Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, February 17, 1949, Image 3

Search America's historic newspaper pages from 1777-1963 or use the U.S. Newspaper Directory to find information about American newspapers published between 1690-present. Chronicling America is sponsored jointly by the National Endowment for the Humanities external link and the Library of Congress. Learn more

{
                  title: 'Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, February 17, 1949, Page SIVU 3, Image 3',
                  download_links: [
                  {
                   link: 'https://www.loc.gov/rss/ndnp/ndnp.xml',
                   label: 'application/rss+xml',
                   meta: 'News about Chronicling America - RSS Feed',
                  },
                  
{
    link: '/lccn/sn93060356/1949-02-17/ed-1/seq-3.jp2',
    label: 'image/jp2',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1949-02-17/ed-1/seq-3.pdf',
    label: 'application/pdf',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1949-02-17/ed-1/seq-3/ocr.xml',
    label: 'application/xml',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1949-02-17/ed-1/seq-3/ocr.txt',
    label: 'text/plain',
    meta: '',
},

                  ]
                }

Auttaja. [volume], February 17, 1949, Page SIVU 3, Image 3
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

Image: of 8.

Page

All Pages

Issues

All Issues Text | PDF | JP2 (7.3 MB)

Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.), 17 Feb. 1949. Chronicling America: Historic American Newspapers. Lib. of Congress. <https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn93060356/1949-02-17/ed-1/seq-3/>

Newspaper Page Text

NO. 7
ELÄVÄ KIRKKO
“Ja Smyrnan seurakunnan
enkelille kirjoita: Näitä sanoo
eQsimmäinen ja viimeinen, jo
ka oli kuollut ja elää: Minä tie
dän sinun tekosi ja vaivasi ja
köyhyytesi, mutta sinä olet ri
kas.” Ilm. 2:8,9.
Smyrna oli yksi vanhan
ajan suurista kaupungeista, jo
ta kolmelta sivulta vuoret ym
päröivät. Se oli itämaisen kau
pan keskipiste. Tässä kauniis
sa kaupungissa oli kristitty
kirkkokin. Jonkun ajan kulut
tua maanjäristys sen hävitti,
mutta se rakennettiin uudes
taan. Sekin paloi tulipalossa,
joka hävitti koko kaupungin.
Seurakunta kulki tulen, surun
ja sairauden läpi, mutta silti
pysyi se pystyssä ja oli sillä
suuri hengellinen edistys. Sii
nä oli aina Jumalan armo vai
kuttavana voimana. Ja jos asia
olisikin ollut toisin, olisivat
kirkon juhlallinen rakennus
tyyli ja sen ihana ympärystä
olleet vain paljaita kuoleman
koristeita, ruumis-arkun kuk
kia, ruumista vetäväin hevos
ten kaunistuksia. Kun tänään
saarnaan kahdeksannentoista
vuosisaarnani teidän pastori
nanne, niin olkoon se katsel
mus siitä, mitkä ovat elävän
kirkon tuntomerkit.
Ensimmäinen huomio tässä
suhteessa kohdistuu siihen, et
tä sellaisen kirkon on suoritet
tava sitoumuksensa. Kaikilla
kirkollisilla laitoksilla on ra
hallinenkin puolensa, ja nii
den tulee täyttää sitoumuk
sensa tässä suhteessa yhtä var
masti kuin ihmiset täyttävät
pankkisitoumuksensa. Milloin
Jumalan kirkko ei ole lupauk
sissaan yhtä luotettava kuin
Englannin pankki, lakkaa se
olemasta Jumalan kirkko. Sen
tulee osata ymmärtää, että ru
kouksilla ei voida maalata
kirkkoa, rukouksilla ei voida
maksaa talvikauden kivihiili
laskua, rukouksilla ei voida
maksaa vakuutusmaksua ja
että samalla kertaa kuin ru
kouksilla voidaan tehdä tu
hansia asioita, löytyy myös tu
hansia asioita, joita rukouksel
la ei voida tehdä. Rukoukset
kirkon puolesta eivät koskaan
saavu taivaaseen, elleivät ne
myös mene alas taskujen poh
jiin. Seurakunnassani lännes
sä oli eräs hyvälahjäinen mies,
joka tapasi rukoilla varsin in
nolla pastorinsa puolesta, tu
lipa oikeen esteeksikin rukous
kokouksille, kun hän melkein
loppumattomasti rukoili, että
Jumala siunaisi pastoria lei
vällä hänen kodissansa sekä
tarpeilla hänen olinpaikassan
sa, vaikka tosiasia oli, että hän
ei koskaan maksanut mitään.
