Auttaja. [volume], May 13, 1948, Page SIVU 6, Image 6

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 6
Seurakunta - ;;j
kirjeitä
Calumet, Mich.
Keväinen tervehdyksemme
täältä kirkolliskokouksen ja
riemujuhlien viettopaikoilta.
Viime kirjeessä kehoitimme
jokaista juhlille aikovaa teke
mään päätöksensä pian ja il
moittamaan siitä meille, että
tiedämme varata majoitus
paikkoja kylliksi. Täällä ni
mittäin tulee “Pine Streetin”
apostolis-luterilaisille samaan
aikaan juhannus-seurat ja
toiselle laestadiolaiselle ryh
mälle tulee Hancockiin isot
seurat. Hancock on täältä Ca
lumetista vain 12 mailia, että
kupari alueella on silloin pal
jon vierasta väkeä. Toivom
me kuitenkin ja koetamme
tehdä parhaamme, että sai
simme jokaisen majoitetuksi
mukavasti. Teette hyvin, jos
ajoissa ilmoitatte tulonne.
Haluaisimme myöskin tietää
tuletteko autolla, junalla tai
bussilla, (pääsee tänne lento
koneellakin. Lauriumissa on
lentokenttä, joka on kirkol
tamme vähän enemmän kuin
mailin päässä.) Ja montako
teitä tulee onko miehiä
tai naisia. Pyydämme ilmoi
tustanne lähiaikoina. Jos teil
lä on sukulaisia tai tuttavia
täällä, niin te voitte itse jär
jestää asiat. Vaan jos haluat
te majoitustoimikunnan jär
jestää majoituksenne, niin
olisi hyvä, että mainitsisitte
sukulaisistanne tai tuttavis
tanne, joitten luona haluaisit
te olla. Pääasia on kuitenkin,
että teette ilmoituksen tulos
tanne ajoissa. Ilmoituksenne
voitte lähettää kirjeellä tai
kortilla alla merkityille ma
joitustoimikunnan jäsenille:
Peter Mustonen, Cent. Hts.
Calumet, Mich. John Hir
velä, 4346 W. Cone St., Calu
met, Mich. Herman Manni,
4348 W. Cone St., Calumet,
Mich., tai Emil Frusti, 371 Ca
ledonia St., Calumet, Mich.,
niin te tulette saamaan par
haan palvelun, mitä me voim
me antaa. Tervetuloa katso
maan ja näkemään, mutta en
nen kaikkea juhlimaan kans
samme / sekä päättämään
kirkkokunnan asioista.
Kuu aikaa allekirjoittanut
kompuroi työmaallaan sillä
seurauksella, että sain kylki
luu murtamia ja munuais
vuodon, että on pitänyt olla
työstä pois tähän asti. Mu
nuais vuotoa kesti viikon ja
kylkiluut ovat vieläkin hel
lät. Olen kyllä jo työssä kol
matta päivää tätä kirjoit
taessa. Pahemminkin olisi
voinut käydä, vaan Jumala
vielä jatkoi armon aikaansa.
Kävin sairastus-ajallani sai
raalassakin olemassa 6 päi
vää. Mukavahan siellä oli olla,
kun ystävät muistivat käydä
siellä tervehtimässäkin. Ku-
Burns Chevrolet Cos.
Lowell ja Ayer Sts. Ironwood, Mich.
MYYNTI—PALVELUS
BEAR MACHINE
Käytämme sitä pyörien suoristamisessa Ja asettamisessa.
Runkojen korjausta ja uudelleen sisustusta.
korjaustyötä varten tuokaa autonne meille.
