Newspaper Page Text
SIVU 4 AUTTAJA m.. t yy loka torstai I RON WOODI SS A, MiCH. Toimittaja < J. E. NOPOLA Liikkeenhoitaja Pubrlin: toimintoon SO toimittajaa kotiin IKH-H TILAUSHINNAT» Yhdysvaltoihin Ja Canadaan: vniMten ll.§o I■, >l-• v u<Mtan i ■ ... at)'»vaja Finnish treekly new«pap«r. Publlahad avary Tiwrvik> i» The Finnish - American BvanseUcal Lutharan National Church, at Ironwood, Michigan. btescoiPTiON RATES: In the United States and Canada: Per year. 12 60; elx montha, »1.60; four montba, »1.00 Advortlslng rataa on appllcation. » / Kp»Yr,.h aa Rttoond Clas» Mali Matter January 17. 1*0». at the irv»i Office ai Ironwood, Michigan, under the Act of Congresa ,i mh mi s. IX7». Aocepted for malllng at apeclal rata of > i>rovidad for In Sectlon 110» Aot of Octover », 1»17, authorlaad July 1», 191». Pappien velvollisuus on kirjoittaa Auttajaan urikonnollisen kirjoituksen vuorollaan. Pitäkää huoli, että kirjoitus saapuu painoon aikanaan. Mäki, A. L heinäk. 18 p. Niemi, E. V heinäk. 25 p. Nopola, J. E elok. 1 p. Sippola, J. W elok. 8 p. Westerback, M. N elok. 15 p. Wiskari, M elok. 22 p. Kirjoitusten pitää olla täällä merkittynä päivä* nä Muuten ne eivät ehdi seuraa vaan lehteen. Lehden lukijat odottavat kirjoituksia kirkkokun nan papeilta 1 T Aaro 2 P Vanamo *3 L Arvo Hbr. 12:14-24; Mt. 5:20-26 4 S 6 Kolm. jälk. sunn. 5 M Untamo, Unto 6 T Esa 7 K Klaus 8 T Turo 9 P Ilta 10 L Saima, Saimi 2 Piet. 1:16-18; Matt. 17:1-8 11 S 7 Kolm. jälk. sunn. 12 M Herman 13 T Oras 14 K Hely 15 T Rauni 3 p. Hans Egede, Norjan lut. lähetyssaarnaaja, saapui Grönlandiin 1721. 14 p. Ensimm. suomalainen Raamatun kannös valmistui 1642. 28 p. Joh. Bach, lut virsisäveltäjä, kuoli 1750. 30 p. C. F. Schwartz, lut. lähetyssaarnaaja, saapui In tiaan 1750. 31 p. TANARUS. J. Heyer, Amerikan luterilaisten ensimm. lähe tyssaarnaaja saapui Intiaan 1842. REHELLINEN TUNNUSTUS Suomessa ilmestyvän Kotimaa-lehden toukok. 28. päivän numerossa tri Uuras Saarnivaara pe ruuttaa käsityksiään kahdessa opinkohdassa. Kir joitus on seuraava: “Kaste uustestamentillisena ja kansankirk koamme koskevana kysymyksenä”-kirjan luki joille. V. 1935 allekirjoittanut julkaisi yllä mainitun tutkimuksen kasteesta. Sen jälkeen olen kuitenkin joutunut muuttamaan käsitystäni parissa perus kohdassa, joten en enää pidä oikeana kaikissa koh dissa tässä kirjassa esitettyä käsitystä. Pari vuotta sitten julkaisin peruutuksen ja oikaisun eräässä lehdessä. Kun monet kirjan lukijat ovat kuitenkin tietämättömiä tästä oikaisusta, haluan täten huo mauttaa asiasta uudelleen, pyytäen, että ne, joilla on mainittu kirja, panisivat tämän oikaisun sen väliin. Viime talvena (1948) Kirjapajan kustan nuksella ilmestyneessä Raamatullinen kaste-kir jassa on esitettynä se käsitys kasteesta, joka mi nulla on nykyään, ja toivon, että yllämainitun kir jan lukijat tutustuisivat myös tähän uuteen kir jaan. Aikaisemmassa kirjassani esitettyä käsitystä haluan oikaista seuraavissa kahdessa kohdassa: Luvussa kasteen ja uskon suhteista asetun sii nä sille kannalle, että pieni lapsi ei voi uskoa, kos ka se ei voi ymmärtää Jumalan sanaa. Tällaista väittäessäni päättelin asiasta oman järkeni mu kaan. Totuus on se, että Kristus opettaa lasten, ai van