Jos rukoilemme menestystä
kirkolle, mutta varoillamme
emme sen menestyksestä huo
lehdi, ovat meidän rukouk
semme paljasta pilkkaa. Täyt
täköön Jumalan kirkko ulko
naiset sitoumuksensa ja seura
kunnan jäsenet täyttäkööt si
säiset sitoumuksensa, ja kir
kolla on oleva onnellinen vas
taisuus.
Minun tulee myös sanoa, et
tä Herran huoneessa käviäin
tulee olla säännöllisiä. Jos ju
malanpalvelus alkaa kello 10,
niin elävät kirkon jäsenet ei
vät voi tulla %11. J° s j uma_
lanpalvelus alkaa 7:30 ill., ei
vät elävän kirkon jäsenet, voi
saapua kello 8. Muutamissa
kirkoissa olen huomannut, et
tä kansa myöhästyy aina. On
muutamia, jotka aina tulevat
SUMMIT SUPER
Service Station
Arnold Salo, haltija
Douglas Blvd ja U.S.-2
Gasoliiniä, öljyä, rasvausta
ja kaikkea alaamme kuu
luvaa palvelusta.
SHELL TUOTTEITA
liian myöhään. He syntyivät
liian myöhään ja luultavasti
tulevat he kuolemaankin lii
an myöhään. Kahisevat silk
kivaatteet käytävillä, oven na
rina ja jalkojen kolina ovat
huonoja saarnaajan innostut
tajia. Saarnaajan täytyy olla
varsin tyynimielisen,-jatkaak
seen jumalanpalveluksen al
kutoimia, kun puolet seura
kunnan jäsenistä katselevat
ympärilleen, nähdäkseen toi
sen puolen tulevan sisälle.
On olemassa eräs laulu, jota
monessa kristillisessä kodissa
tulisi sunnuntaiaamuisin lau
laa:
“Varhain, Herra, viipymättä
Kiiruhdan mä huoneeseesi”
Elävän kirkon tuntomerkki
on edelleen se, että sen kaikki
jäsenet ottavat osaa jumalan
palveluksiin. Muukalainen voi
jo ensimmäisistä laulunsäve
listä päättää, että siellä on elä
mää. Seurakunta, joka ei lau
la, on kuollut. Ihmettelen jo
ka kerran, kdn kuulen soitet
tavan kylmää musiikkikappa
letta samalla kun kansa istuu
hiljaa. Kun sävel kulkee väsy
neenä ja yksinäisenä sekä vih
doin katoaa holvistoon, kun
kansa ei siihen tartu kiinni,
ei siinä ole yhtään sointua
Herralle. Taivaassa laulavat
kaikki, joskaan kaikki eivät
voi laulaa puoliksikaan niin
hyvin kuin toiset. Metodistit
ovat laulaneet ympäri maail
man ja menneet voitosta voit
toon juuri siksi, että he muun
muassa ovat laulaneet, ja jo
kainen kristillinen kirkkokun
ta, joka ilolla ja halulla täyt
tää tämän osan velvollisuuk
sistansa, tekee samoin. Juma
lan kirkko, joka voi laulaa, voi
tehdä jotakin, mitä sen tulee
tehdä. Tässä pyhässä sodassa
me menemme eteenpäin Raa
mattu toisessa kädessä ja lau
lukirja toisessa. Oi te, jotka
kerran lauloitte Herran ylis
tystä, mutta sitte lakkasitte,
ottaka alas harppunne piili
puusta. Olen iloinen, että me
seurakuntana olemme tässä
suhteessa edistyneet. Kun tu
lin teidän pastoriksenne, oli
meillä pieni, mainio lauluköö
ri, joka lauloi sunnuntai toi
sensa perästä, mutta te tiedät
te, että lauluköörit Yhdysval
loissa ovat taistelutantereita,
joissa suuria sotia käydään.
