Auttaja. [volume], February 02, 1950, Page SIVU 3, Image 3

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
NO. 5
RAHASTONHOITAJAN RAPORTTI KESAK. 1
p:stä 1949 TAMMIK. 14 p:väin 1950
Seurakunta Vuotuinen Vuosinel- Tilitetty
osuus JMnnes os. tähän asti
Amasa $ 112.00 $ 28.00
Beechwood 109.0027.25
Bessemer 135.0033.75
Calumet 351.0087.75 $ 6.00
Chatham 149.0037.25
Covington 360.0090.00 12.50
Detroit 300.0075.00 88.75
Ironwood 1600.00400.00 90,85
Marquette 660.00165.00
Mass 60.0015.00
Wakefield 240.0060.00 52.55
Brantwood 123,00 30.75
Hopeajoki 90.0022.75
Iron Belt 80.0020.00
Maple 150.0037.50 66.10
Marengo' 100.0025.00 2.00
North York 168.0042.00
Saxon 16.004.00
Superior 165.0041.25
Cedar Valley 60.0015.00
Lake 36.009.00
Ely 681.00170.25 205.27
Embarrass 33.008.25
Fairbanks 32.008.00
Finlayson 162.0040.50
Gilbert 95.0023.75
Holmes City 165.0041.25 2.00
Kaleva 75.0018.75 7.70
Lehtijärvi 195.0048.75 45.10
Menahga 165.0041.25 1.00
Minneapolis 138.0034.50 111.00
New York Mills 400.00100.00 200.00
Sandy 90.0022.50 30.00
Sebeka 300.0075.00 •
Snellman 159.0039.75
Susijärvi 36.009.00
Thomson 315.0078.75 26.00
Tower-Soudan 96.0024.00
Vaasa 50.0012.50
Vermilion 90.0022.50
Virginia 114.0028.50
Brocket 198.0049.50 20.00
Rock Lake 165.0041.25 30.15
Rolla 330.0082.50 40.00
Red Lodge 10.00
Ashtabula 720.00180.00 65.24
Cleveland 390.0097.50
Fairport-Rainesville 948.00237.00 437.21
Jersey City 162.0040.50 22.00
Springfield, HI. 20.00
Athens 54.0013.50
New York City 495.00123.75 168.00
Fitchburg 1200.00300.00 268.48
Gardner 84.0021.00 30.00
Maynard 78.0019.50 41.30
Quincy 66.0016.50 35.42
PigeonCove 21.005.25 * 4.50
Fitzwilliam 72.0018.00
Marlboro 84.0021.00
Troy 138.0034.00 28.00
Fort William 126.0031.50
Lappe 141.0035.25
Nipigon 45.0011.25
Nolalu 75.0018.75
Port Arthur 980.00245.00
Toronto 165.0041.25 30.00
Sekalaisia lahjoituksia 661.67
Kirkkokunnan tulot yhteensä $5300.74
Menot 8889.25
Vajaus $3588.51
Burns Chevrolet Cos.
Lowell ja Ayer Sts. Ironwood, Mich.
jiiilß j
MYYNTI -/KliUllillUJF —PALVELUS
BEAR MACHINE
Käylämm* alfa pyörien suoristamisessa )a asettamisessa.
Runkojen korjausta Ja uudelleen sisustusta.
Kaikkea korjaustyötä varten tuokaa autonne meille.
Radio Cab Cos.
*| V TAXI
Fuhelin 1 £
AUTOMME JOHDEKAAN RADIOLLA
Wrecker palvelusta Soittakaa yöllä tai päivällä
Northern Baking Cos. I
WIRTANEN BROTHERS, omistajat j
IRONWOOD Puhelin 744 MICHIGAN !
Tunnettu, luotettava leipomoliike •
Bestyet leivän valmistajat S
LEIVOKSIA, KUIVAALEIPAA JA KAIKKIA
LEIVOSTUOTTEITA ?
OLEMME LYÖNEET TEH
TÄVÄMME LAIMIN?
Tässä Auttajassa on julkais
tuna kirkkokuntamme tulot.
Keholtamme jokaista tarkas
tamaan näitä tuloja, jotta hän
ymmärtäisi mihinpäin ollaan
men os s a kirkkokuntamme
työssä.
