Auttaja. [volume], September 04, 1947, Page Sivu 5, Image 5

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
No. 36
viedä Jumalan valtakuntaa
tällä tavalla eteenpäin. Sen
sijaan, että uhraisimme niin,
että seurakunta ja kirkkokun
ta voisi mennä hyvässä vauh
dissa eteenpäin, me käymme
kerjäten, että sivulliset meitä
kyyditsisivät. Mutta tiedätkö
yhtäkään, joka on sentähden
köyhtynyt, kun antoi Jumalan
valtakunnalle? Minä tiedän
monta, jotka ovat sentähden
köyhiä, että eivät ole antaneet.
Aina, kun ovat oilleet anta
matta dollaria Jumalalle, ovat
joutunet antamaan satoja dol
lareja perkeleelle. Joutuiko
han köyhä leski mieron tielle,
kun pani kaikki, mitä hänellä
oli, uhriarkkuun? Ei, vaan
saamme olla varmat siitä, että
Jumala piti hänestä huolen.
Kuolikohan Siidonin maan
leski poikansa kanssa nälkään,
kun rupesi elättämään Herran
profeettaa? Ei, vaan kun mo
net rikkaat Israelissa kuolivat
nälkään, häneltä ei loppunut
öljy astiasta eikä jauhot vak
kasesta. Älkäämme siis peljät
kö uhrata Jumalan valtakun
nalle.
G.A.A.
KUKA ON OIKEA
KRISTITTY?
Kaikki uskonnot yhteen!
Se on tämän maailman us
konnollismielisten ihmisten
filosofeerauksen lempiaihe.
Uskovaiset kristityt eivät
kuitenkaan ole koskaan voi
neet lämmitä tätä ajatusta
kohtaan. Tämän maailman
ihmiset pitävät sitä aivan
nuhtelua ansaitsevana asiana,
ja vähemmän mielenmalttia
omaavat ihmiset puhuvat
katkerin sanoin kristityistä
eriseuraisina ja maailman
Uskonnollisen yhtenäisyyden
estäjinä.
Jos kerran se raamatun
paikka on varma ja muuttu
maton, ettei ole pelastusta
yhdessäkään toisessa, paitsi
yksistään Kristuksessa, niin
silloin ei kristitty enää voi
olla sellaisen uskonnon edus
taja, jossa on kakkea sekoi
tusta, mutta ei Kristuksen
evankeliumin ydintä, nim.
syntien anteeksisaamista us
kon kautta Kristuksen lu
nastusvereen.
Kansalliskirkossa saarna
taan, että ainoastaan usko
vaiset kristityt perivät tai
vaan. Tällainen oppi vaatii
KIITOSLAUSE
Vilpittömät kiitokset lausumme ystäville, naapu
reille ja sukulaisille siitä nautintorikkaasta illasta, jonka
laitoitte Montrealin raittiushaalille t.k. 23 p:nä meidän
kahdenkymmenen viidennen hääpäivämme kunniaksi.
Kiitos ohjelman esittäjille. Kiitos kauniin pöydän katta
jille ja kahvikestityksen laittajille. Kiitos arvokkaasta
lahjastanne, jonka kiitollisina vastaan otimme. Muis
tamme teitä aina kiitollisina. Rakkaudella,
ELINA ja ISAAC NIEMI.
% • Montreal, Wis.
Täten kaipauksella ilmoitamme, että Herra kutsui
taivaalliseen kotiin
MARIA ROTHIN
elokuun 5 p. 1947 lyhyen sairauden jälkeen. Hän oli syn
tynyt Raahessa, Suomessa kesäk. 6p. 1861 ja saapui
Amerikkaan v. 1895. Hän asui Ironwoodin, Mioh. seudul
la vuodesta 1905. Ruumis haudattiin elokuun 7 p. Iron
woodin hautausmaahan. Omaisia ei hänellä enää odlut.
Ihana on täällä uupuneelle
kuolemassa päästä lepohon.
Ihanampi vielä ihmeellinen
ylösnousemuksen aamu on.
Ystävät Ja tuttavat.
