Newspaper Page Text
SIVU 2 ERAMAAN PAPIN TYTÄR Kirj. Runa ' Suomentanut Toini Kalima “Sinun täytyy ottaa hoita jatar yöksi, sinä et saa rasit taa itseäsi liikaa”, määräsi Barbro. “Hän ujostelee niin vierai ta ,minä en tahdo kiusata häntä sillä nyt kun hän on sairas”, väitti Svante. “Sitten jään minä tänne ja hoidan häntä öisin, niin kau an kuin vaaraa on.” Svanten kiitollisuus oli suorastaan liikuttava. “Sinä olet pyhimys, niin vähän enkelimäisiä kuin ot teesi ovatkin! Helmi sinä olet naisten joukossa, suuremman arvoinen kuin kym m e nen muuta.” “Älä joutavoi!” sanoi Bar bro tyytymättömänä. “Olet totisesti”, lisäsi Svan te tarmokkaasti. “Tiedän että inhoat ylistelyitä, mutta min kä sille mahtaa, ettei sinua voi olla kiittämättä, vaikka et koskaan kiitosta kysy.” “Ole vaiti!” ärähti Barbro. Levottomuudestaan huoli matta ei Svante voinut olla nauramatta hänen lystikkääl le suuttumukselleen. “Minun ei pitäisi ottaa vas taan sinun uhrautuvaisuutta si”, sanoi hän sitten epäröi den. “Sinullahan on työsi päivisin, ja se on vielä rasit tavampaa kuin minun. Joten ka sinun ainakin pitäisi saa da nukkua öisin.” “Minä vakuutan sinulle, et tä se ei ole mikään uhraus”, selitti Barbro. Ja hän puhui totta. Jos hän makasi kotona mukavassa vuoteessaan ulkonaisesti häi ritsemättä, häiritsivät kidut tavat ajatukset häntä sitä aut tamattomammin. Silloin ei hän saattanut nukkua. Mutta jos hän makasi jonkun sai raan luona, olivat hänen aja tuksensa niin kiintyneet poti laaseen että hänen mielensä sai rauhaa ja hän saattoi ui nahtaa niinä hetkinä, kuin potilaan tila sen salli. Hän nukkui hyvin herkeästi sel laisina öinä ja heräsi pienim mästäkin rasahduksesta, jos kus aivan ilman ulkonaista aihetta ikäänkuin sisäisestä vaistosta; tietoisuus että hä nellä oli sairas hoidettava naan seurasi häntä unessakin ja valvoi lakkaamatta herät tääkseen hänet juuri sillä kuin tarvittiin. Ne yöt, jotka hän nyt yli viikon ajan tuli viettämään yksin Torbjörnin kanssa, le puuttivat ja virkistivät hänen sieluansa. Ne hetket, jolloin poika oli levollinen, nukkui hän mieli vapaana siitä kava lasta levottomuudesta, joka sitä muutoin kidutti. Hänen ajatuksensa olivat niin kes kittyneet pieneen nelivuoti aan potilaansa tilaan, että niissä ei ollut sijaa Lesterin huikentelulle, joka muutoin poltti niitä kuin tuskallinen tauti. Kun poika oli valveilla ja tarvitsi häntä, oli hänen nälkäiselle sydämelleen siinä riittävästi ravintoa. Tuntui niin sanomattoman suloiselta esim. saada pestä koko hänen kuumeinen ruumiinsa ja si ten tuottaa hänelle viivoitusta ja lepoa, puhella hänelle hy väilevällä äänellä ja saada vastaukseksi herttaista tyy tyväistä murinaa ja väsy neen, mutta kiitollisen sylei lyn. Hän ei kaivannut mitään niinä öinä. Välistä tuli Svante sisään yönuttu yllään ja tohvelit ja lassaan. Hän kysyi ensin oven ulkopuolelta matalalla äänel lä saiko hän tulla. Barbro nakkasi kiiruusti ylleen yö nutun ja avasi oven. “Vai niin, sinä tahdot näh dä, olenko minä nukkunut?” sanoi hän kuiskaten ollen loukkaantuvinaan. “Niin kai!” vastasi hän hy myillen. “Sinunhan piti nukkua. Näinkö sinä sen teet?” nuh teli Barbro ja katsoi kun hän kumartui poikansa vuoteen ylle. Svante ei ollut millään kään, vaan hymyili ymmär tävästi. “Kyllähän käsität, että mi nä sentään en saata olla koko yötä näkemättä, kuinka hä nen on.” Kyllä, kyllä Barbro sen kä sitti. Mutta pienen potilaan äitiä hän sitävastoin ei käsit tänyt. Tosin osoitti Louise