Auttaja. [volume], May 10, 1951, Page SIVU 2, Image 2

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 2
ERAMAAN PAPIN TYTÄR
Kirj. Runa
' Suomentanut Toini Kalima
“Sinun täytyy ottaa hoita
jatar yöksi, sinä et saa rasit
taa itseäsi liikaa”, määräsi
Barbro.
“Hän ujostelee niin vierai
ta ,minä en tahdo kiusata
häntä sillä nyt kun hän on
sairas”, väitti Svante.
“Sitten jään minä tänne ja
hoidan häntä öisin, niin kau
an kuin vaaraa on.”
Svanten kiitollisuus oli
suorastaan liikuttava.
“Sinä olet pyhimys, niin
vähän enkelimäisiä kuin ot
teesi ovatkin! Helmi sinä olet
naisten joukossa, suuremman
arvoinen kuin kym m e nen
muuta.”
“Älä joutavoi!” sanoi Bar
bro tyytymättömänä.
“Olet totisesti”, lisäsi Svan
te tarmokkaasti. “Tiedän että
inhoat ylistelyitä, mutta min
kä sille mahtaa, ettei sinua
voi olla kiittämättä, vaikka
et koskaan kiitosta kysy.”
“Ole vaiti!” ärähti Barbro.
Levottomuudestaan huoli
matta ei Svante voinut olla
nauramatta hänen lystikkääl
le suuttumukselleen.
“Minun ei pitäisi ottaa vas
taan sinun uhrautuvaisuutta
si”, sanoi hän sitten epäröi
den. “Sinullahan on työsi
päivisin, ja se on vielä rasit
tavampaa kuin minun. Joten
ka sinun ainakin pitäisi saa
da nukkua öisin.”
“Minä vakuutan sinulle, et
tä se ei ole mikään uhraus”,
selitti Barbro.
Ja hän puhui totta. Jos hän
makasi kotona mukavassa
vuoteessaan ulkonaisesti häi
ritsemättä, häiritsivät kidut
tavat ajatukset häntä sitä aut
tamattomammin. Silloin ei
hän saattanut nukkua. Mutta
jos hän makasi jonkun sai
raan luona, olivat hänen aja
tuksensa niin kiintyneet poti
laaseen että hänen mielensä
sai rauhaa ja hän saattoi ui
nahtaa niinä hetkinä, kuin
potilaan tila sen salli. Hän
nukkui hyvin herkeästi sel
laisina öinä ja heräsi pienim
mästäkin rasahduksesta, jos
kus aivan ilman ulkonaista
aihetta ikäänkuin sisäisestä
vaistosta; tietoisuus että hä
nellä oli sairas hoidettava
naan seurasi häntä unessakin
ja valvoi lakkaamatta herät
tääkseen hänet juuri sillä
kuin tarvittiin.
Ne yöt, jotka hän nyt yli
viikon ajan tuli viettämään
yksin Torbjörnin kanssa, le
puuttivat ja virkistivät hänen
sieluansa. Ne hetket, jolloin
poika oli levollinen, nukkui
hän mieli vapaana siitä kava
lasta levottomuudesta, joka
sitä muutoin kidutti. Hänen
ajatuksensa olivat niin kes
kittyneet pieneen nelivuoti
aan potilaansa tilaan, että
niissä ei ollut sijaa Lesterin
huikentelulle, joka muutoin
poltti niitä kuin tuskallinen
tauti. Kun poika oli valveilla
ja tarvitsi häntä, oli hänen
nälkäiselle sydämelleen siinä
riittävästi ravintoa. Tuntui
niin sanomattoman suloiselta
esim. saada pestä koko hänen
kuumeinen ruumiinsa ja si
ten tuottaa hänelle viivoitusta
ja lepoa, puhella hänelle hy
väilevällä äänellä ja saada
vastaukseksi herttaista tyy
tyväistä murinaa ja väsy
neen, mutta kiitollisen sylei
lyn. Hän ei kaivannut mitään
niinä öinä.
