Auttaja. [volume], March 11, 1948, Page Sivu 6, Image 6

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
Sivu 6
AUTTAJA
Ilmestyy joka torstai IRONWOODISSA, MICK.
Toimittaja J. E. NOPOLA Liikkeenhoitaja
Puhelin; tolmlatoon 80 toimittajaa kotiin IU9-R
TILAUSHINNAT!
Yhdysvaltoihin Ja Canadaani
vuoden ———— M.SO
Puolen vuoden $l.OO
Neljän kuukauden W-°*
AUTTAJA Finnish weekly newspaper. Published every
Thursday by The Finnish - American Hvangellcal Lutheran
National Church, at Ironwood, Miehiään.
SUBBCRIPTION RATES: In the United Statoa and Canada:
Per year, ss.6o; aix months, $1.60; four montha, $l.OO
▲dvortlalnc ratea on applloatlon.
Entered aa Second Claes Mali Mattor January 17, 190$, at the
Post Office at Ironwood, Michigan, undor the Act of Concreas
of Marcb 8, 1879. Accepted for mallin» at apeclal rata of
poata»e provlded for In Sectlon 110$ Act of Octover I, I*l7,
authorlsed July 19, 191$. » ~~
Pappien velvollisuus on kirjoittaa Auttajaan
uskonnollisen kirjoituksen vuorollaan. Pitäkää
huoli, että kirjoitus saapuu painoon aikanaan.
Sippola, J. W maalisk. 14 p.
Westerback, M. N maalisk. 21 p.
Wiskari, M maalisk. 28 p.
Aho, G. A. huhtik. 4 p.
Aho, G. I huhtik. 11 p.
Aho, O. E huhtik. 18 p.
Aho, R. J huhtik. 25 p.
Kirjoitusten pitää olla täällä merkittynä päivä
nä. Muuten ne eivät ehdi seuraavaam lehteen.
Lehden lukijat odottavat kirjoituksia kirkkokun
nan papeilta.
TAIVAANRANTA RUSKOTTAA AAMULLA
Kuluneet kolme vuotta on maailmassa julis
tettu: Rauha! Rauha!*vaikkei rauhaa olekaan. Joka
viikko tilanne käy synkemmäksi. Noin viides osa
maapallon kansasta sotaa. Viikon kuluessa
saatetaan sälyttää orjuuden kahleet miljoonien
ihmisten hartioille. Mikään maapallon osa ei ole
varma rauhasta. Kukaan ei ole täysin turvattu.
Mikä tästä maailman tilanteesta kehittyy? Sen
kysymyksen kuulemme monta kertaa joka päivä.
Siihen ei kukaan voi antaa varmaa vastausta, mut
ta muutamat seikat on pidettävä mielessä, kun tu
levien kuukausien tilannetta arvioidaan.
Lähes kolmekymmentä vuotta kestäneen tais
telun perästä Venäjän kommunismiä vastaan,
Suomi nähtävästi painuu Venäjän rauta verhon
taakse. Siinä on jonkinlainen esikuva tulevasta
maailman tilasta. Ranskan sisäinen tilanne on
vakava. Oikeistoon kuuluva kenr. De Gaulle vaa
tii hallitusta käsiinsä. Ranskan kommunistit eivät
siihen suosista suostu. Italiassa uhkaa levotto
muus, sillä kommunistit häviävät huhtikuun 18 p.