Tulokset tähän asti eivät ole
ollenkaan sopusoinnussa kirk
kokuntamme päätöksen kans
sa, joka tehtiin viime kesänä
Elyssä, jolloin päätettiin aset
taa päämääräksi $15,000.00.
Kirkolliskokouksen päätös oli
kohtuullinen, sillä tämä sum
ma juuri peittää kirkkokun
tamme menot, jättäen vain
pienen määrän ylijäämää var
ten. Kokouksen päätös, kuten
kaikki edustajat ja papit ovat
varmaankin ilmoittaneet seu
rakunnilleen, myös oli, että
kirkkokunnan rahat lähete
tään sisälle joka kolmen kuun
perästä, jotta olisi aina tar
peeksi varoja maksaa juokse
vat menot.
Hyviä päätöksiä ovat aivan
välttämättömiä, jos tahdomme
kristillisenä kirkkona toimia
asiallisesti hyvässä järjestyk
sessä. Sillä ei 'kukaan ryhdy
toimeen ennenkuin hän tietää,
mitä työ tulee maksamaan, ei
kä kukaan ajattele jokapäiväi
sessä elämässä, että lihakaup
pias odottaa vuoden loppuun
asti, ennenkuin hänelle mak
setaan vuoden ostokset. Entäs
sitten kirkkokuntamme työ,
joka on verrattomasti tär
keämpi kuin maalliset toimeet
ja lihanostokset? Katsokaam
me taas kirkkokuntamme tu
loja ja kysykäämme, mitä on
tapahtunut sille täsmällisyy
delle, jonka kautta meidän
rakkautemme ja intomme Ju
malan valtakuntaa kohtaan tu
lisi käydä ilmi- Kysykäämme
myös, missä on vika, että näin
pienten tulojen tähden kirk
kokuntamme menot ovat yli
$3500.00 tuloja suuremmat.
Onko vika papeissa, jotka ei
vät ole tuoneet tätä asiaa julki
seurakunnissaan? Tahi onko
vika seurakunnissa, jotka ovat
pintapuolisesti toimineet osuu
tensa kokoamiseksi, ja ovat
unohtaneet, että Kristuksen
käsky julistaa evankeliumia
kaikille kansoille vaatii uhrau
tumista sanan tosi merkityk
sessä kirkon yhteistyön edis
tämiseksi ja Jumalan valta
kunnan levittämiseksi.
Vielä kysymme: Missä on vi
ka? Joku ehkä sanoo, että seu
rakuntamme on niin pieni, et
temme voi niin suurta meno
erän osuutta täyttää. Osuus on
jaettu niin, että keskimääräi
nen uhraus ripillekäypää jä
sentä kohti on vain $3.00, ja
jakelu on tehty sen mukaan,
kuinka monta »jäsentä on il
moitettu olevan kussakin seu
rakunnassa. Jos jäsenluettelo
on paisutettu toimettomien jä
senten nimien kautta, jotka ei
vät välitä Jumalan valtakun
nan asiasta, se on mahdoton
meidän tietää. Joka tapauk
sessa jakelu on tehty kirjojen
mukaan, ja sama taakka, jos
WIRTANEN ja
KOSKELA
PARTURILIIKE
218 S. Suffolk St.
[RONWOOD, MICH.
Ensiluokkainen työ!
TALONEMÄNNÄT. MAA
LARIT. MEKANIKOT
y.m.. Jotka tarvitsette
pumpuliriepuja
5 PAUNAN LAATIKKO
$1.50
Postitse $1.65
NATIONAL PUBLISHING
COMPANY
IRONWOOD, MICH.
AUTTAJA TORSTAINA HELMIKUUN 2 P. 1950
sitä voi taakaksi “sanoa on joka
seurakunnalla. Toinen ehkä
sanoo: Meidän seurakuntam
me on niin köyhä, paljon les
kiä ja eläkkeellä olevia, ettei
meillä ole tilaisuutta kiinnit
tää paljoakaan huomiota kirk
kokunnan tarpeisiin. Vastaam
me siihen, että jos meillä olisi
vain leskiä ja eläkkeellä ole
via, ehkäpä kirkkokunnan tu
lot olisivat paljon paremmat.
