Auttaja. [volume], June 05, 1947, Page Sivu 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 23
Ajankohtaista
lukemista
Suomen uutisia
Presidentin lausunto maan
ruotsalaisista
Puheessaan eduskunta juh
lassa lausui presidentti J. K.
Paasikivi maan ruotsalaisesta
kansanaineksesta m.m. seu
raavaa:
“Korkealle kehitty ne e n
ruotsikielisen sivistysmuodon
olemassaolo maassamme ei o
le haitaksi vaan minun vakau
mukseni mukaan eduksi suo
menkieliselle sivistykse lie,
niinkuin tyytyväinen ruotsin
kielinen väestö on Suomen a
semassa olevalle valtakunnal
le hyödyksi.”
Puheen tähän osaan viitaten
Hufvudstadsbladet kirjoitti
toukok. 24 päivänä:
“Ei ole liioittelua eikä oma
valtaisesti otettujen valtuuk
sien käyttämistä, jos toteaa,
että nämä presidentin sanat
menevät suoraan maamme
ruotsalaisen väestön sydä
meen. Niitä se ei myöskään
tule unohtamaan. Presiden
tin lausunto ei tosin sisältänyt
mitään yllättävää. Mutta sit
tenkin on sanottava, että on o
mansa herättämään mitä suu
rinta tyytyväisyyttä ja iloa
Suomen kansan ruotsinkieli
sen osan keskuudessa, että
presidentti Paasikivi vielä
kerran koko arvovallallaan
tilaisuudessa, joka ei olisi voi
nut olla juhlallisempi, ja kuu
lijakunnan edessä, joka ei oli
si voinut olla edustavampi,
selvin sanoin ilmaisi ajatuk
sensa ruotsalaisen kansan
osan asemasta, tarpeista ja
merkityksestä valtakunnalle
kokonaisuudessaan.”
Eduskunta, parlamentarismi,
demokratia
Suomen Eduskunnan 40-
vuotisjuhlien johdosta ovat
maan lehdet kukin katsanto
kantansa mukaisesti esittä
neet arvioitaan Suomen de
mokratiasta.
Vapaa Sana (skdl.) toukok. 23
päivänä:
“Kun meillä nykyään kat
sotaan parlamentarismin il
man muuta kuuluvan kansan
valtaan, on myös muistettava,
että tsaarismin koko aikana ei
parlamentarismia toteutettu.
V. 1917 ja muodollisen formu
loinnin se sai vasta uudessa
perus* islaissamme v. 1919.”
Lehti huomauttaa, että par
lamentarismi on myös kehi
tyksen alainen, eikä mitään
ikuista ja muuttumatonta.
“Jos jokin kansanedustus
järjestelmä ei enää vastaa uu
sien olosuhteiden tarpeita, si
tä on syytä sellaiseksi kehit
tää. Ei vain Neuvostoliitossa
ole kehitystä tässä suhteessa
viety eteenpäin, vaan myös
uusissa sodanjälkeisissä de
mokratioissa, esimer kik s i
Tshekkoslovakiassa, on pyrit
ty löytämään muotoja, jotka
täydentäen parlamentarismia
tuovat kansan mielipidemuu
tokset välittömämmin esiin
kuin mitä eduskunta voi teh
dä.”
Työkansan Sanomat (kom.)
kirjoitti toukok. 23 pnä edus
kunnasta kansan tahdon il
maisijana tai vastustajana m.
m. seuraavaa:
“Osoittautui, että Suomen
historiallista kehitystä ei voi
da irroittaa Venäjän kehityk
sestä. Olisi siis pintapuolista
arvella, että Venäjän vallan
kumoustapahtumat olisi v a t
vaikut»aneet Suomen kehi
tykseen pelkkänä sysäyksenä
ja että eduskuntauudistuk
semme olisi voinut tapahtua
ilmankin tällaista ‘sysäystä’.
Joskin Suomen työtätekevien
joukkojen omakohtainen tais
telu kuului maamme demo
kraattisen kehityksen välttä
mättömiin edellytyksiin, niin
tämä taistelu saattoi menestyä
ainoastaan yhteistoiminnassa
laajan Venäjänmaan edistyk
sellisen liikkeen kanssa.”
