Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, June 21, 1951, Image 1

Search America's historic newspaper pages from 1777-1963 or use the U.S. Newspaper Directory to find information about American newspapers published between 1690-present. Chronicling America is sponsored jointly by the National Endowment for the Humanities external link and the Library of Congress. Learn more

{
                  title: 'Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, June 21, 1951, Image 1',
                  download_links: [
                  {
                   link: 'https://www.loc.gov/rss/ndnp/ndnp.xml',
                   label: 'application/rss+xml',
                   meta: 'News about Chronicling America - RSS Feed',
                  },
                  
{
    link: '/lccn/sn93060356/1951-06-21/ed-1/seq-1.jp2',
    label: 'image/jp2',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1951-06-21/ed-1/seq-1.pdf',
    label: 'application/pdf',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1951-06-21/ed-1/seq-1/ocr.xml',
    label: 'application/xml',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1951-06-21/ed-1/seq-1/ocr.txt',
    label: 'text/plain',
    meta: '',
},

                  ]
                }

Auttaja. [volume], June 21, 1951, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

Image: of 4. Page

All Pages

Issues

All Issues Text | PDF | JP2 (7.1 MB)

Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.), 21 June 1951. Chronicling America: Historic American Newspapers. Lib. of Congress. <https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn93060356/1951-06-21/ed-1/seq-1/>

