Auttaja. [volume], June 12, 1947, Page Sivu 5, Image 5

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 24
Kirkkokunnan bud
jetti ja tilitykset
Paikka Osuus Tilitetty
Amasa $ 50.00 $42.00
Beechwood 75.0064.00
Chatham 75.0057.75
Marquette 200.00100.00
Mass City 20.00
Detroit 150.00150.00
Covington 100.0065.00
Calumet 125.00136.50
Wakefield 120.0061.25
Bessemer 85.00103.75
lronwood $500.00 336.12
Brocket 50.0017.00
Kolia 150.00166.31
Red Lodge 30.00
Sebeka 165.00210.72
Snellman 50.00
N. Y. Mills 175.00404.47
Leaf Lake 160.00170.70
Holmes City 75.0082.00
Susi järvi 75.0082.00
Minneapolis 50.0086.00
Ely 200.00155.43
Sandy 75.0044.50
Vermilion 25.0025.00
Waasa Town 25.00
Soudan 35.0020.00
Gilbert 60.0025.00
Virginia 35.00
Finlayson 50.0050.00
Thomson 100.00172.25
Fairbanks 15.00
Embarrass 15.001.00
Superior 50.00142.95
Kettle River 35.0057.25
Cedar Valley 30.0030.00
Maple 40.0029.00
Brantwood 45.0049.00
Hopea joki 45.0025.00
Iron Belt 30.0030.00
Marengo 75.0070.00
North York 50.0046.00
Waukegan 35.0020.50
Ashtabula 400.00417.70
Fairport 500.00536.12
Cleveland 250.0063.00
Fitchburg 400.00261.75
Quincy 50.0068.31
Maynard 35.00 ' 68.15
Pigeon Cove 25.005.00
Fitzwilliam 25.00
Troy 30.00
New York City 350.00510.93
Athens 25.0031.00
Jersey City 75.0094.00
Port Arthur 300.00321.06
Fort William 50.0015.00
Lappe 50.0055.25
Nolalu 25.0025.00
Toronto 100.00100.00
Brainerd 15.00
Lawler 15.0010.00
Moose Lake 25.00
Rice River 30.00
Menahga 50.0060.10
Pike River 50.00
Salon kontri 15.00
East Lake 15.0020.00
Nipigon, Ont. 11.00
Springfield 50.00
Wilmette 35.00
Cromwell 15.00
California 10.00
Florida 5.00
Ramsay 12.26
Cando, N. Dak. 23.45
Traverse City 5.00
Chisholm 40.00
Cokato-French Lake 7.00
Osage 8.00
o
Tuloja kirkkokunnan
kassaan:
Ironwood:
Kolehti kirkossa kesäk.» 7 p.
58.07
Mr ja mrs Victor E. Ahonen
slo.oo
Mrs Hilma Liimakka .... 1.00
Matt Saari 1.00
John R. Salo 1.50
Yhteensä $21.57
J. E. Hautanen, r:hoitaja
R. 1, Ironwood, Mich.
TULOJA NAISTENLIITON
KASSAAN:
Fairportin Daughters of Im
manuel, mrs Hilda Noposen
kautta $lO.OO
Fairport-Painesville sisar hit
to, mrs Hilma Juusolan kaut
ta $lO.OO
KIITOSLAUSE ;
Pyydämme täten kiittää niitä monia ystäviä ja su
kulaisiamme, jotka toimeenpanivat ja osallistuivat yl
lätysjuhlaan kesäk. 1 p:n iltana Calumetin Ev. Luth.
Kansallisseurakunnan kirkossa meidän 25-'vuotisen
hääpäivämme kunniaksi. Erikoisemmin haluamme klit-»
tää ohjelman järjestäjiä, ohjelmaan osallistuneita, ja
kaikkia, jotka ottivat osaa meille annettuun häälahjaan.
MR. Ja MRS. JOHN HIRVELÄ,
Calumet, Mich.