(Bai 6®t*a***^!L
V ** —■ ' AtCulllcY
The Rexall Drug Store
Suffolk ja Aurora katujen kulmassa
IRONWOOD MICHIGAN
Kaikkea apteekki-alaan kuuluvaa tavaraa Draöjfc
SUORA KOHTELU AINA
via tällä ajalla otettiin 5, että
on joka luun solmu ja mutka
ikuistettuna. Kysyin niitä
perhe alpuuxniimme, vaan lu
pasivat pitää niistä parem
man huolen sairaalan varas
toissa. En ole kuullut muista
sairauksista ja eikä sitä jak
saisi toisten sairauksista vä
littääkään, kun itsensä kans
sakin on kylliksi tekemistä.
Paperi rupeaa loppumaan,
joten täytyy huutaa:
Näkemiin! ja armon tur
viin!
Kv.
Traverse City, Mich.
Keväinen tervehdys sinne
Auttajan toimistoon sekä kai
kille, joille tämä lehti terveh
dyksen kantaa. Erikoisesti
kuitenkin tahdon muistellen
tervehtää Bessemerin Kansal
lisseurakuntaa sen 60 :nen
vuosijuhlan johdosta, jota se
on nyt viettänyt. 60 vuotta
on pitkä taival ihmiselämäs
sä. Lieneekö perustavia jäse
niä enää ketään elossa. Hei
dän työnsä ei ole ollut turha.
Sen todistaa 60 vuoden taival,
jonka se on katkaissut monis
ta vaikeuksista huolimatta.
Allemerkinnytkin sai kap
paleen aikaa virvoitusta naut
tia Bessemerin seurakunnan
suojissa. Virvoituksen sanaa
Herra jakoi sananpalvelijansa
kautta niin runsaasti. Kiitos
Bessemerin seurakuntalaisille
rakkaudestaan huonointakin
kohtaan. Kaikukoon toiset 60
vuotta vielä Jumalan sana
puhtaana ja voimallisena kes
kuudessanne. Ei ole papin ei
kä seurakunnan syy, jos ei
vät ihmiset ota vastaan au
tuutta armosta. Sanaa on
saarnattava.
Täällä Traverse Cityssä kä
vivät kyläilemässä mr Emil
Sandvik ja tytär ja vävy kah
den lapsensa kanssa Lansing
ista vävyn uudella autolla.
Hauska oli tavata entisiä naa
pureita. Puhelimme kirkollis
kokouksen yhteydessä pidet
tävistä riemujuhlista ja Bes
semerin seurakunnan 60-vuo
tisjuhlista. Mr Sandvik on
heikossa terveydessä. Ei sa
nonut jaksavansa enää juhlil
le lähteä. Jumalan Pojan us
kossa odottelee kotiinkutsua
ja vapautusta näistä ajan vai
voista. Ah autuas se aika, se
hetki tosin lie!
Oli tulla täysi kesä yhtä’-
äkkiä. Oli niin lämmin kuin
kesällä konsanaan. Varhai
simmat kukat kukoistavat
täydeltä terältä ja syreeneis
sä on isot kukan nuput, vaan
sitten tuli kylmät tuulet
ukonilman jälestä. Ei se talvi
näytä niin menevän, ettei
taaksensa katso, vaan kauniit
kesä päivät ovat edessä päin
kun aika tulee. Jos Herra
elonpäiviä ja terveyttä suo,
olisi halu osallistua kirkollis
kokouksen juhliin ja kuun
nella taaskin suomenkielistä
saarnaa monien julistajien
suun kautta. Siellä ystävät
tavataan.
S__a L to.
Marquette, Mich.
Sion ompeluseuran työko
kous oli mr ja mrs Axel Wiita
lan asunnolla toukokuun 5 p.
Kokousta johti ompeluseuran
puheenjohtaja mrs Hilda Hir
vonen ja kirjuri mrs Emil
Lehtinen kirjoitti pöytäkirjan.
Toukokuun toimintaa järjes
tettiin seuraavasti: Vanhain
tavarain myynti on keskiviik
kona 19 p. alkaen klo 2 i.p.