Kiitokset kaikille, jotka kävivät katsomassa Maria
Rothia sairautensa aikana. Samoin kiitokset niille, jotka
muistivat häntä kukilla ja osallistuivat hautajaisiin,
kiitos pastori Hirvelle lohdutuksen sanoista ja mrs Hir
velle laulusta hautajaisissa.
—Samat.
meitä vakavasti miettimään
kysymystä: Kuka on oikea
kristitty ? Annamme apostoli
Paavalin vastata tähän ky
symykseen. Hänen vastauk
sensa löytyy Room. 7:17—8:
4.
1. Oikea kristitty tuntee it
sensä syntiseksi ja valittaa
syntisyyttänsä.
Kristitty ei ole itseensä
tyytynyt ihminen. Joku voi
si ajatella, että jos ei usko
vaiseksi tuleminen tuo ihmi
selle itseensä tyytymistä,
niin turhaahan silloin on ol
la uskovainen. Asia on kui
tenkin päinvastoin. Uskoton
ihminen voi olla hyvinkin
tyytyväinen itseensä, mutta
ei uskovainen niin kauan
kuin hän elää synnin ruu
miissa. Farisealaisena olles
saan Paavali oli tyytyväinen
itseensä. Mutta kristittynä
hän tunnUnstaa: “Synti asuu
minussa.” “Sillä minä tie
dän, ettei minussa, se on li
hassani, asu mitään hyvää.”
Niin huomaan siis itsessäni,
minä, joka tahdon hyvää
tehdä, sen lain, että paha
riippuu minussa kiinni.”
Kristitty elää ruumiissa jo
ka on synnin, tautien, heik
kouksien, turmeluksen ja
kuoleman alainen. Senvuoksi
apostoli taivaallisen koti-ikä
vän painamana huokaa: “Sil
lä me jotka olemme tässä
majassa, huokaamme ras
kautettuina, koska emme
tahdo riisuutua, vaan pukeu
tua, että elämä nielisi sen,
mikä on kuolevaista.” 2 Kor.
5: 4. Oikea kristitty tuntee
ja tunnustaa itsensä synti
seksi ihmiseksi.
Paavali valittaa syntisyyt
tänsä. Hän kirjoittaa: “Mi
nä viheliäinen ihminen, ku
ka pelastaa minut tästä kuo
leman ruumiista?” .Muut ih
miset kyllä saattoivat ylis
tää Paavalia, mutta omissa
silmissään hän oli vain suu
ri syntinen, mikäli omat
työt ja pyrinnöt olivat kysy
myksessä.
Ei se ole mitään hengellis
tä sairautta, jos uskovainen
ihminen valittaa syntisyyt
tänsä. Synnintunto monissa
kristityissä on aivan liian
pintapuolinen, jopa koko
naan puuttuvakin. Se ilme
nee jo siitäkin seikasta, että
niin aniharvat kristityt tar
vitsevat salarippiä. Syntiä
on yltäkyllin, mutta sopimi-
nen syntien tunnustamisen
ja anteeksipyytämisen kaut
ta, varsinkin kanssapalveli
jalta, on monille aivan kä
sittämätön nöyryytys ja ar
von alennus ihmisten silmis
sä. Mutta Jumala julistaa
autuaaksi sen, joka pahante
konsa tunnustaa ja siitä luo
puu. Se on oikea kristitty,
joka valittaa syntisyyttänsä.
Uskovaisten ihmisten ar
vostelijoita tahdomme muis
tuttaa, että kun arvostelette
kristittyjä, niin muistakaa
että parhainkin heistä on
suuri syntinen. Vasta sitten
voitte lausua oikean arvos
telun, kun pidätte mieles
sänne Paavalin sanat: “Tah
to minulla kyllä on, mutta
voimaa hyvän toteuttami
seen ei.”
2. Oikea kristitty uskoo, et
tei hänelle ole kadotustuo
miota.
Tämän uskominen olisi ai
van helppo asia, elleivät
synnit olisi niin suuret ja
moninaiset. Meidä on uskot
tava syntisinä, koska emme
voi tässä elämässä synnistä
vapaiksi tulla. Jos usko va
pauttaisi ruumiimme synnis
tä ja sen vallasta, niin ei
meillä enää olisikaan kiu
sauksia ja epäilyksiä.