Tämä on viimeinen tilitys
ennen vuosikokousta. Suuri
kiitos kaikille lahjoittajille,
liitoille ja yksityisille!
Mrs Ed Aho, r:hoitaja.
Ishpeming, Mich.
Jacob Rajala, ikä 67 vuot
ta, löydettiin kuolleena koto
naan Fire Centerillä, kesäk.
3 p:n iltana. Hänen usko
taan olleen kuolleena jo 2
päivää. Hän oli syntynyt
Kurikassa, Suomessa, huhti
kuun 16 p. 1880 ja oli ollut
Ameriikassa 50 vuotta. Lä
hinnä kaipaa häntä sisar,
mrs Peter Larson, Negau
neessa; 3 veljeä, Matt ja I
saac, Fitchburgissa, Mass., ja
Victor, Kalamassa, Wash„
sekä 3 sisarta Suomessa.
Ruumis haudattiin Bjorkin
kappelista viime perjantaina
Negauneen hautausmaahan.
Mr ja mrs Henry Jaaksi
Chicagosta ovvat vierailleet
mr Jaaksin sisaren, mrs Wil
liam Lawerin perheessä.
Mr ja mrs Leonard Mäki,
Elias Mäki ja pastori Carl
Tamminen ovat menneet kir
kolliskokokseen Ohioon. Men
nessään he kyläilivät mrs
Mäen sisaren, mrs Gentry
Thomasen perheessä Lan
singissa, Mich.
Miss Elna Warila ja El
dred Eckloff vihittiin Bethel
Luth. kirkossa toukokuun 31
p. Past. Carl Tamminen toi
mitti vihkimisen.
August Tyynismaa 41-vuo
tias, kuoli kaivanto-onnetto
muudessa viime sunnuntaiaa
muna kello 2 Cambria-Jack
son-kaivoksessa, Negaunees
sa. Hän oli syntynyt Green
landissa, tammik. 29 p. 1906.
Suremaan jäi vaimo ja 4 las
ta, Arma, May, Robert,, Ric
hard ja Victor, täällä, van
hemmat mr ja mrs Gust
Tyynismaa Sundellissa, 2 si
sarta, mrs Roger Durham,
Mihvaukeessa, ja mrs Hans
Preiss, Sundellissa, sekä 3
veljeä, Fred, Ishpemingissä,
ja William ja Arthur Detroi
tissa. Hänet haudattiin viime
tiistaina Bethel Luth. kirkos
ta. Past. Onni Koski, Mar*
quettesta, toimitti häutauk
sen Ishpemingin hautaus
maahan.
Kv.
Covingrton. Mich.
Äitienpäivää vietettiin kir
kossa toukokuun 14 p:n ilta
na. Juhlassa toimi ohjelman
esittäjänä Dorothy Norback.
Ensiksi oli alkulaulu virsi
kirjasta yleisöltä. Sen jälkeen
oli rukous past. A. E. Kok
koselta. Runon lausuivat Ed
win Nurkkala, Dorothy Nor
back ja Constance Heikkilä.
Duettolaulua, “What A Friend
We Have In Jesus,” esitti
Henry Luokkanen poikansa
Henry’n kanssa. Runon lau
suivat taas Arlene Syrjälä ja
Wilma Herrala. Lukemista
ja laulua esitti Julius John
son, ja duettolaulua miss
Anna Kokkonen ja Henry
Luokkanen. Puheen ja loppu
siunauksen piti past. A. E.
Kokkonen ja vielä oli loppu
laulu yleisöltä. Kahvitarjoilu
oli kirkon alasalissa. Kahvi
oli vapaa äideille ja myöskin
annettiin kukka joka äidille.