pientenkin, uskovan, sillä hän sanoo, että he ottavat vastaan Jumalan valtakunnan, mikä voi tapahtua vain uskolla. Meidän on alistuttava tä män Jeesuksen sanan alle, ymmärsimmepä me si tä tai emme. Luvussa kasteen ja uudestisyntymisen sul}- * teista puolustan käsitystä, että pienessä lapsessa saattaisi tapahtua vain Jumalan lapsen asemaan ottaminen, ei todellinen Jumalan lapseksi synty minen. Tässäkin asiassa haluan nyt alistua yksin kertaisessa uskossa Jumalan sanan kuuliaisuuteen. Kun Raamattu sanoo kastetta uudestisyntymisen pesoksi, ja kun Jeesus sanoo lasten ottavan vastaan Jumalan valtakunnan, niin meidän on tämä uskot tava sellaisenaan. Jos lapset eivät todellisesti uu destisyntyisi kasteessa, he eivät myöskään todelli sesti olisi Jumalan lapsia. Eri asia on se, että useimmat kastetut kadottavat uskonsa jo nuorella iällä, joutuen uudesitsyntymättömään sieluntilaan. He pääsevät vain parannuksen ja uskoon tulemi sen kautta takaisin siihen armoon, josta ovat lan genneet. 16 P Reino 17 L Ossi Rm. 8:12-17; Mt. 7:15-21 18 S 8 Kolm. jälk. sunn. 19 M Saara, Salli 20 T Marketta, Reeta 21 K Johanna 22 T Matleena, Leena 23 P Oili 24 L Kirsti 1 Kor. 10:6-13; Lk. 16:1-9 25 S 9 Kolm. Jälk. sunn. 26 M Martta 27 T Unikeonpäivä 28 K Atso 29 T Olavi, Uolevi 30 P Asta 31 L Helena Pyydän anteeksi näitä erhetyksiäni, ja toivon, että tämä oikaisu korjaisi •mahdollisesti aikaan saamani vahingon ja vaikuttaisi, etten enää olisi ketään johtamassa harhaan. Uuras Saarnivaara.” Varmaankin evankeliset uskovaiset iloitsevat, että tri Saarnivaara on näissä kohdissa alistunut Raamatun sanan kuuliaisuuteen. Iloitsemme myös kin siitä, että hän julkisesti peruuttaa harhakäsi tyksensä, sillä ylpeys ei salli kaikkien sitä tehdä. Mutta toivomme olisi, että tri Saarnivaara antaisi kunnian kirjoitetulle Jumalan sanalle, ja peruut taisi senkin harhakäsityksen, että kirjoitettu Ju malan sana on itsestään kykenemätön saamaan ai kaan totisen uskon. Monet vilpittömät uskovaiset ovat monta vuotta rukoilleet, että tri Saarnivaara lopettaisi ihmisen sielun autuuden sitomisen toi seen ihmiseen ja rupeaisi vapaasti saarnaamaan Raamatun sanan mukaan, että kuka ikinä uskoo, hän ei huku, vaan saa iankaikkisen elämän, syntyipä usko sitten toisen ihmisen todistuksen tai kirjoitetun sanan lukemisen kautta. # o ESI-ISIEMME LUKEMAA (Lainaamme tähän “Ensimäisen tutkielmuk sen” lähes 150 vuotta sitten ilmestyneestä “Tien Osoittaja Ijankaikkiseen Elämään” kirjan “neljän nestä ylöspanosta”, jonka Nils Hammerin on kir joittanut Niille neuvoxi ja hyödytyxexi, Jotka, Niinkuin Fangeinvartia Philippisä, yxivakaisesti kysyivät: Mitä minun pitä tekemän, että minä au tuaxi tulisin? Ap. Tek. 16:30, ja Gustaf Rancken Suomexi tehnyt.” K.o. kirja “Salmen markinolta” ostettuna aikoinaan “maxo 30 Silingiä”.) Kuinga tarpeellista se on sinun, Ihminen, tut kia, mitä iankaikkisuden tietä sinä vaellat; Lavia tako tietä, joka vie kadotuxeen, eli kaitaa, joka vie elämään. 