Newspaper Page Text
SIVU 4 AUTTAJA Ilmestyy Joka torstai IRONWOODIBBA, MICH. roimitta ja J. E. NOPOLA Liikkeenhoitaja Puhelin: tolmlirfoon 80 toimittajan kotiin IHO-B TILAUSHINNAT; Yhdysvaltoihin Ja Canadaam «oko vuoden —— li.M Puolen vuoden —— Neljän kuukauden —————•!••• AUTTAJA Finnish weekly newepaper. Published e*om Thursday by The Finnish - American Bvangellcal Lutheraa National Church, at Ironwood, Michigan. 9UBBCRIPTION RATES: In the United States and Canada: Per year. 82.60; slz months, 81.60; four months. 11.00 Advertlalng rates on applicatlon. (Gntered as Second Class Mali Matter January 17. 1800, at the Post Office at Ironwood, Michigan, under the Act of Congress of Mnrch 3, 1879. Accepted for mallin* at speclal rata of oost.age provided for in Section 1108 Act of Octover 8, 1817. euthorlzed July 19, 1918. Pappien velvollisuus on kirjoittaa Auttajaan uskonnollisen kirjoituksen vuoronaan. Pitäkää huoli, että kirjoitus saapuu painoon aikanaan. Lampela, E. P kesäk. 18 p. Latvala, V kesäk. 25 p. Miettinen, T heinäk. 2 p. Nopola, J. E heinäk. 16 p. Penttinen, E heinäk. 23 p. Sippola, J. Wm heinäk. 30 p. Westerback, M. N elok. 6 p. Wiskari, M elok. 13 p. Kirjoitusten pitää olla täällä merkittynä päivä nä. Muuten ne eivät ehdi seuraavaan lehteen. Lehden lukijat odottavat kirjoituksia kirkkokun nan papeilta. KIRKKOVUODEN KOLMANNEN VUOSIK. TEKSTIT. 1 T Teemu 2 P Venla 3 L Orvokki Koi. 1:16-23; Matt. 28:18-20 “ 4 S P. Kolminaisuud. p. '5 M Sulevi 6 T Kustaa 7 K Roope 8 T Salomo 9 P Ensio, Ensi 10 L Seppo 1 Tim. 6:6-12; Matt. 16:24-27 11 S 1 sunn. Kolm. p. 12 M Esko 13 T Raili 14 K Uuras 15 T Vieno 16 P Salama KIRKOLLISKOKOUS ON KYNNYKSELLÄ Kirkkokunnan vuosikokouksen aika on taaskin ovella. Tämä onkin jo 52. Kansalliskirkon vuosiko kous, ja pidetään se tänä vuonna Sebekassa, Minn. Sinne ovat edustajat ja vieraat tervetulleita. Ensimmäinen kokous on pappien kokous ensi viikon perjantaina. On syytä uskoa, että jokseenkin jokainen kirkkokunnan pappi osallistuu tähän ko koukseen. Onhan mitä tärkeintä, että kirkkokun nan papit saapuvat edes yhdeksi päiväksi vuodesta omaan kokoukseensa neuvottelemaan asioista, jot ka läheisesti koskevat heidän työtään. Se on todettu asia, että yhteinen kokous antaa uutta uskoa ja roh keutta ja vahvistaa yhteenkuuluvaisuuden tunnet ta. Sentähden kehoitammekin pappeja järjestä mään asiansa siten, että voivat olla jo perjantai aamuna Sebekassa. Lauantaiksi on järjestetty Lutherliittojen, Naistenliittojen ja Miestenliittojen kokoukset. Näissä kokouksissa kirkkokunnan nuori väki, mie het ja naiset saavat yhdessä neuvotella asioista, jotka erikoisemmin kuuluvat heidän työsarallensa kirkkokunnassamme. Heidän toimintansa onkin tuottanut suuria siunauksia kirkkokuntamme työl le. Toivomme näihin kokouksiin osallistuvan suuret joukot kirkkokuntamme väkeä. Pyhäksi on järjestetty evankeliumijuhlat, jois sa saarnataan runsaasti evankeliumin sanaa ristiin naulitusta Kristuksesta. Nämä kirkolliskokouksen yhteydessä pidetyt evankeliumijuhlat ovat sellai sia, että niihin kirkkokunnan väki mielellään osal listuu, sillä niissä tuntee olevansa elämän veden lähteillä. Varmaankin ovat joka vuosi aivan sadat saaneet virvoitusta ja uskollensa vahvistusta näillä kirkolliskokouksen evankeliumijuhlilla. Tulkaa siis suurin joukoin 25. päivänä pidettäville suurille evankeliumi j uhlille. Pyhäiltana, kesäk. 