
Kansallisseurakunnan ompe
luseuran vuosikokouksessa,
joka pidettiin mr Väinö Nie
men kodissa 534 Knox tam
mikuun 23 p. 1947.
1. Kokous avattiin laululla
S. Kanteleesta nro 441 ja ru
kouksella, jonka johti mrs
Carl Talvio.
2. Luettiin edellisen vuoden
tilit, jotka hyväksyttiin. Tulo
“Kuules koira,
kun tänäänkin
opin jotain
sähköyhtiöstä!”
"OLIN SIINA LUULOSSA. ETTÄ AINOA HYVÄ TYÖ. JOTA
SÄHKÖYHTIÖ TEKEE. ON SE. ETTÄ ANTAA VALOA JA
VOIMAA HALVALLA TAKSALLA. SE TIETENKIN ON JO
PALJON. MUTTA EN OLISI USKONUT KUINKA PALJON
HYVÄÄ TULEE NIISTÄ VEROISTA. JOITA SÄHKÖYHTIÖ
MAKSAA. KUULE...."
ja oli $129.44 ja menoja $30.15.
3. Esitettiin ja hyväksyttiin,
että annetaan seurakunnalle
$90.00 ja jäännös, $9.29, jää
ompeluseuran kassaan.
4. Valittiin virkailijat alka
neelle vuodelle: Puheen johta
taja, entinen, mrs Carl Talvio;
varalle, mrs Howard Koski;
rahastonhoitaja, mrs Leonard
Lofback; kirjuri, mrs Iver
Wormas; rahastonkirjuri, miss
Verna Niemi.
5. Kokous lopetettiin ruko
uksella ja laululla S. K. nro
255.
Mrs Wuoren muistolle saar
natuolin rahastoon on lahjoi
tettu $86.50. Saarnatuolirahas
tossa on yhteensä $102.32. Tar
joilusta huolehti mrs Art Tie
va.
“1' s^,^
3. "Minä pidän poliiseista. Ne auttavat pieniä
lapsia, kuten Jimmy'ä katujen poikki ja pi
tävät varkaat poissa. Mutta poliiseille täytyy
maksaa palkka, ja sähköyhtiön verot autta
vat tässäkin. (J. K. En ole aivan huonoin yö
vahti itsekään.)"
mfr rcSBFv v.
6. "Kuulin Jimmy'n isän sanovan, että kun
hän tulee liian vanhaksi työn tekoon, hän tu
lee perimään iurvalllsuuseläkettä, josta hän
on hyvin iloinen. Sähköyhtiö auttamaan tur
vallisuuseläkkeen maksamisessa palkkalista
verojen maksamisessa."
Sivu 3