Auttaja. [volume], May 05, 1949, Page SIVU 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
NO. 18
Suomen uutisia
Pahin ohitse, vakuuttaa pää*
ministeri K. A. Fagerholm.
Meillä on tosin yhä taloudel
lisia vaikeuksia, lausuu päämi
nisteri K. A. Fagerholm Mor
gontidningenille antamassaan
haastattelussa, mutta pahin on
ohitse. Inflatio on pysähtynyt.
Eräät hinnat ovat laskeneet,
toisia sen sijaan on täytynyt
nostaa, kuten esimerkiksi vil
jan hintoja, jota paitsi vuok
rien (tarkistus ylöspäin on vält
tämätön. Mutta yleensä elin
kustannukset ovat huojistu
neet ja hinnat yleensä jonkin
verran laskeneet.
Maataloustuotteiden hintoja
ja maataloustyöväen palkkoja
kosketellessaan pääministeri
Fagerholm toivoi palkkakysy
myksen järjestyvän viljanhin
tojen kohentamisen yhteydes
sä.
Suomen on ollut tähän men
nessä pakko keskittää tuotan
nolliset voimansa kolmeen
tehtävään, nimittäin sotakor
vauksiin, karjalaisten asutta
miseen ja saksalaisten tuhoa
man Pohjois-Karjalan jälleen
rakentamiseen. Nyt sosialide
mokraattisen hallituksen edes
sä on asunnonrakennustoimin
ta.
Voin muuten ilolla todeta,
että hajaannus Suomen sosia
lidemokraattisessa puolueessa
on nyt voitettu. Puolueen si
säinen lujuus lisääntyy päivä
päivältä. Mitkään paikallisjär
jestöt eivät siitä enää eroa
päinvastoin syntyy uusia.
Syksyn mennessä budjetti
ehdotuksen valmistuttua puo
luepoliittinen elämä varmasti
vilkastuu nykyisestään. Mutta
ne ovat sen ajan huolia.
Leipäviljan hinta 20 mk kilo
maaialouslakko vältetty.
Valtioneuvosto telki huhti
kuun 26 päivänä periaatepää
töksen leipäviljasta tuottajille
maksettavasta hinnasta, joka
määrättiin 20 markaksi kilolta
ja maksetaan 1.7.-49 lukien.
Kuluttajain maksama hinta on
vielä avoin ja käsiteltävänä
yleisohjehnakomiteasSa, joka
tuottajalle maksettavaksi hin
naksi ehdotti 19 markkaa kilol
ta. Nykyisin tuottajalle mak
settava hinta leipäviljasta on
laskettu keskimäärin 16-16:50
markaksi kilolta. Se vaihteli
tästä määrästä ylöspäin ja
alaspäin riippuen tilan viljasa
don suuruudesta hehtaaria
kahden pitäjän keskimääräi
seen satoon verrattuna.
Mainittakoon, että valtio
neuvostossa kävivät sekä Maa
taloustuottajain Keskusliiton
että maalaisliiton lähetystöt
esittämässä, että tuottajalle
leipäviljasta maksettava hinta
olisi vähintään 22:50 kilolta.
I KOLIA
McDonald
Lumber & Fuel Cos.
RAKENNUSTABPEITA
Puhelimet 1528 ja 1529
IRONWOOD MICH
Radio Cab Cos.
V TAXI
Fuhelin I i
AUTOMME JOHDEKAAN RADIOLLA
Wrockar palvelutta Soittakaa Tölli tai päivillä
Northern Baking Cos.
WIRTANEN BROTHERS, omistajat
IRONWOOD Puhelin 744 MICHIGAN
Tunnettu, luotettava leipomoliike
Bestyet leivän valmistajat
LEIVOKSIA, KUIVAALEIPAA JA KAIKKIA
LEIVOSTUOTTEITA
Viljan hinnan korotuksella
on myös uhkaamassa ollut
maatalouslakko vältetty.
v • • •
Ylijäämäostojen viimeiset
laivalastit tulossa.