25 p., on juhlallinen hetki Sebekan kirkossa, kun pyhään saamavirkaan vihi tään kandidaatti Jonathan Aho, tri ja mrs G. A. Ahon poika. Varmaankin vanhemmat siinä tilai suudessa kiittävät sydämestään seurakunnan Her raa, joka on kutsunut jo toisen heidän pojistaa Ju malan evankeliumin julistajaksi. Ja kolmas poika on vielä seminaarissa vilmistumassa samaan teh tävään. Tässä pyhäillan tilaisuudessa taaskin saamme aivan silmin nähtävällä tavalla katsella seminaarin suurta ja kallista työtä. Varmaankin kaikin toivomme, että papiksi vihittäviä olisi mon ta, mutta tänä vuonna ei kuitenkaan niin ole. On kuitenkin rohkaisevaa ajatella, että tulevina vuo sina saamme vihkiä monia nuoria miehiä evanke- 17 L Urho 2 Piet. 1:1-11; Luuk. 9:51-62 18 S 2 sunn. Kolm. p. 19 M Siiri 20 T Into 21 K Ahti 22 T Kielo 23 P Aatto, Aatu Äpt. 13:16-25; Mark. 6:14-29 24 L Johannes Kasi, p. Ef. 2:1-10; Matt. 9:9-13 25 S 3 sunn. Kolm. p. 26 M Rauno 27 T Elvi 28 K Leo 29 T Pietari, Paavali 30 P Päiviö, Päivikki Uumin julistajiksi, sillä seminaarissa on viime vuonna ollut 18 oppilasta, ja ensi syksynä ehkä on vieläkin enemmän. Sitten maanantaina ja tiistaina pidetään varsi nainen kirkolliskokous. Siellä taaskin saamme kuulla, miten olemme kirkkokuntamme taloutta hoitaneet. Varmaankin on meidän jokaisen mones sa kohdassa tunnustettava itsemme velttouden syn tiin syypäiksi, mutta saamme kuitenkin taaskin to deta, että Herra on ollut kanssamme ja vahvalla kä dellään tukenut työtänsä meidänkin keskuudes samme. Kirkolliskokous on juhla, johon halulla osal listumme. Siellä tunnemme itsemme Jumalan kan san jäseniksi, joilla on jo täällä maan päällä ian kaikkisen elämän lupaus, ja joille on annettu tai vaan valtakunnan avaimet. Rukoilemme kolmiyhteisen Jumalan siunausta kokouksellemme. a LOMA PAINOLIIKKEESSÄ Tänä vuonna olemme järjestäneet täällä pai nossa asiat siten, että kaikin menemme lomalle samalla viikolla ja siis panemme painon kiinni viikon ajaksi. Paino pannaan kiinni ensi viikon per janta-iltana, kesäk. 23 p., ja avataan taas heinäkuun 5. päivänä Fourth of July juhlan jälkeen. Pidämme tätä parhaimpana järjestelynä sentähden, että jos yksi ja kaksi on kerrallaan lomalla, niin töitten suo rittaminen on vaikeaa ja hidasta. Auttaja ilmestyy ensi viikolla, 22 p., täysiko koisena, mutta sitten kesäk. 29 päivän ja heinäkuun 6. päivän numerot ovat vain puolikokoisia. Lehti kuitenkin ilmestyy lomaviikollakin, sillä valmis tamme sen ennen loman alkamista ja postitamme sen määräpäivänään kesäkuun viimeiselläkin vii kolla. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla lehti myö hästyy päivän pari. Kuten lukijat käsittävätkin, täällä painossa on jokainen työmies sidottu paikalleen joka päivä vii kosta aina aamusta iltaan asti. Vain yhden viikon loma annetaan työläisille. Tällä kertaa saamme heille vähän paremman loman, kun liitämme hei näkuun kolmannenkin päivän tähän lomaan. Sen päivän tunnit olemmekin jo täyttäneet, sillä olim me työssä koko päivän hautainkukituspäivänä. Tämä 10 päivää kestävä tauko varmaankin an taa meille kaikille täällä painossa uutta virkeyttä. Uskomme siis, että tämä lomakin palvelee, yhteistä työtämme, kun saamme koota uusia voimia uutta työvuotta varten. Taloudellisesti on painoliike mitä parhaimmas sa kunnossa. Velkaa ei painolla ole ja varoja on enemmän kuin on ollut milloinkaan ennen. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaan meidän ansiotamme täällä painossa, niinkuin tulette kuulemaan tiliker tomuksesta vuosikokoukselle. PIKKU-AUTTAJA KIRKOLLISKOKOUSEEN Juuri par’aikaa täällä painossa mietimme, mitä olisi otettava mukaansa kirkolliskokoukseen hen kilötarpeitten lisäksi, nim. pikku-Auttajaan. Sinne tietysti varustamme kirjoja ja monia sopivia muis toesineitä, kuten on ollut kirkolliskokouksissa jo monta vuotta. Ja tietysti asetamme pikku-Auttajan sellaiseen paikkaan kirkolliskokouksessa, että sen jokainen huomaa. Pikku-Auttajassa siis tavataan j uhannuspäivänä! MITEN KRISTITTYÄ LOHDUTETAAN LAPSEN KUOLLESSA Lutherin hyvän ystävän ja työtoverin tohtori Justus Joonaksen perheessä oli pieni lapsi kuollut ja nyt Luther sen johdosta kirjoittaa seuraavan kir jeen, joka sopii muillekin murheellisille lohdutuk seksi. Siinä osoitetaan, miten kristitty tällaista ris tiä kantaa ja miten sellaista lohdutetaan. Suokoon Herramme Kristus sinulle, rakas ys täväni Joonas, armoa ja rauhaa Pyhässä Hengessä sitä rauhaa, joka on kaikkea ymmärrystä ylem pänä. Minä olen huono ja vähemmänsopiva lohdutta ja. Ja se johtuu siitä, että minullakaan ei ole run saasti kevätajatuksia eikä kukkarikkaita sydämen liikuntoja, vaikka mielelläni niitä omistaisin ja ne olisivat sinulle tarpeellisia. Minua usein myös ku luttaa tuuli ja kuumuus, niin että olen aivan kuin tämä meidän kuiva ja sadetta janoava seutumme. Mutta pidä sinä huolta siitä, että sinä olisit vahva Kristuksesa, jolla on oikeat teot ja taito ja jonka omaa on koko valtakunta, niin että keskellä meidän heikkouttamme olisi voimaa ja voittoa Jumalattomat ovat iloisia, varmoja ja syytä vät itsestään uhkauksia ja tavoittelevat verenvuo datusta. Meidän täytyy sensijaan kärsiä ja olla murheellisia. Tämä kaikki täytyy näin tapahtua, et tä meidänkin ruumiissamme Raamattu täytettäi siin. Jos ei niin kävisi, niin ei olisi meidän hyvä olla, mutta kun kohdallamme Raamattu täytetään, sil loin me elämme. Etkä sinä yksin kärsi, vaan sinulla on ympärilläsi muitakin, jotka samojen kärsimys ten painon alla miltei menehtymäisillään huokaa vat. Meitä pidetään teuraslampaina, Rm. 8:36. “Täs sä onlf.in pelkkää kärsimistä toinen murhe seuraa toista”. Tämä johtuu siitä, että hän, joka meitä vi haa ja vainoo, ei väsy eikä makaa. Mutta tämän ohella on sinulla monta ja ylen suurta lahjaa yhden koetuksen vastapainona, jos sinä vain sitä huomaat. Niistä yksi on tämä, josta Raamattu kiittäen sanoo, että se on hyvin suuri lah ja: “Eikä mikään ole kalliimpaa kuin kunniallinen vaimo”, Siirak. 