1) Se on tarpellista; sillä kaikki ihmiset, te kaikki jotka tätä vähäistä kirjaa luette, olette mat kamiehiä; niin hyvin sinä, joka purpuralla pue tettu olet, kuin sinä, joka käyt rääpäleisä; niin hyvin sinä, kuin korkeimbaan kunniaan yletty olet, kuin sinäkin, joka halvimmaxi ihmisten seassa arvataan; niin hyvin sinä, jolla katovaista tavarata on ylönpaldisesti, kuin sinäkin, joka pa lases muitten kynnyxisä kyyneleillä kerjät; niin hyvin sinä, joka äsken aloit elämään, kuin sinäkin, jolla tuskin askel enä on jälillä kuolemaan; niin hyvin sinä, joka soisit saavas ijankaikkisesti tääl lä elää, kuin sinäkin, joka kaivaisit kuolemata en nen kun aarnihautaa, Job. 3:21; niin hyvin sinä, joka et koskaan tääldä lähdentöäs ajattele, kuin si näkin, joka arvat joka askelen viimeisen olevan; Te kaikki, sanon minä, vaellatte taikka lavialla ka dotuxen, eli kaidalla elämän tiellä; sillä kolmatta ei ole, engä me rohkene, vastoin P. Raamatun to distusta, sanoa, muuta tilaa olevan, kuin että sie lun halu ja pyrkiminen on kokonansa kiinitetty, taikka epäjumaliin, eli uskossa JEsuxeen meidän Wapahtajaamme. JEsus on elämä ja tie; kuolema on päämaali. Jos sinä epäuskosa ja synneisä elät; niins olet, o ihminen kadotuxen tiellä, ja sinun kuolemas on ovi ijankaikkiseen surkeuteen; mutta jos elät uskon kautta Christuxessa, niins olet kai dalla tiellä, ja kuins loppuun asti siinä pyrit, niin on kuolema sinulle sisälle käyndö ijankaikkiseen elämään. 2) Se on tarpellista; sillä jos sinä lavialla tiellä olet, niin ei yxikän ole onnettomammassa tilassa kun sinä; sillä sinä olet eroitettu Wapahtajasta, osatöin Hänen ansiostansa, hyötymätöin Hänen kuolemastansa, Isän armon ylönkatsoja, JEsuxen veren tallaja, Pyhän Hengen vastanseisoja; sinä olet murhe Jumalalle, levottomus JEsuxelle, kau histus taivalle, ilkiä Engeleille, hävettävä uskovai sille; sinä olet satanan orja; rietasten hengein asufnsia, kadotuxen ilo; ei auringon pidäis sinulle valaiseman, ei luondokappalden sinua palveleman, eikä maan kandaman sinua; se ilma jotas hengi tät, mahda huogata, että sen pitä pidendämän si nun jumaladoinda elämätäs; jos sinä olisit se kaik kein rikkain, niins olet se köyhin; ehkäs olisit se voimallisin, niins olet se viheljäisin, vaikka kaik kein kauniin, niins olet kuitengin se julmin, ehkä viisain, niin kuitengin tyhmin, jos mailman edesä olisit kaikki, et Jumalan edesä ole mitän, sinä olet helvetin kekäle, valmis heitettäväksi ijankaikki seen tuleen. Ei kenengän tila surkiairibi ole kuin sinun; sillä satanas, joka kaikki muutkin epäus kon lapset on kadotuxeen kuljettanut, hallitse myös sinua, ja on sinun johdattajas sinne, ynnä sinun hillittömäin himois, turmelduin tapais, ja viettelevälsen mailman kanssa; sinua noudatta pa ha omatundo, joka kanda päälles, kalva ja tuo mitze sinua, koska se joskus vähängin syvästä syn nin unestansa heräjä, mutta sillä välillä salaisesti, jp sfnun tietämätäs, muistoon kätke kaikki sinun syndis, ynnä ne salatummatkin menos; sinulla on tytymätöin sielu, jolla ei ensingän iloa Jumalassa ole ei myöskän mailmasa eli synneisäs ikänänsä oikein iloita taida; levottomus, joka usein iloisina kin hetkinä saatta sinun suuttuman itze päälles; sinua seuraa lukematoin synnin velka, ei ainoas tans niistä kuin itze harjoittanut olet; vaan myös monin kerroin enendänyt, osallisuden kautta mui den synneisä, osallisudella sinun Isäis pahoisa te goisa, osallisudella niiden rikoxisa joitas olet vie tellyt syndiä tekemään, sinun kumpanis ovat ijan kaikkiseen perikatoon rientävät; sinun noudatta vat myös usein, niinkuin oikiat syndein rangais tuxet, sairaus, köyhys, ja muida senkaldaisia. Ly käisesti sanoen: sinä olet se onnettomin kaikista AUTTAJA TORSTAINA HEINÄK. 