Newspaper Page Text
SIVU 6 Seurakunta kirjeitä Finlayson, Minn. Kolme vanhaa paikkakun talaista on saanut iäisyyskut sun. Mrs Hilma Lundgren, o.s. Nieminen, kuoli Moose Lake valtion sairaalassa pitkän sai rauden jälkeen. Hän oli tuossa sairaalassa 11 vuotta. Hänen mainen matkansa päättyi vk. 17 päivä, ilman mitään kovem pia tuskia. Ilta-myöhällä hän laski itsensä "levolle, josta ei enää aamun tullessa herännyt kään. Näin oli Herran tahto, sillä olihan tämä vainaja jo kärsinyt ylen paljon näitten 11 vuoden sairauden aikana. Hän oli syntynyt Suomessa, lokakuun 6 päivä 1877 ja oli kuollessaan vähän yli 73 vuo den ikäinen. Amerikkaan hän tuli v. 1896, asettuen ensin asu maan New Yorkin kaupun kiin, jossa myöskin avioitui Victor Lundgrenin kanssa vuonna 1900. New Yorkista he muuttivat tänne Finlaysoniin v. 1906, asuen täällä yhtämit taisesti, kunnes hänen tervey tensä riutui noin 11 vuotta sit ten, jolloin hänet siirrettiin Moose Lake valtion sairaalaan. Viimeinen palvelus tälle ra kastetulle puolisolle, äidille ja kristisisarelle toimitettiin vk. 20 päivä Kansallisseurakun nan kirkosta suuren saattojou kon läsnä ollessa. Pastori E. Erickson, Minneapolista, huo lehti papillisista toimista erit täin arvokkaalla tavalla. Toi mitus oli sekä suomen- että englanninkielellä. Maiset jät teet kätkettiin Finlaysonin suomalai se e n luterilaiseen hautausmaa hän odottamaan ylösnousemuksen suurta päi vää. Häntä nyt kaipauksella muistelee aviopuoliso Victor Lundgren; yhdeksän lasta per heineen; kolmetoista lasten lasta; ja kuusi lasten lasten lasta; sekä kaksi veljeä, Kan sallisseurakunnan jäsenistö, ja voimme sanoa, yleensä kaikki Finlaysonin asukkaat. Viimei seen leposijaansa tämän vai najan kantoivat hänen kuusi vävyänsä. Saakoon hän levätä rauhassa pitkän ja kohtalok kaan päivätyön päätyttyä. Arthur Anderson, 63 vuoden ikäinen, ja asunut paikkakun nalla kaiken elinaikansa, kuoli vk. 23 päivänä veljensä Phil lip Andersonin luona Minnea polissa. Mr Andersonin ter veys murtui noin vuosi sitten, ja hänkin vietiin Moose Lake valtion sairaalaan, josta hänen veljensä hänet myöhemmin muutti University sairaalaan Minneapoliin. Mutta ei hän sielläkään apua saanut heiken tyneelle terveydelleen. Hänen maiset jätteensä kätkettiin Sandstone kalmistoon vk. 26 päivänä, pastori Floyd Brause SUOMENKIELISIÄ TERVEHDYSKORTTEJA Eri tilaisuuksia varten Valikoimassa seuraavia värillisiä kortteja Sydämelliset kiitokset Onnittelut syntymäpäivänä Hauskaa syntymäpäivää äidille Isälle syntymäpäivänään Onnea yhteiselämälle Hääpäivän onnittelut Pikaista parantumista toivotetaan Suruanne ajatellessa Murheen päivänä Osanotto suruun Tervehdys hopeahäitään juhliville Onnea kodille Isälle syntymäpäivänä tai muissakin tapauksissa Dollarin tusina koteloineen NATIONAL PUBLISHING CO. Drawer 432 toimittaen papilliset tehtävät. Mr Anderson oli yksinäinen. Jälkeensä hän jätti kaipauk sella muistelemaan kolme si sarta ja kolme