Pastori Kokkosen sisko,
Anna Kokkonen, joka on vie
raillut Calumetin pappilassa,
on ollut myös vieraana kir
kossamme kahdessa iltatilai
suudessa. Oli hauska tavata
häntä ja toivomme saada ta
vata hänet toistekin keskuu-
dessamme. Kiitos käynnis
tänne !
Mrs Eliina Hamari on saa
punut kotiin kyläiltyään tal
ven omaistensa luona, Wash
ingtonin valtiossa.
Mrs Eino Mattson on pääs
syt parantolasta kotiin ja voi
hyvin.
Kahvitarjoilu on Kansallis
kirkon alasalissa kesäkuun
20 p:n iltana. Tarjoilusta
huolehtivat mrs Paul Törmä
ja mrs Augusta Tarvainen.
Kaikki ovat tervetulleita!
Sunnuntaikoulu on alkanut
ja tähän mennessä on siinä
26 lasta. Jos on vielä joitain,
jotka eivät ole lähettäneet
lapsiaan kouluun, niin teh
kää se, sillä ne otetaan aina
vastaan. Koulussa saa lukea
joko englannin- tai suomen
kielellä. Tänä vuonna on lau
lun ja soiton johdosta huo
lehtinut Viola Johnson.
Hautainkukituspäivän ilta
na oli kirkossa ohjelmallinen
illanvietto, jossa ohjelman e
sittäjänä toimi Helen Tar
vainen. Ohjelma oli seuraa
va: Duettolaulua, mrs Paul
Törmä ja Irja Nurmela; lu
kemista, Julius Johnson; lu
kemista, Elna Tarvainen;
duettolaulua, mrs Arne La
turi ja Helge Klemola; runo
lausuntoa, Sylvia Nopola;
soololaulua, Lillian Norman
ja lausuntoa, Helen Tarvai
nen. Kuoro lauloi kolme lau
lua : “lankaikkisen Elämän
Toivo”, “Kerran Kaunihin”
ja “Ah, Kuink’ Autuast’ On
Käydä”. Puhe oli past. Kok
koselta. Hän myös johti ru
koukset.
Viime tiistaina, kesäk. 3
p. haudattiin William Nor
back, Kansallisseurakunnan
kirkosta. Hän oli syntynyt
Karvialla, Suomessa, maalis
kuun 20 p. 1880, ja tuli tä
hän maahan vuonna 1901.
Hän kuoli kotonaan, Watto
nissa, toukok. 31 p. 1947, ol
len kuollessaan 67 vuoden
vanha. Hän sairasti vaka
vammasti vain viikon päivät,
vaikka olikin huonossa ter
veydessä pitemmän ajan.
Lähinnä häntä kaipaamaan
jäivät vaimonsa, o.s. Anna
Salo, kaksi tytärtä, mrs
Lyndle York, Lincoln Par
kissa, Mich. Mrs Helge
Ronnquist, Detroitissa, sekä
poika Uuno vaimonsa kans
sa kotona.
Myös jäi häneltä neljä las
ten lasta ja kolme sisarta,
sekä lukuisa joukko kaukai
sempia sukulaisia. Papilliset
tehtävät toimittivat pastori
Kokkonen, Calumetista, ja
past. Mäki, Marquettesta.
Kuoro lauloi “Vain Hetkinen”
ja “Ihanainen Maa”. Soolo
laulua esitti mrsArne Laturi.
Kahvitarjoilu oli mr ja
mrs Matt Nurmelan kodissa
kesäkuun 4 p:n iltana. Pal
jon väkeä oli saapunut tilai
suuteen, jossa laulettiin Sii
oninkanteleen lauluja. Julius
Johnson piti lyhyen puheen.
Myöskin soitettiin levyjä,
jotka olivat kuoron laulamia.
Pöytätulo seurakunnalle oli
$21.25.
Tätä kirjoittaessa kuulin,
että mrs Ida Norback on sai
rasna kotonaan.
Kv.
New York City, N. Y.
New Yorkin Betania Ev.