N. 200 laivalastillista Ameri
kan armeijan yli jäämä varas
toista ostettuja erilaisia tava
roita on viime vuosien aikana
saapunut maahamme ja parai
kaa odotetaan viimeisiä lähe
tyksiä. Ostot on näet jo lop
puunsuoritettu ja kauppojen
loppupää alkaa häämöittää,
kunhan viimeiset» pääasiassa
rautaa ja täkstiilitarvikkeita
sisältävät laivalastilliset, yli
jäämätavaraa saapuvat sata
miimme.
Ylijäämätavaroilla on ollut
kotimaassa melkoinen kysyn
tä. Viimeisimpiä kauppaan
tulleita ylijäämätuotteita ovat
paljonpuhutut amerikkalaiset
savukkeet, jotka juuri näinä
päivinä on laskettu markki
noille.
* * •
Nuottaveneiiä Suomesta
Neuvostoliittoon.
Helsingin lähistöllä Dege
rössä oleva veneveistämö on
valmistanut hongasta ja kuu
sesta Neuvostoliittoon ja Ro
maniaan toimitettavia nuotta
veneitä ja kai astusaluksia.
Huhtikuun loppupäivinä lä
hettää em. veneveistämö en
simmäisen erän, 8 kpl, 30 ja
lan pituisia nuottaveneitä Neu
vostoliitt oo n ja toukokuun
alussa toimitetaan seuraavat 8
kpl. Toukokuun loppuun men
nessä toimitetaan Neuvosto
liittoon kaikkiaan yht. 40 nuot
ta venettä. Näihin on asennettu
Albin-merkkiset ruotsalaiset
moottorit. Romaniaan toimite
taan korvaukseksi Romanian
saatavista Suomesta 25 kpl. ka
lastusaluksia, joista 10 ensim
mäistä 30 jalan pituista alusta
lähetetään toukokuun 4 pnä.
Näissä aluksissa on suomalai
set moot
torit. Myöhemmin lähetetään
Romanian loput 15 alusta, jotr
ka ovat 48 jalan pituisia ja 15
tontin kantoisia, mutta niihin
ei vielä toistaiseksi ole saatu
moottoreita.
* * *
Suurlahjoitus Ruotsista.
Huhtikuun 26 pnä lähtee
lentoteitse Helsinkiin Ruotsin
sanomalehdenkustantajain ai
kakauslehtien jaoston valtuus
kunta, joka virallisesti luovut
taa Ruotsin viikkolehtien lah
joituksena suomalaisille avus
tusjärjestönne 21 miljoonaa
markkaa.
V:n 1945 alkaen tekevät
ruotsalaisten lehtien lahjoituk
set yhteensä 46,5 milj. mark
kaa.
* * *
Antti Syynimaa määrätty
vapautettavaksi.
Kuluneen maaliskuun 1 päi
vänä tuomittiin Härmän kärä
jillä jokin aika sitten Ameri
kasta kotiseudulleen palannut
Antti Syynimaa elokuun 18
päivänä 1908 Alahärmässä ta
pahtuneesta talo llisenpoika
Juho Anton Mattilan tahalli
sesta taposta 4 vuodeksi ja 3
kuukaudeksi k u r itushuonee
seen Vaasan hovioikeus on nyt
jreMHplf f W
|M vaäjä-ai f, •
■
X I IX,** A Rjk
, •*
vHor
Amerikassa on paljon suomalaisia äitejä, jotka ovat viettäneet elämänsä parhaimmat vuodet
maan sydänmaitten esiraivaajina. Se oli raskas, usein aivan näännyttävä elämä. Vain usko Juma
lan huolenpitoon antoi tarvittavaa voimaa ja kestävyyttä. Jos ei heidän elämänsä kovia kohta
loita silloin ymmärretty, niin jäljestäpäin olemme tulleet tietämään, miten uuvuttavaa esi rai
vaaja-äidin elämä oli. H. Armstrong Roberts
käsitellyt jutun ja määrännyt
Syynimaän heti laskettavaksi
vapaalle jalalle. Päätös koko
naisuud ess a a n julkaistaan
myöhemmin.