pidettävissä vaaleissa ja sen jälkeen tekevät
tylbsen kaapata vallan käsiinsä. Kreikassa kom
munistit selvästi voittavat Amerikan vastustuk
♦ •
sesta huolimatta. Joku on sanonut, että ei kommu
nisteja Kreikassa pysäytetä Amerikasta lähete
tyillä hedelmillä. Poliittisesti Britannia on tie
tysti kansanvaltainen maa, mutta taloudellisesti
vararikon partaalla. Palestiinassa Amerikan
“ulkopolitiikka” on synnyttänyt täyden sekasor
ron. Englanti kykeni tilannetta hallitsemaan ver
rattain hyvässä järjestyksessä. Niin pian kuin
Englanti jätti Palestiinan asiat Amerikan ja Venä
jän “johdon” alle, alkoi veri vuotaa juutalaisten ja
arabialaisten välisissä yhteentörmäyksissä. Kii
nassa ovat kommunistit saaneet uusia voittoja ja
on siis vaara tarjona, että kommunistit ottavat
Kiinan haltuunsa, jos pitävät maailman tilanteen
sitä vaativan. Amerikassa on kommunisteillä
ensimmäisen kerran presidentinkokelas, jota voi
vat verrattain rehellisesti kannattaa, koska Wal
lace on suosiollisempi Venäjää kohtaan kuin on ol
lut yksikään sosialistinen tai muu presidentinko
kelas ennen häntä.
On vain yksi seikka, mikä vähän vielä pidät
tää kommunisteja suuressa valloituskampanjäs
sään, mm. atomipommi. Sitä ei Venäjällä ole ja
Stalin ja Molotov laskelmoivat, että jos Amerikka
käytti atomipommia japanilaisia vastaan, niin ei
kö se yfctä hyvin voisi käyttää sitä venäläisiä vas
taan? Eikä ole unohdettava, että suurin osa Ame
rikan* kansasta luottaa rauhallisesti siihen, että
meillä on se kaikkivaltias pommi eikä muuta tar
vitakaan.
Tilannetta vielä vaikeuttaa se seikka, että mo-
Auttaja torstaina, maalisk. 11 p. 1948
nissa maissa on sosialistihallitukset, joiden johta
jat ovat valmiit hieromaan rauhaa kommunistien
kanssa. Sosialistien johtajat pitävät sitä erikoise
na palveluksena, kun ovat “siltana” kommunis
tien ja oikeiston välillä. Tsekkoslovakian Benes oli
sellainen silta, jota myöten kommunistit marssivat
valtaan.
Ottakaamme ajan merkeistä vaarin Ja teh
käämme niiden varoitusten mukaan. Maailman
taivaanrannalla on aamurusko.
o
EI KOULUISSA USKONTOA
Amerikan ylioikeus on lausunut päätöksensä
kysymyksestä, josko uskonnon opetus Amerikan
kouluissa on perustuslain mukaista. Päätös oli, yh
tä tuomaria lukuunottamatta, ettei ole oikein, kun
koulun ajalla opetetaan uskontoa lapsille. Monissa
valtioissa on ollut käytännössä tapa, että yksi
tunti viikosta on koulun ajasta luovutettu kirkko
jen käytettäväksi uskonnon opetusta varten. Seu
rakunnan papit ovat sitten koonneet seurakuntan
sa lapset uskonnon opetustunnille. Ylioikeuden
päätöksen mukaan ei kouluilla ole oikeutta luovut
taa lapsia kirkon uskonnonopetusta varten koulun
ajalla.
Päätöstä vastaan varmaankin lausutaan pro
testeja. Varsinkin reformeeratut kirkot pitävät,
että valtion kustannuksella olisi lapsille opetetta
va uskontoa. Katoliset myöskin vaativat valtiota
antamaan aineellista tukea heidän kouluilleen,
varsinkin kuljettamalla lapsia kouluun valtion
kouluautoilla.
Kysymyksessä on valtion ja kirkon erossapi
täminen, jolle pohjalle Amerikan yhteiskuntalai
tos on laskettu. Niiden täydellirien erossapitämi
nen tietysti on vaikea, varsinkin jos haluttaisiin
kytkeä pois kouluista kaikki uskonto niin visusti
kuin jumalankieltäjät serx haluaisivat. Ja asiaa
vaikeuttaa se seikka, että jos koulussa opetetaan
uskontoa, niin täytyyhän sellaisen opetuksen olla
niin ylimalkaista, ettei sillä ole mitään arvoa eikä
merkitystä.
