Newspaper Page Text
SIVU 4 AUTTAJA IlinMtyy j*ka torstai IRONWOODISSA, MICH. roimitta)» J. E. NOPOLA ...... Liikkeenhoitaja Puhtiini totmlxoon 80 toimittajaa kotlta 1880-B TILAUSHINNAT! 14 * Yhdysvaltoihin Koko vuodan .... - $2.60 Puolan juoden ._., rr .~,—.. ................. ........ - |1.60 Neljän kuukauden . —............... 81.00 Kanadaan ja Suomeen (Vuosikerta) >B.OO AUTTAJA Klnnlah wookly netrapapar. Publlahod «var> Thuraday by The Finnish - American Kva naali cal Luthana National Church, at Ironarood. Miehiään. •ÜBSCrtIPTiON RATKO: Ia the United States and Canada* Par yeer. 88.60; alz montha, 81.60; four montha, 81.00 Advertlelny rataa on appUoatlon. Entarid es Second Claes Mali Matter January 17.1808. at the Post Office at Ironwood. Miehiään, under the Act of Concreea or Marcb 8, 1878. Aocepted for mallina at apeolal rata of postaa* provlded for In Bectlon 1108 Act of Octovar 8, 1817. euthorUed July 18, 1818. * * ' Pappien tsltolllsuus on kirjoittaa Auttajaan uskonnollisen kirjoituksen vuorollaan. Pitäkää huoli, että kirjoitus saapuu painoon aikanaan. Heikkinen, R. W heinäk. 22 p. Heino, E. A heinäk. 29 p. Kokkonen, A. E elok. 5 p. Room. 6:3-11; Matt. 5:20-26 1 S 6 Kolm. p. ). sunn. 2 M Aaro 3 T Arvo 4 K Itsenäisyyspäivä 5 T Untamo, Unto 6 P Esa 7 L Klaus 2 Piet. 1:16-18; Matt. 17:1-8 8 S 7 Kolm. p. j. sunn. 9 M Ilta 10 T Saima, Saimi 11 K Elli 12 T Herman 13 P Oras 14 L Hely Room. 8:12-17; Matt. 7:15-21 15 S 8 Kolm. p. j. sunn. g - ERÄS USKOLLINEN JUMALAN PALVELIJA Samuel oli toiminut jo kauan Herran profeet tana ja kansanjohtajana. Raskas työ oli kulutta nut hänen voimiaan, ja hän alkoi tuntea väsymys tä. Siksi hän asetti poikansa Israelin tuomareiksi. Heistä tuli hänelle suuri suru. He eivät näet vael taneet isänsä jälkiä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta. He olivat varmasti saaneet kodissaan hyvän kas vatuksen, mutta sittenkin heistä oli tullut kelvot tomia miehiä. Joskus hurskaiden kotien lapset jou tuvat hunningolle siitä huolimatta ,että he saavat pienestä pitäen kasvaa Jumalan sanan vaikutuk sen alaisina. Tämä on Jumalaa pelkääville van hemmille raskas risti, jonka alla he huutavat apua. Antakoon Herra armossaan heille voimaa, että he jaksaisivat uskoa rukousten kuulemiseen ja että he eivät väsyisi, vaan voisivat jatkuvasti rukoilla lastensa puolesta. Samuel sai vielä muutakin surua. Israelin vanhimmat kokoontuivat hänen luokseen Raa maan ja sanoivat hänelle: “Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jol lainen kaikilla muillakin kansoilla on.” Tämä kos ki kovasti Samueliin. Tämäkö pii nyt palkka siitä, mitä hän oli koettanut tehdä kansansa hyväksi? Eikö hän enää kelvannut? Tahdottiinko hänet hyl jätä? Murheissaan hän puhui asiasta Jumalalle. Herra kehoitti häntä kuulemaan kansan ääntä ja sanoi, että se ei pitänyt halpana Samuelia, vaan häntä tahtoessaan saada itselleen kuninkaan. Tä hän asti Jumala oli ollut aivan erikoisessa merki tyksessä Israelin hallitsija. Hän oli antanut sille lait, hän oli myöskin päättänyt sen asioista ja il