• * *
Veikko Huhtanen sai Urheilu
lehden mitalin.
Suomen Urheilulehden kul
tamitali vuoden 1948 parhaas
ta urheilusuorituksesta on an
nettu Veikko Huhtaselle, joka
voitti mieskohtaisen voimiste
lukilpailun Lontoon kisoissa.
Ankarin kilpailija hänelle oli
yhdistetyn hiihdon kultamita
limies Heikki Hasu.
* * m
Suvio valmentaa EM nyrkkei
lijämme.
Huhtikuun 27 pnä Messuhal
lissa järjestettävien Em-kil
pailujen katsastusnyrkkeilys
sä parhaiten kunnostautuneet
nyrkkeilijät kutsutaan Suo
men Nyrkkeilykomitean teke
män päätöksen mukaan erikoi
selle valmennusleirille, joka
järjestetään Vierumäellä al
kaen 2.5.
Nyrkkeilykomitea on edel
leen päättänyt, että kutsuttu
jen miesten valmentajaksi
kiinnitetään tunnettu nyrkkei
lijämme Sten Suvio, jonka
siirtyminen valmentajan teh
täviin Ruotsiin ei siis ainakaan
tällä hetkellä ole ajankohtai
nen.
* • *
Tervan vienti kasvanut.
Tervasta, maamme yhä edel
leen tärkeimmästä ja edulli
simmasta pinta kyllästysai
neesta, oli sota-aikana huutava
puute. Mutta heti sodan jäl
keen tapahtui tilanteessa äkil
linen muutos, niin että terva
tervan tuotanto on nopeasti
laskenut. Viime vuonna esi
merkiksi tehdastervaa valmis-
Kuvastimia
Ja kaikenlaista lasi työtä
Rakennusalan erikoistar
peita ja maaleja
PAULSAUTERCO.
122 W. Ayer Street
Puh. 120-W
IRONWOOD
AUTTAJA TORSTAINA TOUKOKUUN 5 P. 1949
tettiin vielä noin 130 tonnia
kuukaudessa, mutta nykyinen
tuotanto on enää vain hieman
yli 100 tonnia. Tervatehtaitten
lukumäärä on myös jatkuvasti
voitiin jo vuonna 1946 vapaut
taa säännöstelystä. Tämä joh
tui pääasiallisesti siitä, että so
ta-aiikana jolloin tervasta val
mistettiin myös voiteluöljyä,
sen tarve oli tavattoman suuri.
Tervatehtaita syntyi ympäri
maata kuin sieniä sateella, niin
että niitä korkeimmillaan oli
70, jota ennen sotaa vastasi
vain kymmenkunta.
Sen jälkeen kun tervan
käyttö voiteluöljyksi loppui,
vähentynyt, niin että niitä täl
lä hetkellä on toiminnassa vain
8.
Tuntuu siltä, kuin aallon
pohja olisi kuitenkin saavutet
tu, sillä jälleen on voitu avata
ulkomaiset markkinat. Viime
vuonna vietiin jo jonkin ver
ran tervaa ulos ja tämän vuo
den kuluessa on ehditty sopia
700 tonnia käsittävästä mää
rästä, josta osa on jo toimitet
tukin. Ostajamaana esiintyy
pääasiallise s t i Tshekkoslova
kia ja vähiäsessä määrin myös
Tanska ja Norja.
KUVA
Mun huonehessani seinas’ on
yks’ kuva halpa ja koruton.
Se siinä ollut on monta vuotta,
vaan aina ihailen mä tuota.
En tiedä, mi siinä viehättää.
Harminko peittämä harmaa
pää?
Vai sureen uurtamat vaot
nuoko?
Vai silmäin lempeä katse
I tuoko?
En tiedä, mutta niin lämmin
on,
sen läheisyys kuin auringon.
Ja onpa kuin hänen katsan
nostaan
heloittais taivahan rauha vas
taan.