veljeä. Kantaji na tässä tilaisuudessa toimii hänen monivuotiset ystävänsä Sylvester Petry, Herman Au tio, Richard Foley, Tom Ef raim, Henry Froehriech ja Dale Ryan. Saakoon hänkin levätä rauhassa siihen päivään asti kun hänet kerran heräte tään toisten kanssa. Mrs Jack Koskella, josta kir joittajalta puuttuu lähemmät elämäkerralliset tiedot, oli vä hän kaameampi loppu kuin edellisillä, sillä hänen pois muuttonsa tapahtui oman kä den kautta. Vielä samana il tana oli hän ollut naapuris saan ilta-kyläilyllä, yhtä iloi sena, kuten ainakin. Mutta aamulla hänen poikansa, jonka luona hän asui, löyti hänet vil jahuoneesta päivänsä päättä neenä. Viimeinen palvelus täl le vainajalle toimitettiin Py hän Johanneksen kirkosta vk. 21 päivä, Karl G. Wilkman toi mien papin tehtävissä. Maiset jätteet kätkettiin Finlaysonin luterilaiseen hautausmaahan. Häntä kaipauksella muistelee useita lapsia perheineen sekä myöskin lasten lapsia, Pyhän Johanneksen seurakunnan jä senistö ja yleensä koko paik kakunnan kristikansa. Mie hensä on kuollut aikaisemmin. Hieno vihkiäisten jälkeinen lahjasade pidettiin tk. 25 päi vä mr ja mrs Norman Koskel le, mrs Urho Tapanila ja mrs Ed Korpi toimien ohjaajina. Mr Norman Koski, mr ja mrs Bernard Kosken poika, ja neiti June Hautala, mr ja mrs Ed Hautalan tytär, molemmat Finlaysonin kasvatteja, vih kiytyivät äskeisin, käydessään vierailulla sulhasen isovan hempien luona, Rice Lakellä, Wisconsinissa. Nuori pari sai paljon arvokkaita esineitä uut ta kotiansa varten, jota he juu ri perustavat Minneapoliin, jossa sulhasella on toimi. Vä keä tässä tilaisuudessa oli ylen paljon. Paitsi oman paikka kunnan väestöä, oli vieraita saapunut ulompaakin paljon. Toivotamme paljon onnea täl le herttaiselle parille. J. S. Herald. Marengo, Wis. Ompeluseuran kokous pide tään sunnuntaina, maaliskuun 11 p., kello 1:30 iltapäivällä, mr ja mrs Bruno Paavolan ko-1 dissa. Mrs Paavola toivoo pal jon vieraita. Martha. Marquette Mich. Kauniit kirkkohäät oli Sion kirkossa helmikuun 24 päivä, jolloin vihittiin pyhään avio liittoon miss Aili Kangas, mr ja mrs Victor E. Kankaan ty tär, 350 West Park St., mr Ha rold Barkellin kanssa. Sulha nen on mr ja mrs Walter Bar kellin poika, Lake Lindenistä. Pastori Armas L. Mäki toimitti vihkimisen. Sukulaisia ja ys täviä oli kokoontunut kirkko täyteen läsnäolollaan kunni oittamaan hää-tilaisuutta. Toi j votaan onnea ja Jumalan siu -1 nausta vihityille. Rautatie-onnettomuus sattui Lake Superior ja Ishpemingin rautatiellä maaliskuun 2 päi vä lähellä Harveya, jossa 17 rautamullalla lastattua vau nua suistui pois radalta. Vau nut olivat matkalla Idän rau tasulimoille. Tavallinen viiden miehen työvoima oli junassa onnettomuuden sattuessa. Ke tään heistä ei loukkaantunut. Onnettomuuden syytä ei vielä tunneta. Iloisen yllätyksen kohteeksi joutui mr ja mrs John Kallio, North Marquettessa. Ystävä joukko oli järjestänyt 25 vuo den hääpäivä juhlat heidän asunnolleen. Vieraat laittoivat kahvipöydän, jonka antimista kaikin nautittiin myöhäiselle tunneille. Lopuksi toivotettiin hopeahääparille jatkuvaa on nea. Sairaslistalla on Viilus Kal lio St. Lukes sairaalassa huo non terveyden takia. Victor Ojanen sairastaa kotonaan in fluensaa ja on paranemaan päin. Toivotaan sairaille hy vinvointia, parannusta ja ter veyttä. F. N. Marengo, Wis. Ompeluseuran kokous pide tään sunnuntaina, maalisk. 