Newspaper Page Text

ATOMIVOIMAN KEHITTÄMISEEN
KULUTETTU LÄHES H BILJOONAA
Kertr. Petainin ran
gaistusta lievennetty
Ranskan presidentti Auriol
viikon alussa lievensi kenr.
Petainin van k e ustuomiota
määräämällä 95 vuoden ikäi
sen kenraalin siirtämisen Isle
d’Yeu saarelta mannermaan
sairaalaan niin pian kuin iä
käs ja sairaalloinen kenraali
voidaan kuljettaa sairaalaan
Presidentti Auriol oli päät
tänyt jo kesäuun 8 p., että Pe
tain siirretään vankilasta sai
raalaan, mutta ilmoitti pää
töksensä viisi minuuttia ää
nestyksen päättymisen jäl
keen viime pyhänä. Ilmoitus
tapahtui vasta äänestämisen
päätyttyä sen tähden, että
vasemmistolais e t Ranskassa
pitävät Petainia maan suu
rimpana vihollisena, ja oi
keistolaiset kansan sankari
na.
Petain on ensimmäisen
maailmansodan sankari Ver
dunista ja toisen maailman
sodan aikana otti vastaan Hit
lerin joukot, jotka hän selitti
ottavansa vastaan sen tähden,
että lukemattomien tuhansien
ranskalaisten henki säästet
tiin, kun järjetön vastustus
Hitlerin sotajoukkojen raja
tonta ylivoimaa vastaan pää
tettiin.
Ahvenanmaan itse
hallintolaki
hyväksytty
Ahvenanmaan itsehallinto
lakia koskeva lakiehdotus
saatiin eduskunnan istunnos
sa vihdoinkin esitellyksi toi
seen käsittelyyn. Tunnin ver
ran kestäneen keskustelun
jälkeen eduskunta hyväksyi
suuren valiokunnan ehdotuk
sen muutoksitta päättäen
myös siis kumota takuulain
paljon puhutun 6 §:n äänten
ollessa 102-33.
Helsingin o-kisojen osanottajain
kokonaisluku kohoaa 15 tuhanteen
Helsingin Olympiakisojen järjestelytoimikunnan pu
heenjohtaja allekirjoittaa kesäkuun 20 pnä kisakutsut 76
maalle. Kaikki ne maat, joissa on kansallinen olympiakomi
tea saavat kutsun. Nämä maat ovat: Alfganistan, Alanko
maat, Alankomaiden Antillit, Argentiina, Australia, Belgia,
Bermuda, Bolivia, Brasilia, Bulgaria, Burma, Ceylon, Chile,
Columbia, Egypti, Espanja, Etelä-Afrikka, Filippiinit, Gua
temala, Guinea, Haiti, Hongkong, Intia, Irak, Iran, Irlanti,
Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Jamaika, Japani, Jugoslavia,
Kanada, Kiina, Korea, Kuuba, Kultarannikko, Libanon,
Liechtenstein, Luxemburg, Malta, Meksiko, Monaco, Neu
vostoliitto, Nigeria, Norja, Pakistan, Palestiina, Panama,
Paraguay, Peru, Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, Portugali,
Puerto Rico, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saar, Salva
dor, Siam, Singapore, Suomi, Sveitsi, Syyria, Tanska. Tshek
koslovakia, Trinidad, Turkki, Unkari, Uruguay, Uusi-See
lanti, Venezuela.
Valmistellessaan vuoden 1940 olympiakisojaan Helsin
ki lähetti lokakuun 19 pnä 1938 kutsut 60 maahan. Ensim
mäisenä vastasi silloin kutsuun Iso-Britannia lähettäen il
moituksensa lokakuun 27 pnä. Vuoden 1939 syksyyn men
nessä oli 47 maata ilmoittautunut. Lontoon olympiakisoihin
v. 1948 osallistui 59 maata.
Järjestelytoimikunta on jo viime keväänä, osanottajien
majoitusta ajatellen, tiedustellut kansallisilta olympiakomi
teoilta, miten suuriksi nämä suunnittelevat maidensa ur
heilujoukkueita. 15 maasta saapuneet vastaukset osoittavat
seuraavaa:
Osanottajia Johtajia Valmentajia
(naiset suluissa) ja avustajit
Yhdysvallat 307 (41) 53 45
Italia 247 (34) 44 71
Iso-Britannia 192 (23) 102
Belgia 162 (17) 54 24
Tanska 16° ( 19 > 60 :>J
Egypti 123 ( ) 34 59
Kanada 123 (16) 8 4
Norja 120 ( 6) 33 12
Alankomaat 103 (26) 13
Etelä-Afrikka 84 ( 8)
Portugali 94 ( ) 10 H
Siam „
Uruguay H 2 ( 2 )
Sveitsi 223 (16)
Espanja
Yhteensä 2214(208) 499 364
Jos ne 59 kutsun saanutta maata, joita ei yllaolevassa
taulukossa ole lueteltu, aikovat lähettää yhtä auliisti osan
ottajia, nousee kilpailijain, johtajien ja valmentajien koko