Köyhimmät se u r
ovat ne juuri, jotka ovat teh
neet suurimmat uhraukset
seurakunnan ja kirkkokunnan
työn eteen.* Yleensä, huomi
oonottamatta äskeenmainitut,
kirkkokuntamme väestö on
paremmissa varoissa kuin mil
loinkaan ennen. Heillä on pa
remmat kodit, työvälineet, au
tot, enempi ruokaa ja vaatetta
kuin milloinkaan ennen. Näis
sä ylenrunsaissa oloissa -kirk
kokuntamme tulot eivät ole
riittäneet menoihin! Vielä toi
nen sanoo, että seurakunnalla
on niin suuret menot, että
kaikki varat vaaditaan siihen,
eikä jää mitään kirkkokunnal
le. On mielenkiintoista tuoda
jokaisen huomioon, että ne
seurakunnat, joilla on suurim
mat kustannukset vuosittain
kotitarpeita varten, ovat ne,
jotka ovat olleet uskollisim
mat täyttämässä kirkkokun
nan osuudet. Eräs seurakunta,
joka paraikaa yrittää kaik
kensa panna pystyyn täydelli
sen ja ajanmukaisen Herran
huoneen, joka vaatii sellaisia
uhrauksia, jotka ajaisivat mo
net vähemmin innokkaat pois
aivan Jumalan valtakunnan il
mastoista, on sentin päälle
säännöllisesti suori 11 anut
osuutensa. Kyllähän tekosyi
tä löytyisi vaikka mistä nur
kasta, mutta muistakaamme,
että näitä tekosyitä emme esi
tä ihmisille, vaan Jumalalle.
Uskallammeko seisoa Jumalan
edessä näillä tekosyillä, jotka
omatuntomme todistavat ole
van läpinäkeviä verhoja, jotka
peittävät ontuvaa kristillisyyt
tämme -ja Kristuksen rakkau
den puutetta? Eivätkö nämä
tekosyyt ja laiminlyömiset
osoita sitä, että meiltä puuttuu
uskoa Jumalan Poikaan, ja et
tä meidän rakkautemme Jee
susta kohtaan on haihtunut,
vaikka säännöllisesti saamme
kuulla saarnastuolista ja lukea
Raamatusta, jopa suullamme
tunnustamme, että Jeesus mei
tä rakastaa ja on antanut kaik
kensa uhriksi, lunastaakseen
meidät synnistä, perkeleen
vallasta ja kuoleman tuomios
ta? Huudat varmaankin: Ei
niin. Kyllä minä uskon Vapah
tajaani ja rakastan Häntä! Jos
niin on aivan totta, missä on
iiskosi, ja mitenkä käy rakkau
tesi ilmi? Suun sanoillako
vain? Mihin Kristuksen rak
kaus vaatii sinut? Hyviin pää
töksiinkö vain?
Leikki ja teeskentely pois!
Aika on mennyt liian pitkälle,
että me kätten huitelemisella
yritämme täyttää Kristuksen
antamaa kallista etuoikeutta
levittää Hänen valtakuntaan
sa maan päällä. Maailma lä
hestyy loppuansa ja yö pian
tulee. Edessämme on lujat ot
telut pimeyden valtojen kans
sa, taistelu, jonka voimme suo
rittaa ainoastaan ristinlipun
totisella nostamisella kaikella
sillä, mitä me olemme ja mitä
meillä on. Oletko valmis kan
tamaan ristinlippua, vai onko
sielun vihollinen saanut sinut
uneeseen?
Kristuksen rakkaus vaatii
meitä! Se vaatii meitä tutki
maan sydämiämme, jotta me
SIIRTOLAISET
Suomessa hoitaa kaikkia
asioita allekirjoittanut
huolella
Kääntykää luottamuksella
puoleeni.
JUHO SALOKANNEL
Helsinki Hämeentie 36 B 36
näkisimme heikkoutemme ja
laiminlyömisemme syntinä, jo
ka tuo päällemme Jumalan vi
han, jos me tällaisina jatkam
me elämää ja toimintaa kris
tinlipun suojissa. Jeesuksen
rakkaus vaatii meidät totiseen
katumukseen ja murheeseen,
että näin välinpitämättömäs
ti olemme ottaneet vastaan
ja tunnustaneet Kristuksen
pelastavaa ja uudistavaa voi
maa sydämissämme maailman
edessä. Kristuksen rakkaus
vaatii meitä ristin luo, jossa
Hän tahtoo nytkin antaa syn
nit, pahat teot ja laiminlyömi
set katuvalle anteeksi. Kris
tuksen rakkaus vaatii, että me
täytämme lupauksemme ja
uhraamme Herralle kiitos-uh
rit runsaat, jotta Hänen valta
kuntansa ei kärsisi meidän
tähtemme, ja että me suori
tamme lupauksemme aika
naan. Jeesuksen rakkaus vaa
tikoon sinua ja minua asialli
seen ja järjestykselliseen toi
mintaan menoeräämmekin
suhteen!
