Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, October 07, 1948, Image 1

Search America's historic newspaper pages from 1777-1963 or use the U.S. Newspaper Directory to find information about American newspapers published between 1690-present. Chronicling America is sponsored jointly by the National Endowment for the Humanities external link and the Library of Congress. Learn more

{
                  title: 'Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, October 07, 1948, Image 1',
                  download_links: [
                  {
                   link: 'https://www.loc.gov/rss/ndnp/ndnp.xml',
                   label: 'application/rss+xml',
                   meta: 'News about Chronicling America - RSS Feed',
                  },
                  
{
    link: '/lccn/sn93060356/1948-10-07/ed-1/seq-1.jp2',
    label: 'image/jp2',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1948-10-07/ed-1/seq-1.pdf',
    label: 'application/pdf',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1948-10-07/ed-1/seq-1/ocr.xml',
    label: 'application/xml',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1948-10-07/ed-1/seq-1/ocr.txt',
    label: 'text/plain',
    meta: '',
},

                  ]
                }

Auttaja. [volume], October 07, 1948, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

Image: of 8. Page

All Pages

Issues

All Issues Text | PDF | JP2 (7.1 MB)

Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.), 07 Oct. 1948. Chronicling America: Historic American Newspapers. Lib. of Congress. <https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn93060356/1948-10-07/ed-1/seq-1/>