11 p., kello 1:30 iltapäivällä, mr ja mrs Bruno Paavolan kodis sa. Mrs Paavola toivoo paljon vieraita. Ompeluseuran kokouksia on ollut seuraavasti: jouluk., mr ja mrs Matti Nortusen, vanh., kodissa .Hyvin pieni oli osan otto. Laulettiin monet laulut ja mrs Rivers luki. Pöytätulot olivat $8.05. Tammikuussa oli seuran vuosikokous mr ja mrs Oscar Hintsan kodissa. Kyl mästä ilmasta huolimatta oli runsaasti väkeä koolla. Vierai na oli mr ja mrs Nestor Nykä nen, Maplesta. Saatiin kuulla saarna ja monet laulut taaskin kaikui. Oltiin sitä mieltä, että ompeluseura toimii edelleen kin, niinkuin on toiminnut vii meiset 19 vuotta. Pitkä on ol lut taival, vaan toivon, että eteenpäin saa mme jatkaa pientä työtämme Herran vii nitarhassa. Kirjuri luki tilit, jotka osoittivat, että tuloja on ollut $444.93, menoja $200.00, ja kassan jäännös $244.93. Vir kailijoiksi valittiin puheenjoh taja, mrs Walter Philaja; va ralle, mrs Jacob Rintamäki, kirjuri, Martha Heino ja ra hastonhoitaja, mrs Oscar Hint sa. Kahvipöydässä oli tuloja $ll.BO. Jeesus, salli nimes sun Olla tunnussananamme Kautta vuoden aljetun Olkoon nimes lippunamme, Wc ( I I Nyberg -lfli&er funeral home IRONVVOOD • MICH. AUTTAJA TORSTAINA MAALISKUUN 8 P. 1951 Uskovilla kaikilla, Herran liittolaisilla. Jeesus anna nimehes Meidän tehdä kaikki työm me, Jeesus, siunauksehes Kätke päivämme ja yömme. Kirkasta sun sanasi Meille tiemme oppaaksi. Nimelles nyt kiitoksen Tuomme vaivain maail massa Jälkeen aikain vaiheitten Kerran taivaan kunniassa. Jeesus, Jeesus, nimesi Ylistetty iäti. Viime kerralla oltiin koossa vk. 25 p. mrs Sanna Harjun ko dissa. Paljon olikin mrs Harju saanut vieraita. North Yorkis ta oli mrs H. Hakala ja Mon trealista, mrs F. Stenman sekä mr ja mrs John Stenman. Taaskin saatiin viettää rohkai seva hetki yhdessä. Ne monen monet yhteislaulut oli kuin saarna ristiinnaulitusta Va pahtajastamme, jonka veri vuosi kerran meidän syntis kurjien tähden. Herran armos ta näinkin kurja on taivaskel poinen. Pöytätulot olivat $16.- 15. Lutherliiton toiminnasta pi täisi myöskin vähän pakista. Jouluk. oltiin koolla Oscar Hintsan kodissa. Tarjoilusta huolehti mrs Gene Taylor. Pastori Marten oli viimeistä kertaa mukana, vaikka emme sitä silloin tienneet. Aluksi laulettiin kaikki tunnetut jou luvirret, pastorin soittaessa pianoa. Sen jälkeen seurasi eh toollisliturgian harjoitus. Vie lä oli tutkistelu, aiheena ollen toinen käsky. Uudelta vuodelta tuli seura kunnan toiminta kaikki past. Nopolan haltuun. Tammikuun Lutherliiton kokous oli