jonkinlaista välinpitoa, kuten esim. kun hän tuli kotiin myöhään illallisilta oopperan jälkeen eikä tahtonut herät tää poikaa vaan meni sen si jaan suoraan makuulle. Hän ei koskaan ollut ylhäällä kun Barbro aamuisin lähti, ja hä nen käyntinsä sairaan luona päivällä olivat sekä harvinai sia että lyhyitä, sillä hän kat soi pikku potilaalle parhaak si, että hänen luonaan käy tiin niin vähän kuin mahdol lista. Että äidin olisi pitänyt olla ensimmäinen niistä kä vijöistä, ei juolahtanut hänen mieleensä. Kenties oli hänel lä kuitenkin hämärä aavis tus, että toiset saattaisivat ol la sitä mieltä, sillä hän puo lustautui selittämällä olevan sa aivan tottumaton kaik keen, mikä sairashoitoon kuului. “Svantella on erinomainen taipumus hoitoon, ja sinähän olet lääkäri, ja Ester taas on läpikäynyt lastenhoitokurs sin”, sanoi hän Barbrolle, “senvuoksi on parasta, että hän saa olla yksinomaan tei dän hoidossanne.” “Etkö sinä sitten ole läpi käynyt äidinkurssia?” kysyi Barbro kuivasti. Louise nauroi. “Ei semmoisia ole!” “On kyllä, jokaisen lapsen äidille on luonto järjestänyt yhdeksänkuukauti sen kurs sin, jonka lopulla on ankara tutkinto.” Taas nauroi Louise. “Kuinka sinä olet lystikäs! Siinä valossa ei minun mie leeni koskaan juolahtanut si tä katsoa. Se on muuten jota kin, jonka unohtaa ja jota ei mielellään tahdo edes ajatel la.” “Sen kyllä näkee, että sinä et siitä mitään ole oppinut”, sanoi Barbro karhean suo rasti. Louise ei pahastunut. Hän piti Barbrosta ja tahtoi itse tulla kohdelluksi kuin edes vastuuton lapsi, saada nuh teita ja anteeksi ollakseen edelleen samanlainen kuin oli. “Sinua on sääli, ettet osaa nähdä, mitä sinulla on”, jat koi Barbro. “Tuo pikku poju! Että sinä saatatkin luopua yksinäisistä öistä hänen kans saan, ilosta hoitaa häntä ja huojentaa!” “Ole että mi nä luovun siitä ilosta, muu tenhan et sinä olisi sitä voi nut saada!” vastasi Louise nauraen. Viikon kuluttua oli pikku Torbjörn vapaa kuumeesta ja pari päivää sen jälkeen oli vaara lopullisesti ohi. Hänet siirrettiin jälleen lastenkama riin pikkuveikon ja lastenhoi tajan luo, eikä Barbrota enää tarvittu, vaikka hän vieläkin jonkun aikaa kävi kerran päi vässä potilasta katsomassa. Mutta näinä päivinä ja varsinkin öinä oli hän saanut entistä pysyvämmän sijan Svanten ja Torbjörnin, jopa ajattelemattoman Louisenkin sydämessä. (Jatk.) Rat Baiting Part Of Spring Cleanup Spring cleanup time should also be rodent Control time, according to pest Control apecialista. For beat results, they adviae this three-point program: One Remeay poor sanitation. Two Ratproor buildings. Three Place rat bait accord ing to directione. Good aanitation demanda the removal of ali rubbiah piles of ali kinda. because they afford protec tion for hiding and underground breeding. Lumber and flrewood ahould be piled on racka at leaat one foot from the ground never r directly on the ground. Insofar aa Ceaible, feed of ali kinda ahould protec ted. Corn criba, granariea, cellara, komea» warehousea, and other buildinga ahould be ratproofed to ke«p the rata out Bulletin» which describe ratprooflng methoda m ay be obtained from tne local health efficer ©r county agent ' Baiting ia the tnird and most effective blow in the Spring anti met eampaign. Outatanding among MITÄ ON OPPI SANAINNOITUKSESTA? (Jatkoa viime viikon nume roon.) Nyt on jo aika kysyä: Mitä Pyhä Raamattu itse opettaa sanainnoituksestaan? Sillä sehän merkitsee lopultakin sangen vähän, mitä