Uusi Suomi (kok.), toukok.
23 päivänä:
“Maan itsenäistyttyä edus
kunta vasta pääsi varsinaises
ti suorittamaan sisäistä raken
nustyötä valtakunnan ja kan
san hyväksi. Itsenäisyytemme
kahden ensimmäisen vuosi
kymmenen aikana tapahtunut
suunnaton taloudellinen ja
yhteiskunnallinen nousu oli
osoituksena paitsi siitä, kuin
ka maan valtiollinen riippu
mattomuus kirvoitti kansan
luovat voimat, myöskin edus
kunnan suorittamasta uudis
tus- ja rakennuspolitiikasta.
Kaikista sisäpolitiikan alaan
kuulumista kiistoista ja vasta
kohtaisuuksista huolimatta e
duskunnan tuona aikana suo
rittama työ antaa eheän ku
van kansamme voimakkaasta
tahdosta olojemme kaikinpuo
liseen kohottamiseen.”
Helsingin Sanomat, toukok. 23
päivänä:
“Neljä vuosikymmentä sit
ten säädetty valtiopäiväjärjes
tyksemme on kyennyt yleensä
hyvin toteuttamaan tarkoi
tuksensa eikä siihen ole tar
vinnut paljonkaan tehdä muu
toksia. Kun maamme lähes
kolme vuosikymmentä sitten
saavutti täydellisen vapauden
ja riippumattomuuden ja
saattoi suvereenisena valtiona
itse säätää perustuslakinsa,
luotiin uusi valtiosääntömme
kansanvallan pohjalla ja se
onnistuttiin muodostamaan
sellaiseksi, että se on sopeutu
nut hyvin kehykseksi suoma
laiselle kansanvallalle ja suo
malaiselle elämälle. Useitten
muitten ohella on valtiosään
tömme muotoilemisesta tässä
yhteydessä syytä antaa tun
nustus tasavaltamme ensim
mäiselle presidentille K. J.
Stählbergille, joka president
tikautenaan samalla loi arvok
kaat perinteet perustuslakiem
me käytäntöön sovelluttami
sessa.”
Suomen Sosialidemokraatti,
toukok. 24 päivänä:
“Jokaisessa yhteiskunnassa
on tietysti jatkuvasti jotakin
aikansa elänyttä, jonka tilalle
on saatava uutta. Tällöin on
kuitenkin muistettava, että o
ma parlamentaarinen järjes
telmämme on osoittautunut
rakenteeltaan jatkuvasti uu
denaikaiseksi ja kehityksen
tarpeiden mukaiseksi. Aivan
suotta ei myöskään tässä yh
teydessä eilisessä juhlassa ko
rostettu sitä ikivanhaa poh
joismaista oikeusperiaatetta,
että maata on lailla rakennet
tava. Ilman tätä periaatetta
suoritetut ‘uudistukset’ Kään
tyvät helposti vastakohdak
seen.”
Maakansa (maal.) toukok. 23
päivänä:
“Yksikamarisen eduskun
tamme työ itsenäisyytemme
kahtena ensimmäisenä vuosi
kymmenenä kestää vertailun
minkä maan edustuslaitoksen
suorittaman työn kanssa ta
hansa niin lyhyenä aikana.
Sen jälkeen on työ tapahtunut
niin vaikeissa olosuhteissa, et
tä tulokset eivät ole voineet
muodostua yhtä tuloksellisik
si. Kuitenkin se on kyennyt
ratkaisemaan monia suuria
kysymyksiä, kuten sotakor
vaukset, siirtoväen asuttami
sen ym. tavalla, joka todistaa
vilpitöntä tahtoa suuriakaan
uhrauksia karttamatta päästä
>alaamaan normaalioloihin.
Yksikamarinen eduskunta
on siten selvästi kestänyt tu
likokeensa ja osoittanut ole
vansa meille soveltuva edus
tuslaitos.”