—Stewardship Committee.
SUOMEN LEHDISTÄ POI
MITTUA
VASTAUS MUISTIOON
Sen jälkeen, kun hallituk
semme vastaus Neuvostoliiton
varaulkoministerin Gromykon
joulukuun 31 pnä 1949 esittä
mään muistioon jätettiin Mos
kovassa viime lauantaina, tk.
kovassa viime lauantaina, tam
mikuun 21 pnä, ja tämä vas
taus tuli saatetuksi julkisuu
teen, on se myöskin lehdistöm
me taholla tullut merkityksi.
Niinpä kokoomuksen pää
lehti Uuusi Suomi tarkasteli
sitä tk. 22 p. numerossaan
asialliselta kannalta. Lehti se
losti sisällön ja jatkoi:
“Suurin osa luovutettaviksi
vaadituista henkilöistä on si
ten jo vuosia sitten edellisten
hallitusten aikana, poistunut
maasta. He ovat tehneet sen jo
ennen kuin täällä on voinut ol
la tietoa velvollisuudesta pi
dättää, tutkia ja tarpeen mu
kaan luovuttaa heidät, sillä ei
voida epäillä edellistenkään
hallitusten hyvää tahtoa toi
mia sopimusten ja Neuvosto
liiton toivomusten mukaisesti.
Ne harvat luotettavaksi vaa
dituista, jotka on voitu täältä
löytää ja pidättää, on luonnol
lisesti tutkittava ja selvitettä
vä, missä määrin heihin voi
daan soveltaa rauhansopimuk
sen sotarikollismääritelmää.
Selvää on, että Suomi, siitä
riippumatta, mikä hallitus sil
lä kulloinkin on, tahtoo oman
tunnontarkasti täyttää rau
hansopimuksen myös tältä
kohdalta. Sillä on sitä vähem
män aihetta laiminlyödä sota
rikollisten luovuttamista kos
kevan määräyksen noudatta
mista, kun se on muuten pitä
nyt kunnia-asianaan rauhan
sopimuksen täsmällistä nou
dattamista. Toivottavasti nyt
annettu perusteellinen selvi
tys poistaa asian päiväjärjes
tyksestä.”
Samoin, ottaaksemme vielä
toisen esimerkin, talouspoliit
tinen Helsingissä ilmestyvä
Kauppalehti tammikuun 23 pn
numerossaan tarkasteli vas
tausta selostelevasti ja totesi
sen asialliset perustelut sekä
jatkoi:
“Tämän asian yhteydessä on
huomio kiintynyt ajankoh
taan, jona Neuvostoliiton va
raulkoministerin muistio jä
tettiin ja jolloin oli kulunut
runsaasti viisi vuotta välirau
hansopimuksen solmiamisesta
ja kolmatta vuotta varsinaisen
rauhansopimuksen »k i n voi
maantulosta. On niinikään
pantu merkille, että tähän asi
aan palaaminen tapahtui juu
ri ennen äskeisiä valitsijamies
vaaleja. Ulkomailla onkin viit
tailtu siihen, että sen vireille
tulo nykyisessä muodossaan
olisi yhteydessä nyt tapahtu
viin sisäpoliittisiin ratkaisui
hin. Vaikka myös meillä on
herättänyt ihmetystä, että
näin pitkän ajan perästä ve
detään esille kysymys, jonka
olisi luullut tulleen selvitetyk
si jo edellisten hallitusten toi
mikaudella, emme silti voi yh
tyä mainitunlaisiin käsityk
siin, sitäkin vähemmän 'kun
Suomen ja Neuvostoliiton vä
lillä ystävyydestä, yhteistoi
minnasta ja keskinäisestä
avunannosta keväällä 1948 sol
mitun sopimuksen kuudennen
artiklan mukaan kumpikin so
pimuspu oli on sitoutunut
“noudattamaan suvereenisuu
den ja riippumattomuuden
molemminpuolisen kunnioit
tamisen ja toisen valtion si
säisiin asioihin puuttumatto
muuden periaatteita”, .kuten
sanotun artiklan teksti kuuluu.