Luth. Kansallisseurakunnan
puolivuosikokous pidettiin
torstaina, kesäk. 5 p. klo 8:45
kirkon yläsalissa.
Kokouksen tärkeimpiä ky
symyksiä oli pastorin kesälo
ma ja loma-aikaisen työn jär
jestely. Pastori Aho pyysi var
sinaisen lomakuukautensa li
säksi heinäkuuta vapaaksi o
pintoja varten. Pyyntö hyväk
syttiin. Kun kuitenkin pas
torimme pappien kokouksen
sattuessa aikaisemmin tänä
vuonna, on pakotettu lähte
mään jo kesäkuun puolella,
jäämme siis pitemmäksi aikaa
ilman sielunpaimenta. On ke-
Auttaja torstaina, kesäkuun 12 p. 1947
sän aikaiset hartaushetket jär
jestettävä väliaikaisilla voi
milla. Pastori Ahon toimeksi
jäikin sopivan henkilön va
litseminen, joka johtaisi ke
säajan ohjelmat. Kirkon ovet
päätettiin aukaista klo 6 sun
nuntai-iltaisin, kuten on ollut
tapana. Hengellisen ohjelman
ohella saamme nauttia kul
taisten emäntiemme mrs Tu
paselan ja mrs Hämäläisen
hyvästä kahvista. Heinäkuun
ensimmäisenä sunnunt aina
palaa seurakuntamme jäsen
mrs Alina Broden muutamia
kuukausia kestäneeltä Suomi
matkaltaan takaisin jouk
koomme. Herttaisella ta
vallaan hän varmasti silloin
kertoo meille Suomen kuulu
misia ja havaintoja siellä o
lonsa aikana.
Tervetuloa siis kaikin Ju
malan sanan ääreen kesän ai
kanakin kenelle vain siihen
on tilaisuutta.
Tätä kirjoittaessa on kesäk.
kuudes päivä. Mieleeni muis
tuu tämä päivä kolme vuotta
sitten. Luonto oli ihanimmil
laan. Kaikki ympärillämme
kertoi Jumalan suuruutta, ai
van samoin kuin tänäänkin.
Yhtäkkiä havahduimme kuun
telemaan: Kirkkojen kellot
kumahtelivat, kuin lyötyinä.
Ihmiset harhailivat epätoivon
ja kärsimyksen ilme katseis
saan. Kirkot täyttyivät suur
kaupungin melua pakenevista
ihmisistä. He kaikki hakivat
lohtua rukouksesta. Uutistoi
mistojen keskuksista välähti
uutinen toisensa jälkeen ker
toen onnettoman ihmiskunnan
historiassa kirjoitettavan uut
ta lehteä. Oli D-Day.
Nyt kolme vuotta myöhem
min kulkee raskaita menetyk
siä kärsinyt ihmiskunta yhä
tuska sydämessä, vieläkin e
pätietoisena mitä merkitsevät
jokapäiväiset etusivujen “a
-toomiuutiset”. Mutta kaiken
keskellä seisovat Jumalan sa
nan julistajat katse kirkkaana
ja' ääni selvänä julistaen:
“Niin on Jumala rakastanut
maailmaa, että Hän antoi ai
noan Poikansa, jotta kuka iki
nä Häneen uskoo, ei huku,
vaan saa iankaikkisen elä
män”. Jumala on siis armos
saan antanut meille Poikansa
Kristuksen, jonka haavojen
turvissa ei pahinkaan viholli
nen voi meitä loukata.
On niinkuin itkis taivas
Maanpiirin syntejä.
Jo nöyrry alle vaivas
Oi kansa, heräjä!
Niin on kuin hukkuis mereen
Sun toivehes ja työs.
Ah! Jeesuksen jo vereen
Sun hukkui syntis myös.