Porkkalan kauttakulku
liikennettä koskeva sopimus
Työkansan Sanomat (kom.) —
toukok. 5 päivänä:
“Kuten tunnettua, kysymys
Porkkalan alueen käytöstä tu
li keskustelun alaiseksi jo tois
ta vuotta sitten pääministeri
Pekkalan johtaman ministeri
valtuuskunnan Moskovan-vie
railun aikana. Myönteinen
ratkaisu oli jo lähellä, kun
maamme edustajain ensim
mäinen harkitsematon esiinty
minen kesällä Pariisin rau
hankonferenssissa kylmensi
suhteita siinä määrin, että
myös Forkaklaa koskevat tun
nustelut katkesivat.
“Tämän vuoden talvella a
sia otettiin uudelleen esille ja
ministeri Kaijalaisen johtama
valtuuskunta matkusti Mosko
vaan. Neuvotteluja käytiin
ensin suotuisassa hengessä,
kunnes täkäläisen oikeiston
yltyvä vehkeily herätti neu
vostohallituksen taholla kas
vavia epäluuloja ja juttu
venyi viikosta viikkoon ja
kuukaudesta kuukauteen. Lo
pulta hallituskriisin puhkea
minen saattoi neuvottelut
kuolleeseen pisteeseen.
Eilen tapahtuneesta ratkai
susta saataneen kiittää halli
tuskriisin laukeamista. Se o
soitti, että Neuvostoliittoa
kohtaan ystävällinen hallitus
suuntaus maassamme tulee
jatkumaan. Samalla palautui
luottamuksellisuus, jonka oi
keiston toimeenpanema halli
tuspula oli särkenyt.”
Hufvudstadsbladet, toukok. 25
päivänä:
Venäläisellä taholla nyt te
ossa osoitettu ymmärtämys o
tetaan ilolla vastaan kaikki
alla maassamme todistuksena
ystävyydestä. Mutta ennen
kaikkea täällä Etelä-Suomes
sa on liikenneyhteyksien hel
pottumisella maamme van
himpien kulttuuriseutujen a
lueella ja ulkomaille elähyt
tävä vaikutus. Ei erehtyne,
jos asettaa osoitetun myötä
mielisyyden hallituspulan sel
viämisen yhteyteen. Olkoon
tämän asian laita miten hy
vänsä, uudestisyntynyt halli
tus voi lukea tapahtuman
voittopuolelleen, sillä sehän
teki aloittee näsiässä.”
Lehti lopettaa kirjoituksen
sa sanomalla, että “meillä on
syytä olla tyytyväisiä saavu
tetun menestyksen johdosta.
Se korostaa vakuuttavalla ta
valla sitä ystävällistä suhtau
tumista, jota Neuvostoliiton
edustaja tulkitsi perjantain e
duskuntajuhlassa.”
Vapaa Sana (skdl.), toukok. 27
päivänä, pitää Porkkalan
kauttakulkusopimuksen syn
tymistä heti kun Pekkalan
hallitusert paikoilleen jäänti
oli tapahtunut opetuksena sii
tä, että Neuvostoliitto tuntee
erikoista luottamusta SKDL:
ään.
“Suomalaiset oppositioai
nekset voisivat nyt vihdoinkin
ottaa oppia näistä havainto
opetuksista. Ne voisivat tode
ta, että on yhdentekevää, mi
ten oppositiolehdistössä va
kuutetaankin, että Pekkalan
hallituksen vaihtaminen jo
honkin Takin, Fagerholmin
tai vuorineuvos Alasen halli
tukseen ei merkitsisi . mitään
ulkopoliittista suunnanmuu-
Kunnostakaa autonne
kesäksi
★ KORIN JA LIKASUOJUSTEN KORJAUSTA
★ ALOTTAJAN JA GENERAATTORIN KORJAUSTA
★ JARRUJEN ASETTAMISTA
★ YLEISTA AUTON TARKASTUSTA
DAVEY’S SERVICE GARAGE
Davey’s Motel and Cabins
Sam Davey Puhelin 2652 David Mäki
U.S.-2 ja Greenbush St.—i/ a blokia itään Sport Bowlista
Auttaja torstaina, kesäkuun 5 p. 1947
tosta että ratkaisevaa on
se, mitä Neuvostoliitto meistä
ajattelee. Nämä suomalaiset
oppositio-kannunvalajat voisi
vat myös vähitellen ottaa to
desta sen, mitä Neuvostoliiton
lehdistössä ja radiossa meidän
asioistamme sanotaan, eikä
pyrkiä provokatoorisesti tul
kitsemaan sen vain ‘SKDL:n
kaiuksi’.”