hurskaat tai epähurskaat ihmiset arve levat. Raamatulla on ratkai suvalta. Pelkästään sen mu kaan on kaikki opit koetelta va ja arvosteltava. Kysymys on siis tämä: opettaako Raamattu, että py hät kirjoittajat itse valitsivat sanat, ja siis saivat Jumalan innoituksesta ainoastaan asi an, vai opettaako Raamattu, että Pyhä Henki itse opetti heille sekä sanat että asian? Kysymys on hyvin tärkeä. Jos nimittäin olisi asian laita se, että apostolit joi den äidinkieli ei ollut kreik ka, jota kieltä he kirjoittaes saan käyttivät ja jota he kai kesta päättäen eivät erityisen hyvin taitaneet ymmär ryksensä johtamina itse va paasti valitsivat käyttämänsä sanat, niin, silloin voisi todel lakin ajatella, että he tuol loin tällöin ovat käyttäneet esimerkiksi vääriä preposi tioita; silloin olisi kaukana se ajatus, että Sanaan voisi luot taa elämässä ja kuolemassa. Mehän tiedämme, että Pie tari saattoi erehtyä teossa, mitä silloin uskoakaan hänen sanoistansa! Jos apostolit ja muut Raamatun kirjoittajat olisivat itse valinneet sanan sa, silloinhan usko Raamatun sanoihin ja totuuksiin olisi, ei ainoastaan uskoa Jumalan il moitukseen, vaan suuressa määrin uskoa Raamatun kir joittajien kykyyn valita oi keat ilmaukset ajatuksille. Sielunhoitaja saisi silloin sa noa kuolevalle, joka kysyy vapautusta lain kirouksesta: “Paavali on kirjoittanut, et tä Kristus on lunastanut mei dät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edes tämme, ja sinä voit olla var ma siitä, että apostoli kyllä tiesi valita oikeat sanat.” Ku- FRED OBERLANDER 215 E. Ridge St. IRONWOOD, MICH. Moottori Ja laneraattorl korjausta AVAIMIA TEHDÄÄN LUKKOJA KORJATAAN AUTTAJA TORSTAINA TOUKOKUUN 10 P. 1951 the available poisona ia warfarin. a powerful aubstance discoverea in the laboratoriea of Dr. Karl Paul Link, Biochemistry Dept, University of Wisconsin, by ura. Mark A. Stahmann, Miyoshi lkawa, and Link. Warfarin bait ia highly recommended because: It kiila both rata and mice; the potency of the poiaon ia consist ent; it ia a alow killer, and does pot cauae “bait shyness”; rodent» do not develop a tolerance for warfarin; it may be purchaaed aa a concentrate er aa ready-mixed bait; and warfarin ia relatively aafe to uae. In uaing vrarfarin bait, It la important that it be made avail able to the rodenta at ali timea. Bait atationa ahallow Contain er» protec ted with a board er a wooden box are normally ex amined and repleniahed at leaat every 48 houra. A Hmited number of permanent bait atationa may be used to kili newcomera and Con trol reinvaaion. ka sielunhoitaja haluaa ja uskaltaa kuolinvuoteella tuo da tällaisen lohdutuksen? Al lekirjoittanut ei ainakaan. Ja on huomattava, ettei pisim mällekään ehtinyt uusteologi uskalla tulla kuolinvuoteen ääreen esittämään teorioi taan Ei, silloin jokainen heis tä on neuvoton tai sitten he menettelevät niinkuin se, jo ka sanoi: “Katsokaas, kuolin vuoteella otetaan Raamattu sellaisena kuin se on; silloin loppuu kaikki kritiikki.” Mutta mitä Raamattu itse opettaa meille? Puhuuko se sanainnoituksesta vai tietää kö se ainoastaan asiainnoi tuksesta? Ensin on huomattava, että seuraavissa Raamatun pai koissa nimitetään lakia, pro feetallista sanaa ja apostolien julistusta Jumalan sanaksi: Mark. 7:13; Luuk. 5:1, Joh. 10:35; Apt. 4:31; 6:2; 8:14; 11: 1; 12:24; 13:5, 7, 44, 46; 17:13; 18:11; Room. 9:6; 10:17; 2 Kor. 4:2; Koi. 1:25; Tess. 2: 12; Hebr. 13:7; 1 Piet. 4:11. Muutamissa paikoissa samas