naismäärä lähes viiteentoista tuhanteen.
Viime viikolla Atomic Ener
gy Commissionin puheenjoh
taja, Gordon Dean, julkaisi
muutamia seikkoja atomivoi
man kehitykseen kulutetuista
varoista, jotka osoittavat, mi
ten tärkeänä pidetään atomi
voimaa tulevien vuosien va
lossa.
Amerikka on jo kuluttanut
varoja $5,750,000,000 atomivoi
man kehittämiseen ja aikoo
vielä kuluttaa lähes kaksi bil
joonaa dollaria lisää. Eri teh
taissa ja laboratorioissa on
hallituksen atomiteollisuuden
palveluksessa 90,000 henkilöä
ja on atomin “valjastamises
sa” annettu 219,000 eri urak
kaa. Rakenteilla on $9OO mil
joonaa maksava tehdas Aike
nissa, S.C., $5O miljoonan lai
tos Paduchassa, Ky. ja $2OO
miljoonan lisäykset Hanfor
dissa, Wash. ja Oak Ridgessä
sijaitseviin tehtaisiin.
Rakenteilla on uusia ato
mipommeja, hydrogen pom
meja sekä atomivoimalla toi
mivia moottoreita, jotka ovat
riippumattomia polttoaineis
ta. Julkisuuteen laskettujen
tietojen uskotaan osoittavan
Amerikan olevan niin pitkästi
Venäjää edellä atomiaseitten
kilvoittelussa, että Venäjä on
vähemmän kärkäs painosta
maan arkoja asioita.
VOIMAKAS
KAMERA
Eräälle senaatin komitealle
on näytetty uutta kameraa,
joka on “teräväsilmäisin” va
lokuvakone, mitä on vielä
valmistettu. Kamera kuuluu
sotasalaisuuksiin ja on lento
voimien suojissa. Senaattorit
näkivät kameralla otetun ku
van, joka oli otettu BVfe mailin
korkeudesta golf fikentästä.
Kentällä näki valokuvassa
kaksi miestä, ja suurennusla
sin avulla näki vielä golffi
pallon nurmikolla.
No. 23
Kuusi vuotta pime
ässä luolassa
Pitkäpartainen saksalainen
sotamies asteli ulos luolasta
Varsovassa, kun työmiehet
avasivat luolan oven. Sota
mies oli Hitlerin joukkojen
miehiä, joka jäi luolaan, kun
pakotie sulkeutui räjähdyk
sessä. Hän oli sokea luolasta
poistuessaan, mutta lääkärit
uskovat, että hän saa näkönsä
jälleen.
Mies säilytti henkensä luo
lassa vain sentähden, että siel
lä oli suuret ruokavarastot ja
ilmareikä jäi auki räjähdyk
sen tapahtuessa. Luolaan jäi
viisi miestä, mutta kaksi teki
itsemurhan pari kuukautta
pakotien sulkeutumisen jäl
keen ja kaksi kuoli luonnolli
sen kuoleman kautta.
Atomipommikaan ei
voi tappaa
Atomivoimaa ke h i ttävän
commissionin biologian osas
ton johtaja selittää, ettei ato
mipommi voi tappaa sellaisia
talon asukkaita, jotka ovat ra
kennuksen alemmissa kerrok
sissa. Hiroshimassa jäi 1,200
sellaista asukasta eloon, jotka
olivat rakennusten alaker
roksissa. Nämä asukkaat jäi
vät eloon sellaisella alueella
Hiroshimassa, missä kaiken
elämän piti häviämän pom
min räjähtäessä.
Sama henkilö selittää, että
jos pommi räjähtää ennen
maanpintaan iskemistä, ei ra
dioaktiivisuuden k u olettava
vaikutus ole läheskään niin
kuolettava kuin maanpinnal
la räjähtävän pommin.
Puolustustuotannon
vaikutus Amerikka
laiseen kaupunkiin
Laajennetun puolustusoh
jelmamme vaikutus amerik
kalaiseen yhteiskuntaelämään
kuvastuu parhaiten Wichitan
kaupungissa, Kansasissa, joka
sijaitsee Yhdysvaltojen veh
nävyöhykkeen sydämessä. Se
mitä tapahtuu täällä on tyy
pillistä sille mitä tapahtuu
muissakin kaupungeissa ja
muissa osissa maata, joissa on
käynnissä laajahko lentoko
neiden, tankkien ja muiden
sotilaallisten varustusten tuo
tanto.
Vuonna 1939 Wichitan len
tokonetehtaissa oli 1,262 työ
läistä. Toisen maailmansodan
aikana niitä oli 52,000 ja he
valmistivat kaikkiaan 31,169
sotilaslentokonetta tai niitten
osaa kymmenes osan koko
kansakunnan yleistuotannos
ta. Sodan jälkeen työläisten
määrä supistui 5,000. Nyky
ään, Wall Street Journalin
mukaan määrä on noussut
25,000 ja on jatkuvasti nousus
sa.
Monet näistä työläisistä tu
levat lähikylistä ja kaupun
geista. Jotkut tulevat autoil