26:19, ja “Kuka löysi kunnon vai mon, sen arvo on helmiä paljon kalliimpi” jne., Sa nani. 31:10. Ja onhan niin, ettet sinä tahdo rikkäan miehen tavalla elää pelkästään ilossa, Lk. 16:19, etkä varmaankaan tahdo myöskään olla sellainen, AUTTAJA TORSTAINA KESÄKUUN 15 P. 1950 joka ei ainoassakaan kohdassa olisi Kristuksen vel jien kaltainen, jotka monen ahdistuksen kautta vä kivallalla tempaavat itselleen Jumalan valtakun nan, Ap.t. 14:22, Mt. 11:12, (Lk. 16:16). Sentähden toivon, että sinä ymmärtäväisesti kantaisit tätä Isän kuritusta. Sillä on ilon aikoja, mutta myös murheen aikoja. Ilon aikoja otamme mielellämme vastaan, mutta murheen aikojakaan ei saa paeta. Herra Jeesus, joka on ottanut poikasi luokseen ja joka hänestä pitää parempaa huolta kuin itse voisit, lohduttakoon ja vahvistakoon si nua. Amen. Kohurgin linnasta toukokuun 19 p:nä 1530. Martti Luther. TUNNEMMEKO VIKAMME? Jatk. ed. n: roon. Korvavikoja. 1. Kuurous. On sellaisia, jotka ovat hengellises sä suhteessa umpikuuroja. Vaikka Jumala aivan huutaa heille ja varoittaa heitä onnettomuudesta, jota kohti he ovat kulkemassa, he eivät näytä sitä kuulevan, sillä he eivät tahdo kuulla. On myöskin sellaisia, jotka kuulevat “työläästi”, kuten Jesaja sanoo. Jeesuksen ajan juutalaiset olivat sellaisia. Matt. 13:15. Sama vika vaivaa nykyisenkin ajan ihmisiä. Vähän on tätä Samuelin mieltä: “Puhu, palvelijasi kuulee.” 2. Kovakorvaisuus. Pari esimerkkiä. Eräässä Jeesuksen vertauksessa isä sanoi pojalleen: “Poi kani, mene tänään tekemään työtä viinitarhaani.” Poika ensin vastasi: “En tahdo”. Kun Israel kerran joutui sotaan amalekilaisia vastaan, Saul sai Her ralta selvät määräykset siitä, miten hänen oli me neteltävä. Hän teki kuitenkin oman mielensä mu kaan ja sai siitä rangaistuksen. Miten me suhtau dumme Jumalan meille antamiin käskyihin? Kuu lemmeko niitä? Noudatammeko niitä? On aina viisainta tehdä Herran tahdon mukaan. 3. Korvasyyhy. Sellaistakin on. Paavali puhuu siitä 2. Tim. 4. luvussa. Hän sanoo siitä näin: “Sillä on tuleva aika, jolloin eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin”. Maailmassa on paljon epäraitista ja hurmahenkistä kristilli syyttä. Terve, raikas ja selvä Jumalan sanan oppi ei miellytä kaikkia. Jokaisen kristityn on syytä olla varuillaan, jottei hän lankeaisi totuudesta. Kun tällainen lankeamisen vaara on olemassa, seura kunnissa on koetettava torjua sitä. Siitä, miten se tapahtuu, Paavali antoi Timoteukselle seuraavan hyvän neuvon: “Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja aina opettaen.” Paa vali oikein vannotti Timoteusta tekemään näin. Emme voi liikaa korostaa opetustyön tärkeyttä kristillisessä seurakunnassa. Kun se tarkasti pitäy tyy Jumalan sanaan, se varmasti kantaa hedelmää, on kuin raikas tuuli puhaltaisi seurakunnassa, kun opitaan ymmärtämään, mitä Jumala sanoo sanas saan eri asioista. Tällainen tuuli ei kuoleta, vaan virkistää ja synnyttää elämää. Kun se jatkuvasti “suhisee” korvissa, se samalla myöskin varjelee korvasyyhystä. Kielen vikoja. 