15 P. 1948 onnettomista, ja viheljäisin, kaikein viheljäisten seassa. 3) Se on tarpellista; sillä ei yxikän onnetto mammaxi tule kuin sinä, jos kadotuxen tiellä kul jet, ja siinä loppuun asti pyrit; sillä silloin sinä kuolet sen ijankaikkisen kuoleman, silloin sinä Wapahtajaldas hyljätän, duomitan ja poisheite tän, ettei hänen verensä ole sinua puhdista saa nut, ei hänen ansionsa sinua hyödyttä, eikä hän itze sinua vapahta; Hänen rakkaudensa muuttu sentähden vihaxi, ja Hänen armahtamisensa kos toxi; silloin Paimen näke lamban suden suusa, mutta ei auta sitä, Isä lapsen syvimmäsä surkeu dessa, mutta ei armahda enä, Wapahtaja sen sie lun, jonga tähden hän niin paljon kärsinyt on, mutta ei pelasta eikä surkuttele sitä; ja, Hän itze joka sinun siasas rangaistu on, on silloin sinua rangaiseva; Hän, joka on kuollut auutudexes, on sinun sielus ijankaikkisesti kuolettava; sinun pe rindös on kadotus, sinun siunauxes on kirous, si nun valkeudes on pimeys, sinun ilos on se syvin murhe, sinun hekumas on sammuttamatoin lu ken kipu, eikä kaikkein kuolevaisten kivut yhten luetut täällä, ole yhteen kypeneen sinun vaivois tas verrattavat. 4) Se on tarpellista; sillä, jos sinä kadotuxen teillä olet, niins kerkiät pian siihen onnettomaan määrään johons kiiruhdat, ja sitten ei sinun sur kia tilas ikänäns enä parata taita; yxi askel kaik kiansa on sinun ja kadotuxen välillä, yxi silmän räpäys eroitta nykyisen onnettoman tilas, siitä tu levaisesta, kuin odotta sinua, ja se on viimeinen; koskas sinne joudut niin on armon aika ijankaik kisesti loppunut, parannuxen tila ja ijankaikkises ti laiminlyöty, ja mahdotoin sillen ijankaikkises ti pelastetuxi tulla; et sinä kaikkena elinaikanas plainut, nyt ei Jumala ikänä lakka sinua kuoltuas rangaisemasta; sinä teit syndiä niin kauvan kuin armon aikaa kesti, nyt Jumala sinua vaivaa, niin kauan kuin ijankaikkisutta kestä; ei JEsuxen sanat eikä suloiset kutzumiset sinua koskan liikkele saanet, nyt ei Hän enä liiku kaikesta sinun vali tuxestas eli parustas; ei Hänen kärsimisensä eikä kipunsa sinun sydämelles koskeneet; ei myös si nun rangaistuxes ja vaivas nyt enä Händä liikuta; ei sinä koskan etsinyt elämätä JEsuxen kuole massa siis ei sinun iankaikkinen kuolemas kos kaan lopu; ei sinun pimeydes koskan vaikene, ei tules koskan sammu, ei tornias koskan aveta, ei vaivas lopu, ei valituxes ikänä lakka, kadotettu sä olet, ja kadotetuxi sinä jäät, kirottu sä olet ja ki rotuxi myös jäät. 5) Se on tarpellista; sillä enin osa ihmisiä va litettavasti vaelda lavialla tiellä niinkuin JEsus itze todista: Se porti on lavea ja avara tie, joka vie kadotuxeen, ja niitä on monda, jotka siitä sisälle menevät, Matth. 7:13. Mikä mahta siis tarpelli sembi olla, kuin ettäs visusti katzot, jos olet näi den onnettomain lugusa, ja jos niin on, kohta to tisen parannuxen kautta, lähdet kaidalle elämän tielle. 