Walter Philajan kodissa. Väkeä oli runsaasti. Osa rippikoululuo kasta oli myös mukana. Tut kistelun aiheena oli ensimmäi nen käsky, jota johti pastori Nopola. Viime kuussa olimme Bruno Paavolassa. Osanotto oli hyvä. Tutkistelu oli Lut heran Voice-lehdestä, armon välikappaleet, jota johti past. Nopola. Jos ymmärtäisimme, kuinka siunausrikkaita ovat nämä hetket, joita vietetään sanaa tutkistellen. Niissä sielu kasvaa, voimaa saa. Mrs Ida Salonen, Montrea lista on viettänyt talvea täällä tyttärensä perheessä, mr ja mrs Oscar Hintsan luona. Mrs Milja Hintsa vieraili lastensa luona Waukeganissa, 111., jou lunpyhien aikana. Mrs Aug. Pihlaja ja miss Jean Dahl ström kävivät tammik. puoli välissä Conneaut, Ohiossa, jos sa ottivat osaa mrs Pihlajan isäpuolen, mr Isaac Kriikun hautajaisiin. Mrs Riika Nortunen kävi vaikean leikkauksen läpi Ma disonin sairaalassa joulukuul la. Hän koteentui sieltä uuden vuoden alussa. On jo voimis tunut niin paljon, että jaksoi olla mukana viimeisessä om peluseuran kokouksessa. Toi vomme kristisisaren, joka aina otti innolla osaa seurakunta työhön, parantuvan vielä enti selleen. Mr ja mrs Oscar Kentala ja Jeannette, Chicagosta, 111., vie railivat Fred Paavolassa hil jattain. Isäni sairasti kylmyyttä muutaman päivän vuoteen omana, vaan on jo parantunut pian entiselleen. Martha. Chatham, Mich. Seurakunta mme jäsenissä on talven aikana ollut sairaut ta. Mrs Oscar Saari on lääkä rin hoidon alaisena. Mrs John Pock on sairastellut. Mrs John Kalliolta on leikattu pois toinen silmä, jonka louk kasi aikoja sitten ja nyt alkoi , uudestaan vaivata, eikä ollut enää muuta parannuskeinoa paitsi leikata silmä pois. Lapsissa on ollut kulkutaute ja, niin että koulutkin suljet tiin viikon ajaksi. Sotapalvelukseen on kutsut tu seurakuntamme nuori mies I Eugene Norberg, mr ja mrs | Wäinö Norbergin poika. Kuolinkutsu tuli mrs Ame lia Luomalle helmikuun 4 päi vänä. Hän syntyi Suomessa syysk. 15 p. 1887. Hautaus toi -1 mitettiin Chathamin kirkosta helmikuun 8 p. Past. A. L. Mä ki piti hautaussaarnan ja siu | nasi haudan. Lähinnä kaipaa ! maan jäi tytär, mrs Toivo Kal lio, Chathamissa; veli, Leo nard Hill, Chathamissa ja yksi sisko Suomessa. A. H. SUURI KESKUSTELU Amerikka on viihne aikoina joutunut käymään suurimpia neuvotteluja, mitä vapaitten kansojen historia tuntee. Neu vosto-Venäjän uhkan alaisena, joukkojen taistellessa kauka na Koreassa, maa suorittaa nyt katsauksen menneisyyteensä ja samalla tekee päätöksiä tu levaisuuden varalta. Euroopan kansat ovat kuul leet kaikuja näistä neuvotte luista ja kiistoista. Usein ih misille tiedotetaan vain eräitä tosiasioita, jotka sitten viha mielinen pr o p aganda voi muuntaa entisestään. Ollen hämmennyksissä ristiriitais ten näkökantojen vuoksi eu roopalaiset kysyvät ottaako Yhdysvallat tosissaan vaka vasti johtaja-asemansa. Aikoo ko se suorittaa tehtävänsä lop puun huolimatta suurista es teistä ja vaikeuksista? Amerikkalaiset, joilla