Myytävänä on vaatetavaraa,
huonekaluja sekä kaikenlaista
taloudessa tarvittavaa tava
raa. Toukok. 26 päivän iltana
on ompeluseuran kahvitarjoi
lu kirkon alasalissa. Tarjoilu
ta huolehtii mrs Fred Niira
nen ja mrs Hugo W. Sunell.
Toukok. 29 p. on leivos
myynti kirkon alasalissa alka
en klo 2 j.pp. Myynnistä huo
lehtii Ruth kerho.
Seuraava ompeluseuran työ
kokous on mrs Senja Mick
lown kotona 440 W. Hewitt St.
kesäk. 2 päivä.
Lansingista, Michiganin val
tion pääkaupungista, ilmoite
taan, että seitsemän eri puo
luetta tulee olemaan Michiga
nin valtion äänestyslipulla
ensi syysvaaleissa. Neljä pie
nempää puoluetta, ovat saa
neet kirjansa sisälle tuoden e
siin vaadittavan määrän ää
nestäjien allekirjoituksia. Ne
ovat: Socialist Workers puo
lue, sosialisti puolue, Social
Labor puolue ja kommunisti
nen edistyspuolue. Republi
kaani-, demokraati- ja kielto
lakipuolueilla oli äänimäärä
kyllin suuri viime vaaleissa,
jonka perusteella heillä oli oi
keus päästä vaalilistalle edel
leenkin.
Metsän riistan suojelusvi
rasto Lansingistä ilmoittaa
jäniksien metsästyksestä. V.
1947 jänismetsästäjät ovat saa
neet 919,000 jänistä saaliik
seen, mikä ilmenee metsästys
lupakorteista, jotka on palau
tettu. Vuonna 1946 saalis oli
suurempi, nim. 1,307,000 jänis
tä.
Yksi Marquetten kaupungin
kommissioneri Lee McGinley
erosi toimestaan joku aika sit
ten. Nyt ovat kommissionerit
ylimääräisessä kokouksessa t.
k. 7 päivä nimittäneet hänen
tilalleen Allan F. Olsonin, toi
sen maailmansodan veteraa
nin. Hän on 35 vuotias ja oli
etevä urheilija ja urheilun
johtaja kouluvuosinaan.
Charlotta Miettinen, korkea
koulun läpipääsevä oppilas, on
saanut University of Michigan
opistosta stipentin. Miss Miet
tinen on ollut koululehtien
“Weekly” ja “Tatler” päätoi
mittajana. Opettajainsa lau
sunnon mukaan on tehnyt
työnsä hyvin.
Haudan hiljaiseen lepoon
Park hautausmaahan saatet
tiin sukulais- ja ystävä joukon
saattamana Onni Peura, joka
kuoli 49 vuotiaana. Suremaan
jäi vaimo, yksi poika ja kolme
tytärtä. Ruumiin siunasi past.
J. Wargelin.
F.N.
Minneapolis, Minn.
Arvoisat Auttaja-lehtemme
toimittajat. Jumalan rauha
teille kaikille.
Sanoisinko vai olisin sano
matta. Olin kovin harmissani
viime viikolla, kun Auttaja
tuli vanhassa suuressa asus
saan käsiini. Olisin kovin pal
jon tykännyt pitää sen siinä
pienessä asussaan. Se oli niin
paljon helpompi käsitellä van
hain ja vaivaistenkin ja var>
sinkin sairaitten. Ja sii
nä pienessä Auttajassa oli
samalla tavalla kun isossakin
Auttajassa Jumalan eläväksi
tekevä sana ja Raamatun to
tuus paljastettu eteemme
AUTTAJA TORSTAINA TOUKOKUUN 13 P. 1948
syötäväksemme ja juotavak
semme. Ja joka isoaa ja ja
noaa vanhurskautta nautti
vatkin ravinnokseen. Ymmär
rykseni mukaan paperin suu
ruus ei ravitse. Mutta jotka
ulkokuorta vain katselevat
on sama kuin joku valittaisi
nälkää ja toinen panisi ruo
kaa astiaan ja käskisi näl
käisen syömään, niin se me
nisi pöydän luo ja vain kat
selisi ja ihailisi sitä astiaa
eikä perustaisi mitään . as
tian sisällöstä ja saa aina vain
olla nälissään. Mutta kun
ruokaa tuodaan eteesi istu
pöytään ja syö, sinulla on
pitkä matka. Ystävät, kiittä
käämme Jumalaa, että saam
me lukea sellaista lehteä, kun
Auttaja on. Suokoon Jumala
Auttajalle pitkän iän. Aina
niin kauan, kun yksikään ih
minen sitä lukee, tulkoon
vain sen kokoisena, kun pai
nossa on helpompi valmistaa.