Uskonnon opetus, luterilaisen käsityksen mu
kaan, kuuluu seurakunnalle. Ja sen uskomme ole
van myös Raamatun opin mukaisen käsityksen.
Mutta jos kouluhallitus myöntää kirkolle yhden
tunnin viikosta uskonnon opetusta varten, ja sit
ten antaa kullekin kirkolle oikeuden opettaa lap
siansa vakaumustensa mukaan, on syytä epäillä,
että tuskinpa se on kirkon ja valtion yhdistämistä.
Mutta jos ylioikeuden tuomarit ovat sitä mieltä,
että tunnin luovuttaminen on uskonvapauden pe
riaatteita vastustava, niin emme suinkaan luteri
laisina siitä riitele heidän kanssaan. Pikemmin
iloitsemme siitä, että maamme korkein oikeus ha
luaa antaa keisarille, mikä keisarin on, ja Juma
lan, mikä Jumalan on.
o
EI AIVAN KAIKKI
Muutamia päiviä sitten luimme uutisen, miten
“kaikkien” uskontojen edustajat osallistuivat yh
teiseen muistojumalanpalvelukseen Ghandin
muistolle Washingtonissa, D.C. On syytä epäillä,
että kaikkien uskontojen edustajat olivat muisto
juhlassa. Siellä oli tosin eräs past. Chesteen Smith,
reformeerattujen kirkkojen yhdistyksen sihteeri
Washingtonista, mutta hänellä ei ollut mitään oi
keutta olla siellä kristittyjen edustajana. Kristi
tyillä ei ole mitään syytä pitää uskonnollista muis
tojuhlaa Ghandin muistolle, sillä hän oli pakana.
Muistojuhlassa luettiin muhamettilaisten, hindu
jen ja juutalaisten pyhistä kirjoista. Lukipa kris
tillisen kirkon “edustajakin” Uudesta Testamentis
ta sanat: “Joka teidän joukossanne tahtoo olla
suurin, hän olkoon kaikkien palvelija”. Demo
kraatteja edusti Utahin valtion senaattori Thomas,
joka on uskonnoltaan mormooni. Hän sanoi Ghan
din olevan siltana Idän ja Lännen välillä. Republi
kaneja edusti N. Hampshiren valtion senaattori
Tobey, joka arveli, ettei sitten Kristuksen ehkä ole
ollut miestä, joka niin “totisesti käveli Jumalan
kanssa kuin Ghandi”.
Ghandia saa kunnioituksella muistella ulko
naisen vapauden esitaistelijana Intiassa. Mutta
kun hänen uskontoaan ja uskonnollisuuttaan ru
vetaan kunnioittamaan, niin emme voi olla ajatte
lematta, että Ghandi itsekin eli pakanallisen Hin
du-uskonnon pimeydessä.
Sinun sanasi on
% minun jalluuni
kynttilä ja valo
"1T" minun teilläni.
1 ' Psalmi 119:105
JEESUKSEN ÄITI
/ Näissä Auttajan saarnatilaisuuksissa olemme
tutkineet Jeesuksen sanoja Golgatan ristillä. Tä
näkin päivänä hartaasti pyydän teitä tulemaan
kanssamme, vaikkakin vain hetkeksi seisomaan
pienen joukon kanssa, josta Johannes sanoo: “Jee
suksen ristin ääressä seisoivat hänen äitinsä ja hä
nen äitinsä sisar ja Maria, Kloopaan vaimo, ja Ma
ria Magdaleena. Kun Jeesus näki äitinsä ja sen
opetuslapsen, jota hän rakasti, seisovan siinä vie
ressä, sanoi hän äidillensä: ‘Vaimo, katso, poikasi!