Ken on tuo halpa vainen?
Hän on äiti armahainen!
(Lähetetty)
Maailman vanhin
nainen
“Olen elämään väsynyt ja
rukoilen Jumalaa, että saisin
pian kuolla’’, Katariina Sideri
huokaa. Tämä Katariina on
Kreikan ja luultavasti koko
maailman vanhin nainen. Hän
on 120 vuoden ikäinen, mutta
on edelleenkin hyvässä kun
nossa ja virkeä, vieläpä käve
lee päivittäin parisen kilomet
riä keppinsä avulla.
“Olen saanut jo kylliksi elä
mästä”, hän selittää. “Nuoria
tyttöjä kuolee kymmenittäin
ympärilläni mutta minun vuo
roni ei näytä milloinkaan tule
van. Näyttää aivan siltä kuin
kuolonenkeli olisi minut koko
naan unohtanut.”
Syntynyt 1828, jolloin Kata
riinan isänmaa oli vielä Tur
kin vallan alaisena, Katariina
sai olla mukana Kreikan va
pauttamisessa ja uuden Krei
kan luomisessa. Hän on kuul
lut synnyinkaupunkinsa The
ben kirkoissa soitettavan kuo
lirikelloja admiraali Canarik
selle, joka oli Kreikan vapau
tussodan sankarihahmoja, sa
moin kuin englantilainen ru
noilija Byron, joka myös tais
teli ja kuoli Kreikan vapauden
puolesta. Ollessani nuori ja
kaunis, Katariina kertoo ja hä
nen kuihtuneet kasvonsa ve
täytyvät hymyyn, joka paljas
taa viimeisen keltaisen ham
paan, näin myöskin Helleenien
kuningattaren, Amalian. Hän
ratsasti kom e a 11 a ratsulla
puettuna k a n s allispukuun.
Hän oli hyvin kaunis ja kunin
gas Othon oli myöskin komea.
Katariina on nähnyt kaikki ku
ninkaat, jotka kuningas Otho
nin jälkeen ovat hallineet
Kreikan valtaistuimella, paitsi
ei nykyistä kuningas Paulia.
Näkönsä jo pettää, eikä hän
voi enää nähdä selvästi. Hä
nen muistinsakin alkaa jo
himmetä. Katariinalla on ollut
9 lasta ja lukematon määrä
lasten lapsia ja lasten lasten
lapsia, joista suurin osa on hä
net unohtanut. Eräs heistä käy
kuitenkin vanhusta silloin täl
löin tervehtimässä. 120 vuoden
kuluttamana Katariina Sideri
painaa vaan 30 kiloa (noin 66
paunaa). Hän syö vain vähän —
vain keitetyltä vihanneksia ja
joskus munan, mutta hän juo
päivittäin pari kolme lasillis
ta rusinaviiniä, Kreikan kan
sallisjuomaa. Hän nukkuu
vuorokaudessa 15 tuntia, ja
valveillaan ollessa hänen tär
keimpänä työnään ja pahim
pana huolenaan on kärpästen
kaikoittaminen. “Ne kiusaavat
minua kesät ja talvet”, hän va
htaa. “En ymmärrä, mitä mi
nun olisi tehtävä noiden pien
ten paholaisten suhteen. Loh
dutan kuitenkin itseäni aina
sillä, että jos ensi vuonna pää
sen niistä eroon—koska minun
kohdalleni ensi vuotta, tuskin
enään tuleekaan.”
(Minn. Uut. suomennos)
ISÄ PITÄÄ HUOLEN
Vanha pastori Henke Duis
burgisita istui eräänä aamuna
työhuoneessaan, kun hänen
vanha taloudenhoitajansa tuli
sisään pyytäen rahaa lihan ja
riisin ostoon päivälliseksi.
“Minulla ei ole yhtään ra
haa’,’ sanoi pastori.
“Pitäisikö minun ilainata?”
kysyi taloudenhoitaja.
“Ei.”
“Mitä sitten keitän?”