moittanut sille, miten sen oli missäkin tilanteessa meneteltävä. Hän oli myöskin johtanut sen elä mää aivan erikoisen ihmeellisellä tavalla. Se oli ollut merkillistä aikaa. Jos kansa olisi ollut kuuli ainen kuninkaansa tahdolle, se olisi ollut maail man onnellisin kansa. Eihän näet yksikään maalli nen hallitsija voinut pitää kansastaan sellaista huolta, kuin Jumala piti Israelista. Ja nyt tuo kansa tahtoi luopua tästä erikoisasemastaan. Se tahtoi saada maallisen kuninkaan, niinkuin muil lakin kansoilla oli. Mikä oli siihen syynä? Ehkä mahtavuuden halu. Tuntui mukavalta saada hal litsija, joka esiintyisi loistavasti ja tuottaisi siten kunniaa kansalleenkin. Mutta ehkä oli toinenkin syy. Israel oli nähnyt, että vaikka ympärillä ole vat kansat elivätkin pakanuudessa, kuitenkin nii den saamat rangaistukset tuntuivat pienemmiltä kuin ne, joita se itse sai. Olikohan niin, että tästä kin syystä tahdottiin päästä vapaiksi Jumalan välittömästä hallinnasta? Israelin vanhimmat ei- 16 M Reino 17 T Ossi 18 K Rieti, Riika 19 T Saara, Salli 20 P Marketta, Reeta 21 L Johanna 1 Kor. 10:6-13; Luuk. 16:1-9 22 S 9 Kolm. p. j. sunn. 23 M Olli 24 T Kirsti 25 K Jaakob, Jaakko' 26 T Martta 27 P Unikeonpäivä 28 L Atso 1 Kor. 12:2-11; Luuk. 19:41-47 29 S 10 Kolm. p. j. sunn. 30 M Asta 31 T Helena "Nämä ovat kirjoi tetut, Jotta uskoisit te, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, )a jotta teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimes sään " Joh. 20:31. yät kuitenkaan sanottakoon se heidän kunniak seen ryhtyneet ominpäinsä valitsemaan kunin gasta, vaan pyysivät siinä Samuelin apua. Puhuessaan asiasta Jumalalle Samuel sai ke hoituksen varoittaa kansaa sen suunnitelmista, vaikka hänen samalla pitikin kuulla sen ääntä. Hänen oli ilmoitettava, mitkä oikeudet on kunin kaalla. Samuel teki niin. Hän sanoi, että kuningas ottaisi heidän poikansa vaunu- ja ratsumiehik seen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi sekä ottaisi heitä armeijaansa ja panisi heitä kyntämään hal itsijan peltoja ja leikkaamaan hänen viljaansa, tekemään sotatarvikkeita ja valmistamaan vau nutarpeita. Heidän tyttäriään kuningas ottaisi voi teiden tekijöiksi, keittäjiksi ja lepojiksi. Lisäksi hän ottaisi alamaistensa parhaat pellot, viinitar hat ja öljypuut ja antaisi ne palvelijoilleen. Hän ottaisi myöskin veroa kymmenyksinä kaikesta kylvöstä ja viinitarhoista ja käyttäisi hyväkseen myöskin heidän palvelusväkeään ja nuoria mie hiään ja aasejaan. Vieläpä hän vaatisi kymmenyk set lämpaistakin. Tämä, ei ollut kaunis tulevaisuuden kuva. Samuel osoitti, että kunin kaan valitseminen panisi kansan raskaiden kuor mien alle. He tulisivat kyllä myöhemmin huo maamaan erehdyksensä, mutta silloin se olisi jo myöhäistä. Olisi luullut, että tällainen varoituspuhe olisi tehonnut kansaan. Mutta niin ei käynyt. Se sanoi itsepintaisesti: “Ei, kuningas meillä pitää olla.” Samuel puhui taas Jumalalle. Kyllähän Her ra luonnollisesti tiesi kaiken muutenkin, mutta hän pitää siitä, että hänelle puhutaan. Hän kehoit ti Samuelia tekemään kansan tahdon mukaan, vaikka se olikin tehnyt tyhmän valinnan. Jumala antaa väliin ihmisten saada sen, mitä he toivovat, vaikka hän tietää sen tuottavan heille vaikeuk sia ja ristiä. Lapsen pitää joskus saada polttaa sormensa, että se ymmärtäisi varoa tulta. E. Penttinen. .. o- Kirkolliskokouksen pöytäkirja PÖYTÄKIRJA KIRJOITETTU EV. LUT. KAN SALLISKIRKKOKUNNAN 53. VUOSIKOKOUK SESSA PIDETTY FAIRPORT HARBORISSA. OHIOSSA. KESÄK. 