Ystävyydellä, Auttajan lu
kia. L.
Venäjän hyökkäykset
Suomeen
Lukumäärältään suurem
pien slaavilaisten tieltä väis
tyivät hajanaiset suomalais
heiimot vuosisatojen vieriessä
hiljalleen pohjoiseen ja luo
teiseen, kunnes ne vihdoin
pysähtyivät Suomeen. Poh
joisessa tulivat vastaan pure
vat pakkaset, ja lännessä oli
meri ja meren takana ruotsa
laiset. Oli siis jäätävä Suo
men nimelle, Karjalaan ja
Inkeriin. Mutta slaavilais-vyö
ry seurasi perässä, milloin
ahdistaessa lähinnä asuvia
karjalaisia milloin taas liit
toutuessa näiden kanssa suo
malaisten keskinäisissä hei
mosodissa. Varhaisemmilta
ajoilta ei venäläisten hyök
käyksistä Suomeen ole yksi
tyiskohtaisia tietoja säilynyt,
mutta kristinuskon ja länsi
maisen sivistyksen saavuttua
maahan alkavat myöskin ai
kakirjojen lehdet täyttyä ker
tomuksilla niistä katkerista
kamppailuista, joita Suomen
heimot saivat käydä idän lau
moja vastaan. Vuosisatoja
olivat hyökkääjinä Novgoro
din ruhtinaat, kunnes slaa
vien yhdistyttyä yhdeksi val
takunnaksi Suomi sai vähitel
len kokea Venäjän painoa.
Esitämme seuraavassa luet
telontapaisen selostuksen niis
tä kahdestakymmenestävii
destä sodasta, jotka suoma
laisten on ollut kirjoitetun
historiansa aikana käytävä
venäläisiä vastaan karun
isänmaansa puolesta.
1186 Novogorodilaisten
ryöstöretket ulottuvat Hä
meeseen asti, missä heidät
työnnettin takaisin.
1198 Yhdessä karjalais
ten kanssa ovat novgorodilai
set jälleen Hämeessä, hävit
täen sitä laajalti. Sotaretket
ulottuu Turkuun asti, joka
poltetaan ja jonka piispa
Folkvinus luultavasti surma
taan.
1256 Aleksanteri Nevs
ki j, Novgorodin ruhtinas, on
armeijoineen Hämeessä, mut
ta jäyhät hämäläiset pysäyt
tävät hänen retkensä.
1278 Venäläiset hyök
käävät Karjalaan “rankaise
maan karjalaisia” siitä, että
nämä ovat osoittaneet taipu
musta länsimaiseen sivistyk
seen venäläisen asemasta. Kä
kisalmi jää venäläisille.
1292 Novgorodilaiset
jälleen hävitysretkellä Hä
meessä.
1293-94 Torkkeli Knuu
Kuvastimia
Ja kaikenlaista lasltyötl
Rakennusalan erikoistar
peita ja maaleja
PAUL SAUTER CO.
122 W. Ayer Street
Puh. 120-W
IRONWOOD
tinpojan ristiretki Karjalaan
ja Viipurin linnan perustami
nen turvaksi venäläisiä vas
taan. Knuutinpoika valloittaa
myöskin Käkisalmen linnan,
mutta venäläiset vahaavat
sen takaisin.