Välistä tuli Svante sisään
yönuttu yllään ja tohvelit ja
lassaan. Hän kysyi ensin oven
ulkopuolelta matalalla äänel
lä saiko hän tulla. Barbro
nakkasi kiiruusti ylleen yö
nutun ja avasi oven.
“Vai niin, sinä tahdot näh
dä, olenko minä nukkunut?”
sanoi hän kuiskaten ollen
loukkaantuvinaan.
“Niin kai!” vastasi hän hy
myillen.
“Sinunhan piti nukkua.
Näinkö sinä sen teet?” nuh
teli Barbro ja katsoi kun hän
kumartui poikansa vuoteen
ylle.
Svante ei ollut millään
kään, vaan hymyili ymmär
tävästi.
“Kyllähän käsität, että mi
nä sentään en saata olla koko
yötä näkemättä, kuinka hä
nen on.”
Kyllä, kyllä Barbro sen kä
sitti. Mutta pienen potilaan
äitiä hän sitävastoin ei käsit
tänyt. Tosin osoitti Louise
jonkinlaista välinpitoa, kuten
esim. kun hän tuli kotiin
myöhään illallisilta oopperan
jälkeen eikä tahtonut herät
tää poikaa vaan meni sen si
jaan suoraan makuulle. Hän
ei koskaan ollut ylhäällä kun
Barbro aamuisin lähti, ja hä
nen käyntinsä sairaan luona
päivällä olivat sekä harvinai
sia että lyhyitä, sillä hän kat
soi pikku potilaalle parhaak
si, että hänen luonaan käy
tiin niin vähän kuin mahdol
lista. Että äidin olisi pitänyt
olla ensimmäinen niistä kä
vijöistä, ei juolahtanut hänen
mieleensä. Kenties oli hänel
lä kuitenkin hämärä aavis
tus, että toiset saattaisivat ol
la sitä mieltä, sillä hän puo
lustautui selittämällä olevan
sa aivan tottumaton kaik
keen, mikä sairashoitoon
kuului.
“Svantella on erinomainen
taipumus hoitoon, ja sinähän
olet lääkäri, ja Ester taas on
läpikäynyt lastenhoitokurs
sin”, sanoi hän Barbrolle,
“senvuoksi on parasta, että
hän saa olla yksinomaan tei
dän hoidossanne.”
“Etkö sinä sitten ole läpi
käynyt äidinkurssia?” kysyi
Barbro kuivasti.
Louise nauroi.
“Ei semmoisia ole!”
“On kyllä, jokaisen lapsen
äidille on luonto järjestänyt
yhdeksänkuukauti sen kurs
sin, jonka lopulla on ankara
tutkinto.”
Taas nauroi Louise.
“Kuinka sinä olet lystikäs!
Siinä valossa ei minun mie
leeni koskaan juolahtanut si
tä katsoa. Se on muuten jota
kin, jonka unohtaa ja jota ei
mielellään tahdo edes ajatel
la.”
“Sen kyllä näkee, että sinä
et siitä mitään ole oppinut”,
sanoi Barbro karhean suo
rasti.
Louise ei pahastunut. Hän
piti Barbrosta ja tahtoi itse
tulla kohdelluksi kuin edes
vastuuton lapsi, saada nuh
teita ja anteeksi ollakseen
edelleen samanlainen kuin
oli.
“Sinua on sääli, ettet osaa
nähdä, mitä sinulla on”, jat
koi Barbro. “Tuo pikku poju!
Että sinä saatatkin luopua
yksinäisistä öistä hänen kans
saan, ilosta hoitaa häntä ja
huojentaa!”
“Ole että mi
nä luovun siitä ilosta, muu
tenhan et sinä olisi sitä voi
nut saada!” vastasi Louise
nauraen.
Viikon kuluttua oli pikku
Torbjörn vapaa kuumeesta
ja pari päivää sen jälkeen oli
vaara lopullisesti ohi. Hänet
siirrettiin jälleen lastenkama
riin pikkuveikon ja lastenhoi
tajan luo, eikä Barbrota enää
tarvittu, vaikka hän vieläkin
jonkun aikaa kävi kerran päi
vässä potilasta katsomassa.