25. JA 26. PP. 1951. Kansalliskirkkokunnan pappien kokous tahi “Retreat” pidettiin Ashtabulassa Camp Lutherilla 21. ja 22. pp. Lutherliittojen, Miestenliiton ja Naistenliiton vuosikokoukset pidettiin lauantaina, 23 p. Sunnuntaiaamuna past. E. Penttinen piti kirkolliskokouksen avajaissaarnan suomenkielel lä ja past. J. Wm. Sippola piti englannin kielisen saarnan. Iltapäivällä vihittiin pyhään saarnavir kaan pappiskandidaatit Paavo Frusti ja Arnold Ranta, tri G. A. Ahon toimittaessa vihkimisen läs näolevien pappien avustamana ja prof. M. Steege, Springfieldin seminaarista, pitäen saarnan. Illalla oli juhlapäivän lopputilaisuus, jossa saarnasi past. E. Lampela suomenkielellä ja past. J. Aho englan ninkielellä. Maanantai-aamuna alotettin varsinainen kir kolliskokous past. J. E. Nopolan johtamalla aa muhartaudella. 1. Esimies virallisesti avasi kokouksen, jonka jälkeen hyväksyttiin seurakuntien valtakirjat sekä valittiin edustajat niille seurakunnille, jotka olivat lähettäneet vain valtakirjat. Edus tettuina olivat seuraavat seurakunnat: MASSACHUSETTS; Fitchburg: Mrs. M. Marjomaa, Matt Loija, E. N. Reck, Albeanus Huhtanen. Gardner: Waynte Pasanen. Maynard: Mrs. G. A. Aho. Quincy: Niilio Erikkilla. MICHIGAN; Amasa: Mrs. V. Peltonen. Beechwood' Mrs. A. Monto. Bessemer: Miss Sylvia Puranen. Calumet: Mr. and Mrs. E. Frusti. Chaiham: Mrs. A. L. Ma!ki. Covington: Wayne Johnson, August Tarva inen. / Detroit: Miss Hilma Kanninen, Solomon Mäki. Ironwood: Mr. änd Mrs. J. K. Jackson, Jane Riiponen, Kathleen Ahonen, Edvv. Gorts, Mrs. H. P. Esälla, Mrs. H. Kyttä, Mr. H. Kyttä, Miss Hiiljia Mäkinen. Marquette: Mr. and Mrs. J. Rauta, Mrs. O. Luudi. Mass: Mrs. A. E. Kokkonen. Wakefield: Mrs. Aug. Tarvainen, Herman Ko tila. MINNESOTA: Cedar Valley: Mrs. K. F. Räisänen. Ely: Hilllard Ranta, Mrs. H. Rauta, Alma Lun di. Esko: Mr. and Mrs. W<m. Mattson. Finlayson: Elmer Ylinen. Gilbert: Mrs; M. Manni. Holmes City: Mrs. H. Larson. Kettle River: K. F. Räisänen. Leaf Lake: Mr. and Mrs. F. Paavola. Menahga: Raymond Aho. Minneapolis: Raymond Puranen. Moose Lake: Mrs. Edw. E. Aho. New York Mills: Mr. and Mrs. J. A. Aho, Miss Helen Johnson. Sebeka: Edvv. E. Aho, Harvey Larson, Miss Doris Luoma. Snellman: Francis Maunula. Virginia: Mrs. Sdk). NEW HAMPSHIRE: Fitzwilliam: Einar M. Beök. Marlboro: Miss Elizabeth Wiiuiklka. NEW JERSEY: f Jersey City: Carl Carlson. NEW YORK: New York City: Miss Hilma Myllymäki, Miss Kyllikki Penttinen. Athens: Mrs. Wm. Gorts. NORTH DAKOTA: Rolla: Mts. M. Miettinen. OHIO: Ashtabula: Oscar Lundi, Matti Ahlquist, Ar thur Rinta, Emil Lundi. AUTTAJA TORSTAINA HEINÄKUUN 12 P. 1951 Cleveland: Martin Ranta, Aini Englund. Fairporl: Jacob Sippola, Matti Noponen, H. Laukkanen, Frank Luhtanen. WISCONSIN: Braniwood: Elvi Honkamalki. >.