Newspaper Page Text

NO. 41
Yhdistyneitten Kansojen kokous riitainen
Berliini, atomipommi, YK:n
suurimmat pulmat
Pariisista Yhdistyneit t e n
Kansakuntien kokouksesta tu
levat tiedot kertovat Berliinin
riidan ja atomipommin kon
trolloimisen tuottavan suurin
ta erimielisyyttä neuvotte
luissa. YK:n turvallisuusneu
vosto on parina päivänä poh
tinut kysymystä, josko panna
Berliinin riidan käsittelyn
neuvoston kokousjärjestyk
seen vai ehdottaako riidan so
vittelua suurvaltojen ulkomi
nisterien kokouksessa, kuten
Venäjä vaatii. Asia ratkaistiin
maanantaina, että neuvosto
saa asian käsiteltäväkseen,
Venäjän äänestäessä vastaan.
Ja YK:n poliittisia asioita val
vova toimikunta valmistaa
kysymystä atomipommin kon
trolloimisesta kokouksen täy
si-istunnon harkittavaksi.
Berliinin riita on saanut
suurempaa huomiota osak
seen, silä siihen riitaan osallis
tuvat suurvaltojen suurmie
het, Venäjän Vishinski, Eng
lannin Bevin ja Amerikan
Marshall. Länsimaat syyttä
vät Venäjää maailman rauhan
häiritsemisestä menette 1 y 1 -
lään Berliinissä. Vishinski on
jo uhannut, että jos Berliinin
riitaa ruvetaan pohtimaan
turvallisuusneuvoston koko
uksessa, niin hän on velvoitet
tu poistumaan kokouksesta.
Hän pitää, että asian käsitte
ly neuvoston kokouksessa rik
koisi YK:n peruslakeja vas
taan.
Länsimaan edustajat kui
tenkin pitävät Vishinskin uh
kailua vain hänen tavanmu
kaisena bluffina. He eivät us
ko, että Venäjä tällä kertaa
haluaisi vetää päällensä sen
arvostelun, minkä asian kes
kustelun boikoteeraus toisi
mukanaan. Länsimaitten e
dustajat vakuuttavat, etteivät
he säikähdä Venäjän uhkauk
sista, eivätkä salli uhkauksil
la perille vietyä menettelyta
paa. Kun kysymyksestä ää
nestettiin Venäjä ei saanut
puolelleen kuin yhden muun
äänen.
Atomipommin kontrolloimi
sesta keskustellaan kokouk
sessa jonakin aikana tällä vii
kolla. Venäjä on tehnyt vaati
muksen, että pommi on hävi
tettävä ja atomivoiman kon
trolloiminen jätettävä kan
sainvälisen komitean huoleksi
mikä tietysti .merkitsisi, että
atomivoiman salaisuudet luo
vutettaisiin kaikille maille. \
Länsimaat eivät kuitenkaan
ole halukkaita luovuttamaan
tehokkainta asettaan kriitilli
sen maailman tilanteen valli
tessa. Vastavaatimuksenaan
länsimaat esittävät, että Ve
näjä julkaisee sotavoimiensa
suuruuden, ennenkuin vaatii
länsimaita luopumaan atomi
pommista.
SUOMI SAA LAINAN
Washingtonista tullut tieto
kertoo, että Suomi nähtävästi
saa $3O miljoonan lainan A
merikan Import-Export pan
kilta. Rahalla ostetaisiin Suo
melle välttämättömimpiä elin
tarpeita. Sakari Tuomioja,
Suomen pankin presidentti,
on Washingtonissa järjestele
mässä lainaa. Uutisessa selos
tetaan, että Suomi on ainut
rautaverhon takana tai sen
varjossa oleva maa, jolla on
vielä myötämielisyyttä löy
dettävissä Washingtonissa.
f a H|H
IRONWOOD, MICH., LOKAKUUN 7 P. OCT. 7, 1948
SYYTÖKSIÄ JOKA PÄIVÄ
YK:N KOKOUKSISSA
TILANNE PALES
TIINASSA KÄY
SEKAVAMMAKSI
Osoituksena siitä, että tilan
ne Palestiinassa on käymäs
sä entistäänkin pahemmaksi,
oli kaksi kaapelitiedoitusta
viikonjamassa YK:n turvalli
suusneuvostolle Pariisiin. Yh
den niistä lähetti Yhdysval
tain pääkonsuli Jerusalemissa
John MacDonald, joka on
myöskin Palestinan aselepo
kommissionin puheenjohtaja.
Toinen saapui Ralph J. Bun
chelta, joka nyt toimii virkaa
tekevänä rauhanvälittäjänä
Palestiinassa, murhatun krei
vi Bernadotten tilalla.
Sähkeessään, jonka yksi
tyiskohtia ei ole annettu ko
konaan julkisuuteen, MacDo
nald syyttää Israelin viran
omaisia aseleposäädösten kas
vavasta halveksimisesta ja