tetaan apostolien julistus “Herran sanan”, “Jeesuksen sanan”, “Kristuksen sanan” kanssa: Apt. 13:49; 15:34, 35; 16:32; 19:10, 20; 1 Tess. 4:15. Ei pidä jättää huomiotta sitä, ettei sanota vain “asia”, “op pi”, “mielipide”, tahi “henki”, vaan sanotaan sana, “Herran sana”, “Jumalan sana”, “Jee- ED OIE Kuorma- Ja pakasi ajuri 217 S. Curry Street Puhelin 411 IRONWOOD, MICH. HIRVELÄ STUDIO x Kokeneet valokuvaajat . x Nykyajan välineet 0 x Ystävällinen palvelus HALUSITTEPA SITTEN YKSILÖKUVIA TAI JOUKKOKUVIA, KUVAAMOSSA TÄI KOTONA, NIIN SOITTAKAA MEILLE. NOPEA PALVELUS. El ole hauskempaa muistoa erikoisista hetldstft kuin l hyri valokuva. HIRVELÄ STUDIO IRONWOOD MICHIGAN suksen sana”, “Kristuksen sana”. Tämä ei voi olla vailla merkitystään. Tosin joku nyt voi sanoa vastaan: mutta puhutaanhan nytkin aivan tavallisen kie lenkäytön mukaan “Jumalan sanan saarnaamisesta”, “Ju malan sanan kuulemisesta”, eikä kuitenkaan haluta väit tää, että saarnaajan selityk set olisivat sana sanalta in noitettuja. Niin, tuskin halu taan sanoa muuta kuin että sananselitys on tekemisissä ja sopusoinnussa Jumalan sa nan kanssa. Tämä väite saa meidät viit taamaan joihinkin kardinaa likohtiin, jotka mahdollisim man selvästi esittävät, että Raamatussa todella opete taan sanainnoitusta, joka ulottuu aina sanojen kieli opillisiin muotoihin asti. Kiinnitettäköön silloin en siksi huomio Matt. 22:29-32, jossa Vapahtaja osoittaa, et tei ole sattuma, kun 2 Moos. 3:6ssa luemme, että Jumala on Aabrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala. Herra osoittaa saddukeuksille, että se tosiasia, että teonsana on preesenissä eikä imperfektis presensissä eikä imperfektis kuneiden elävän kuoleman jälkeen. Niin, Herra suoras taan perustaa opin kuolleiden ylösnousemisesta tähän sa naan ja sen kieliopilliseen muotoon Mooseksen kirjassa. Selittämättä tyhjäksi tätä seikkaa ei tässä voi päästä sanainnoituksesta. Sama seikka kohtaa mei dät Gal. 3:16, jossa Paavali osoittaa, ettei ole sattuma, kun 1. Moos. 12:7; 13:14; 15: 5; 17:7:ssä substantiivi on yk sikössä eikä monikossa. Il man asianaj ©toimenpiteitä ei tässäkään voi selitellä tyh jäksi sanainspiratiota. Yhtä selvästi ja määrätyllä tavalla kohtaa meidät sa nainnoitus 1. Kor. 212, 13, jossa sanotaan: “Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäi simme, mitä Jumala on meil le lahjoittanut; ja siitä me myös puhumme, emme in himillisen viisauden opetta min sanoin, vaan Hengen opettamin, selittäen hengel liset hengellisesti.” Tässä hän sanotaan selvästi ja kirk kaasti, etteivät apostolit oman ymmärryksensä ja mahdollisten tietojensa oh jaamina valinneet sanoja ja ilmauksia ilmoitettavana ole valle asialle, vaan Henki, Py hä Henki antoi, opetti heille tarpeelliset sanat. Mark. 12:36 Kristus sanoo nimenomaan, että Pyhän Hengen vaikutuksesta Daa vid Psalmissa 110:1 on käyt tänyt juuri sanaa Herra. Ja ettei tämän vaikutuksen pii riin kuulunut ainoastaan yk Vuodesta 1893 HAUTAKIVIÄ JA HAUTAPATSAITA WESTLUND MONUMENT CO. Center City, Minn. Paikallinen edustaja ARVO J. SAARI Montreal, Wls. Phone 2725 W si ja toinen paikka Raamatus sa, se käy ilmi , Matt. 5:18, Luuk. 16:17 ja 21:33, joissa paikoissa Herra opettaa, että taivas ja maa katoavat ennen kuin pieninkään kirjain tai yksikään piirto laista katoaa, että taivas ja maa katoavat, mutta hänen sanansa eivät koskaan katoa. Joh. 12:48, 49:ssä Kristus asettaa ehdottoman yhtäläi syysmerkin omien sanojensa ja Jumalan, Isän