> Iron Bslt: J. Orquist. Maple: John Saari. Marengo: Mrs. P. Honkamlaki. North York: Mrs. Hindel. Superior: Mrs. E. P. Lampela. ONTARIO (Canada): Fort William: Mrs. O. E. Aho. Lappo: Lauri Maunula. Port Arthur: Mr. and Mrs. L. A. Mäki, John Tuhkanen, Eric Autio. Toronto: Mrs. M. Wiskari. Läsnä olivat pastorit G. A. Aho, O. E. Aho, J. Aho, G. I. Aho, R. J. L. Aho, E. Erickson, H. P. Esala, R. W. Heikkinen, E. A. Heino, A. E. Kokko nen, E P. Lampela, V Latvala, TANARUS. Miettinen, A. L. Mäki, J. E. Nopola, E. Penttinen, J. Wm. Sippola ja M. Wiskari. Seminaarista olivat seuraavat: Suom. osaston johtaja, prof. A. Monto, ja oppilaat: E. Aho, E. M. Beck, P. Frusti, E. Gorts, H. Kotila, F. Maunula, R. Puranen, A. Ranta, H. Ranta, E. Vanhatalo ja E. Ylinen. 2. Canadassa olevien kirkkokunnan varojen ti lientarkastajiksi valittiin Martin Ranta ja Ed. E. Aho. Puheenvuorojen merkitsijäksi va littiin past. V. Latvala, ja ääntenlaskijoiksi va littiin E. M. Beck ja H. Kotila. 3. Tervehdyksiä kirkolliskokoukselle oli saapu nut seuraavilta: Norjalaiselta Ev. Lut. Kirk kokunnalta sekä kirjeellisesti että henkilö kohtaisesti tervehdys past. G. O. Lillegardin kautta; Missouri Synodilta sekä kirjeellisesti past. R. Herrmanin kautta että henkilökohtai sesti prof. M. Steegen kautta; Mass City’n Kan sallisseurakunnalta mr V. Kosken lähettämän kirjeen kautta; Inghamin, N.Q., Australian Kansallisseurakuntapiiriltä J. K. Nissilän kir jeen kautta; past. ja mrs Toivo Esalalta, Aus traliasta; Suomi-Synodin vuosikokoukselta kirjeellisesti sekä henkilökohtaisesti past. R. Wargelinin kautta; past. John Wileniukselta, Philippine saarilta; ja Suomesta, past. F. J. Piesilta ja past. A. A. Uppalalta. 5. Esimiehen vuosikertomus. Esimiehen vuoden katsaus toi ilmi, että kirkkokunnassamme on yhteensä 66 seurakuntaa ja 5 itsenäistä seu rakuntaa pappiemme hoidossa, siis yhteensä 71. Enempi kuin puolet seurakunnista ovat kasvaneet jäsenluvussa, joten nykyinen kirk kokunnan jäsenluku on 5485 ripillekäynyttä jäsentä, 2045 lasta, yhteensä 7530 jäsentä. Vuoden aikana on vihitty uusi kirkko New York Millsissä, Minn. ja kappeli Maynardissa. Mass. Pyhäkoulujen ja oppilasten luuvut ovat kasvaneet, joten on 43 pyhäkoulua toimessa, 1878 oppilasta ja 275 opettajaa. Detroitin seu rakunnan kristillisessä päiväkoulussa on 114 oppilasta ja 3 opettajaa. Papeistamme on Jumala kutsunut taivaalli seen kotiin yhden, past. M. Anttosen, joten pappeja on kirkkokunnassamme 23 toimivaa ja yksi eläkkeellä oleva. Kirkkokuntamme vanhin pappi on past. M. Wiskari, joka on toi minut yli 38 vuotta. Vuosikertomus, joka julkaistaan vuosikir joissa, hyväksyttiin kiitoksella. Past. J. E. No polan esityksestä eduskunta nousi seisomaan tunnustukseksi kiitollisuudesta past. M. Wis karille siitä pitkäaikaisesta ja uskollisesta pal veluksesta, jonka hän on tehnyt kirkkokun tamme pastorina. 