1301 Venäläiset valloit
tavat Maankruunun linnan
Nevajoen varrella, jonka
Torkkeli Knuutinpoika oli
edellisenä vuonna* perustanut
Karjalan kannaksen ja Inke
rin turvaksi.
1311 Venäläiset hyök
käävät Suomeen päästen
Kauppajoelle asti, joka
nykyinen Kymijoki. Täältä he
kääntyvät sisämaahan, mutta
pysty mä 11 ä valloittamaan
“Vanain” eli luultavasti Ha
koisten linnaa vainolaiset ve
täytyvät takaisin
1314 Karjalaisten on
nistuu vapaussotayritykses
sään valloittaa venäläisiltä
Käkisalmen linna, mutta
Novgorodista saapunut sota
joukko valloittaa sen takai
sin kostaen karjalaisille ve
risesti.
1318 Venäläiset hyök
käävät Varsinais-Suomeen ja
Turkuun asti, polttaen Kuu
siston piispanlinnan. Viipuri
kuitenkin kestää.
Vuosisataiset taistelut
päättyvät Pähkinäsaaren rau
haan elokuun 12 p. 1323. Kar
jalan kolme läntistä kihla
kuntaa, Savo, Jääski ja Äyrä
pää, jää Suomen yhteyteen,
mutta muut osat Karjalaa ja
Inkeri jäävät venäläisille. Ra
ja kulkee Siestarjoelta Vuok
sen poikki ja Savon vesistöjä
myöten Pohjanlahteen.
1348 Ruotsin kuningas
Maunu Eerikinpoika (1319-
63) tekee yrityksen menete
tyn Karjalan ja Inkerin val
loittamiseksi takaisin. Hänen
ristiretkensä kuitenkin epä
onnistuu.
1350 Maunu Eerikinpo
jan toinen epäonnistunut ris
tiretki Inkeriin.
1444 Viipurin linnan
isäntä Kaarle Knuutinpoika
yrittää valloittaa suomalais
ten Inkeriä takaisin, mutta
joutuu tappiolle.
1473-97 “Suuri venäläis
sota.” Suomea vastassa ei
enää ole vain Novgorod vaan
koko yhdistynyt Venäjä. So
dan aikana Viipurin linnan
isäntä Eerik Akselinpoika
Tott rakennuttaa Olavinlin
nan Savon turvaksi, 1475-77.
Venäläiset hävittävät hirveäl
lä tavalla Peräpohjaa v. 1489.
Vuonna 1495 he ryöstävät
paljaaksi Karjalan, Savon ja
puolen Hämettä. Taistelles
saan ruhtinas Shtshenan ar
meijaa vastaan Knut Posse
pelasta Viipurin kuuluisalla
“Viipurin pamauksella”, mar
rask. 30 p. 1495. Svante Sture
vihdoin karkoittaa venäläiset
Inkeriin asti. Vuoden 1497
rauha jättä rajat entiselleen.
1555-57 Venäläinen ar
meija hyökkää Viipuria vas
taan, voimatta kuitenkaan si
tä valloittaa. Samoin epäon
nistuu Henrik Klaunpoika
Hornin retki Pähkinälinnaa
vastaan. Novgorodin rauha
1557 palauttaa rajat entisel
leen.
1570-95 Tämä neljän
nesvuosisataa jatkunut venä
läissota tuottaa Suomelle mi
tä raskaimpia kärsimyksiä.
Mutta suomalaiset valloitta
vat Pontus de la Gatdien ja
Kaarle Hornin johdolla takai
sin Käkisalmen ja Narvan.
Näiden voittojen johdosta ko-
MORGAN CO.
IRONWOOD MICH.