Näin ollen täytyy pitää luon
nollisena, että edellä kosketel
tu muistiojuttu ei pienemmäl
läkään tavalla liity sisäpoliit
tisiin ratkaisuihimme. Var
mimpana vakuutena tämän
käsityksemme oikeutuksesta
on, jos Neuvostoliitto puoles
taan—kuten uskomme—kat
soo asian tulleen täysin selvi
tetyksi Suomen hallituksen
seikkaperäisen vastauksen pe
rusteella.”
* * *
KOMMUNISTIEN VIIME
KESÄISEN LAKKOLIIK
KEEN JÄLKILASKUT.
Sosialidemokraattisen puo
lueemme Helsingissä ilmesty
vä päälehti Suomen Sosialide
mokraatti on tammik. 21 pn
numerossaan ottanut huomioi
dakseen kommunistiemme vii
mekesäisen lakko liikkeen
palkkatyöläisille ja työväen
ammatillisille eri muodoissa
aiheuttamia menetyksiä, viita
ten Suomen Ammattiyhdistys
ten Keskusliiton julkaisemaan
selvittelyyn “Mitä tapahtui ke
sällä 1949”, ja työtuomioistui
men käsittelyn yhteydessä
esiinkohoav aan aineistoon.
Lehti merkitsee, että jo tähän
mennessä on syytetyille am
mattiliitoille koitunut lähes 2
milj. markan arvosta jälkilas
kuja hyvityssakkojen muodos
sa ja voimassa olleet työehto
sopimukset on useimmissa ta
pauksissa julistettu mitättö
miksi. Sitä paitsi on työtuo
mioistuimessa vielä jopa par
haillaan esillä tai käsittelyä
odottamassa monia vastaavan
alaisia rikkomus juttuja, joissa
esitetyt korvausvaatimukset
nousevat moniin miljooniin
markkoihin.
Kun näihin menetyksiin li
sätään vielä kommunistien la
kollaan työläisille aiheuttamat
työpalkkamenetykset ja osalta
myös työpaikan menetykset
sekä ammatillisten järjestöjen
maksamat lakkoavustukset ja
muut niihin verrattavat lak
komenot, jotka esim. Suomen
Puutyöväen liiton osalta nou
sevat yli 4 miljoonan markan,
niin saadaan aavistus siitä, mi
tä lakkoseikkailu tuli jo rahal
lisesti työläisille maksamaan.
Näitä rahallisia tappioita
raskaammaksi on lehden mie
lestä kuitenkin katsottava se
arvovalta- ja saavutettujen
etujen menetys, joka kärsittiin
työehtosopimuslinja 11 a. Am
matillinen liike Suomessa sai
taistella itsenäisyytemme en
simmäiset vu o s ikymmenet
työehto sopimusperiaatteen
puolesta työnantajain melkein
yksimielisen vastarinnan mur
tamiseksi. Kun heidät vihdoin,
raskaiden sotavuosien eräänä
myönteisenä tuloksena saatiin
tunnustamaan ammattiyhdis
tysliike tasavertaiseksi neu
vottelu- ja sopimuskumppa
niksi, olisi luullut työläisten
viimeksi lähtevän tätä saavu
tettua etua vastaan, työehtoso
pimuksia rikkomaan. Viime
syksynä saatiin kuitenkin näh
dä kommunistien olevan tähän
valmiita ajaessaan omia poliit
tisia tavoitteitaan.
Lehti huomauttaa, että
enemmät menetykset välttyi
vät, kun ammattiyhdistysliike
ei kokonaisuudessaan lähtenyt
lakkoilun tielle, vaan nähden
sen tuhoisat seuraukset asettui
sitä vastaan. Lehti päättää:
“Sak‘n yhtenä raskaana teh
tävänä nyt kaiken tapahtu
neen jälkeen on mahdollisim
man nopeassa tempossa jär
jestää uudelleen työehtosopi
musturva myös niille työnteki
järyhmille, jotka kommunis
tien harhaan johtamina ovat
sen menettäneet. Toivottavas
ti se voidaan suuremmitta
vaurioitta tässä tapauksessa
hoitaa siten, että sopimus
kumppaneina luottonsa me
nettäneiden ja SAK:sta erotet
tujen liittojen jäsenet siirtyvät
vastuuntuntoisesti hoidettujen
SAK:n jäsenliittojen yhtey
teen ja nämä liitot ottavat hei
dän sopimus- ja työsuhteensa
hoidettavikseen.”