6. Kirkkokunnan tilit: Rahastonhoitaja luki vuoden tilit, jotka oli vat seuraavat: Edellisen vuoden kassan jäännös $ 3979.22 Vuoden tulot 16642.91 Kokonais tulot $20622.13 Vuoden menot 13408.19 Kassan jäännös $ 7213.94 Tilientarkastajien lausunnon perusteella annettiin rahastonhoitajalle tilivapaus. Rahas tonhoitajaksi valittiin edelleen mr J. K. Jack son hoitamaan Yhdysvalloissa olevia kirkko kunnan varoja. Canadassa olevien kirkkokunnan varojen ti lintarkastajat lukivat heidän tarkastamansa tilit, jotka olivat seuraavat: Edellisen vuoden kassaan jäännös $1918.80 Vuoden tulot 1285.76 Kokonais-tulot $3204.56 Vuoden menot *.... 1850.78 Kassan jäännös $1353.78 Canadan varojen tilintarkastajien lausun non perusteella myönnettiin Canadan varo jen rahastonhoitajalle, past. J. W. Sippolalle, tilivapaus. 7. Esimiehen vaali: Past. E. A. Heino, kirkko kuntamme varaesimies, johti kokousta vaalin aikana. Seurakuntien evästyksien mukaan esi tettiin ja äänestettiin yksimielisesti entistä, tri G. A. Ahoa, edelleen virkaan. Past. Heino huomautti äänestyksen jälkeen, että on kulu nut 20 vuotta siitä, kun past. G. A. Aho ensin valittiin tähän virkaan, jota hän on hoitanut yhtämittaisesti tähän asti Jumalan ilmeisellä siunauksella. 8. Kirkollisjohtokunnan tekemien päätösten alistaminen kirkolliskokouksen vahvistetta vaksi: a. Esitys, että perustetaan Canadaan kirkko kunnan rahasto, joka sisältäisi kaikki Cana dassa kootut kirkkokunnan varat, hyväk- syttiin yksimielisesti. b. Canadan rahastonhoitaja ja tilintarkastajat jätettiin past. J. W. Sippolan ja past. O. E. Ahon nimitettäviksi ja julkaistaviksi. c. Lainan antaminen kirkkokuntamme raken nuskassaan toimikunnan välityksellä Cle velandin Betania-seurakunnalle, jolle kir kirkollisj ohtokunta oli antanut suostumuk sensa, siirrettiin siksi kunnes muut raken nusrahastoa koskevat kysymykset otetaan esille. and. Sihteeri luki kirkollisjohtokunnan laatimat ohjeet, jotka käsittelivät seminaarilaisten avustuksen hakemuksia. Ohjeet hyväksyt tiin sillä lisäyksellä, että seurakunnan joh tokunnan ja pastorin on allekirjoitettava oppilaiden hakemus. Päätettiin myös, että jos oppilas menee avioliittoon lukuvuoden aikana, hänelle jatketaan kouluavustusta lukuvuoden loppuun asti. 9. Seminaarin vuosiraportti: Professori A. Monto toi ilmi vuosikatsauk sessaan, että Springfieldin seminaari on täyt tänyt 105 vuotta ja että meidän kirkkokun tamme osasto siellä on toiminut 13 vuotta. Viime lukuvuoden aikana oli kirkkokunnas tamme 19 oppilasta,'joista 2 vihittiin papiksi tämän kirkolliskokouksen yhteydessä. Ensi vuonna 6 oppilasta pääsee läpj. Vuosikertomus hyväksyttiin kiitollisuudella. Esitystä kanna tettiin, että kirkolliskokouksesta lähetetään kiitoskirje Missouri-Synodille ja Springfieldin Concordia seminaarille siitä työstä ja uhrauk sesta, jota ovat tehneet kirkkokuntamme hy väksi kouluuttamalla oppilaitamme. Esitys • myös hyväksyttiin, että kirkkokuntamme lah joittaisi $500.00 seminaarin uuden oppilaskodin kalustamiseksi. 