6) Se on tarpellista; sillä jos sinä kaidalla tiel lä olet, niin ei yxsikään ole onnellisembi sinua, sinä olet JEsuxen morsian, osallinen hänen ansios tansa, puhdistettu hänen veresänsä, kaunistettu Hänen vanhurskaudellansa, sinä olet Jumalan lap si, Pyhän Hengen templi, ilo taivalle, huvitus Engeleille, jäsen uskovaisten kanssa, pelko per keleille, murhe kadotuxelle; koko luondo riemuit ze sinusta ja palvele ilolla sinua, joka hänen Her ransa silmäterä ja kruunu olet. Sinä olet rikkain, vaikkas mailman edessä köyhin olisit, sinä olet se korkein, ehkäs mailmasa halvin olisit, sillä sinä olet yxi hengi Jumalan kanssa, 1. Cor. 6: 17. Osalli nen Jumalan luonnosta, 2 Pet. 1: 4. Sinä olet se kauniin, ehkäs ulkonaisesti rumin olisit, sillä sen kaikkinäkevän silmän edessä olet sinä kokonans ihana, ja ei sinusa ole yhtän virheä, Kork. v. -4: 7. Sinä olet se viisain, vaikkas mailmalda tyhmänä pidetän, sillä sinä olet oppinut sen hyvän osan va litzemaan. Luc. 10:42. Ei yxikän sinua autuambi ole, sillä Wapahtaja hallitze, johdata ja varjele sinua, sinua noudatta hyvä oma tunto, ilo Wapahtajasas, usein paljon ruumillista hyvää, monda pyhä Engeliä, jotka pal velevat ja holhovat sinua; vaikkas vaellat maan päällä, niin on sinun perindös jo tallelle pandu, sinun kruunus valmis, ja sinun valdakundas val mistetan. Matth. 25: 34. 7) Se on tarpellista; sillä ei yxikän autuam maxi tule kuin sinä, jos elämän tiellä olet, ja siinä pysyt uskollisna kuoleman asti, koska se tule. Sil loin sinun uskos muuttu nautitzemisexi, sinun toi votuxes täyttämisexi, sinun levottomuutes ja vai vas levoxi, sinun murhes iloxi, sinun kilvoituxes voitoxi. Silloin sinä saavutat loppumattoman ilon, sillä ijankaikiksen ilon ja riemun sinä käsität, murhe ja huokaus pakene sinua, Es. 51: 11. sen kal daisen, jota ei silmä ole nähnyt eikä korva kuul lut; ja ei ihmisen sydämeen ole astunut, l*Cor. 2: 9. Sen suhten kuin sinä saat, ei ole mailma muu ta kuin raiska, sen suhten kuin sinä maistat, ei ole kaikki mailman huvituxet muuta kuin surkeita vaivoja. 8) on tarpellista; sillä jos elämän tiellä olet, vaikkas paljon vaivoja vaelluxen ajalla kär sit, niin ne kuitengin pian loppuvat, mutta ei se autuus, kuins tulevaisessa elämässä saat, koskan lopu; sinun muutoxes on läsnä, sinun hääs pian kä sillä; niinkuin Vapahtaja pian pelasti Danielin ja lopeurain luolasta, ne kolme Miestä tulesta, niin sinä pian pelastetan tämän mailman jalopeuroista ja murhen pätzistä; niinkuin päivämies pian eh ton ennättä, ja usein ennen kuin hän luulekan, niin myös sinä teet: Tänäpänä pitä sinun oleman mi nun kanssani parididisa, Luc. 23:43. Yhden silmän räpäyxen sinä halpa olet, mutta ijankaikkisesti sinä kunnioitetaan, silmänräpäys sinua vainotan, mutta ijankaikkisesti sinua suojellan, silmänrä päyxen kestä sinun murhes, mutta ijäti pysy si nun ilos, ei sinun riemus ikänä lakka, ei sinun autuudes koskan lopu. 9) Siitä kuin nyt on sanottu, näet sinä, kuinga tarpellista se on sinun tutkia, millä tiellä sä sei sot, että jos kadotuxen tiellä olet, sinä mahdaisit sen huomaita, ja kohta totisen paranuxen kautta läxisit kaidalle tielle, ja tulisit pelastetuxi; mutta jos elämän tiellä olet, ettäs sen selkiästi tundisit, ja saisit siitä lohdutuxen, virvoituxen ja urholli sen mielen, loppuun asti siinä pyrkiä, ehkä mitä sinulle tapahduis. Läh. A. E. K. , o KUKA AIKAHAN SAISI SOVINNON? Kuka mies saisi aikahan#sovinnon