rohkaisusta YK:n viranomais
ten työn aliarviointiin. Israe
lin sotilaallisen Jerusalemin
kuvernöörin Bernard Joseph
in toimenpiteitä arvostellaan
YK:n välittäjien taholla anka
rasti ja korostetaan, että kum
mankin kiistapuolueen Pales
tinassa tarvitsee osoittaa e
nemmän kunnioitusta YK:ta
kohtaan, sen sijaan, että hei
dän toimintaansa Palestiinas
sa häirittäisiin ja tehtäisiin
entistäänkin vaaranalaisem
maksi.
Idässä varustaudutaan
Berliinin lehdet ovat saami
ensa tietojen perusteella jul
kaisseet uutisia uuden kom
munistiarmeijan kokoon pa
nosta itäisessä Europassa. Ar
meijan pääasiallisin miehistö
tulee olemaan yhä näihin asti
Venäjällä sotavankeina olleet
ja siellä natseista kommunis
teiksi reformeeratut entiset
saksalaiset sotilaat. Koulu
tuskeskuksia on järjestetty
kaikkiin sotilaallisesti tärkei
siin kaupunkeihin. Vahva po
liisikunta on pantu valvo
maan, että kaikki asevelvolli
set noudattavat täsmällisesti
kutsuntaa. Berliinin lehtien
tekemän johtopäätöksen mu
kaan tulisi saksalaisista refor
meeratuista kommunisteista
kokoon pantu armeija palve
lemaan Neuvostoliiton varsi
naisesti oman armeijan suoja
muurina, etenkin siinä ta
pauksessa, jos sodan syttyes
sä sen täytyisi alkaa peräyty
mään, niin saisi jättää sen re
formiarmeijan jälkeensä hi
dastuttamaan vihollisen ete
nemistä saadakseen aikaa uu
sien tukikohtien valmistami
seen.
Nukkui
pommin päällä
Ranskassa eräs Jean Pocret
rupesi tuntemaan, että hänen
sänkynsä matressissa on jota
kin muutakin paitsi pehmi
kettä. Hän rupesi luulemaan,
että siellä varmasti on jonkun
ihmisen rahakätkö, sillä hän
oli ostanut matressin käytet
tynä. Hän avasi matressin,
mutta löysi sieltä täydessä
kunnossa olevan saksalaisen
pommin.
Tiistaina teki Vishinsky te
räväsanaisia syytöksiä länsi
maita vastaan turvallisuus
neuvoston kokouksessa. Mut
ta kun kokous alotettiin eilen
aamuna, avasi Amerikan lä
hetti kokouksen vakuuttamal
la Vishinskille, että Amerikka
ei missään tapauksessa aio
poistua Berliinistä. Hän antoi
ymmärtää, että Amerikka
käyttää ennemmin sotavoimia
ennenkuin lähtee pois Berlii
nistä. Dr. Jessup, Amerikan e
dustaja, syytti Venäjää viha
mielisestä ja uhkaavasta me
nettelystä sulkiessaan kulku
tiet Berliiniin. Hän vakuutti
Amerikan päättäneen pysyä
Berliinissä ja täyttävän lu
pauksensa saksalaisille. Mut
ta hän lupauksen sanana va
kuutti, että jos Venäjä avaa
kulkutiet Berliiniin, on Ame
rikka valmis vieläkin osallis
tumaan ulkoministerien neu
vottelukokoukseen Saksan
rauhansopimuksesta.
Suurimpana riidan aiheena
todellisuudessa on suuri Ruh
rin teollisusalue Saksassa, jo
ta Venäjä haluaisi haltuunsa,
mutta ei saa länsimaita sitä i
luovuttamaan. Riita Berliinin
päältä on väärä valo, joka ei
luo todellista kuvaa erimieli
syyksistä Saksan rauhansopi
muksen suhteen.
Venäjä on käyttänyt valtti
naan niinkutsuttua kieltoval
taa YK:n kokouksissa, ja vii
me päivinä ovat Venäjän leh
det vakuutelleet kansalle, mi
ten Vishinskillä on tämä val
ta ja voi sillä kumota neuvos
ton päätökset Venäjää vas
taan.
Suomen pääministeri
syyttää kommunisteja
Suomen pääministeri Fa
gerholm teki syytöksen Suo
men kommunisteja vastaan,
että he ovat lyöneet puukon
oman maansa selkään yrit
täessään asettaa maan halli
tuksen epäluulonalaiseksi. E
duskunnalle pitämässään pu
heessa Fagerholm otti esille
erikoisia tapauksia, missä
kommunistien lehdet ovat jul
kaisseet vääriä tietoja selväs
ti tarkoituksella kiihottaa ve
näläisten mielialaa hallitusta
vastaan. Fagerholm järjesti
nykyisen Suomen sosiaalide
mokraattisen hallituksen vii
me heinäkuussa vaalien jäl