Yhtenä sunnuntaina lauletaan
niinkuin enkelit, mutta toise
na sunnuntaina ollaan suuttu
neita eikä tahdota ollenkaan
laulaa! Pääti m m e poistaa
kaikki vaikeudet asettamalla
kelvollisen miehen urkujen
ääreen ja innokkaan kristityn
niiden viereen laulunjohtajak
si, ja nyt sunnuntai toisensa
jälkeen tulevat äänet niinkuin
suurten vetten pauhina ja
niinkuin monen ukkojen ääni.
Oi laulu, sinä tie loppumatto
maan voittoon ja kuolematto
man tyydytykseen!
Seuraava elävän kirkon tun
tomerkki on kukoistava sun
nuntaikoulu. Kristillisen kir
kon historiassa on liian myö
häistä todistaa tämän laitok
sen hyötyä. Sunnuntaikoulu ei
ole kirkon lisäys; se on sen
oikea käsi. Mutta, sanot sinä,
onhan kirkkoja kuolleitakin,
joilla on sunnuntaikoulunsa.
Niin, mutta silloin ovat sun
nuntaikoulutkin kuolleita. Se
on kuollut äiti, joka pitää
kuolutta lasta sylissänsä. Mut
ta kun johtaja, opettajat ja
oppilaat tulevat sunnuntaisin
•yhteen, kasvot harrastuksesta
ja innosta loistavina, kun hei
dän laulunsa kuuluu raikkaa
na ja kun kukin koulusta pa
latessaan näyttää kirkastus
vuorella olleelta on se elävä
koulu ja sehän juuri on elä
vän kirkon tuntomerkki. Ai
noastaan yhdessä asiassa olen
minä tämän maan sunnuntai
kouluja vastaan: ne ovat liian
komeita. 'Me kokoomme kou
luihimme hienoston, sivisty
neiden ja korkea-ar voisten
lapsia; mutta voi, kuinka on
alhaisten ja rikoksellisten lap
sien laita? Harvat niistä tule
vat sunnuntaikouluihimme, ja
mitä tehdään niiden sadan tu
hannen New Yorkin ja Brook
lynin kodittomain lasten hy
väksi, jotta ne saataisiin hyö
dyllisen, taivaallisen ja kris
tillisen vaikutuksen alaisiksi?