MAAILMAN YLIOPPILAS
AVUN AMERIKKALAINEN
OSASTO
Ylioppilaat Yhdysvaltojen
eri yliopistoissa ottavat osaa
ohjelmaan, jonka tarkoitukse
na on auttaa ylioppilastove
reita 20 sodan hävittämässä
maassa. He lahjoittavat rahaa,
ruokaa ja vaatteita, lääke- ja
opetustarvikkeita Maailman
Ylioppilasapusäätiön (World
Student Service Fund) väli
tyksellä. Säätiön päämaja on
New Yorkissa.
Säätiö muodostaa Maailman
Ylioppilasavun amerikkalai
sen osaston; se epävirallinen
kansainvälinen järjestö, joka
toimii yhtenäistävänä hallin
nollisena elimenä vastaavan
alaisille toiminnoille 34 eri
maassa. Avustusta annetaan
rotuun, kansallisuuteen, us
kontoon tai politiikkaan katso
matta.
Maihin, joitten ylioppilaita
on autettu, kuuluvat Itävalta,
Bulgaria, Burma, Kiina, Sak
sa, Kreikka, Unkari, Intia, In
donesia, Italia, Japani, Korea,
Malaya, Pakistan, Filippiinien
tasavalta, Puola, Rumania,
Taimaa (Siam), Viet Nam ja
Jugoslavia.
Ohjelma on suunniteltu kä
sittämään ja vastaamaan yli
oppilaiden tarpeita eri maissa.
Vaatteiden, ruuan ja kirjojen
lähettämisen lisäksi amerikka
lainen säätiö antaa apurahoja
lahjakkaille opiskelijoille, toi
mittaa streptomysiiniä keuh
kotautia poteville ylioppilaille
sekä avustaa ylioppilaskes
kuksia. Eräät näistä ylioppi
laskeskuksista ovat lepo- ja
toipumiskoteja ja eräät ovat
kantiinin ja kirjaston välimuo
toja. Sanatoriot, sairasapukes
kukset ja ylioppilaiden ter
veysklinikat saavat lääkkeitä
sekä sairaskalustoa.
Säätiön varoja käytetään
myöskin laboratoriokaluston
hankkimiseksi lääketieteen,
insinöörialan ja luonnontietei
den opiskelijoille. Muitten
muassa toimitetaan myöskin
rakennustarvikkeita sekä tai
detuotteita ja musiikkialan
tarvikkeita.
Pakolaisylioppilaille järjes
tetään erityi si ä sosiaalisia
kursseja heidän kasvatuksensa
täydentämiseksi ja heidän so
peuttamisekseen uuteen elä
mään. Säätiön välityksellä ja
sen valvonnan alaisena yliop
pilaita on sijoitettu Yhdysval
tojen eri collegeihin ja yliopis
toihin. Kaikkiaan 200 ylioppi
lasta Itä-Euroopasta on jatka
nut opiskeluaan sadassa ame
rikkalaisessa yliopistossa tä
män vuoden aikana. Säätiö an
taa rahaa ja muuta apua asian
omaisen yliopiston korvatessa
ylioppilaan opintokulut.
Maailman Ylioppilasapu pe
rustettiin vuonna 1937 Kauko
idän Ylioppilasavun nimellä.
Vuonna 1939 se laajennettiin
käsittämään myöskin Euroo
pan ylioppilaiden tarpeita. Si
tä tukevat Ylioppilaiden Yhty
nyt Kristilli ne n Neuvosto
(protestanttinen), Hillel-säätiö
(juutalaisten), Newman Club
Federation (katolinen), Yliop
pilaiden Kansallisliitto ja Yh
dysvaltojen ka n sainvälisen
ylioppilaspalvelun Yhdystoi
mintakomitea.
Common Council.
SIVU 3