Juuri syntisinä olemme
uskon kautta Kristukseen va
paat kadotustuomiosta, sillä
joka on uskossa omistanut
Kristuksen, hän on vapautu
nut lain ilmoittaman kado
tustuomio alta. Jumala ei
lue uskovalle syntiä synnik
si, vaan katselee häntä Kris
tuksen vanhurskauden pu
vussa. Tällaisen vanhurskau
den Jumala itse valmisti
meille, kun lähetti oman
Poikansa syntisen lihan kal
taisuudessa pelastama a n
synnin kahleissa ja kadotus
tuomion alla olevat ihmiset.
Tämän lunastustyön Kristus
suoritti ihmisenä, ollen mei
dän kaltaisemme kaikessa,
kuitenkin ilman syntiä, ja
ihmisjärjellä, -tunteilla ja
-tahdolla varustettuna, kaik
kien kärsimysten alainen ja
kuitenkin pyhä ja virheetön.
Hän oli pyhä, viaton, tah
raton, syntisistä eroitettu
ja taivaita korkeammaksi
tullut.
Saammeko sanoa kristi
tyksi sellaista ihmistä, joka
ei usko olevansa vapaa ka
dotustuomion alta yksistään
uskon kautta Kristuksen lu
nastustyöhön ? Muutam a t
vaativat suvaitsevaisuutta
tässäkin kohdassa, vakuut
taen, että jokainen, joka elä
mässään noudattaa kristilli
siä elämän periaatteita, ku
ten rakkautta, rehellisyyttä,
ihmisystävyyttä ja siveyttä,
ansaitsee kristityn nimen.
Raamattu sanoo: “Joka ei
usko, se on jo tuomittu.” Us
koton ihminen on kadotus
tuomion alla, joten hänelle
ei kristityn nimi sovi. Joka
tätä kohtaa hylkii, hän sil
loin hylkii ainoaa autuuden
tietä. Kadotustuomiota ei o
le niille, jotka Kristuksessa
Jeesuksessa ovat. Jotka ei
vät ole Kristuksessa Jeesuk
sessa, niille on kadotustuo
mio. Oikea kristitty on se,
joka uskoo apostolin kanssa:
“Niin ei nyt siis ole mitään
kadotustuomiota niille, jotka
Kristuksessa Jeesuksessa o
vat.”
60 EEKKERIN
FARMI
MYYTÄVÄNÄ
'Ar Maa aidattu.
£ Pieni "bungalow" talo
Sähkövalot
+ Kaivovesi
+ Kanahuons
Navatta
Hyvä tarjous!
HINTA $1,000.00
Nähkää:
E. S. HAGEN
Paulin rakennuksessa
HURLEY, WIS.
Auttaja torstaina, syyskuun 4 p. 1947
Tässä kohdassa emme saa
hetkeksikään alistua anta
maan kenellekään ; myöten,
että evankeliumin totuus
säilyisi selvänä keskuudes
samme. Me samme antaa
myöten asioissa, joissa ei
Jumalan sana puhu ratkai
sevaa sanaa, mutta missä Ju
malan sanat ovat selvät, sii
hen myöten antaminen päät
tyköön yhtä lopullisesti kuin
kahden ja kahden yhteenlas
kemisessa. Oikeat kristityt
ovat kadotustuomiosta va
paat. Mutta vapaita ovat ai
noastaan ne, jotka uskovat,
että Jeesuksen veri on puh
distanut minut kaikesta syn
nistä
3. Oikea kristitty vaeltaa
Hengen mukaan.
Kristityn vapaus ei ole li
hallista vapautta, jossa hän
antaa himoillensa vallan. Va
paus kadotustuomion alta
antaa hänelle voimaa vangit
semaan lihalliset himot. Sen
vuoksi Paavali vakuuttaakin
sanoen: “Me emme vaella li
han mukaan, vaan Hengen.”
10: 4. Mitä Hengen mukaan
vaeltaminen on, sen apostoli
selittää Gal. 5: 22: “Hengen
hedelmä on rakkaus, ilo, rau
ha, pitkämielisyys, ystävälli
syys, hyvyys, uskollisuus,
sävyisyys, itsensähillitsemi
nen.” Ja toisessa kohdassa
(Ef. 5:8) hän sanoo:
“Vaeltakaa valkeuden lapsi
na sillä kaikkinainen hy
vyys ja vanhurskaus ja to
tuus on valkeuden hedelmä.”