Mitä tuleekaan noista näiden
kaupunkien hoitoa vailla ole
vista lapsista? Eikö tämä ole
vakava kysymys? Meidän täy
tyy vaikuttaa heihin, tahi vai
kuttavat he meihin. Meidän
täytyy tehdä heidät kristityik
si, tahi tekevät he meidät pa
kanoiksi. Tämä kysymys ei
koske kristityitä suuremmassa
määrässä kui)n ihmis-ystäviä
ja valtiomiehiäkään. Oi, jos
kaikki nuo kärsivät pienet oli
sivat edessämme, mikä nälän,
synnin, kurjuuden, rääsyjen,
epätoivon ja pimeyden näky
se olisikaan! Jos näkisimme
nuo pienokaiset jalat lavealla
kuoleman tiellä; jalat, jotka me
kristillisen rakkauden kautta
voisimme viehättää elämän
kaltaiselle polulle; jos kuuli
simme nuo lasten äänet sadat
televan, äänet, jotka voisivat
laulaa Jumalan ylistystä; jos
näkisimme nuo pienet sydä
met, joiden ei pitäisi edes van
hempinakaan tulemaan yhden
kään ainoan saastaisen ajatuk
sen turmelemaksi, tulevan
kaiken saastaisuuden pesäpai
kaksi: jos näkisimme nuo kär
sivät pienokaiset kaikkien
kurjien himojen uhri-alttareil
la, kastettuina kadotuksen tu
lella emmekö silloin kauhis
tuen huudahtaisi: Väisty sinä
helvetillinen uni.” He eivät ai
na ole lapsia. He kasvavat ja
heistä tulee tämän maan mie
hiä ja naisia. Se rikosten tuli,
joka nyt voitaisiin yhdellä ai
noalla elämän veden pisaralla
sammuttaa, laajenee tulipa
loksi, joka polttaa jokaisen
Jumalan vihannan kasvin hei
dän sieluistansa. Tämä, josta
olisi voinut tulla Pyhän Hen
gen temppeli, tulee kurjaksi
raunioksi, josta jokainen valo
on sammutettu ja jokainen va
alttari kukistettu. Tuo pieni
varas, joka piiloutuu puotiisi
ja varastaa jaardin kangasta,
kehittyy maantie rosvoksi, jo
ka särkee kassalaatikkosi lu
kot ja rikostaan salatakseen
sytyttää puotisi tuleen. Suuri
armeija tulee horjuvin aske
lin, punertavin silmin ja kuih
tunein ruumiin ja kokoo puo
luelaisia maan kaikista kapa
koista ja siveettömyys luolis
ta, voittaa vaaliuurnalla ja
hurraa voitostansa. Nämät
langenneet kurjat tulevat saa
maan suuremman vallan kuin
sivistyksen ja raittiuden mie
het. Turmeltuneet ihmiset,
joiden koko ruumis on täynnä
synnin palomerkkejä, tulevat
pitämään huolta siitä, että
kunniallisilla miehillä ei ole
vaikutusvaltaa. Moraalisesti
haaksirikkoontuneet, jotka tu
lisi polttaa sata jalkaa maan
pintaa alempana, jotteivät
saastuttaisi ilmaa, tulevat pi
mentämään auringon valon
puolen päivän aikaan. Yksin
kertainen kunto ja ahkeruus
tulee oleman arvoton, kun tu
hannet ihmiset kuluttavat ai
kansa laiskuudessa ja kädet
lanteilla huutavat. “Maailma
on velvollinen meitä elättä
mään!” Oi mikä kamala voima
onkaan rikoksessa, kun se kas
vattamatta, estämättä saa le
vitä ja koota voimia, kunnes se
ryntää esiin hävityksen rie
mulla, hukuttaen kuten lai
neet, kuluttaen kuten tuli ja
rikkoen kuten kalliot. Mitä te
tahdotte tehdä tuolle katujen
turmeltuneelle kansalle? Tah
dotteko koota heitä kirkkoi
hinne? Tei dä n taivaallisen
Isänne tahto ei ole, että yksi
kään noista pienistä hukkuisi.
Jos luokallanne on kymmenen
siistiä lasta, niin kootkaa kym
menen rääsyistä lisäksi. Jos
Raamattuluokallanne on kak
sikymmentä nuorukaista, jot
ka ovat tulleet kristillisistä
kodeista ja hienosta seurapii-
AUTTAJA TORSTAINA HELMIKUUN 17 P. 1949
ristä, niin menkööt he kaikki
ulos ja kootkoot kaksikym
mentä muuta nuorta miestä,
jotka ovat yhtä vieraita Juma
lalle kuin yhteiskunnallekin.
Tämä kansa, ellei sitä kasva
teta ja ojenneta, on oleva tu
levien aikojen kauhistus.