on su kulaisia tai ystäviä ulkomail la, tekisivät hyvin, jos selos taisivat kirjeissään mitä tosi aankin on tapahtumassa. Sa nottakoon heille, että Amerik ka puhuu avoimesti kuten oi kean demokratian tuleekin; että se ajattelee ääneen kan sallisen elämän tärkeimmistä kysymyksistä. Sanottakoon heille, että Amerikka tietää sydämessään, että sen kohtalo on sidottu va paitten Euroopan maitten koh taloon, ja että se tulee niitten kanssa pysäyttämään neuvos toimperialismin tulvan. * * * “Täällä”, kirjeessä voitaisiin mainita, “me kuulemme eri puolilta käydyistä keskuste luista, mitä maan tulisi tehdä ulkomaita koskevissa kysy myksissä. Joka ilta me kuu lemme radiossa puheita, ja sa nomalehdet ovat täynnä mitä erilaisimpia mielipiteitä. HALUTAAN Kovanpuun Laatikko pulttia (Box Bolts) 6 tuuman ja suurempia 8 jalkaa 4 tuumaa pitkiä a M. & M. BOX CO. Marinette, Wis. “Herbert Hoover, entinen presidenttimme, sanoi ensim mäisen sanansa päivän kes kustelussa. Hän sanoi, että Yh dysvaltojen ei tulisi pystyttää suuria armeijoita, vaan että sen tulisi taistella etupäässä maassa ja ilmassa. Monista ih misistä tämän tuntui järkeväl tä puheelta, varsinkin Korean vastoinkäym ist e n jälkeen. Senjälkeen kuitenkin monen laisia vastauksia on annettu Hooverille. Republikaanit se- 1 kä demokraatit ovat samalla tavalla tahtoneet osoittaa, että liittolaisemme Eur o o passa ovat meidän voimamme pe ruslähteitä.” “Luulen, että me kaikki olemme olleet pettyneitä sen johdosta, että Länsi-Eurooppa ei ole aseistautunut nopeam min, mutta useimmat meistä ovat vakuuttuneita siitä, että paras tapa vastustaa neuvosto imperialismia on yhteisrinta massa pysyminen. Me teemme osuutemme ja te teette oman ne. Kun jokainen on lausunut oman mielipiteensä, minä luu len, että tämä maa tulee toi mimaan sillä tavalla, että te saatte turvallisuuden ja sa malla voiman tunteen . . .” Kaikki edellä sanottu on vain eräs esimerkki siitä, mil lä tavalla amerikkalaiset voi sivat kirjoittaa ystävilleen Länsi-Europaan. Ehkäpä joku ei halua käyttää samoja sa nontatapoja, mutta jotkut täs sä tehdyt ehdotukset voivat olla arvokkaita. Huomauttakaa esimerkiksi, miten voimakkaasti koroste taan maan yksimielisyyttä. Olisi vaarallista antaa sellai nen vaikutelma, että Amerik ka olisi jakaantunut ja risti riidassa itsensä kanssa. Juuri tätähän neuvostopropaganda tahtoo uskotella ihmisille Eu roopassa. Huomauttakaa myöskin, et tei ole epäilystäkään siitä, et teikö Amerikka tulisi autta maan ystäviään ja liittolaisi aan. Neuvostopropaganda tois taa alinomaan: “Yhdysvallat tulevat tuhoamaan teidät. Ne f Täten surulla ja kaipauksella ilmoitamme, että kaik kitietävä elämän Herra näki hyväksi kutsua täältä mur heen laaksosta luoksensa taivaan iloon rakkaan puoli soni ja lastemme äidin, OLGA ELISABET MÄKI (o.s. Salo) Hän oli syntynyt Kaustisella, Suomessa, ja tuli Amerik kaan vanhempiensa mukana yhdentoista-vuotiaana. Hän oli allemerkinneen kanssa