ja maailman rauhoittaisi, hänet varmasti maailman jaloimmaks’ hyväntekijäks’ kruunattaisi. Kuten meri, joka myrskyssä myllertää, niin ompi tämä ihmiskunta. Ovat ihmiset toisiinsa suuttuneet, on sovinto kaukaista unta. Se mies olis sankari teoissaan, joka sovinnon aikaan saisi. Nyt totuuden vaaka on kallellaan, kuka suoraks’ sen painaltaisi? Olis aika jo sovintoon tarttua, muuten riitoihin kansat hukkuu. Vihan saannoksen näemme haudoilla, joissa tuhannet nuoret nukkuu. Petomaiseksi ihmiset käydä voi, raatelemaan sukuaan suurta. Kaikki kansat myöskin itseltään silloin kalvaa elämän juurta. Jos rakkaus elämässä vallan sais, elo kaikille onneksi muuttuis. Olis veljinä kaikki kansat maan, eikä kukaan toiseensa suuttuis. .Suo, Jumala, henkeä rakkauden tänne synnin ja surujen maalle. Auta meitä katseemme nostamaan ylös luoksesi taivahalle. Juho Salokannel. KUOLLUT MERI JUMALAN VANHURS KAAN TUOMION TODISTAJA Jordan-virta Palestiinassa juoksee etelään ja laskee sisämereen, jonka nimenä on Kuollut meri. Tuo meri on nyt Jumalan vanhurskaan tuomion äänettömänä todistajana. Ennen oli tuo seutu iha na kuin Herran yrttitarha. Nyt peittää sen paikan syvä, liikkumaton ja synkkä vesi. Sitä nimitetään myös Suolaiseksi mereksi tai Lootin mereksi. Sen rantaviiva on noin 6 päivämatkan pituinen. Joka puolella kohoaa alastomia, jyrkkiä kallioita. Mis sään ei kasva yhtään vihreää kasvia, ei liiku vesi lintuja, ei polski kaloja eikä elä edes simpukoita. Meren vesi on suolaisempaa kuin missään muual la maan päällä. Kesäisin meren veden voimak kaasti haihtuessa jää rannoille jalan vahvuinen suolakerros. Rantakivetkin ' peittyvät suolakuo reen. Ei vähäisinkään metsikkö luo varjoa, ei tun nu heikointakaan viileätä tuulenhenkäystä, vaan 7-8 kuukautta polttavat silloin auringon kuumat säteet Kuollutta merta. Kuolemanhiljaisuus val litsee tuossa erämaassa. Se on kolkko kuin hyljät ty hautausmaa. Ja kuitenkin oli tässä samassa paikassa kerran hedelmällinen laakso, jonka mehevistä laitumista Lootin ja Abrahamin palvelijat riitelivät. 1 Moos. 13. Mutta siellä asuivat myös Sodoman ja Gomor ran asukkaat, jotka syntielämällään saattoivat tuomion myös tämän ihanan paikan yli. Tuo synk kä Kuollut meri on vielä tänäänkin todistaja Ju malan tuomioiden vanhurskaudesta ja samalla va vaka varoittaja kaikille jumalattomille, kuten Raamattu sanoo: “Hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön pan nen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes juma lattomasti elävät”. 2 Piet. 2:6. —(Suomennos.) SANAN MUKAAN ~~ Yksikään ihminen ei hyvyydellään pääse askeltakaan lähemmäksi taivaan Jumalaa. Orjuudessa turmeluksen on hän saalis kadotuksen, ellei tunne pyhän sanan Uhrikaritsaa. Jeesuksen veriuhri, edestämme annettu, syntivelat sovitti ja siinä autuus on! Aivan ilman tekojamme sanan mukaan Jumalamme— veriuhrin tähden saimme täyden sovinnon. , Emmekö siis yli kaiken rakastaisi Häntä, joka meidän puolestamme kävi kuolemaan! Ethän epäuskollasi kiellä, hylkää Ostajasi Paimen-ääntä, jolla sinut armoon kutsutaan. Elämäsi loppuun asti mielessäsi pidä: Golgatalla Jeesus maksoi syntivelkani. Elämäsi loppuun asti, joka päivä, jatkuvasti uskoa saat varman toden: Jeesus lunasti! Aira Kokki. NO. 29