Lappi kiitollinen kveekareille
Sen johdosta, että kveeka
rien edustaja on vieraillut La
pissa, kirjoitti Pohjolan Sano
mat (maal.), toukok. 21 p. mm.
“Me tämän läänin asukkaat
olemme karua kansaa, jotka
emme osaa erittäin näkyvästi
kiitostamme esille tuoda. Em
me ole monisanaisesti kvee
kariystäviämmekään kiitel
leet. Toisaalta me tiedämme,
että he vaatimattomimpina ei
vät suuria kiitoksensanoja o
dotakaan. Heille riittää kii
tokseksi tyydytys siitä, että
ovat saaneet tehdä hyvää, i
Sallittakoon meidän tällä pai
kalla kuitenkin julkisestikin
lausua etäisille ystävillemme
vilpitön kiitos siitä tuesta,
jonka he meille ovat suoneetJ
Tämä kiitollisuus asuu var-l
masti sydämessämme, jos koh-'
ta sen on vaikea sanoiksi puh
jeta. Me toivomme, että mr E.
Morgan ja hänen puolisonsa,
jotka näiksi päiviksi ovat tän
ne luoksemme saapuneet, löy
täisivät kiitollisuudestamme
jotain lämmittävää vietäväksi
mukanaan terveisinä suureen
Amerikkaan sikäläisille tunte
mattomille kveekariystävil
lemme.”
Neuvostoliiton ja länsivaltain
välinen jännitys
Turun Sanomat (ed.) kuvai
lee toukok. 22 päivänä pääkir
joituksessaan Venäjällä kan
sainvälisestä tilanteesta val
litsevia käsityksiä.
“Kaikkialla ollaan siellä va
kuuttuneita siitä, että länsi
vallat pyrkivät saattamaan
Neuvostoliiton taloudellisesti
ja strategisesti ahtaalle, Se on
aksiooma, jota ei epäillä.
Tämä kahden suuren teki
jän keskinäinen ristiriita, jo
hon liittyy vielä muita sitä
vahvistavia maailmanpoliitti
sia pulmia, on nykyisen sodan
jälkeisen elämän terveen ke
hityksen ja nousun kaikkein
pahin ehkäisijä, sillä aiheut
taessaan epäluuloja ja levo
tonta jännitystä kaikkien kan
sojen keskuudessa se tekee
luottamuksellisen kansainvä
lisen yhteystyön vaikeaksi. Ja
niin kauan kuin tällainen sai
ras tila vallitsee, maailma ei
pääse tervehtymään. Niin jat
kuvat levottomuuden aiheet
ja kussakin maassa ärtymys
kärjistää eri ryhmien vasta
kohtaisuuksia.”
Suurin rikos
Kylän takalistolla, metsäi
sen Rohmavuoren kupeessa
seisoa kyhjötti yksinäinen
mökki. Se oli niin kaukana
ja niin metsän sisässä, ettei
sitä luettu ollenkaan kylään
kuuluvaksi. Se eli siellä ko
konaan omaa elämäänsä. Eli
aikansa niinkuin eli.
Kylä oli pitkiä aikoja vie
roksunut tuota mökkiä. Siel
tä oli kuulunut kaikkea sel
laista, mitä kylä piti vieraa
na ja vastenmielisenä. Jos
kus monia vuosia takaperin
oli muuan isäntämies liikus
kellut siellä pimeän aikana,
ja kylä oli silloin puhunut
hirven jäljistä, jotka oli näh
ty mökin ikkunan alla. Se
kään isäntämies ei kulkenut
siellä ovesta —ikkunat sopi
vat paremmin sellaisiin tar
koituksiin.