Mutta näinä päivinä ja
varsinkin öinä oli hän saanut
entistä pysyvämmän sijan
Svanten ja Torbjörnin, jopa
ajattelemattoman Louisenkin
sydämessä.
(Jatk.)
Rat Baiting Part Of Spring Cleanup
Spring cleanup time should also
be rodent Control time, according
to pest Control apecialista. For
beat results, they adviae this
three-point program:
One Remeay poor sanitation.
Two Ratproor buildings.
Three Place rat bait accord
ing to directione.
Good aanitation demanda the
removal of ali rubbiah piles of ali
kinda. because they afford protec
tion for hiding and underground
breeding. Lumber and flrewood
ahould be piled on racka at leaat
one foot from the ground never
r directly on the ground. Insofar aa
Ceaible, feed of ali kinda ahould
protec ted.
Corn criba, granariea, cellara,
komea» warehousea, and other
buildinga ahould be ratproofed to
ke«p the rata out Bulletin» which
describe ratprooflng methoda m ay
be obtained from tne local health
efficer ©r county agent
' Baiting ia the tnird and most
effective blow in the Spring anti
met eampaign. Outatanding among
MITÄ ON OPPI SANAINNOITUKSESTA?
(Jatkoa viime viikon nume
roon.)
Nyt on jo aika kysyä: Mitä
Pyhä Raamattu itse opettaa
sanainnoituksestaan? Sillä
sehän merkitsee lopultakin
sangen vähän, mitä hurskaat
tai epähurskaat ihmiset arve
levat. Raamatulla on ratkai
suvalta. Pelkästään sen mu
kaan on kaikki opit koetelta
va ja arvosteltava.
Kysymys on siis tämä:
opettaako Raamattu, että py
hät kirjoittajat itse valitsivat
sanat, ja siis saivat Jumalan
innoituksesta ainoastaan asi
an, vai opettaako Raamattu,
että Pyhä Henki itse opetti
heille sekä sanat että asian?
Kysymys on hyvin tärkeä.
Jos nimittäin olisi asian
laita se, että apostolit joi
den äidinkieli ei ollut kreik
ka, jota kieltä he kirjoittaes
saan käyttivät ja jota he kai
kesta päättäen eivät erityisen
hyvin taitaneet ymmär
ryksensä johtamina itse va
paasti valitsivat käyttämänsä
sanat, niin, silloin voisi todel
lakin ajatella, että he tuol
loin tällöin ovat käyttäneet
esimerkiksi vääriä preposi
tioita; silloin olisi kaukana se
ajatus, että Sanaan voisi luot
taa elämässä ja kuolemassa.
Mehän tiedämme, että Pie
tari saattoi erehtyä teossa,
mitä silloin uskoakaan hänen
sanoistansa! Jos apostolit ja
muut Raamatun kirjoittajat
olisivat itse valinneet sanan
sa, silloinhan usko Raamatun
sanoihin ja totuuksiin olisi, ei
ainoastaan uskoa Jumalan il
moitukseen, vaan suuressa
määrin uskoa Raamatun kir
joittajien kykyyn valita oi
keat ilmaukset ajatuksille.
Sielunhoitaja saisi silloin sa
noa kuolevalle, joka kysyy
vapautusta lain kirouksesta:
“Paavali on kirjoittanut, et
tä Kristus on lunastanut mei
dät lain kirouksesta, kun hän
tuli kiroukseksi meidän edes
tämme, ja sinä voit olla var
ma siitä, että apostoli kyllä
tiesi valita oikeat sanat.” Ku-
FRED
OBERLANDER
215 E. Ridge St.
IRONWOOD, MICH.
Moottori Ja laneraattorl
korjausta
AVAIMIA TEHDÄÄN
LUKKOJA KORJATAAN
AUTTAJA TORSTAINA TOUKOKUUN 10 P. 1951
the available poisona ia warfarin.
a powerful aubstance discoverea
in the laboratoriea of Dr. Karl
Paul Link, Biochemistry Dept,
University of Wisconsin, by ura.