Kasvattakaa tuota unohdet
tua kansaa, muutoin on se hä
vittävä tämän maan kaikki
laitokset. Kootkaa se sunnun
taikouluihimme. Minä kiitän
teitä, että olette monia jo koon
neet. Jatkakaa, opettajat, Jee
suksen nimessä, niin että tule
vina sunnuntaina näitä kova
osaisia kokoontuu sadottain ja
tuhansittain, jotta 1500 ase
mesta olisi 3000 ja 4000 ja Ju
malan armo ja Pyhän Hengen
voima vuodatettaisiin heidän
ylitsensä, niin että he totuu
delle voitettaisiin.
(TANARUS. De Witt Talmage.)
Aatelisnainen myytiin
huutokaupalla
Tämä ihmeellinen huuto
kauppa pidettiin sata vuotta
sitten. Tunnettu englantilai
nen, aatelissyntyinen herätys
saarnaaja Rowland Hill seisoi
eräänä päivänä suurella maan
tiellä. Hän puhui Jumalan
rauhasta ja taivaan kodista.
Kesken hänen saarnaansa
ajoivat komeat ajoneuvot kan
sanjoukkoon, ja ajuri käski
sankkaa väkijoukkoa teke
mään tietä.
Vaunuissa istui lady Anna
Erskine, sekä rikkaudestaan
että loistostaan tunnettu nai
nen. Hän oli kaikissa pidoissa,
konserteissa ja teattereissa
tunnustettu tähti, mutta sie
lustaan hän ei näyttänyt välit
tävän rahtuakaan. Nyt hän oli
matkalla Englannin kuningas
parin juhlallisuuksiin. Hän oli
jo myöhässä, ja tämä odotta
maton este hermostutti häntä.
Rowland Hillin terävät sil
mät tunsivat hänet heti. Sil
mänräpäyksessä tuli hänelle
tämä ajatus: Tässä sinulla on
oiva tilaisuus voittaa sielu Ju
malalle. Hän keskeytti äkkiä
puheensa, ojensi kätensä ja
huusi voimakkaalla äänellä:
“Katsokaa, tuossa tulee lady
Anna Erskine. Kuulkaa, myy
käämme hänet eniten tarjoa
valle!”
Lady yllättyi tavattomasti
ja nyt kaikkien katseiden
suuntautuessa häneen hän oli
si mieluimmin vaipunut maan
alle. Takaisinpääsyä ei ollut.
Saarnaaja huusr jo väkijouk
koon: “Kuka haluaa ostaa lady
Erskinen sielun?”
Tämän merkillisen kysy
myksen jälkeen hän hengähti
vähän ja jatkoi sitten: “Näen
lukuisia halukkaita, jotka tah
tovat tarjota jotain. Tässä on
ensin maailma.”
“No, maailma, mitä sinä tar
joat lady Erskinestä?”
“Minä annan kaiken loiston
ja ihanuuden, mikä on minun
vallassani, kunnian, huomion
ja vallan, hyvän elämän ja
iloiset päivät.’ K
“Eikö mitään muuta? Ei
kuolemattomuutta eikä ikuis
ta autuutta?”
“Sitä ei ole itsellänikään.”
“Silloin tarjoat liian vähän,
maailma, sinä et saa häntä.
Sillä mitä ladya hyödyttäisi,
vaikka hän voittaisi omaksen
sa koko maailman, mutta saisi
sielullensa vahingon?”
“No, saatana, mitä sinä tar
joat?”
“Minä tarjoan silmäin pyyn
töä, lihan himoa ja elämän
korskaa. Minun hallussani hän
saa tehdä, mitä tahtoo, tyydyt
tää kaikki taipumuksensa ja
tyhjentää ilonmaljan pohjaan
saakka.”
“Ja mitä sinä tahdot kaikes
ta tästä? '* v
“Hänen sielunsa, että hän
kerran joutuisi kokonaan val
toihini.’
“Hinta on liian korkea, sinä
et saa häntä, saatana, sillä si
nä olet murhaaja alusta asti,
valehtelija, niin, valheen isä.”