Oikeastaan tuo mökki ei lii
kuta enää ketään, sillä se on
hävinnyt maan päältä jo ai
koja sitten, ja vanhat asiat
ovat unohtuneet. Mökin asu
jat olivat vaihtuneet useita
kertoja, ja viimeinen asuja
oli mökin kylmässä nurkassa
vetänyt hiljaa viimeisen hen
käyksensä. Sei} jälkeen ei
kylässä enää puhuttu mökis
tä mitään. Sen asujat olivat
aina olleet sellaisia, että niis
jtä oli kylälle ollut vain har
mia ja ikävyyksiä. Siksi ih
miset vieläkin mielellään
karttoivat koko vainiota, mis
sä mökin rauniot hiljaa ma
daltuivat. Ihmisistä tuntui
siltä, kuin olisi mökin paikal
la vieläkin viipynyt jokin hä
märä ja viheliäinen henki.
Jotkut olivat sanoneet, että
mökin raunioilla kummitteli,
mutta kaikki eivät sitä us
koneet. Joka tapauksessa mö
killä oli kylän tietoisuudessa
sellaisia valonarkoja perintei
tä, joita kylä ei mielellään
muistellut.
Mökillä ei olisi sijaa tässä
kään kertomuksessa, ellei
se olisi ratkaisevasti vaikut
tanut erään ihmisen elämän
juoksuun. Mökki sinänsä oli
huono mökki, mutta pahakin
voi joskus palvella hyviä tar
koituksia —olla ainakin e
räänlaisena varoittavana esi
merkkinä. Niinpä tämäkin
mökki aiheutti erään ihmi
sen elämässä ratkaisevan si
SUOMESSA
hoitaa kaikkia siirtolaisten
asioita allekirjoittanut.
Kääntykää luottamuksella
puoleeni.
JUHO SALOKANNEL
Hämeentie 36 B 36
HELSINKI, SUOMI
Enemmän todistuksia, että saatte enemmän rahallanne
5 kertaa enemmän sähköä maksaa ainoas
taan kaksi kertaa enemmän
Joulukuussa 1928 41 kilowaiHiuniia $3.51
(tcQ Joulukuussa 1946 204 kilowaiiiiuniia $6.04
f Frank Cordan todellinen sähkölasku
rSTJf 253, Reno Location, joulukuussa 1928
-v -ä3hl
\t co m-- ;.voc • <44/
\ riuMCrSUpiRiÖIFDISTR^ ]
\ \ IRONVVOOD. MICHIGAN „ n „ 6fc |T „„
ELECTRIC SCRVICE BILL MM l. 1*47 ■■
w«*Oin» o.rct I Mircit nioiNOi I 1 ] |
<, ~~ ■ ■ I— “* + 1 1 «MOUNT UMO I <X»»«! ODONIU I WT
v I niiim |nm | ««M»' | ««vkh#» | | J |
1*0V.7-pBC.6 9Ö26 9622 204 1 6.22 6.04 H
«ri m*m «•«(n.tr.A n; •« n | mtnouf ku.t
y <> t - «•«">«»* 114.1Ct TN» MU INCLUOC*. I MKHUOM -** * *
BDMIHMIM Ml ».UM *1 IM »IKI »MM «HUMU, I _.. «,
im n MICUMMI I IMT»UMtIW M
locNTincArioN TA * I totäl
• •VOSPSTkESOU? 2 tr*nk Cord. ■
• *SÄV.Ä.r7S. 112 2 53 Ä #no Location
r'E£ ; isr 930 *»*•>*<><*, Xl»'nlf»n H
• comoiiki» r.
»«.»-.o .»e co.'.iK«.
te.Mi.ciH ■■
- * »u*m Mini rmi au n*«h «ei* emu
Mr Cordan lasku joulukuussa 1946
Suurin osa asiakkaistamme, kuten mr Corda, haluaa käyttää, ja käyttääkin, enemmän
sähköä. Tänään voitte käyttää kaksi kertaa niin paljon sähköä kuin 20 vuotta sitte, mutta
laskunne on jotakuinkin sama.
Useimmat käyttävät enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon kuin v. 1927. Heidän las
kunsa ovat hieman suuremmat, mutta joka dollari, jonka he kuluttavat sähköön, antaa
heille kaksi kertaa enemmän palvelusta.