Puh. 32—kaupungilla
Puh. 247—Jessievillessä
Rakennustarpeita
Kolia maaleja
Kysykää hintojamme en
nenkuin Insuleeraatle ta
lonne. Varmaan voimme
säästää rahojanne. Koke
neet miehet tekevät työn.
roittaa Juhana 111 Suomen
vuonna 1581 suuriruhtinas
kunnaksi. Eräs venäläinen
sotajoukko hävittää Oulun
seudut. Täyssinän rauhassa
jäävät Käkisalmenlääni ja
Inkeri Venäjälle, mutta Suo
men itäraja vedetään nyt
Pohjoisseen Jäämereen, Näy
tämönvuonoon.
1609-17 Kaarle IX :n ja
Kustaa II Aadolfin sodissa
suomalais-ruotsal ain e n ar
meija valloittaa Jaakko De la
Gardien ja Evert Hornin joh
dolla koko Luoteis-Venäjän,
pistäytyen aina Moskovassa
asti. Stolbovan rauhassa v.
1617 Käkisalmenlääni ja In
keri liitetään taas Suomeen,
joten karjalaisten pääosa on
jälleen oman kansansa yhtey
dessä.
1656-61 Tsaari Aleksein
armeijat hyökkäävät Itä-Suo
meen. Ken r a a likuvemööri
Kustaa Evertinpoika Hornin
ja kapteeni Olavi Pentinpo
jan johdolla torjutaan hyök
käykset; ja Kardisin rauha
jättää rajat ennalleen.
1700-21 Suuri Pohjanso
ta. Pähkinälinna sortuu venä
läisille v. 1702 ja seuraavana
vuonna Nevanlinna, jonka
paikalle Pietari Suuri alkaa
heti rakentaa uutta pääkau
punkiaan Pietaria. Sen suo
jaksi hän ryhtyy varustamaan
Retusaarta, josta nyt tulee
Konstadt. Venäläiset hävittä
vät Porvoon 1708. Viipuri ja
Käkisalmi antautuvat urhool
lisen puolustuksen jälkeen
1710. Vuosina 1713-14 jou
tuu vähitellen koko Suomi vi
hollisen haltuun. Viimeisenä
antautuu Kajaanin linna 1716.
Venäläisen miehitysarmeijan
jaloissa Suomi kokee ison vi
han kauhut, joissa maan asu
kasluku alenee 275,000 :een.
Uudenkaupungin rauhassa v.
1721 jää Kaakkois-Suomi ja
mukana Viipuri, Käkisalmi ja
Sortavala Venäjälle.
1741-43 Pikku viha.
Ruotsin taitamattoman ulko
politiikan aiheuttama sota,
jonka hinnan Suomi joutuu
kärsimyksillään maksamaan.
Ruotsalaiset kurjat päälliköt
johtavat armeijan tappiosta
tappioon. ' Turun rauhassa
1743 jäävät Hamina, Lap
peenranta ja Savonlinna Ve
näjälle.
1788-90 Tämä Kustaa
111 :n sota tuottaa m.m. Por
rassalmen, Uton ja Ruotsin
salmen voitot, mutta Värälän
rauhassa jäävät rajat ennal
leen.
1808-09 Napoleon on
jättänyt Aleksanteri I:lle va
paat kädet Suomeen nähden,
ja Suomi joutuu suurvalta
politiikan uhrina Venäjän ai
heettoman hyökkäyksen koh
teeksi. C. O. Cronstedtin Via
porin kavallus ja Klingsporin
kykenemättömyys ja toisella
puolen Suomen armeijan suu
ret voitot Adlercreutzin, v.
Döbelnin ja v. Sandelsin joh
dolla ovat Vänrikki Stoolin
tarinoista tuttuja jokaiselle
suomalaiselle. Haminan rau
hassa 1809 Suomi joutui ko
konaisuudessaan Venäjän yh
teyteen.
Suomi julistautui itsenäi
seksi jouluk 6 p. 1917. Venä
jän vallankumoushallitus tun
nusti viipymättä Suomen it
senäisyyden, mutta samalla
selitettiin venäläisten taholta
avoimesti, että he odottivat
Pollari Food Shop
428 McLeod Avenue Puhelin 100
IRONWOOD, MICH.