laan niinkin kaukaa kuin 60
mailin päästä. Monet nuorista
miehistä tulevat mekanisoi
duilta farmeilta ja he kehit
tyvät nopeasti pystyviksi teh
dastyöläisiksi, tehtaan toimin
nanjohtajan tiedoituksen mu
kaan.
Kaupungin ja sen lähiym
päristön kokonaisasukasmää
rä on kohonnut 127,000, mitä
se oli vuonna 1940 220,000 asu
kasmäärrään vuonna 1951.
Helmikuun ensimmäisenä
vuonna 1951 kaikkiaan 91,300
DE GAULLE VOITTI
RANSKAN
VAALISSA
Kenr. Charles DeGaullen
oikeistolainen puolue voitti
runsaasti uutta aluetta Rans
kan yleisissä vaaleissa viikon
alussa. Kommunistit eivät
voineet vahvistaa asemaansa
parlamentissa, vaikka saivat
suu rem m a n kannatuksen
kuin milloinkaan ennen.
Ranskan parlamentissa on
627 jäsentä, joista kommunis
teilla ja heidän seuraajillaan
on 101. Yleisesti Ranskassa
kommunistit voittivat uutta
alaa, vaikka eivät Ranskan
puolueitten paljoudessa vie
läkään saaneet sellaista enem
mistöä, että voisivat panna
painoa vaatimustensa päälle.
Oikeistolainen kenr. De
Gaulle, kommunistien vahvin
vastustaja, voitti paljon uut
ta alaa. Hänen puolueensa nyt
kontrolloi enemmän ääniä
parlamentissa kuin yksikään
toinen puolue, mutta niin sa
nottu kolmannen ryhmän yh
distymä useista puolueista,
on voinut muodostaa hallituk
sen. Nyt on tälläkin yhdistel
mällä vaikeutta, sillä se hal
litsee 263 istuinta parlamentin
627: stä.
Viime pari amentisa oli
kommunisteilla 183 jäsentä.
Viime pyhänä pidetyssä vaa
lissa menettivät kommunis
tuntuvan osan parlamentin is
tuimista.
Uuden hallivuksen muodos
taminen nähtävästi tulee ole
maan vaikea tehtävä. Toiset
puolueet, joita on kymmen
kunta, eivät suostu kokoomus
hallitukseen kommunistien ei
kä myöskään oikeistolaisten
johdolla. Ranskan hallitukset
ovat toisen maailmansodan
jälkeen säännöllisesti kaatu
neet jokaisen vaikean kysy
myksen edessä.
80,000 satamatyö
läistä lakossa
Hallituksen sovittelijat ovat
viime päivinä yrittäneet saa
da aikaan sovintoa satamatyö
läisten lakossa. Lakko alkoi
viime perjantai-iltana, kun
unio teki vaatimuksen, että
palkkaa on korotettava 25 c.
tunnilta ja työviikko lyhen
nettävä 48:sta 40:neen tun
tiin, mutta palkkaa on mak
settava yhtä paljon lyhem
mältä viikolta, vieläpä 25 c.
enemmän. Lakko koskee
kaikkia satamia, mutta ei sel
laisen tavaran lastausta, mikä
on välttämätöntä maan puo
lustukseen.
palkattua työläistä oli täällä
työssä eri aloilla. Tämä on
verrattavissa siihen 89,000
huippumäärään, joka saavu
tettiin toisen maailmansodan
aikana tuotannon ollessa kor
keimmillaan.
Toisesta m a ailmansodasta
lähtien täällä on rakennettu
15,188 rakennusta. Näistä 4,-
248 valmistui vuonna 1950.
Noin 500 on paraillaan raken
teilla.
Osoituks en a kaupallisista
pyrinnöistä The Journal mai
nitsi, että pankkitalletukset
nousevat $256,000,000 eli kym
meneen prosenttiin enemmän
kuin viime vuonna. Kauppo
jen myynnit ovat olleet 40-50
prosenttia suuremmat kuin
vuosi sitten.
Common Council.
KESÄK. 21 P. JUNE 21, 1951
LIHAN HINTOJA
KONTROLLOI
DAAN LIHAA
MARKKINOILLA
Lihankasvattajien ja lahta
rien edustajat vakuuttavat,
että liha pian loppuu markki
noilta, vaikka mustamarketti
lihassa kukoistaa kautta
maan. Viime viikolla ei nauta
eläimen omistajan tarvinnut
tehdä muuta kuin ilmoittaa
lahtareille, että hänellä on
syötetty vasikka, ja kyllä lah
tarit tulivat noutamaan pa
remmalla hinnalla kuin hin
tojen kontrolleeraajan Di-
Sallen säännöt sallivat. Far
marit ja lahtarit ovat sitä
mieltä, että Washingtonin
lakimiehet yrittävät kontrol
leerata lihan kasvattamista,
vaikka eivät oikeastaan tiedä,
kasvaako liha puussa vai na
vetassa.
TARKASTI LIIAN
LÄHELTÄ
Kelloseppä Ru s h fordissa,