Oikea kristitty on se, joka
elää jumalisesti ja vanhurs
kaasti Hengen johtamana.
Kirjoittaessamme hyvistä
töistä emme suinkaan puhu
asiasta, joka sotii evankeliu
mia vastaan niin kauan kun
annamme arvon vain usko
vaisen ihmisen hyville töille.
Hän tekee niitä hänen tu
leekin tehdä uutena ihmi
senä, joka palvelee Jumalaa
kaikin voimin. Epäuskoinen
ihminen ei kykene tekemään
Jumalalle kelpaavia hyviä
töitä, sillä ei hän tee “hy
viä” töitänsä Jumalan kun
niaksi. Uskovainen ihminen
on Jumalan työtoveri, sillä
hänellä on Hengen antamat
voimat tehdä Jumalan tah
toa.
Hengen mukaan vaeltami
nen on täällä' maailmassa e
rittäin tärkeä asia sentäh
den, että maailman lapset
tarkkaavat uskovaisten vael
lusta. Ja vaikka heillä on so
keat silmät Raamattua lu
kiessa, niin ne samat silmät
ovat ihmeellisen tarkkanä
köiset katsellessa uskovaisen
ihmisen tekoja. Heille usko
van synnit ovat yhtä suuria
kuin silmälääkärin taulussa
päällyrivin kirjaimet.
Tämä on tärkeä kysymys:
Olenko oikea kristitty? Ja
oikea vastaus tähän kysy
mykseen on yhtä tärkeä, jot
tei armosta elävä sielu jou
tuisi uudestaan epätoivoon
ja kadotustuomion alle. Se
on oikea kristitty, joka tun
tee itsensä syntiseksi, uskoo
syntinsä anteeksi ja tässä
uskossa elää > uutta elämää
Jumalan Hengen johtamana.
J. E. N.
Muurarit väheksyvät
1,000 mk:n päivä
palkkaa
Nykyiset noin 1,000 mkn
päiväpalkat eivät riitä muu
rareille kerrotaan Suomen
rakennusteollisuusliiton ta
holta. Oulussa mm. on vaa
dittu tärytiilen muuraukses
ta 6 mk kappaleelta. Kun
mies muuraa päivässä keski
määm 400 tiiltä, niin päivä
palkaksi tulisi n. 2,400 mk.
Aluksi vaadittiin 8 mk tiilel
tä. Rakennusalan työnanta
jat ovat joutuneet vaikeaan
tilanteeseen.
Liitto, joka edustaa yli
200 rakennustyönantaj a a
maan 6ri puolilla, toteaakin,
että työntekijäin palkkavaa
timukset ovat niin jyrkkiä,
että rakennustöiden suoritta
minen säännöstelynmukaisil
la palkoilla on useimmissa
tapauksissa mahdoton t a.
Vaatimuksista kieltäytymi
nen merkitsee rakennustoi
minnan loppumista suurem
malta osalta ja vaatimuksiin
myöntyminen taas palkka
säännöstelyn rikkomista ja
sekasortoa koko palkkamark
kinoilla ja sen kautta koko
tuotantoelämässä. Kiin tilan
ne rakennusalan palkka
markkinoilla huomattavin o
sa ei ole liiton valvonnassa.
Suomen rakennusteollisuus
liitto pyytää viranomaisten
toimenpiteitä tilanteen va
kauttamiseksi.
Tulkoon mainituksi, että
tuntipalkalla ei yleensä en
sinkään haluta työskennellä,
vaan kaikki työt, myös urak
katyöksi sopimattomatkin,
vaaditaan maksettaviksi u
rakkapalkalla, joten monessa
tapauksessa urakkatyö jää
vain nimelliseksi, työskente
lytavan ja vauhdinvastates
sa tavallista tuntityötä. Tä
mä taasen korottaa raken
nustuotannon kustannuksia
ja se on vastoin palkkasään
nöstelypäätöksen henkeä jon
ka mukaan korkeimmat an
siot pitäisi kompensoida ko
rotetulla työteholla.