OMA LEIPOMO
Jossa valmistetaan puhtaasti Ja huolellisesti leivoksia
Ensiluokkaista ruokatavaraa vallitsevilla hinnoilla.
Lllkkessämme on myös LIHAKAUPPA. Joten voitte
tehdä kaikki ruokatavaraostoksenne yhdestä puodista.
Suomalaiset kauppapal veli jät
OSTOKSET TUODAAN KOTIIN
punaisten ainesten pääsevän
Suomessa heti valtaan, jolloin
Suomen jälleenliittyminen Ve
näjään seuraisi itsestään. Le
nin luovutti punakaartille
melkoisia asevarastoja ja
maassa olevat suuret venäläi
set joukko-osastot eivät pois
tuneet maasta. Tammik.
27 p. 1918 punakaartin yli
päällikkö Ali Aaltonen antaa
jou koi 11 e toimintakäskyn.
Hallituksen joukkojen yli
päällikkö kenraali Manner
heim aloittaa vastataistelun
seuraavana yönä, ja Suomen
vapaussota on täydessä käyn
nissä. Toukokuun alussa tais
telut päättyvät valkoisen ar
meijan voittoon ja maa on
samalla puhdistettu venäläi
sistä.
1939-1940 “Talvisota.”
Venäjä hyökkää 30 p. mar
rask. 1939, mutta kärsii Kan
naksella, Taipaleen joella, Kol
laassa, Suomussalmella y.m.
suuria tappioita. Määrätön
ylivoima ja ulkomaisen avun
puute pakottaa Suomen kui
tenkin suostumaan Moskovan
pakkorauhaan huhtik. 13 p.
1940. Neuvostoliitolle jää “ra
kas entinen Karjala” y.m.
alueita, yhteensä noin kym
menes osa Suomea.
1941-44 Venäjä hyökkää
jälleen, ilman sodanjulistus
ta, kesäk. 22 p. 1941, mutta
menettää aluksi talvisodassa
valloittamansa alueet, vieläpä
osia Kauko-Karjalastakin. Ke
sällä 1944 Venäjä kuitenkin
keskittää Suomea vastaan
siksi suuria armeijoita, että
suomalaisten on sotatarpei
den puutteessa joskin edel
leen voittamattomina suostut
tava raskaaseen välirauhaan,
joka tehdään syysk. 19 p.
Lopull ise s s a rauhanteossa
Suomi menettää Karjalan,
Petsamon, Porkkalan y.m.
alueita ja joutuu suoritta
maan suunnattomat sotakor
vaukset. Puolustuskyvyttö
mäksi riisuttu maa jää po
liittisesti voittajan armoille.
762 vuoden aikana, vuodes
ta 1186 vuoteen 1948, ovat
suomalaiset joutuneet ase kä
dessä puolustamaan maataan
Venäjää vastaan 25 eri ker
taa. Noista Suomen historian
762 vuodesta on 120 vuotta
ollut sotavuosia itäisen naa
purin kanssa, eli lähes joka
kuudes vuosi. Harva maa
maailmassa on sellaisin veri
uhrein kuin Suomi lunastanut
itselleen elämisenoikeutensa.
Am. Suometar.
KORTTEJA
Syntymäpäivä-, sairaus, osan
otto- y.m. kortteja. 10c kap
pale, $l.OO tusina. Tilatkaa os.
National Publishing Cos.
Drawer 432, Ironwood, Mich.
SHELL GASOLINE
REO TRUCKS
Parempaa
palvelusta
i autollenne
Ekspertti mekanikkojen
palvelusta
RASVAUSTA JA
ÖLJYN VAIHTOA
KOSKELA’B
Service Station
212 S. Lawrence
Puhelin 720
IRONWOOD, MICH.
NO. 20