Mark A. Stahmann, Miyoshi
lkawa, and Link. Warfarin bait ia
highly recommended because:
It kiila both rata and mice; the
potency of the poiaon ia consist
ent; it ia a alow killer, and does
pot cauae “bait shyness”; rodent»
do not develop a tolerance for
warfarin; it may be purchaaed aa
a concentrate er aa ready-mixed
bait; and warfarin ia relatively
aafe to uae.
In uaing vrarfarin bait, It la
important that it be made avail
able to the rodenta at ali timea.
Bait atationa ahallow Contain
er» protec ted with a board er a
wooden box are normally ex
amined and repleniahed at leaat
every 48 houra. A Hmited number
of permanent bait atationa may be
used to kili newcomera and Con
trol reinvaaion.
ka sielunhoitaja haluaa ja
uskaltaa kuolinvuoteella tuo
da tällaisen lohdutuksen? Al
lekirjoittanut ei ainakaan. Ja
on huomattava, ettei pisim
mällekään ehtinyt uusteologi
uskalla tulla kuolinvuoteen
ääreen esittämään teorioi
taan Ei, silloin jokainen heis
tä on neuvoton tai sitten he
menettelevät niinkuin se, jo
ka sanoi: “Katsokaas, kuolin
vuoteella otetaan Raamattu
sellaisena kuin se on; silloin
loppuu kaikki kritiikki.”
Mutta mitä Raamattu itse
opettaa meille? Puhuuko se
sanainnoituksesta vai tietää
kö se ainoastaan asiainnoi
tuksesta?
Ensin on huomattava, että
seuraavissa Raamatun pai
koissa nimitetään lakia, pro
feetallista sanaa ja apostolien
julistusta Jumalan sanaksi:
Mark. 7:13; Luuk. 5:1, Joh.
10:35; Apt. 4:31; 6:2; 8:14; 11:
1; 12:24; 13:5, 7, 44, 46; 17:13;
18:11; Room. 9:6; 10:17; 2
Kor. 4:2; Koi. 1:25; Tess. 2:
12; Hebr. 13:7; 1 Piet. 4:11.
Muutamissa paikoissa samas
tetaan apostolien julistus
“Herran sanan”, “Jeesuksen
sanan”, “Kristuksen sanan”
kanssa: Apt. 13:49; 15:34, 35;
16:32; 19:10, 20; 1 Tess. 4:15.
Ei pidä jättää huomiotta sitä,
ettei sanota vain “asia”, “op
pi”, “mielipide”, tahi “henki”,
vaan sanotaan sana, “Herran
sana”, “Jumalan sana”, “Jee-
ED OIE
Kuorma- Ja pakasi ajuri
217 S. Curry Street
Puhelin 411
IRONWOOD, MICH.
HIRVELÄ STUDIO
x Kokeneet valokuvaajat
. x Nykyajan välineet
0 x Ystävällinen palvelus
HALUSITTEPA SITTEN YKSILÖKUVIA TAI
JOUKKOKUVIA, KUVAAMOSSA TÄI KOTONA,
NIIN SOITTAKAA MEILLE. NOPEA PALVELUS.
El ole hauskempaa muistoa erikoisista hetldstft kuin
l hyri valokuva.
HIRVELÄ STUDIO
IRONWOOD MICHIGAN
suksen sana”, “Kristuksen
sana”. Tämä ei voi olla vailla
merkitystään.
Tosin joku nyt voi sanoa
vastaan: mutta puhutaanhan
nytkin aivan tavallisen kie
lenkäytön mukaan “Jumalan
sanan saarnaamisesta”, “Ju
malan sanan kuulemisesta”,
eikä kuitenkaan haluta väit
tää, että saarnaajan selityk
set olisivat sana sanalta in
noitettuja. Niin, tuskin halu
taan sanoa muuta kuin että
sananselitys on tekemisissä
ja sopusoinnussa Jumalan sa
nan kanssa.
Tämä väite saa meidät viit
taamaan joihinkin kardinaa
likohtiin, jotka mahdollisim
man selvästi esittävät, että
Raamatussa todella opete
taan sanainnoitusta, joka
ulottuu aina sanojen kieli
opillisiin muotoihin asti.