“Mutta sinä, tuskien mies,
joka olet tuntematon ladylle,
mitä sinä annat hänelle?”
“Minä olen jo antanut oman
elämäni hänen hyväkseen.
Olen vuodattanut sydänvereni
hänen tähtensä maksaessani
ristillä lunastushinnan koko
maailman puolesta. Minä lah
joitan hänelle rauhan, joka
käy yli kaiken ymmärryksen.
Annan hänelle ilon, jota ei
maailma anna eikä myöskään
voi ottaa. Puen hänet vanhurs
kauden hienoon, valkoiseen
liinaan ja koristan hänet us
kon kullalla. Pidän häntä si
nettisormuksena eikä kukaan
voi ryöstää häntä minun kä
destäni. Ja hänen elämänsä
päätyttyä otan hänet luokseni
kirkkauteeni, sillä siellä, missä
minä olen, siellä täytyy uskol
listen palvelijoittenikin olla.”
“Ja mitä pyydät kaikista
ihanista lahjoistasi?”
“Hänen synti ns ä, hänen
huonon omantuntonsa, kaiken,
mikä painaa häntä, sen pyy
dän.”
“Sinä saat hänet, Herra Jee
sus. Hän on sinun, ja sinun on
hän oleva ajassa ja iankaikki
suudessa. Lady Erskine,
oletteko tyytyväinen?”
“Kyllä”, vastasi lady riis
täen jalokivikorut käsistään ja
briljanttikorut otsaltaan. “Si
nä saat omistaa minut, Herra,
sillä sinä olet ostanut minut
kalliilla hinnallasi, jota en ole
ennen käsittänyt. Minä tahdon
kuulua sinulle ajassa ja ian
kaikkisuudessa.”
“Amen”, sanoi jalo saarnaa
ja kansanjoukon itkiessä ää
neen.
Lady Erskine piti sanansa.
Tästä hetkestä ei hän elänyt
enää itselleen, ei maailmalle
eikä saatanalle. Hän erkani
kaikesta joutavasta ja pinnal
lisuudesta. Hänestä tuli kaik
kien sairaiden ja köyhien, kur
jien ja vaivattujen ystävä ja
äiti. Eikä kukaan ollut sen in
nokkaampi kuin hän palvel
lessaan Herraa Jeesusta. Ja
koko Elämänsä ajan ylisti hän
Jumalaa, joka johdatti hänet
tähän ihmeellis ee n huuto
kauppaan, jossa hänet myy
tiin eniten tarjoavalle.
(Lainattu.*
TUKKIA HALUTAAN
Ostamme tukkia läpi syksyn.
Tukit täytyy olla tuoreita luo
taessa. Kysykää hintoja ja
mittoja. RODDIS Lumber &
Veneer Cos., Ironwood, Mich.
MATTSON'S
JEWELRY STORE
Victor Mattson 8c Son
125 E. Ayer St.
IRONWOOD, MICH.
Kellojen ja taskukellojen
korjausta
Be Lovely
BEAUTY SHOP
PERMANENTTEJA
Suomalainen palvelija
Sears Roebuckin yläk.
Aurora St. Puh. 1700
IRONWOOD
Kuvastimia
ja kaikenlaista lasityötft
Rakennusalan erikoistar
peita ja maaleja
PAULSAUTERCO.
122 W. Ayer Street
Puh. 120-W
IRONWOOD
FRED
OBERLANDER
215 E. Ridtfe St.
IRONVTOOD, MICH. _
Moottori ja jeneraattorl
korjausta
AVAIMIA TEHDÄÄN
LUKKOJA KORJATAAN
Maailman lihavin mies
painaa 780 paunaa
Fond du Lacissä, Wisc., väi
tetään olevan maailman liha
vimman miehen, Edward M.
Bauer, 42 vuoden ikäinen, jo
ka nykyään lepäilee sairaalas
sa laihdutuskuurilla. Ja kulu
neen 2 viikon aikana on hänen
ruokansa niin huolellisesti
säännöstelty, että hän laihtui
95 patinaa. Sairaalaan men
nessä hän painoi 780 paunaa.