Suomen rakennustyöläis
ten liiton taholta on laadittu
urakkahinnoittelu ns. hin
noittelemattomia töitä, mm.
maankaivuutöitä varten. Tä
mä hinnoittelu on kuitenkin
niin korkea, että keskinker
tainen työntekijä saavuttaa
sillä 100-150 markan tunti
palkan. Tällainen työ ei
vaadi ammattitaitoa.
Tilannetta on omiaan huo
nontamaan se seikka, että
rakennustyövoiman tarvitsi
joina esiintyy suuri joukko
tilapäisiä rakennuttajia
ennenkaikkea maanhankinta
lain aiheuttama rakennustoi
minta maaseudulla ja asu
tuskeskusten ympäristössä
joiden maksamia palkkoja
ja veropidätyksentoimitta
mista yhtä vähän palkkavir
kailijat kuin työnantaja jär
jestöt voivat kontrolloida.
Kirjelmäin allekirjoittaj a n
tietoon on tullut, että myös
valtion työmailla aivan ylei
sesti ylitetään vahvistettuja
palkkoja ja yleisesti tunti
työt järjestetään näennäises
ti urakkatöiksi.
Tilatkaa Auttaja seurakuntaan
kuulumattomalle ystävällen
ne. Hänkin nauttii siitä.
JUURI VALMISTUNUT PAINOSTAMME
SYYSLEHTI
SISÄLLYSLUETTELO
Syksyllä (runo) Lauri Pohjanpää s. 2
Pelastus on Jumalan työ —W. W. Wilen s. 3
Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika Alexander Monto s. 5
Uskotko sinä Jumalan Poikaan? G.A.A s. 8
Synnyinmaan siunaus M. W s. 10
Koetelkaa henkiä TANARUS. A. Esala s. 11
Adventti (runo) G.A.A s. 11
Herramme työ palvelijan muodossa E. E. Erickson s. 12
Jumalan harppu (runo) Ilmari Pimiä s. 13
Kristuksen vanhurskaus H. P. Esala s. 14
110 L. Pohjanpää s. 14
Juhanna Hus J. Wm Sippola . s. 15
Kuinka nuorukainen tiensä puhdistaa G. I. Aho s. 16
Käytä oikein kuulemaasi Jumalan sanaa Lutheraner s. 16
Ostakaa asiamiehiltämma tai tilatkaa suoraan painosta.
HINTA 25 SENTTIÄ
NEW YORK MILLSIN
KANS ALLISSEUR A KUN -
TAPIIRIN ILMOITUKSIA
ENSI SUNNUNTAINA aloi
tamme syystoiminnan seu
rakunnissamme. Sunnuntai
koulu sekä rippikoulu alkaa
Millsissä klo 9:30. Englk.
hartaushetki on kello 10:45.
Suomenk. jumalanpalvelus on
kello 2 j.pp.
Lehti järvellä on sunnun
taikoulua kello 10 aamulla
ja Lutherliiton ohjelmailta
kello 8 illalla. Tarjoilua on
myöskin.
MAANANTAINA on Millsin
veljeysliiton kokous A. Suo
melan kodissa alkaen kello 8.
TnSTAINA on Lehtijärven
Lutherliiton “Bible Study”
Russell Lepistön kodissa al
kaen kello 8.
TORSTAINA, 11 p., on kuo
ron harjoitus kello 8:lta.
URKUJEN VIHKIÄISJUH
LA on Millsissä sunnuntai
na* tk. 14 p., kello 8. ,
VIHITTY: Elok. 24 p. vihit
tiin pyhään avioliittoon Kol
minaisuuden kirkossa Ruth
Beatrice Söyring ja Norman
Edward Aito, molemmat
Ogemasta. Todistajina olivat
nti Marvel Söyring ja Wil
liam Kivi.
KASTETTU: Elok. 24 p. saa
tettiin pyhän kasteen armo
liittoon Luther Paul, pastori
ja mrs H. P. Esalan poika
lapsi, joka syntyi Wadenas
sa elok. 16 p. Kasteen toi
mitti past. TANARUS. A. Esala.