H. A.
Kunniamme Herran
seurakuntana
Mikään maallinen laitos ei
vedä vertoja Herran seura
kunnalle. Se, että maailma
meitä halveksii, ei meitä ih
metytä, sillä maailma elää
sokeudessa. Olemmepa itse
kin vain vasta alkaneet kä
sittämään asemamme suu
ruutta. Kaikki maallinen häi
pyy olemattomiin taivaallisen
sukulaisuuden, kunnian ja
korkeuden suhteen. Olemme
Jumalan lapsia ja Kristuk
sen kanssa perillisiä. Sellai
sina meillä on omistusoikeus
pysy väi se e n valtakuntaan
iankaikkisuuden maailmassa.
Kristus on hallitsija, joka
armollaan ja iankaikkisella
rakkaudellaan vetää tuhan
net ja tuhannet kuolematto
mat sielut puoleensa. Koska
meillä Herran armosta on
Jumalan puhdas sana ja sak
ramentit, niin saamme olla
varmat, että olemme niiden
kautta, uskovina Herran seu
rakunnan tosi jäseninä, osal
liset sielujemme yljän, Jee
suksen Kristuksen tutkimat
tomiin rikkauksiin. Kristuk
sen valtakunta ei ole tästä
maailmasta. Siksi meille kuu
luu kehoitus: harrastakaa
sitä mikä on ylhäällä, älkää
kä sitä mikä on maan päällä,
Strawberry Preserves De Luxe!
se!
—Photo eourUir Ball Broa. Oa
This recipe for delicious pre
serves taken from the famous Ball
Blu« Book of home canning calls
for two pounds of capped berriee,
four tablespoons of lemon julce
and flve cup* of sugar. Mix ber
riea with sugar and let stand three
sillä te olette kuolleet ja tei
dän elämänne on kätketty
Kristuksen kanssa Jumalas
sa. Koi. 3:2, 3. Täällä ar
mon valtakunnassa meillä on
elävä yhteys taivaallisiin.
Synnille ja maailmalle kuol
leina me vähän aikaa eläm
me täällä alhaisuudessa,
vaan meillä on jo omana sa
nomaton tavara näissä savi
astioissa. Meidän kätketty e
lämämime Kristuksessa on
salattu maailmalta, jopa it
seltämmekin. Silti meillä on
jo täällä Hänessä rauhan on
ni, joka käy yli ymmärryk
sen. Se rauha voi tosin usein
kiusausten helteessä häiriy
tyä. Täällä, näet, saamme
käydä taistelua syntiä
kuolemaa, perkelettä ja hel
vettiä vastaan, mutta Kris
tuspa onkin meidän elämäm
me, niin että me Hänen voi
mallaan tallaamme nämä vi
holliset jalkoihimme ja vii
mein pääsemme niistä ian
kaikkiseen eroon. Oi mikä
autuus on siinä, että saam
me olla Kristuksen seura
kunnassa! Jos ihmiset todel
la toivovat vapautta kuole
masta ja kaikesta pahasta,
niin miksi ei heille sitten
kelpaa se vapaus, kun sitä
heille vapaana lahjana Kris
tuksessa tarjotaan? Oi, tun
nemmeko etsikkoaikaamme ?
Ajattelemmeko mitä rau
haamme sopii ? Kristittyinä
saamme iloita ja riemuita
keskellä ajan surkeuttakin,
että kaikessa heikkoudessam
mekin olemme Herran seu
rakuntana niin vahvasti tur
vattuja, ettei helvetin por
titkaan voi meitä kukistaa.
Ja mikä onkaan voimamme
salaisuus? Sana vastaa: “Ei
Siionin asukas sano: 'minä
olen heikko'; kansa, joka
siellä asuu, on saannut syn
nit anteeksi.” Jes. 33: 24.
Synnit on anteeksi. Siinä on
voiman ja elämän lähde kur
jille, vaivaisille syntisille.
Heille on se suurin ilon sa
noma, että' Jeesuksen Kris
tuksen, Jumalan Pojan veri
puhdistaa kaikesta synnistä.