1. Kiroileva kieli. Sellainen on varsinkin monil la miehillä. Ihmisellä, joka kiroilee, on varmasti jumalaton sydän. Kristitty ei kerta kaikkiaan voi käyttää kirosanoja. Monet ovat niin taitavia kiroi lemaan, että heidän käyttämänsä voimasanat ovat aivan kuin pilkkuja ja pisteitä muiden sanojen lo massa. 2. Siunaileva kieli. Sellainen kieli liikkuu luke mattomien suussa. Se käyttää turhaan Herran ni meä. Monet kristitytkään eivät ole vapaat tästä viasta. Siitä voi päästä, kun ensin käsittää, että se on synti, ja kun sitten taistelee sitä vastaan. 3. Valhetteleva kieli. On ihmisiä, jotka pääste levät valheita aivan silmiään räpäyttämättä. Vie läpä he osaavat keksiä niitä niin taitavasti, että al kavat itsekin uskoa niitä tosiksi. Ehkä me emme ole sellaisia, mutta sittenkin on meidän kohdallamme tarkistamisen varaa. Miten on hätävalheiden laita elämässämme? 4. Makea kieli. Jos joku on sinulle sanoissaan kohtuuttoman ystävällinen, sinun on syytä varoa häntä, sillä hän voi olla takana aivan toista kuin edessä. 5. Pahaa puhuva kieli. Lukekaamme kahdeksas käsky. Lukekaamme myöskin, miten Luther selit tää sitä. Jos et miusta ulkoa, etsi käsiisä Vähä Kat kismus. Varmaankin tunnemme, että meillä jokai sella on syytä katumukseen ja parannukseen tä mänkin käskyn edessä. E. Penttinen. LUTHERIN LAUSELMA: “Me olemme kaikki taistelussa ja sodassa. Evankeliumi on sotalippumme, Kristus on sotapääl likkömme. Hänen alaisinaan on meidän hyvä sotia ja me saavutamme myös voiton hänen jumalallisen sanansa kautta.” "Nämä ovat kirjoi tetut, jotta uskoisit te, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja jotta teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimes sään." Joh. 20:31. KUTSU EVANKELISLUTERILAISEN KAN SALLISKIRKKOKUNNAN 52. VUOSI KOKOUKSEEN. Evankelis-luterilaisen Kansalliskirkkokunnan johtokunta täten kutsuu kirkkokunnan seurakun tien valitsemia edustajia ja kirkkokunnan pappeja kirkkokunnan 52. vuosikokoukseen, joka pidetään Sebekassa, Minn., kesäk. 26. ja 27. pp. 1950. Kokous alotetaan ensimmäisen kokouspäivän aamuna klo 9 Sebekan Grace Lutheran kirkossa. Kokouksen ohjelma on pääpiirteissään seuraa va: 1. Koska kirkolliskokouksen avajaisjumalanpal velus pidetään edellisenä päivänä, varsinainen kokouspäivä alotetaan lyhyellä aamuhartaus hetkellä. 2. Edustajien nimet luetaan, ja valitaan puheen vuorojen merkitsijä. 3. Valitaan tarpeelliset tilintarkastajat ja komi teat. 4. Luetaan tervehdykset kirkolliskokoukselle, esi tetään kirkolliskokouksen vieraat ja kuullaan heidän tervehdyksensä. 5. Kirkkokunnan esimies esittää vuosikertomuk sensa kirkkokunnan työstä kuluneen toiminta vuoden aikana. 6. Luetaan kirkkokunnan, tilit, kuullaan tilintar kastajien lausunto tileistä ja valitaan kirkko kunnan rahastonhoitaja yhdeksi vuodeksi. Ny kyinen on mr John Hautanen. 7. Valitaan kirkkokunnan ensimmäinen varaesi mies neljäksi vuodeksi. Nykyinen on past. E. A. Heino. 8. Kirkollis johtokunta esittää yleistä kirkkokun nan työtä koskevat päätöksensä kirkollisko kouksen vahvistettavaksi. Keskustellaan ja päätetään kirkollisjohtokunnan kokousten pöy täkirjoissa ilmenevistä asioista. 9. Kuullaan vuosikertomus seminaarin työstä, keskustellaan ja päätetään seminaaria koske vista kysymyksistä. 