Sitten hän sanoi opetuslapselle: ‘Katso, äitisi!’ Ja
siitä hetkestä opetuslapsi otti hänet kotiinsa.”
Vielä kerran me hengessä seisomme Jeesuk
sen ristin juurella. Tuosta kansajoukosta, joka i
vasi ja pilkkasi Jeesusta, oli jo suurin osa lähtenyt
pois. Nyt tuo pieni ryhmä, josta sanotaan, että he
“seisoivat taampana”, siirtyi ristin ääreen. Kovin
surullinen hetki, hetki, joka meihin kaikkiin sy
västi koskee, sillä hellempää ja liikuttavampaa
hetkeä emme voi kuvitella. Mikä hetki voisi olla
surullisempi kuin se, jolloin äiti näkee lapsensa
kuoleman partaalla. Meidän tulee tämän ymmär
tää, että vaikka Maria synnytti Jumalan Pojan,
lapsi oli hänelle hänen poikansa, hän oli äiti, omis
taen kaikki äidin ominaisuudet. Ja vaikka enkeli
ilmoitti Pojastaan suuria ja ihmeellisiä tapahtu
mia, Maria ei näitä kaikkia täydellisesti käsittänyt.
Me tosiaan emme tiedä paljon Mariasta. Näemme
hänet ensin seisovan enkelin edessä ihmeissään
kuunnellen lapsensa syntymisestä. Me näemme
hänet äidin ilossa ihaillen ja rakastaen omaa aino
kaista Betlehemin seimessä. Sitten temppelissä,
kun vanha Simeon ennustaa, että miekka on lävis
tävä hänen sydämensä. Olipa vielä öinen pako
Egyptiin ja kerran hän huolestuneena lastansa et
sii Jerusalemista löytäen hänet temppelistä. Kaik
ki nämä tapahtumat olivat ihmeellisiä, joita Ma
ria tutkisteli sydämessään, mutta äitinä ja ensin
äitinä hän rakasti, hoiti lastaan ja suunnitteli lap
sen tulevaisuutta. Kovin sopivasti runoilija on
Mariasta kirjoittanut:
Hän nousee ja kulkee kuutamoon,
ulos laakson liljakartanoon.
Hän käy kuin unta nähden.
Hän on iloissaan, hän on suruissaan
oman ainokaisen tähden.
Hän miettii äidin-onneaan:
Mit’ on tuleva hänen pojastaan?
Hän varmaan kruunua kantaa kerta,
hän onhan kuningas Davidin verta!
Hän. on väkevä, sodassa voittamaton,
ja kaunis kuin päivä hän nähdä on.
Ja purppurassa hän varmaan käy,
eik’ otsallansa pilveä näy;
on maljansa ylitsevuotavainen
hänen poikansa ihanainen.
Missä nyt oli äidin onni? “Jeesuksen ristin
ääressä seisoi hänen äitinsä.” Nyt Maria sai kokea
vanhan Simeonin ennustuksen täyttymistä:
Miekka on lävistävä sydämesi”. Nyt poikansa oli
ripustettu ristille, luettu ryövärien joukkoon. Oi
tuota äidin tuskaa hitaasti tuo miekka painoi
syvemmästi ja syvemmästi Marian sydämeen.
Poikansa haavat vuosivat verta, äiti ei voinut nii
tä sitoa. Poika rukoillen huusi vettä; ei äiti voinut
antaa. Naulat, jotka lävistivät hänen kädet ja jalat,
lävistivät Marian sydämen ja sielun. Poikansa
piikkikruunu kruunasi äidin surun sydämen. Kan
san iva ja pilkka pisti äidin sieluun. Onko kenen
kään tuska kuin hänen? Enkeli oli ilmoittanut:
“Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman
Korkeimman Pojaksi ja Herra Jumala antaa hä
nelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja
ärj on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaik
kisesti ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua
oleman. Mutta missä hänen suuruutensa, missä
No. 11