Meitä on siunattu kaikella
hengellisellä siunauk se 11 a
Kristuksessa. Ja mitä ahke
rammin viljelemime sanaa ja
sakramenttejä, sitä runsaam
pana tämä taivaallinen siu
naus osaksemme vuotaa.
Herra vahvistakoon meitä,
heikkoja ja kelvottomia pal
velijoitaan, keskinäiseen rak
kauteen ja elävään toimin
taan Herran suuressa asias
sa. Mitä innokkaammin teem
me Herran työtä ja mitä u
seamman sanansaattajan lä
hetämme viemään pelastuk
sen verratonta sanomaa, se
kä oman maan kansalaisille
että aina maailman ääriin,
sitä suurempi onnellisten
joukko meitä kerran terveh
tii kunnian seurakunnassa
taivaassa.
Ja silmin nähdä siellä
Saa yljän ylhäisen,
Mi täällä ristin tiellä
Sai pilkat ihmisten
Ja verta vuotain osti
op four hours. Place over low
heat until simmering point ia
reached. Add lemon juice. BolL
rapldly for 10 to 12 minutes, or
until berries are elear and sirup
thick. Cover and let stand over
night. Pack cold into hot jar».
Process 15 minutes at simmering.
Kaikk’ kansakunnat maan,
Ja uskovansa nosti
Näin suureen kunniaan.
Raymond Aho,
Sebeka, Minn.
MAAILMA VEI
Pieni koulutyttö oli tullut
kaupungista viettämään pää
siäislomaansa maalle mum
monsa luo. Tästä tuli tytölle
ihanan hauska viikko. Herk
kä Ipsenmieli nautti ja iloit
si rajattomasti heräävän ke
vään sulosta. Solisevat purot,
humisevat metsät, leivon li
verrys, iltaruskon kimmellys,
kaikki löysivät kaikupohjaa
lapsen omassa heräävässä
sydänkeväässä.
Kaunosielu, rikaslahjäi
nen tyttö, joka vielä tulee
merkitsemään paljon maail
massa, ennusteli runollinen
naapuri. Mutta mummo huo
kasi: Hyvä Paimen suo
jelkoon tyttöä, niin ettei pa
ha maailma veisi sille vaa
ralliselle tielle, missä synti
pukeutuu kauneuden valhe
vaippaan, luvaten antaa,
vaikka todellisesti ottaa on
nen, niin ajallisen kuin ian
kaikkisenkin.
Aika riensi. Vuosikymme
net painuivat hautaan. Pie
ni koulutyttö on nyt varttu
nut paljoa kokeneeksi, ihmis
ten kunnioitusta saavutta
neeksi maailmannai seksi.
Vuosi vuodelta hän on tullut
lähemmäksi sitä maineen ja
kunnian kukkulaa, mihin hän
on lakkaamatta suunnittanut
kaiken polttavan kaipuunsa.
Vielä muutama henkeä sal
paa va ponnistus ja hän on
Sydämen surulla ja kaipauksella ilmoitamme, että
taivaallinen Isä kutsui kotiin rakkaan puolisoni ja isän
NIKOLAI ROSENLOFIN,
joka uskossa Vapahtajaan vaipui kuolon uneen kotonaan
Brantwoodissa, Wis., huhtikuun 27 p. 1947, ollen kuol
lessaan 64 v. 3 kk. ja 22 p:n ikäinen. Hänet haudattiin
toukok. 2 p. Kansallisseurakunnan kirkosta Brantwoo
din hautausmaahan, pastori W. W. Wilen toimittaen
tämäiyviime palveluksen.