Kummeina olivat mr ja mrs
Frank Johanson, Cottonista
ja past. ja mrs TANARUS. Esala. Ru
kouksemme on, että lapsem
me tulee aina pysymään Ju
malan laisena ja taivaan
perillisenä.
HAUDATTU: Fredriika
Wiirre, joka syntyi Yppärin
kylässä, Pyhäjoella, marras
kuun 1 p., 1880 ja kuoli Min
neapolisissa elok. 22 p., hau
dattiin New York Millsin
kirkosta vk. 27 p. Hän oli
viettänyt suuremman osan
elämänajastaan Virginiassa,
Minn. ja oli siellä Kansallis
seurakunnan yhteydes sä.
Lohdutamme jälkeenjääneitä
sillä toivolla, että vainaja
muutti pois uskossa Vapah
tajaan Jeesukseen.
H. P. Esala.
Gardner, Mass.:
Sunnuntaina, 7 p., on Tri
nity Ev. Lut. kirkossa “Ral
ly Day”, jolloin alotamme
taasen säännöllisen syystoi
mintamme. Sunnuntaiko u -
lumme kokoontuu klo 10 aa
mulla. Klo 11 seuraa englan
ninkielinen jumalanpalvelus.
Klo 11 . jumalanpalveluksen
aikana on myöskin “nursery
koulu”, jossa hoidetaan pie
niä lapsia, kun vanhemmat
ovat jumalanpalveluksessa.
Kaikki silloin mukaan!
Maynard, Mass.:
Sunnuntai-iltana, 7 p., klo
7:30 on Mount Calvary Ev.
Lut. seurakunnan jumalan
palvelus ja kahvitarjoilu
mr ja mrs Emil Lehdon ko
dissa 8 East St. Tervetuloa!
Quincy, Mass.:
Sunnuntaina, 14 p., klo 3
ip. on Betlehem Ev. Lut seu
rakunnan suomenkielinen ju
malanpalvelua Garfield ka
dun kirkossa. Tervetuloa!
Pigeon Cove, Mass.:
Maanantai-iltana, 8 p., klo
7 on englanninkielinen juma
lanpalvelus Ev. Lut. Kansal
liskirkossa. Kello 8 seuraa
suomenkielinen jumalanpal
velus. Tervetuloa!
J. Wm Sippola.
VIRGINIAN KANSALLIS
SEURAKUNTAPURIN
TOIMINTAA
Embarrass: Sunnuntaina, 7
p., hartaustilaisuus klo 2 mr
ja mrs Emil Johnsonin kodis
sa Jumalanpalveluksen jäl
keen on kahvitarjoilu.
Gilbert: Sunnuntaina, 7 p.,
iltajumalanpalvelus ja Herran
pyhä ehtoollinen klo 8 ill.
Gilbertin kirkossa.
Torstai-iltana, 19 p., klo 8,
naisten]iitto pitää kahvitarjoi
lun mrs Hynnilän kodissa.
TANARUS. Miettinen,
Virginia, Minn.
o
Gandhi julistanut
nälkälakon
Indian, 300,000,000 hindun
“henkinen” johtaja Mohandas
K. Gandhi on taaskin julista
nut nälkälakon, kunnes Kal
kuttan kaupungin asukkaat
“palajavat järkiinsä”. Muha
mettilaiset ja hindut ovat ku
luneen viikon aikana metelöi
neet kaupungissa ja vuodatta
neet verta. Kun tieto levisi
maanantai-iltana Gand h i n
nälkälakosta, kokoontui va t
suuret kansajoukot hänen a
suntonsa eteen ja huutelivat:
“Kauan eläköön Gandhi”.
Lakkojulistuksessaan Gand
hi sanoi: “Ase, joka on minul
le osoittautunut voittamatto
maksi, on paastoaminen. Mitä
sanani eivät saa aikaan, sen
usein paastoaminen saa. Minä
siis rupean pastoamaan kello
8:15 maanantai-iltana ja pää
tän paaston vain siinä tapauk
sessa, että Kalkuttan ihmiset
palajavat järkiinsä.”
LEVITTÄKÄÄ AUTTAJAA!
Sivu 5