Englannissa teki tarpeellisia
korjauksia kylän suureen kel
loon. Hän kuunteli kelloa lii
an läheltä, ja kellosepän ne
nänpää jäi sekundiviisarin
eteen niin vakavalla seurauk
sella, että kelosepällä ei enää
ole.nenänpäätä.
IHMISTUNTEMUKSEN MERKITYS
Ihmisen tiedonharrastus on,
kummallista kyllä, ensinnä
kohdistunut mahdollisimman
etäisiin asioihin, kuten tähti
taivaan ihmeisiin. Vasta myö
hään on alettu järjestelmälli
sesti tutkia meitä lähinnä ole
vaa: ihmistä. Ja sentään: mi
ten tärkeää onkaan ihmistun
temus, miten moninainen sen
merkitys!
Sokrates, suuri kreikkalai
nen opettaja, lausui syvä
mietteiset sanat: “Tunne it
sesi!” Oman minän ennakko
luuloton tarkkailu johtaa ha
vaitsemaan tämän “minän”
rajoittuneisuuden ja huomaa
maan muidenkin olentojen
arvon. Toisten yksilöiden
käyttäytymisen seuraaminen,
kokeet, kyselyt, tulosten ver
tailu ja järjestely syventävät
tietoa ihmisestä. Täten eri ta
voin hankittu tieto voi olla
arvaama 11 o m a n suureksi
hyödyksi.-
Jo kodin pienessä piirissä
voitaisiin välttyä monilta ikä
vyyksiltä, jos siellä olisi enem
män ihmistuntemusta ja tätä
myös käytettäisiin hyväksi.
Puolisot osaisivat peittää lep
poisalla humoorilla toistensa
heikkoudet ja varoa, ettei
syntyisi heitä erottavia kuilu
ja. Lasten “kehityshistorian”
tunteminen auttaisi suhtau
tumaan heihin oikein: välttä
mään hemmottelua tai anka
raa pakkoa, ymmärtämään
uhmaikäistä lasta ja murros
ikäistä nuorta, luomaan lap
sille onnellisen ja turvallisen
kodin. Vanhemmat voisivat
olla tällöin lastensa parhaita
ystäviä, jotka vuorostaan neu
voisivat näille maailman- ja
ihmistuntemuksen aakkoset.
Useissa ammateissa tarvi
taan kykyä arvioida ihmisiä
ja ymmärtää heitä. Esim. pap
pi, lääkäri, sairaanhoitaja,
opettaja opiskelevat nykyisin
sielutiedettä, koska joutuvat
joka päivä työssään kosketuk
siin mitä erilaisimpien ihmis
ten kanssa. Papin on yksilöi
LENTÄJÄTKIN LAKOSSA
18 JÄRSIÄ VIELÄ
JATKAA SOTAA
Pienellä saarella Tyynellä
merellä 18 japanilaista vielä
jatkaa toista maailmansotaa.
He ovat elossa olevat 33 meri
miestä, joiden laiva joutui
haaksirikkoon lähes 7 vuotta
sitten. Saari on pieni Anathan
saari Marianna saariryhmäs
sä.
Miehet eivät vielä ole otta
neet uskoakseen, että toinen
maailmansota on päättynyt,
vaan seuraavat ehdotonta so
pimusta, että sellaiset surma
taan armotta, jotka esittävät
amerikkalaisille antautumis
ta. Miehille on lähetetty laa
tikko, jossa m.m. ori kirjeitä
Japanin hallitukselta ko
via miesten omaisilta. Nyt
aiotaan p u d o ttaa saarelle
lentolehtisiä, joissa kehote
taan miehiä antautumaan, et
tä pääsisivät kotia. Sitten lai
vat menevät satamaan ja ot
tavat miehet pois saarelta.
Miesten johtajan sanotaan
olevan kiivailijan, joka saat
taa tappaa kaikki miehet, sil
lä hänellä on hallussaan ainut
saarella oleva konekivääri.
sessä sielunhoidossaan suh
daututtava aivan eri tavoin
sulkeutuneeseen kuin avoi
meen luonteeseen. Lääkärin
ja sairaanhoitajan on eri ta
voin käsiteltävä surunvoit
toista pessimistiä kuin valoi
saa optimistia. Koulun ilma
piiri taas ei pääse vapautu
maan ikävyyden, pakon ja
pelon tunteista, jos siellä hal
litsee opettajadespootti, suu
ri itsevaltias, joka ei halua ot
taa huomioon lasten erilai
suutta heidän tarpeitaan ja
toiveitaan. On tietysti mah
dollisuus hankkia vuosien
varrella ammatissaan tätä
kallisarvoista ihmistuntemus
ta. Mutta vaikkakin “kokenut
kaikki tietää” on se “vai
vainen, joka kaikki kokee”.
Monelta erehdykseltä, petty
mykseltä ja vääryydeltä voi
jo ennakolta hankittu tieto
pelastaa.
Liikealan ihmiset joutuvat
myös erittäin paljon tekemi
siin mitä erilaisimpien yksi
löiden kanssa. Joustava kaup
pias tai muu liikemies, joka