Kiinnitettäköön silloin en
siksi huomio Matt. 22:29-32,
jossa Vapahtaja osoittaa, et
tei ole sattuma, kun 2 Moos.
3:6ssa luemme, että Jumala
on Aabrahamin, Isakin ja
Jaakobin Jumala. Herra
osoittaa saddukeuksille, että
se tosiasia, että teonsana on
preesenissä eikä imperfektis
presensissä eikä imperfektis
kuneiden elävän kuoleman
jälkeen. Niin, Herra suoras
taan perustaa opin kuolleiden
ylösnousemisesta tähän sa
naan ja sen kieliopilliseen
muotoon Mooseksen kirjassa.
Selittämättä tyhjäksi tätä
seikkaa ei tässä voi päästä
sanainnoituksesta.
Sama seikka kohtaa mei
dät Gal. 3:16, jossa Paavali
osoittaa, ettei ole sattuma,
kun 1. Moos. 12:7; 13:14; 15:
5; 17:7:ssä substantiivi on yk
sikössä eikä monikossa. Il
man asianaj ©toimenpiteitä ei
tässäkään voi selitellä tyh
jäksi sanainspiratiota.
Yhtä selvästi ja määrätyllä
tavalla kohtaa meidät sa
nainnoitus 1. Kor. 212, 13,
jossa sanotaan: “Mutta me
emme ole saaneet maailman
henkeä, vaan sen Hengen,
joka on Jumalasta, että tietäi
simme, mitä Jumala on meil
le lahjoittanut; ja siitä me
myös puhumme, emme in
himillisen viisauden opetta
min sanoin, vaan Hengen
opettamin, selittäen hengel
liset hengellisesti.” Tässä
hän sanotaan selvästi ja kirk
kaasti, etteivät apostolit
oman ymmärryksensä ja
mahdollisten tietojensa oh
jaamina valinneet sanoja ja
ilmauksia ilmoitettavana ole
valle asialle, vaan Henki, Py
hä Henki antoi, opetti heille
tarpeelliset sanat.
Mark. 12:36 Kristus sanoo
nimenomaan, että Pyhän
Hengen vaikutuksesta Daa
vid Psalmissa 110:1 on käyt
tänyt juuri sanaa Herra. Ja
ettei tämän vaikutuksen pii
riin kuulunut ainoastaan yk
Vuodesta 1893
HAUTAKIVIÄ JA
HAUTAPATSAITA
WESTLUND
MONUMENT CO.
Center City, Minn.
Paikallinen edustaja
ARVO J. SAARI
Montreal, Wls. Phone 2725 W
si ja toinen paikka Raamatus
sa, se käy ilmi , Matt. 5:18,
Luuk. 16:17 ja 21:33, joissa
paikoissa Herra opettaa, että
taivas ja maa katoavat ennen
kuin pieninkään kirjain tai
yksikään piirto laista katoaa,
että taivas ja maa katoavat,
mutta hänen sanansa eivät
koskaan katoa.
Joh. 12:48, 49:ssä Kristus
asettaa ehdottoman yhtäläi
syysmerkin omien sanojensa
ja Jumalan, Isän sanojen vä
lille, ja Luuk. 10:16 hän sanoo
apostoleista heidän toimitta
essaan virkaansa: “Joka kuu
lee teitä, se kuulee minua.”
Tässä ajatelta koon myös
Luuk. 12:11, 12; 21:14,15,
missä puhutaan opetuslasten
todistamisesta viranomaisten
edessä ja sanotaan mm., että
Herra antaa heille “Suun ja
viisauden” toisin sanoen
sekä sanat että asian.
\
Tässä on tarpeen esittää
vielä pari kardinaalikohtaa.
Kun Paavali seisoo tuomitta
vana Feelixin edessä, hän sa
noo mm.: “Mutta sen minä
sinulle tunnustan, että minä
sitä tietä vaellan, jota he lah
koksi sanovat, niin palvelen
isieni Jumalaa, että uskon
kaiken, mitä on kirjoitettuna
laissa ja profeetoissa” jne.