keen.
Rautatietyöläisten
palkkoja korotettu
Amerikan rautatieyhdistyk
set ovat suostuneet 10 sentin
palkankorotukseen rautatie
työläisille. Palkankorotus kos
kee noin 175,000 työläistä. 1
niot olivat pyytäneet 25% pal
kankorotusta, mutta tyytyivät
paljon vähempään. Laskel
mien mukaan palkankorotus
nostaa rautateitten kustan
nuksia noin $55 miljoonaa.
Palkankorotus ei koske vetu
rinkuljettajia ja lämmittäjiä,
jotka vaativat $1.76 korotusta
päiväpalkassa. Nykyisen palk
kataksan mukaan veturinkul
jettajan palkka on keskimää
rin $lOO viikossa, lämmittäjän
$B5, konduktöörin $lOO ja ju
namiesten $B5.
Venäläiset harjoittelevat
laskuvarjoilla Berliinissä
Venäläisten ilmoitetaan uu
della keinolla ruvenneen estä
mään länsimaitten kulkua
lentoteitse Berliiniin, sillä he
ilmoittavat alkavansa harjoi
tukset laskuvarjoilla britti
läisten lentoreitillä Berliiniin.
Ilmoituksessa ei kuitenkaan
sanottu, milloin harjoitukset
alotetaan. Brittiläiset kuiten
kin viivyttelemättä lähettivät
protestin venäläisille selit
täen, että laskuvarjoilla las
keminen on kielletty länsi
maitten lentoreitillä paitsi
välttämättömissä tapauksissa.
Venäläiset ilmoittivat, että
laskuvarjosotilaat laske v a t
maihin alhaiselta tasolta, noin
2,500 jalan korkeudesta. Kos
ka brittiläiset lentokoneet len
tävät noin 2,000 jalan korkeu
della Berliiniin, kehittyy len
toreitistä vaarallinen tie ve
näläisille laskuvarjosotilaille.
KORPILAKKOJA
SUOMESSA
Turussa syysk. 19 pnä alka
nut satamatyöntekijäin korpi
lakko on edelleen jatkunut.
Samanlaista lakkoilua on ol
lut Turussa Rettigin tupakka
tehtaalla. Helsingissä ovat sa
tamatyöntekijät edelleen tu-j
keneet Turun satamalakkoa
siten, että ovat kaikkia Tur
kuun tarkoitettuja tavaralä
hetyksiä pitäneet boikotissa.
Sitä paitsi op Helsingissä saa-|
tu aikaan lakkoilua Arabian'
posliini tehtailla. Myös erinäi
siä muita lakkoaloitteita eri
puolillakin maata on ollut vi
reillä.
Huomattava on, että unio ei
ole näihin antanut lupaa.
Työnantajatahoilla taas nämä
lakkoilut on leimattu täysin
perusteettomiksi ja laittomik
si. Niinpä ne eivät olekaan oi
kein ottaneet menestyäkseen.
Rettigin tehtaalla yritelty lak
ko päättyikin kokonaan. Ja
Arabian tehtailla ovat sosiali
demokraattiset työläiset pan
neet avoimella julkilausumal
la vastalauseensa lakkoilun
johdosta.
Rautamalmin lähetykset tä
nä vuonna ovat noin 3 1 /*» milj.
tonnia suuremman kuin viime
vuonna samalla ajalla.
LIHAN HINNAN ODOTETAAN LASKEVAN
Chicagon lihanvälittäjät se
littivät viikon alussa, että li
han hinnat putoavat yleensä,
sillä sikojen hinta Amerikan
koornivyöhykkeellä on laske
nut kuluneen viikon aikana.
Farmarit ovat viime päivinä
tuoneet suuria määriä sikoja
lihamarkkinoille ja myyneet
niitä dollarista kahteen dolla
riin halvemmalla kuin tähän
asti. Hintojen laskemisen sa
notaan johtuvan yksinomaan
siitä, kun suuremmat lihava
rastot on kokoontunut.
Vähittäisostaja ei kuiten
kaan huomaa hinnan laske
mista lähitulevaisuudessa, sil
lä kuluu useita viikkoja, en
nenkuin karjan myyntihin
nan alentuminen on havaitta
vissa vähittäismyynnissä. Ja
lihakauppiaat, varsinkin sel
laiset, jotka käsittelevät lihaa
muun ruokatavaran ohella, o
vat viime aikoina myyneet li
haa niin pienellä voitolla, et
tä varmaankin haluavat kor
PYÖRREMYRSKY
TAASKIN ISKI
FLORIDAA
Troopillinen pyörremyrsky
repi Floridan eteläisintä kär
keä tiistai-iltana jo toisen ker
ran kuukauden kuluessa. 11
ihmistä kuoli myrskyn käsis
sä, 300 loukkaantui • ja teki
noin $6 miljoonan vahingon
viljelykselle. Myrsky tuuli