Vainaja oli syntynyt Isonjoen pitäjän Kirkonkyläs
sä, Vaasanläänissä, Suomessa tammikuun 5 p. 1883. Hän
meni avioliittoon Brantwoodissa huhtikuun 6p. 1912
Sanna Viitaharjun kanssa. Tästä liitosta on syntynyt 2
tytärtä, joista toinen kuoli pienenä. Lähinnä jäi häntä
syvällä kaipauksella suremaan puolisonsa, tytär Saima,
vävy Wäinö ja heidän tyttärensä Lillian. Myöskin jää
vainajalle veli perheineen Isolla joella ja myöskin vel
jen lapsia siellä, sekä veljen perhe Crystal Fallsissa,
Mich., ja veljen lapsia Brantwoodissa, Waukeganissa ja
Chicagossa ynnä muita sukulaisia ja tuttavia tässä
maassa ja Suomessa.
Ei elomme pituutta aavistaa voi,
Se on kädessä kohtalon Herran.
Sen tiedämme vain, että kutsu kun soi,
Kaikki täältä lähdemme kerran.
Puolisosi Sanna.
Kuolon uneen vaipui isä,
Kallis, rakas ainiaan.
Muistamme sua joka hetki
Vaan emme näe sua milloinkaan.
Tyllärasl Saima, vävysi Wäinö Ja
lapsen lapsesi Hillan.
Pyydämme lausua kiitokset past. Wilenille lohdut
tavasta puheesta ja veisaajille kauniista lauluista. Kii
tämme myöskin kantajia, kukkaseppeileiden ja rahalah
jain lähettäjiä ja kaikkia, jotka ottivat osaa suruumme.
—* Sanna Rosenlof, Saima, Wäinö Ja Lllllan
saavutta nu t päämääränsä,
hänellä on nyt kaikki se,
minkä “maailma antaa”. On
ko hän nyt onnellinen? Hil
jaisina hetkinä, jotka vas
tenmielisinä vieraina joskus
yllättäen tulevat eteen, täy
tyy hänen sisimmässään
kuunnella surunvoittoi saa
soittoa: “Ei nautinto, rik
kaus, maine Voi sielua tyy
dyttää”, täytyy tunnustaa:
“Keskellä kauniin kaiken On
sieluni koditon.” U
Mutta kohta on sisäinen
ja ulkonainen paha maailma
houkuttelemassa syliinsä, siel
lä unohtaa taas koditon kii
täväksi hetkeksi orpoutensa.
Mummo vanhus suree ka
dote 11 ua, kirkassilmäistä,
pientä koulutyttöä, suree o
maa mhdottomuuttaan autta
jaksi. Muta lohdutuksekseen
hän saa muistaa Herransa
kehoitusta ensimmäisille ope
tuslapsilleen heidän avutto
muudessaan kärsivän edessä:
“Tuokaa hänet minun tykö
ni.” Niin, hänen, hyvän Pai
mene eteen, jonka etsivälle
rakkaudelle ei mitään mah
dotonta löydy, hänen armonsa
hoitoon vanhus kantaa ko
dittoman sielun rukoillen
johdatusta kotitielle, turvaa
ja rauhaa, jota maailma ei
anna eikä vie.
E. E. Lasten-lehdessä.
ENSI VUOKKO
Oi, kuin ihmeissään on vuok
kolapsi.
Herran temppeliin se päässyt
on.
Vilpoisessa vedessä on varsi.
Vuokolla on riemu rajaton.
Urut soivat, seurakunta vei
saa.
Kultaa päivyt kuorin, alt
tarin,
kultaa taulun, jossa Vapah
taja
kruunattu on veriseppelin.
Oi, on onnellinen kukkalapsi
kun se kokea saa kaiken
tään.
Onni saada loistaa temppe
lissä, ’
kipeästi koskee sydäntään.
Terälehdet hiljaa alas putoo.
Vuokko kuoloon vaipuu on
nessaan.
Liian hento oli kukkalapsi
Vapahtajan kuvaa katso
maan.
—Liisa Vuorinen, Las
ten-lehdessä.
Sivu 5