Erikoinen puntari on sairaa
lassa mr Bauerin huoneen
ovella, sillä häntä ei voida
punnita tavallisilla sairaalan
puntareilla. J$ hänellä on eri
koisesti valmistettu terässän
ky. Kun hänet tuotiin sairaa
laan, ei siellä ollut sänkyä, jo
hon olisi sopinut, ja niin sai
raanhoitajat asettivat pöydät
kahta puolen sänkyä, kunnes
ystävät toivat hänelle erikois
sängyn. Eräänä yönä hän nou
si sängystään, mutta kaatui
lattialle. Hän ei itse päässyt
ylös, vaan oli huudettava sai
raanhoitajia avuksi. Mutta
nunnat ja sairaanhoitajattaret
eivät saaneet häntä takaisiin
vuoteeseen, joten oli kutsutta
va kaksi kaupungin poliisia
avuksi.
Varsinkin räätälit pitävät
Bauerista, sillä hänen pu
kuunsa tarvitaan kangasta ai
van tukkukaupalla. Hänen
vyötärömittansa oli 86 tuu
maa, ennenkuin hän rupesi
laihduttamaan itseänsä. Muu
tamia vuosia sitten oli Mil
waukeessa näytteillä maail
man suurimmat housut, ja
Bauer oli ainoa mies, jolle
housut sopivat. Silloin hän tu
likin maailmankuuluksi.
Jos paastoaminen hyvin on
nistuu, saattaa mr Bauerin
vyötäröviiva kutistua 70 tuu
maan ja painonsa 500 pau
naan. Mutta sittenkin on hä
nen sairaalasta mentävä kotia
omassa yhdeksän hengen au
tossaan, sillä tavallisen auton
ovet ovat ahtaat 500 paunaa
painavalle, 185 paunaa laihtu
neelle mr Bauerille.
ILMOITUS TOVVNSHIPIN NIMITYS
VAALEISTA JA REKISTEERAUKSESTA
ÄÄNESTÄJILLE ERWIN TOWNSHIPISSA. GOGEBIC
KAUNTISSA. MICHIGAN:
TÄTEN ILMOITETAAN, että Townshipin nimitysvaalit
pidetään sanotussa Erwin Townshipissa, Gogebic kaun
iissa, Michigan
MAANANTAINA. HELMIK. 21 P. 1949
kaikkia siihen osallistuvia poliittisia puolueita varten
tarkoituksella nimittää kokelaat seuraaviin townshipin
virkoihin:
SUPERVISOR, KIRJURI, RAHASTONHOITAJA, TIE
KOMMISSIONERI, KAKSI RAUHANTUOMARIA
NELJÄN VUODEN VIRKAKAUDEKSI, YKSI VERO
TUSLAUTAKUNNAN JÄSEN NELJÄN VUODEN VIR
KAKAUDEKSI, JA EI ENEMPÄÄ KUIN NELJÄ
KONSTAAPELIA.
TÄTEN EDELLEEN ILMOITETAAN, että äänestyspaik
ka sanottuja townshipin nimitys vaaleja varten on auki
kello kahdeksasta (8) a.p. kello kahdeksaan (8) ill. sanot
tuna päivänä. Central Standard aikaa.
TÄTEN EDELLEEN ILMOITETAAN, että kuka tahansa
henkilö haluaa saada nimensä mille tahansa äänestyslo
makkeelle, kokelaana townshipin virkaan sanotuissa
townshipin nimitysvaaleissa, millä tahansa tiketillä, sel
laisen henkilön tulee jättää townshipin kirjurille vii
meistään klo neljään (4) mennessä ip. helmik. 1 p. 1949,
joka on kaksikymmentä (20) päivää ennen sanottuja
townshipin nimitysvaaleja, hakemus, jonka on allekir
joittanut ei vähempi kuin yksi (1) prosentti tai ei enem
pää kuin neljä (4) prosenttia sanotun townshipin äänes
täjistä, kuten rekisteerauskirjat osoittavat, pyytäen, että
hänen nimensä pannaan äänestyslomakkeelle, nimittäen
mihinkä virkaan ja minkä poliittisen puolueen tai järjes
tön kokelaana hän haluaa yrittää virkaan.