10. Kristillisen kasvatuksen valiokunnan vuosira portti: Tämä valiokunta on pitänyt huolen Lasten Ystävä-lehden toimittamisesta ja esittää, että lehti julkaistaan edelleen saman kokoisena, ja että kirkkokunta kustantaisi lisäkuvien hank kimisen ja värillisen painotyön tämän lehden julkaisemisessa. Valiokunta on myös sijoitta nut seminaarin alkuluokkien kirkkokuntam me oppilaita kesäkoulujen johtamiseen kaut ta kirkkokuntamme. Valiokunta esittää, että kirkolliskokous määrittelee, mitkä ovat valiokunnan ja sen johtajan velvollisuudet. Johtaja, past. F. J. Pies, lukee tohtoriksi ja tut kii kirkkokuntamme opetusvälineitä. Vuosi raportin johdosta tehtiin seuraavat päätökset: a. Päätettiin antaa $200.00 Lasten Ystävää kuvien y.m. kustantamiseksi. b. Past. F. J. Pies valittiin edelleen Lasten Ystävän toimittajaksi. c. Valiokuntaan valittiin past. A. Ranta ja past. H. P. Esala. and. Valiokunnan ja sen johtajan velvollisuuk sien määritteleminen jätettiin kirkollisjoh tokunnan valmistettavaksi. 11. Eläkerahaston johtokunnan raportti: a. Rahastonhoitaja, mr A. Anderson, luki ra haston tilit, ja tilintarkastajien lausunnon perusteella myönnettiin rahastonhoitajalle tilivapaus. b. Puheenjohtaja, M. O. Lundi, teki selkoa, että nykyiset eläkkeet on maksettu va rakassasta eikä eläkekassasta, jossa ei ole vielä tarpeeksi varoja. Päätettiin varakas san kartuttamiseksi, että maksu kohotetaan $l.OO seurakunnan jäseneltä, ja että tämä järjestys astuu voimaan heinäk. 1 p. 1951. c. Eläkesääntöihin tehtiin seuraavat muutok set: 1. Että täytyy pastorien maksaa vähintäin kaksi vuotta, ennenkuin he saavat siitä eläkettä, ja että, jos on maksettu vähem män kuin kaksi vuotta ja kuolema kes keyttää maksut, niin maksetaan kassasta leskelle vain se raha, joka on maksettu eläkerahastoon. 2. Kirkollisjohtokunnalle annetaan oikeus nimittää tilapäinen jäsen johtokuntaan, silloin kun virka jää avoimeksi, seuraa vaan kirkolliskokoukseen asti. 3. Jos eläkkeellä oleva menee avioliittoon, tämä ei muuta hänen entistä asemaansa, vaan hän tulee saamaan saman eläkkeen kuin sai ennen avioliittoaan. and. Virkailijain valinta johtokuntaan: 1. Puheenjohtaja, M. O. Lundi. 2. Kirjuri, E. N. Beck. 12. Painoliikkeen vuosiraportti: a. Liikkeenhoitajan, past. J. E. Nopolan, tili kertomuksesta ilmeni, että on tullut liike tappiota $287.93, joka on johtunut siitä, et tä kustannukset aineistoon ja työvoimaan )nähden ovat kohonneet menneen vuoden aikana. b. Päätettiin pitää Auttajan ja Lutheran Voice lehtien tiaushinnat entisellään. Kokous päätettiin tälle päivälle past. G. A. Ahon johtamalla rukouksella. Kesäkuun 26 p. Kokouksen toinen päivä avattiin hartaushet kellä, jossa past. O. E. Aho piti esitelmän kotihar tauksien pidosta. Sen jälkeen palattiin jälleen painoliikkeen asioihin. Painoliikkeen hoitajalle myönnettiin tilivapaus. Keskusteltiin kirkkokun nan julkaisujen levittämisestä ja yleinen mieli pide oli se, että kussakin seurakunnassa tulisi va lita asiamies, joka myisi sekä Auttajaa että Luth eran Voice lehteä y.m. painotuotteita. c. Päätettiin edelleen julkaista englanninkie- No. 26