sanojen vä lille, ja Luuk. 10:16 hän sanoo apostoleista heidän toimitta essaan virkaansa: “Joka kuu lee teitä, se kuulee minua.” Tässä ajatelta koon myös Luuk. 12:11, 12; 21:14,15, missä puhutaan opetuslasten todistamisesta viranomaisten edessä ja sanotaan mm., että Herra antaa heille “Suun ja viisauden” toisin sanoen sekä sanat että asian. \ Tässä on tarpeen esittää vielä pari kardinaalikohtaa. Kun Paavali seisoo tuomitta vana Feelixin edessä, hän sa noo mm.: “Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaellan, jota he lah koksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa” jne. Tässä on nyt ensiksi huomat tava, että Paavali sanoi tä män, kun hänet oli viety erään päämiehen eteen Jee suksen tähden, ja Vapahtaja han on nimenomaan sanonut opetuslapsilleen (Matt. 10:19, 20): “Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huoleh tiko siitä, miten tai mitä te puhuisitte, sillä teille anne taan sillä hetkellä, mitä tei dän on puhuminen. Sillä et te te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.” Ei saa unohtaa, että kun Paavali Feelixin edessä sanoo “uskovansa kaiken, mitä kir joitettuna on laissa ja profee toissa”, niin Kristuksen var man vakuutuksen mukaan ei hän, Paavali, puhu, vaan Ju malan Henki. Ja silloin Pyhä Henki alleviivaa sitä, että kaikki mitä on kirjoitettu laissa ja profeetoissa, t.s. Vanha Testamentti, on täy dellisesti uskomisen arvoi nen. Kaikki merkitsee kaik kea. Kaikki on uskottavaa, niin ettei uskottavaa ole vain asia, tarkoitus, vaan itse sa nat. Muutenhan täytyy olla ilmeistä, ettei koskaan voi lausua jotakin toista asiaa väärin sanoin. Ja painostetta MORGAN CO. IRONWOOD MICH. Puhelimet: 31 tai 32 Rakennustarpeita Kolia maaleja Kysykää hintojamme en nenkuin lnsuleeraatte ta lonne. Varmaan voimme sääs+ää rahojanne. Koke neet miehet tekevät työn. MEILLÄ ON Remington Portable kirjoituskoneita $84.50 Webster*s Collegiate sanakirjoja 6.00 Englantilais-suomalaisia sanakirjoja , (Aino Wuolle) 3.00 Suomalais- englantilais sanakirjoja 3.00 Kultakirjaimia Vi (uumasta s:teen tuumaan. Tarttuvat pysyvästi mihin kovan pohjaan tahansa. Tiedustelkaa lähemmin. Pumpulisia pyyhkeitä, 5 Ib. laatikko _ 1.5® NATIONAL PUBLISHING COMPANY Drawer 432 Ironwood, Mlch. koon, että Hengstenbergillä (saksalain e n jumaluusoppi nut) oli täysi syy nähdä Raa matussa ei vain vahvistus opille s a n a i nnoituksesta, vaan itse tämä oppi. Täytynee myös sanoa, että Paavali, joka mainitussa 1. Kor. 2:l2:ssa vakuuttaa it sestään ja muista apostoleis ta, että he esittivät “asian” “Hengen opettamin sanoin”, lausuu Room. 15:4:ssä Van hasta Testamentista: “Kaikki mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kaut ta olisi toivo.” Huomattakoon, ettei tässä tehdä mitään eroa “pelastustotuu k s i en ” ja maallisia asioita koskevien lausuntojen välillä, vaan apostoli sanoo “kaikki”. Kaik ki on Raamatussa luotetta vaa. Tila ei salli meidän jatkaa lainauksiamme, mutta tah domme nyt vain muistuttaa siitä, että Herra Jeesus ja Hä nen apostolinsa lakkaamatta viittasivat Raamattuun hor jumattomana Jumalan sana na. Sana on, niinkuin Hebr. 4:12 sanoo, “elävä ja voimal linen ja terävämpi kuin mi kään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, ni velet sekä ytimet, ja on sydä men ajatusten ja aivoitusten tuomitsija (kritikos).” Sana saakoon kritikoida meitä, em me me Sanaa. “Sanansaattaja” ...**• °* Range . . Jevvelers. Seamen Building IRONWOOD, MICH. No. 18