10. Kuullaan vuosikertomus Akatemiasta, keskus tellaan ja päätetään akatemiaa koskevista ky symyksistä. 11. Pappien eläkerahastonhoitaja tekee selkoa ke rääntyneistä varoista sekä eläkerahastoa kos kevista asioista. 12. Esitetään kirjapainoliikkeen vuosikertomus ja tilit. Päätetään painoliikettä koskevista asiois ta ja keskustellaan kirkkokunnan painotuot teista. 13. Kotilähetysjohtokunta selostaa koti lähetystyö tä ja valitaan kotilähety s johtokunnan jäsenet. Nykyiset ovat past. R. J. L. Aho, past. H. P. Esa la ja mrs John Aho. 14. Kuullaan selostus ulkolähetystyöstä ja pääte tään ulkolähetystä koskevista kysymyksistä. 15. Kuullaan rakennuskassan komitean raportti. Keskustellaan ja päätetään rakennuskassan ko mitean esittämistä ehdotuksista. 16. Keskustellaan ja päätetään kirkkokunnan juhlajulkaisuista ja valitaan niiden toimittajat. Valitaan vuosikirjan toimittaja. 17. Keskustellaan ja päätetään pyhäkoulutyöstä, ja päätetään Children’s Friend lehden julkaisemi sesta. 18. Kuullaan Stewardship komitean vuosikerto mus ja tulevan tilivuoden tulo- ja menoarvion esitykset. Keskustellaan raportin johdosta ja määrätään tulo- ja menoarvio uudelle tilivuo delle. Valitaan Stewardship komitea, jossa ny kyiset jäsenet ovat past. R. W. Heikkinen, past. E. P. Penttinen ja past. H. P. Esala. 19. Päätetään valtakirjoissa ja pappien kokouksis sa tehdyistä uusista esityksistä kirkollisko koukselle, samoin Kansallisveljeysliiton, Nais tenliiton ja Kansallis-Lutherliiton tekemistä esityksistä. 20. Päätetään seuraavan kirkolliskokouksen pai kasta. 21. Kokous lopetetaan. Jokainen Kansalliskirkkokuntaan kuuluva seurakunta on oikeutettu lähettämään kirkollisko koukseen yhden edustajan jokaista sataa kastettua jäsentä kohti. Seurakunnat, joissa ei ole sataa jä sentä, ovat kuitenkin oikeutetut lähettämään yh den edustajan. Jokainen seurakunta lähettäköön edustajainsa valtakirjat kirkkokunnan sihteerille kesäk. 20. päi vään mennessä osotteella: R. W. Heikkinen, Box 93, Sebeka, Minn. Samoin lähettäkööt valtakirjansa nekin seurakunnat, joilla ei ole valittua edustajaa. Kirkkokurlhan pappien kokous pidetään New York Millsissä, Minn., kesäk. 23 p. klo 9 ap. Muut kokoukset ovat Sebekassa seuraavasti: Lauantai na, 24 p., pidetään Kansallis-Lutherliiton vuosiko kous alkaen jumalanpalveluksella klo 9 ap.; Kan sallis-veljeysliton ja vuosikokoukset alkavat lauantaina klo 10:30 ap., ja jatkuvat ilta päivällä. Lauantaina on Kansallis-veijeysliiton ja -naistenliiton yhteinen kokous, jossa luetaan esi telmä kristillisestä taloudenhoidosta (past. J. Wm Sippola). Illalla klo 8 sama esitelmä luetaan eng lanninkielisen hartaushetken yhteydessä. Pyhänä, kesäk. 25 p., pidetään kirkolliskokouksen avajais jumalanpalvelukset, suomenkielellä klo 9:30 ap., ja englanninkielellä klo 10:45 ap. Evankeliumi juhla ja konsertti pidetään iltapäivällä, ja sunnun tai-iltana on pappiskanditaatin, Jonathan Ahon, vihkimys pyhään saamavirkaan. Iltahartaudet pi detään joka ilta alkaen perjantai-iltana sekä suo men- että englanninkielellä. G. A. Aho, esimies, R. W. Heikkinen, sihteeri. NO. 24