Ja nyt on maksu vlaläkin alhaisempi, sillä kaikissa toukokuun l:sen päivän Jälkeen tehdyis
sä laskuissa on sähköpalveluksesia vieläkin alhaisempi taksa.
v Lake Superior District Power Cos.
säisen murroksen ja paran
nuksen, jos niin tahtoisimme
sanoa.
Markkulan Matti oli nuori
isäntä kylän eteläpäässä, jos
sa joki juoverteli vehmaiden
niittyjen halki ja mylly jau
hoi viljaa vähäisen kosken
partaalla. Hän oli nuori ja
riukea, pitkänsalskea ja ko
mea mies. Hänen tumma ja
j kihara tukkansa laskosteli
I kauniisti, hänen vartalonsa
[oli kuin kuvanveistos, ja
hänen korkea otsansa säteili
älykkyyttä. Hän eli nuorena
aviomiehenä onnellista elä
mää peltojen ja niittyjen
keskellä olevassa kodissaan,
jonka seinustalla rehevän
(Jatkoa sivulla 7)
MATKUSTAESSANNE
SUOMEEN
käyttäkää aina
RUOTSIN AMERIKAN linjaa
ja olkaa vakuutetut hyvästä
palveluksesta, tunnetusta mu
kavuudesta ja hopeasta kulje
tuksesta
Linjan GRIPSHOLM ja
DROTTNINGHOLM laivat ovat
hyvin tunnettuja mukavuudes
taan.
Säännölliset kulkuvuorot
New Yorkin ja
Göteporin välillä.
Tiloja vielä saatavissa syksyllä
lähtevissä laivoissa
VIETTÄKÄÄ JOULUNNE
SUOMESSA
Tilakaa hyttipaikkanne NYTI
•
Halutessanne tarkempia tietoja
kaikista matkaa koskevista asi
oista kääntykää paikallisasia
miehemme puoleen tai kirjoit
takaa osoiteella:
Swedish American Line
107 Clifford Street
DETROIT 26. MIC H.
Vuosikokous ilmoitus
Täten ilmoitetaan, että
Farmers & Merchants Mutual
Fire Insurance Co:n jäsenten
yleinen vuosikokous pidetään
Odd Fellows Haalissa, Union
rakennuksessa, etelä viiden
nellä kadulla, Calumetissa,
Houghton Kauntissa, Michiga
nissa, neljästoista (14) päivä
kesäkuuta, 1947 kello 10 aa
mulla. Vaaliuurna kolmen
johtokunnan jäsenen valitse
mista varten avataan kello 10
a.p. ja suljetaan kello 5 i.p.
Varsinainen kokous aletaan
kello 2:30 ip., jossa luetaan
viime vuoden vuosikokouksen
pöytäkirja ynnä kuluneen
vuoden tilit sekä käsitellään
kaikkia muita asioita, jotka
laillisesti voivat kuulua ko
koukselle.
Päivätty Calumetissa Michi
ganissa, toukok. 23 p. 1947.
Johtokunnan käskystä,
Andrew Bylkas, esimies
Walter W. Kilpelä kirjuri
5-29, 6-5, 12
Vuosikokous ilmoitus
Täten ilmoitetaan, että
Farmers Mutual Cyclone In
surance Co:n jäsenten vuosi
kokous pidetään Odd Fellows
Haalissa, Union Rakennukses
sa, etelä viidennellä kadulla,
Calumetissa, Houghton kaun
tissa, Michiganissa, neljäs
toista (14) päivä kesäkuuta
1947 kello 1 j.pp. Kokouksessa
valitaan johtokunta alkavalle
virkakaudella, luetaan kulu
neen vuoden tilikertomus sekä
käsitellään kaikkia muita asi
oita, jotka laillisesti voivat
kuulua kokoukselle.
Calumet, Mich.
Toukok. 23 p. 1947
Johtokunnan käskystä,
Andrew Bylkas, esimies
Walter M. Kilpelä, kirjuri
5-29, 6-5, 12
Sivu 3