osaa kohdella asiakkaitaan
heidän luonteensa erilaisuu
den huomioiden, saa enem
män asiakkaita. Pankkivir
kailija, vakuutusasiamies ja
monet muut samoin tarvitse
vat kykyä “käsitellä” eri ih
misiä eri tavoin. Asiallista,
kuivakiskoista tyyppiä ei pi
dä kohdella samoin kuin aina
leikkiälaskevaa, i 1 k amoivaa
iloitsijaa. Muuten voi liikeasi
ain hoito kärsiä.
Korkeissa j o h t oasemissa
olevilla on ihmistuntemus
ehdottoman v ä 111 ä m ätön.
Usein valitaan tällaisille pai
koille yksilöitä, joilla on pit
kän iän ja monipuolisen toi
minnan hankkima avara kä
sitys kanssaihmisistään. Mi
nisterien, presidenttien, suur
ten sotapäälliköiden menes
tyksen yhtenä salaisuutena
on taito saada joukot vakuut
tuneiksi ajamansa asian oi
Jättiläiskok öisen United
Airlines yhtiön matkustaja
tasojen ohjaajat ja heidän
apulaisensa menivät tiistai
aamuna lakkoon. Noin 900 oh
jaajaa kieltääntyi ottamasta
tasot matkaan ja niin julis
tivat lakon lentomatkustuk
sen vaiheissa. Johtavimpana
riidan aiheena on ohjaajien
vaatimus, että heille makset
taisiin palkka mailimäärältä
eikä tuntipalkkana.
Union johtaja vakuuttaa,
että lakko ei millään tavalla
häiritse miesten ja tarpeitten
kuljetusta Koreaan. Pikem
min selitetään sen auttavan
Korean sotaa, sillä lakossa
olevat tasojen ohjaajat saa
vat osallistua sotatarpeitten
kuljetukseen rikkurin nimeä
vetämättä päällensä.
Union johtaja myöskin se
litti, että lakko alotettiin vas
ta sitten, kun kaikki lakkoja
koskevat lain vaatimukset oli
täytetty.
Europaan matkustavia tu
risteja koskee lentäjien lakko
kipeästi, sillä kolme CIO: n
merimiesten uniota on lakos
sa ja laivat eivät lähde merel
le. Matkustajat jonottavat
lentoyhtiöitten pilettitoimis
toissa, vaikka on jotakuinkin
mahdotonta saada tilaa len
tokoneissa Atlantin poikki.
keudesta ja seuraamaan hei
tä. Ja silloin on osattava vedo
ta oikeaan kohtaan ihmissie
lussa.
Jokapäiväisessä se u ruste
lussa lähimmäistemme kanssa
menestymme myös parhaiten,
jos hiukan vaivaudumme tut
kistelemaan heitä, ottamaan
selville heidän harrastuksi
aan, luonteenpiirteitään yms.
Voimme tehdä heidät ystä
viksemme tai vihamiehiksem
me, voimme saada heidät
luottamaan itseemme tai epäi
lemään meitä aivan riippuen
siitä, miten heitä kohtelem
me. Meille ei ole samanteke
vää, millaiseksi suhteemme
ympäristöön muodostuu, kos
ka emme nykyaikaisen yh
teiskunnan jäseninä voi eris
täytyä erakoiksi. Nykyisenä
yhdistysten, kerhojen ym.
harrastusten aikana joudum
me kaikki läheiseen koske
tukseen toistemme kanssa.
Varsinkin näiden harrastus
ten johtajan pitää tuntea joh
dettavansa ja osata innostaa
heitä, lietsoa yhä uutta intoa,
kun hehku alkaa sammua, pi
tää päämäärät korkealla nii
den uhatessa madaltua jne.
Erityisesti juuri niiden, jotka
antautuvat johtamaan vapaa
ehtoisuuteen perustuvaa toi
mintaa, täytyy olla ihmistun
tijoita, koska muuten heidän
hyväkin harrastuksensa me
nee pian karille.
Kysymys i h mistuntemuk
sen merkityksestä on niin laa
ja, että yllämainittu käsittää
vain vähäisiä välähdyksiä sen
alalta. On onnellista, että ih
missuku vihdoinkin on alka
nut kiinnittää huomiota tä
hän tärkeään asiaan. Kunpa
se vain voisi ajoissa vaikuttaa
siunauksellisesti, kunpa se
lämmittäisi sydämiä, sulattai
si niistä vihan ja katkeruuden
jäätä ja antaisi tilalle lah
joista ihanimman ja siunauk
sellisimman: ihmisrakkauden,
halun palvella ja auttaa!
(Koti.)
VOL, 46

Auttaja. [volume], June 21, 1951, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], June 21, 1951, Image 1 About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], June 21, 1951, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??