Tässä on nyt ensiksi huomat
tava, että Paavali sanoi tä
män, kun hänet oli viety
erään päämiehen eteen Jee
suksen tähden, ja Vapahtaja
han on nimenomaan sanonut
opetuslapsilleen (Matt. 10:19,
20): “Mutta kun he vetävät
teitä oikeuteen, älkää huoleh
tiko siitä, miten tai mitä te
puhuisitte, sillä teille anne
taan sillä hetkellä, mitä tei
dän on puhuminen. Sillä et
te te itse puhu, vaan teidän
Isänne Henki puhuu teissä.”
Ei saa unohtaa, että kun
Paavali Feelixin edessä sanoo
“uskovansa kaiken, mitä kir
joitettuna on laissa ja profee
toissa”, niin Kristuksen var
man vakuutuksen mukaan ei
hän, Paavali, puhu, vaan Ju
malan Henki. Ja silloin Pyhä
Henki alleviivaa sitä, että
kaikki mitä on kirjoitettu
laissa ja profeetoissa, t.s.
Vanha Testamentti, on täy
dellisesti uskomisen arvoi
nen. Kaikki merkitsee kaik
kea. Kaikki on uskottavaa,
niin ettei uskottavaa ole vain
asia, tarkoitus, vaan itse sa
nat. Muutenhan täytyy olla
ilmeistä, ettei koskaan voi
lausua jotakin toista asiaa
väärin sanoin. Ja painostetta
MORGAN CO.
IRONWOOD MICH.
Puhelimet: 31 tai 32
Rakennustarpeita
Kolia maaleja
Kysykää hintojamme en
nenkuin lnsuleeraatte ta
lonne. Varmaan voimme
sääs+ää rahojanne. Koke
neet miehet tekevät työn.
MEILLÄ ON
Remington Portable kirjoituskoneita $84.50
Webster*s Collegiate sanakirjoja 6.00
Englantilais-suomalaisia sanakirjoja
, (Aino Wuolle) 3.00
Suomalais- englantilais sanakirjoja 3.00
Kultakirjaimia Vi (uumasta s:teen tuumaan.
Tarttuvat pysyvästi mihin kovan pohjaan
tahansa. Tiedustelkaa lähemmin.
Pumpulisia pyyhkeitä, 5 Ib. laatikko _ 1.5®
NATIONAL PUBLISHING COMPANY
Drawer 432
Ironwood, Mlch.
koon, että Hengstenbergillä
(saksalain e n jumaluusoppi
nut) oli täysi syy nähdä Raa
matussa ei vain vahvistus
opille s a n a i nnoituksesta,
vaan itse tämä oppi.
Täytynee myös sanoa, että
Paavali, joka mainitussa 1.
Kor. 2:l2:ssa vakuuttaa it
sestään ja muista apostoleis
ta, että he esittivät “asian”
“Hengen opettamin sanoin”,
lausuu Room. 15:4:ssä Van
hasta Testamentista: “Kaikki
mikä ennen on kirjoitettu, on
kirjoitettu meille opiksi, että
meillä kärsivällisyyden ja
Raamatun lohdutuksen kaut
ta olisi toivo.” Huomattakoon,
ettei tässä tehdä mitään eroa
“pelastustotuu k s i en ” ja
maallisia asioita koskevien
lausuntojen välillä, vaan
apostoli sanoo “kaikki”. Kaik
ki on Raamatussa luotetta
vaa.
Tila ei salli meidän jatkaa
lainauksiamme, mutta tah
domme nyt vain muistuttaa
siitä, että Herra Jeesus ja Hä
nen apostolinsa lakkaamatta
viittasivat Raamattuun hor
jumattomana Jumalan sana
na. Sana on, niinkuin Hebr.
4:12 sanoo, “elävä ja voimal
linen ja terävämpi kuin mi
kään kaksiteräinen miekka
ja tunkee lävitse, kunnes se
erottaa sielun ja hengen, ni
velet sekä ytimet, ja on sydä
men ajatusten ja aivoitusten
tuomitsija (kritikos).” Sana
saakoon kritikoida meitä, em
me me Sanaa.
“Sanansaattaja”
...**• °*
Range . .
Jevvelers.
Seamen Building
IRONWOOD,
MICH.
No. 18