kulki noin 90 mailin tuntino
peudella. Pimeän tullessa tiis
tai-iltana myrsky kääntyi me
relle eikä enää iskenyt man
nermaahan.
Ankarat tuulet tekivät jos
sakin määrin vahinkoa Mia
missa ja Fort Myersissa, mut
ta ihmisiä ei kuollut eikä louk
kaantunut muualla paitsi ää
rimmäisessä etelässä. Kuuban
seuduilla oli myrskyn muka
na ankarat sateet, mutta Flo
ridassa ei enää sade tehnyt
huomattavaa vahinkoa. Pahin
pyörre repi 18 asuinrakennus
ta Pompanossa, noin 8 mailia
pohjoiseen Fort Lauderdales
ta. Siellä löytyi 18 ihmistä ra
kennusten raunioista, pahoin
haavoittuneina mutta kuiten
kin elävinä. Raskaimmat sa
teet olivat Fort Lauderdales
sa, missä satoi muutamassa
tunnissa noin 7 tuumaa.
Poika vahingon
laukauksen uhriksi
Bessemerissä, Mich. tapah
tui maanantai-iltana vakava
onnettomuus, kun 13 vuoden
ikäinen Roger Siiki, mr ja mrs
Walter Siikin poika, joutui
vahingonlaukauksen uhriksi.
Hän oli aikomuksessa lähteä
naapurin pojan kanssa met
sästämään, kun toverin .22
laukesi ja kuula meni Roger
Siikin silmän päältä pääkal
lon sisälle. Hänet vietiin maa
nantaiyönä Duluthiin, missä
hän kuoli tiistaina iltapäiväl
lä St. Mary’n sairaalassa.
40 METSÄVALKEAA
MINNESOTASSA
Minnesotassa, Wisconsinissa
ja Michiganin Yläniemekkeel
lä on useita kymmeniä tulipa
loja irti. Minnesotassa yksin
on 40 metsäpaloa liikkeellä.
Vallinneen kuivuuden takia
pyydetään kaikkia olemaan
mahdollisimman varovai siä
tulen kanssa metsässä ja muu
allakin.
vata vaivojaan jättämällä li
han hinnan entiselleen, vaik
ka ostaisivatkin vähän hal
vemmalla. Kuluneen kesän ai
kana ovat monet lihan välittä
jät käsitelleet lihaa häviök
seen vain senvuoksi, että sai
sivat muuta tavaraa parem
min kaupaksi.
Sotalaivasto
mänöövereillä
länsirannikolla
Sotalaivaston “mariinit” o
vat tämän viikon alussa olleet
harjoituksilla Tyynellä me
rellä maalinaan yksi veden
alainen ja kolme laivaa, jotka
eivät uponneet atomipommin
kokeiluissa Bikini-saarella. Ja
harjoituksia jatketaan San
Clemente saarella, missä ma
riinit nousevat maihin sotalai
vojen ja pommitustasojen
“suojelemina”. Mänöövereihin
osallistuu noin 30,000 meri
miestä ja merisotilasta.
■ l
NO. 40
Yhdistyneitten Kansakun
tien täys-istunto on paraillaan
käynnissä Pariisissa. YK:n
kuuluu 58 eri valtakuntaa ja
kokous on järjestyksessään
kolmas. Kuvassa on yksi ra
MARSHALL KUTSUTTU KOTIA
TARVIKEKUPONKEJA
TARKASTETAAN
SUOMESSA
Kuponkien väärennyksiä
huo&iaiiu runsaasti.
Viime vuonna tarkastettiin
rikostutkimuskeskuksessa 1,-
012,057 kuponkia, joista vaate
pisteitä oli 832,000. Tutkimuk
sissa havaittiin 48,011 väärää
kuponkia ja 126,104 sellaista
pistettä tai kuponkia, jotka o
livat jo aikaisemmin tilitetty
jä ja sen jälkeen pestyjä. Vii
me vuonna havaittiin seitse
män eri väärennystapaa. Tänä
vuonna niitä on keksitty kak
si.
Tänä vuonna on tarkastettu
lähes puoli miljoonaa vaate
tuspistekartonkia, jotka ovat
helsinkiläisten liikkeiden ti
littämiä. Näistä on tavattu
60,000 taitavasti väärennettyä
vaatetuspistettä. Tähän men
nessä on kuponkeja ja pisteitä
viime vuosi mukaan luettuna
tarkastettu yli D/a milj. kap
paletta ja väärennyksiä on ha
vaittu yli 108,000 kpl. Pesty
jen ja väärennettyjen kupon
kien yhteismäärä on tähän
mennessä yli 234,000.
JUGOSLAVIA
ETENEE VENÄJÄSTÄ
Jugoslavia on siirtynyt yhä
edemmäksi Europan maitten
kommunistien yhdistyksestä
eli kominformista, sillä Ju
goslavian eduskunta on päät
tänyt, että Sovietti-Venäjä ja
kominformin jäsenet ovat
harjoittaneet panettelukam
panjaa Jugoslaviaa vastaan.
Esityksen parlamentille teki
Serbian maakunnan eli val