“Ei mitään.”
“Ettekö sitten tahdokaan
syödä?”
“Tietysti.”
lf Missä?”
“Täällä huoneessa.”
Vanhus pudisti päätään ja
meni matkaansa. Tuli palloi uu
nissa, mutta ei ole mitään pa
taan ja pannuun pantavaa.
Kello löi kaksitoista, ja Hen
ke sanoo, että pöytä on katet
tava.
“Ketä varten?”, kysyy van
hus.
“Meitä.”
“Mutta meillähän ei ole mi
tään.”
“Me saamme kyllä.”
Pöytä katetaan ja asetetaan
tuolit sen viereen. Henke aset
tuu paikoilleen rukoillen pöy
tärukouksensa kuten tavalli
sesti. Samassa silmänräpäyk
sessä, kun hän on “amenensa”
sanonut, seisoo erään rikkaan
kauppiaan palvelija jo ovella.
Toverinsa kanssa hän kantoi
suurta koria ja toi isännältään
sellaiset terveiset, että tämä
oli odottanut vieraita ja varus
tanut kaiken heitä varten,
mutta sitten tulikin sana, et
teivät vieraat voineet tulla.
Iloiten siitä, että saattoi lähet
tää ruoat tänne, hän toivotti,
että ne tulisivat maistumaan
hyvältä.
Vanha Henke ei sanonut mi
tään, tarttui vain rivakasti eri
ruokalajeihin, sillä sellaista
päivällistä ei hän ollut syönyt
pitkiin aikoihin.
“No, syö toki”, hän sanoi
vanhukselle, joka istui kuin
kivettynyt voimatta kajota
mihinkään. Mutta tämä, aivan
kauhistuneena pastorinsa täh
den, sanoo nyt:
“Kuinka on mahdollista, et
tette lankee polvillenne kiittä
mään Jumalaa niin suuresta
ihmeestä?”
“Ihmeestä”, vastasi Henke,
“en näe tässä mitään ihmettä,
sillä onhan aivan luonnollista,
että Isä pitää huolen lapsis
taan. Sen hän tekee joka päi
vä.”
(Sanansaattajan
suomennos.)
Nyt on juhla äitien
Lämpölaineet läiikehtivät,
nyt on aika keväinen.
Sunnuntaina toukokuussa
juhla ompi äitien.
Siniset ja valkovuokot
lehtojamme koristaa.
Nytpä varmaan joka äiti
lapseltansa kutkat saa.
Herkkyy jäykimmänkin mieli
aatellessa äitiään.
Suojannut hän lapsiansa
Ompi sydänlämmöllään.
Epäitsekkäästi äiti
uhraa aina voimiaan.
Vaikkapa ei tunnustusta
siitä saisi milloinkaan.
Ei hän kysy, pyydä palleaa,
hyvää uskoo, rakastaa^
vaikka joskus pettymyksen
kyynel silmään herahtaa.
Monet ovat äidin vaivat,
kukas palkita ne vois?
Pieni lapsen huomaavaisuus
suuren ilon hälle tois.
Neljännessä käskyssä
'on ihmeellinen lupaus:
Kunnioita vanhempias,
niin on sulia siunaus.
Auta, Luoja, joka lasta
tätä tarkoin muistamaan,
ettei heistä itsekkäänä
eksyis tiellään yksikään.
-J.S.
Be Lovely
BEAUTY SHOP
PERMANENTTEJA
Suomalainen palvelija
Sears Roebuckin yläk.
Aurora St. Puh. 1700
IRONWOOD
Suomalainen
ravintola
KAHVIA
aterioita
VOILEIPIÄ MNDMCfIö
Finnish-American
Cafe
Vastapäätä Auttajaa
IRONWOOD, MICH.
NYBERG-MILLER
Funeral Home >
Kysykää naapuriltanne
jota me olemme palvelleet
217 8. Manefleld
IRONNVOOD MICHIGAN
Puhelin 1219
Suomea puhuvaa palvelus
väkeä.
SIVU 3