TÄTEN EDELLEEN ILMOITETAAN, että äänestyspaik
ka sanottua townshipin nimitysvaalia varten on seuraa
va:
TOWNSHIP HALL. VAN BUSKIRK ROAD
REKISTEERAUS
TÄTEN EDELLEEN ILMOITETAAN, että townshipin
kirjuri on konttorissaan Townshipin Hallissa sanotussa
townshipissa, helmik. 1 päivänä, 1949, klo kahdeksasta (8)
ap. klo kahdeksaan (8) ill., Central Standard aikaa, tar
kastaakseen sanotun townshipin rekisteerauksia ja re
kisteeratakseen sellaisia äänestäjiä, jotka ovat kykeneviä
äänestämään sanotussa township nimitysvaalissa, ja jot
ka eivät ole jo rekisteeranneet.
Päivätty tammik. 5 p. 1949.
EARL MATTSON.
Townshipin kirjuri.
Bulgariassa
Kirkkoa vainotaan
Kommunistit Bulgariassa
ovat ruvenneet myöskin ah
distaman kirkon johtoa. 15
protestanttista pappia on van
gittu, ja mikäli voidaan päät
tää, on heidät pidätetty sen
tähden, että ovat ottaneet vas
taan Amerikasta saapuneita
apu varoja ja jaelleet niitä
Bulgariassa. Amerikan ja Bri
tannian hallitukset ovat lei
manneet tämän vangitsemisen
vieläkin mielivaltaisemmaksi
teoksi kuin Unkarin kardinaa
lin tuomitsemisen elinkauti
seen vankeuteen, sillä kardi
naali oli julkisesti vastustanut
kommunistihallit usta, jota
vastoin näitä protestantteja
vastaan ei ole tehty sellaista
syytöstä. Mutta on ymmärret
tävä kommunistien mentaali
teettiä, ennenkuin voi käsittää,
miksi he vangitsivat nämä pa
pit avun vastaanottamisesta
Amerikasta. Ko m munistille
on kaikella poliittinen merki
tys, ja avun vastaanottaminen
heidän mielestään on mahdo
tonta,
Bulgarian kirkollinen tilan
ne tällä kertaa on pääpiirteis
sään seuraava: Katolisen kir
kon likvidointi on suurin piir
tein suoritettu. Nyt toimite
taan protestanttisen kirkon
likvidointia, joka on verrat
tain pieni kirkko Bulgariassa.
Suuri enemmistö Bulgarian
kansasta kuuluu kreikankirk
koon. Se on sama kirkko, jos
ta on rippeitä jälellä Venäjäl
lä, ja nekin rippeet kokonaan
valtiovallan orjuudessa. Bul
garian kirkkoa ei ole yritetty
kään murentaa, vaan on val
tio ottanut seminaarit hal
tuunsa ja aikoo tehdä kirkos
ta kommunistiaatteen kannat
tajan. Ja kaikesta päättäen
kreikankirkon papit Bulga
riassa ovat kommunistihalli
tukselle kuuliaisia ja kannat
tavat vallitsevaa yhteiskunta
järjestelmää. Rooman katoli
sen ja protestanttisten kirk
kojen papit ovat kieltäänty
neet kannattamasta kommu
nistista yhteiskuntajärjestel
mää, missä valtio sanoo, mitä
kirkossa on opetettava.
SIVU 3

Auttaja. [volume], February 17, 1949, Page SIVU 3, Image 3
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], February 17, 1949, Page SIVU 3, Image 3 About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], February 17, 1949, Page SIVU 3, Image 3
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??