avioliitossa 44 vuotta. Saatu aan halvauksen St. Francis sairaalassa Detroitissa, jossa ehti olla 12 vuorokautta, nukkui hän kuolon uneen uu denvuoden päivän iltana 1951, 67 vuoden vanhana. Lähin nä suremaan jäivät puoliso, kolme poikaa ja kaksi tytärtä perheineen, kaksi veljeä ja yksi sisar sekä muita läheisiä sukulaisia ja tuttavia. Ruumis saatettiin Salem seurakun nan kirkosta, johon vainaja kuului jäsenenä, Evergreen hautausmaahan. Past. F. Pies toimitti papilliset tehtävät. Sä lähdit kotiin taivaaseen Jeesuksen rakkaan luo. Ei enää murheet maailman Nyt tuskaa sulle tuo. Sait päättää matkas maallisen, Pääs lepoon kallistaa. Tääl autuudestas riemuitsit, Nyt saat sen omistaa. Vain siitä yksin iloitsit, Ett anteeks synnit on; Ne kastehessa haudattiin Kristuksen kuolohon. Näit ristillä vain autuutes, Sä siihen luotit ain. Kun synti syytti, peljätti, Näit veren armon vain. Kun Golgatalla uhrattiin Tuo Poika Jumalan, On siinä yksin pelastus Myös koko maailman. Nyt levon, rauhan suloisen Saa ruumiis haudassaan, Vaan sielus eessä istuimen Ylistää Karitsaa. Simon Mäki, puoliso, ja lapset. Pyydämme lausua sydämelliset kiitokset past. Pies ille sisältörikkaasta, lohduttavasta puheesta, sekä hau taan toimittaja Andersonille erittäin tunnollisesti teh dystä palveluksesta, mr A. Luomalle kauniista laulusta sekä mrs Luomalle soitosta, seurakuntamme naisille tar joilusta, kantajille ja kaikille kukkien ja seppeleitten an tajille sekä kaikille, jotka tavalla tai toisella ottivat osaa suruumme. Jumala rakkautenne palkitsee. Samat. i tulevat hylkäämään teidät hä dän hetkellä.” Amerikan kir jeiden tulee antaa täysi vas taus tällaisten väitteiden joh dosta. Myöskin voitaisiin huo mauttaa suoraan ja ystävälli sesti siitä pettymyksestä, joka johtuu Euroopan hitaudesta aseistautumis e e n. Europalai silla voi olla ymmärrettäviä perusteita siihen, miksi ne ei vät pidä jälleen aseistautumi sen ajatuksesta. Mutta Ame rikan kirjeet voivat vaikuttaa heihin rohkaisevasti ja samal la kannustavasti. Common Council. Marquetten Sion seurakuntapiiri Aamujumalanpalvelus ensi pyhänä klo 9; pyhäkoulua klo 10 ja englanninkielinen aamu jumalanpalvelus klo 11. Kuoromme pääsiäiskonsert ti palmusunnuntai-iltana klo 8. Torstai-iltana, 8 p., suomen kielinen hartaus kirkon alasa lissa klo 7:30. Torstai-iltana, 15 p., englan ninkielinen hartaus kirkossa klo 7:30. CHATHAM: Jumalanpalvelukset ensi pyhänä klo 1:30. BEECHWOOD: Iltahartaus 16 p. klo 7:30. Lutherliiton kokous 17 p. klo 8 illalla. Aamujumalanpalvelus 18 p. klo 10 suomenkielellä. Iltajumalanpalvelus 18 p. englanninkielellä klo 7:30. AMASA: Hartaushetki 18 p. klo 2. A. L. Mäki, pastori. o SUOMEN KONSULI SEATTLESSA Suomen kun niakonsuliksi Seattleen, Wash., toimipiirinä Washingtonin valtio, on nimi tetty mr Karl P. Heideman. Konsulinvirasto avataan maa liskuun 1 päivänä 1951 ja sen osoite on: Consulate of Fin land, 816-819 Central Building, Seattle 4, Wash. NO. 10