tion presidentti. Esitys otet
tiin vastaan eduskunnassa
suurella myötämielisyydellä
ja eduskunnan jäsenet nousi
vat useita kertoja seisomaan,
varsinkin kun heidän menet
telyjään ylistettiin. Venäjää
vastaan tehtiin suorasanainen
syytös, että se on Jugoslaviaa
vastaan tehtyjen syytösten al
kuunpanija. Ja Jugoslaviassa
on likvidoitu kaikki sellaiset
vaikutusvaltaiset henki 1 ö t ,
jotka ovat suosineet Venäjän
RUOKATILANNE EUROPASSA
TUNTUVASTI PAREMPI
Länsi-Europassa ja Euro
passa yleensä on tapahtunut
maataloudellisen tuotannon a
lalla huomattavaa elpymistä,
sanoi mrs Edith J. Hirsch, jo
ka äskeisin palasi tänne oltu
aan tutkimassa elintarvetilan
netta useissa Europan maissa.
Länsi-Europan maissa on vil
jasato tänä vuonha tavallista
parempi, niin hyvä, että mo
neenkaan maahan ei esim. lei
päviljaa tarvitse tuottaa muu
alta, kertoi mrs Hirsch sano
malehtimiehille. Useaapa Eu
ropan maassa tulee viljaa nyt
enemmän kuin mikä oli keski
määräinen tuotanto ennen so
taa.
kennuksista, joissa kokouksia
pidetään Palais de Chaillotis
sa. Yli 60 eri kysymystä, jotka
koskevat maailman tilannet
ta, on kokouksen käsiteltävä
nä.
Valkoisesta Talosta ilmoi
tettiin tiistai-iltana, että presi
dentti Truman on kutsunut
Amerikan valtiosih teerin
Marshallin kotia Yhdistyneit
ten Kansakuntien kokoukses
ta tekemään selkoa kansain
välisestä tilanteesta. Marshall
tulee kotimaahan lentoteitse
ja neuvottelee Trumanin kans
sa ensi lauantaina.
Presidentikokelas Dewey on
tämän viikon kuluessa pitänyt
neuvotteluja jöhtavimman ul
kopolitiikkaa tuntevan neu
vonantajansa John Foster
Dullesin kanssa, joka tuli ko
tia Pariisista maanantaina.
Hänen sanotaan selostaneen
Deweylle, että Amerikan suh
teet Venäjän kanssa ovat rap
peutuneimmat mitä ovat kos
kaan olleet. Presidentin uutis
toimiston johtaja Charles
Ross selosti, ettei ole viime
päivinä kehittynyt mitään e
rikoista kriisiä, vaan että pre
sidentti haluaa suusanallisen
selostuksen kokouksen me
nosta.
Presidentin oma lentokone
lähetettiin hakemaan Mar
shall kotia.
Lentoharjoituksia
Berliiniä varten
Kaikesta päättäen Ameri
kan ilmavoimat aikovat jat
kaa tavaran kuljetusta Berlii
niin, sillä ilmavoimien toimes
ta on avattu erikoinen harjoi
tuspaikka lentäjille Great
Falls, Montanassa. Siellä eri
koisemmin valmistetaan len
täjiä kuljettamaan tavaraa
Berliiniin. Harjoituskentälle
asetetaan sellaiset esteet, kuiri
on Berliiniin johtavalla lento
reitillä. Harjoituspaikan avaa
misen selitetään tarkoittavan,
että Amerikan lentokoneet ai
kovat kuljettaa tavaraa Ber
liiniin Venäjän estelyistä huo
limatta, ehkäpä vielä talven
ajaksi tuntuvassa määrässä li
sätä lentovoimia. ’ '\\
ja kominformin linjaa. Eikä
Jugoslaviassa muuta puoluet
ta sallita kuin Titon kommu
nistipuolue, joka nyt on julis-
I tettu harhauskoiseksi.
Esimerkiksi Tanskassa ja
Ruotsissa on viljaa siinä mää
rin, että nämä maat tulevat
toimeen tulevan talven aikana
tarvitsematta tuottaa viljaa
ulkomailta ollenkaan. Jos
Ruotsi ostaa muista maista
leipäviljaa, niin se tekee sen
kartuttaakseen viljavarasto
jaan sodan varalta. Myöskin
Ranskan tämän vuoden vilja
sato on sodan edellisen ajan
tasolla. Luonnollisesti kaikis
sa maissa yritetään tulla toi
meen omin viljavaroin, sillä
ulkomaista valuuttaa ja var
sinkin dollarivaluuttaa puut
tuu.

Auttaja. [volume], October 07, 1948, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], October 07, 1948, Image 1 About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], October 07, 1948, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??