Newspaper Page Text
SIVU 6 Marquette Mich. Korean rintamalla kaatu neen korporaali Arthur R. Ik kolan vaimo Jean Ikkola, Ne gauneesta on saanut puolustus virastolta ilmoituksen, että korporaali Arthur R. Ikkolan ruumis saapuu San Francis con satamaan näinä päivinä ja lähetetään omaisi 1 le heti. Kunnia vartio seuraa ruumiin mukana. Kaupungin syysvaalit tul laan pitämään lokakuun 9 päi vä. Silloin valitaan kaksi kau pungin komissioneeria, joitten virkaaika alkaa tammikuun ensimmäinen päivä 1952. Kom missioneri L. W. Brumm on uudelleen ehdokkaana samoin kommissioneeri Thomas C. Harmon on ehdokkaana edel leen. Uusia ehdokkaita tähän toimeen ovat Albert N. Cau thier 445 Spring St. ja Henry G. Mayhew 1001 West Kay Ave. Näistä neljästä, jotka saa vat enin ääniä, valitaan kaksi kaupungin kommissioneeri. Torstai-ilt an a, 25 päivä, syysk. on Sion seurakunnan syysmyyjäiset kirkon alasalis sa ja lokakuun 4. päivä 7:30 on ompeluseuran naisten seu raava työkokous mr ja mrs Victor Wäisäsen asunnolla 315 E. Crescent. Muistetaan näitä tilaisuuksia. Mrs Hilda Hirvonen ja mrs Sam Mickelson ovat lahjoitta neet $lO.OO ompeluseuran pito vuorostaan ompeluseuran kas saan, josta ompeluseuran nai set lausuu sulimmat kiitokset. Kaupungissamme ovat vie railleet seuraavat kansalaiset sukulaisissaan ja tuttavissaan: Mrs Katriina Jokinen, Chat hamista vieraili mr ja mrs Victor Niemessä, mr Arnold Ikkola, Washingtonin valtios ta vieraili kotonaan Sundelis sa sekä Marquettessa siskon sa mrs John Brobetsonin luo na. Mr ja mrs Veikko Seppälä ja pojat Detroitista vierailivat mrs Anna Wahterassa. Mr ja mrs B. Flesh, Detroitista, vie railivat mr ja mrs Victor Mut kan kotona. Mr ja mrs Gene Peltola ja äiti Emma, Detroi tista vierailivat Niirasen per heessä. Opettaja, miss Effy Ojanen on viettänyt kesälo maansa kotonaan vanhem piensa mr ja mrs Victor Oja sen luona. Hän on mennyt en tiseen opettaja toimeensa Dearborn, Mich. Tervetuloa toistekin nauttimaan kaikesta, minkä hyväksi näette kauniis sa kaupungissamme. F. N. Kannattakaa omaa painolii kettänne milloin mahdollista. SUOMENKIELISIÄ TERVEHDYSKORTTEJA Eri tilaisuuksia varten Valikoimassa seuraavia värillisiä kortteja SydämallUat kutokaa! Onnittelut ayntymäpälvänä Hauskaa syntymäpäivää äidillä Isällä syntymäpäivänään Onnea yhteiselämälle Hääpäivän onnittelut Pikaista parantumista toivotetaan Suruanne ajateli eeea Murheen päivänä Osanotto suruun Tervehdys hopeahältään juhliville Onnea kodille Isälle syntymäpäivänä tai muissakin tapauksissa Dollarin tusina koteloineen NATIONAL PUBLISHING CO. Drawer 432 # Seurakunta - kirjeitä EH | Ashtabula. Ohio 9 Hauskaa syksyä toivotamme Auttaja-lehden lukijoille. Nyt on kesä taas mennyt. Monella on ehkä hauskoja muistoja ke sästä, ja toisille kenties kesä toi surua, ehkä menetitte rak kaitanne. Kuitenkin on Yksi, joka on meidän kanssamme niin surun kuin ilon päivinä kin. Raamattuleirillä taas saim me viettää viikon. Kiitokset teille, jotka olitte siellä työssä. Jos Herra suo, ensi kesänä taas leirille. Sunnuntaina, syyskuun 9 p., iltapäivällä juhlittiin seura kuntamme jäsenten mr ja mrs John Hillin kultahäitä Herman Kotilan kotona, Tryon Rd. Mrs K. F. Räisänen järjesti ohjel man. Laulettiin Sionin Kante leesta ja pastori Emil Heino pi ti rukouksen ja puheen. Ru non, “Isän ja Äidin Kulta häät”, esitti mrs Ithiel Smith; puhe, K. F. Räisänen; runo, mrs Edward Hummer; laulua, pastori Erkki Penttinen, levyl tä; puhe ja rukous, tri G. A. Aho. Mrs. Räisänen myös luki joita oli saapunut. Mr ja mrs Hill vi hittiin Suomessa Karstulan pi täjässä ja tulivat Amerikkaan v. 1912 Minnesota valtioon, sit ten vuonna 1918 muuttivat tänne Ashtabulaan. Heillä on 5 lasta elossa: Kaksi tytärtä mrs Herman Kotila ja mrs Ithiel Smith; 3 poikaa: Charles, Toivo ja William Hill; 12 lasten lasta ja 3 lasten las ten lasta. Mr ja mrs Hill ovat innolla olleet aina seurakunta työssä kiinni. Tunnemme erit täin suurta kiitollisuutta mrs Hiilille. Hän on ollut aina hyvä muistamaan sairaita keskuu dessamme. Toivotamme heille edelleenkin runsasta Jumalan siunausta. Syyskuun 4 p. kello 8 illalla Priscilla-seura piti* kokouksen I mrs Joseph Talderin kodissa. Koska pastori Erkki Penttinen oli keskuudessamme, niin hän johti Raamatun keskustelun englanninkielellä. Tässä ko kouksessa myös puheenjohtaja mrs Ed Kujanpää ilmoitti, että uudet virkailijat ovat seuraa vat: puheenjohtaja, mrs Elmer Felt; varapuheenjohtaja, miss Lilah Niemi; kirjuri, mrs Rich ard Purtilo; rahastonhoitaja, mrs Martin Herttua; kirjeen vaihtaja, mrs Andrew White; soittaja, mrs John Thayer. Tä mä seura on järjestänyt, että joka vuosi muuttuvat virkai lijat. Seuraavan kokouksen pi tävät mrs Toivo Ranta ja mrs Oliver Tissari lokakuun 2 p. mrs Rannan kotona. Kiitokset pastori ja mrs Penttinen ja miss Penttinen, kun olitte mu- kana. Tervetuloa toistekin. Syyskuun 9 p. aamu juma lanpalvelu kse s s a vihittiin “missal stand”, jonka lahjoitti vat esimies M. Oscar Lundi ja Emil TANARUS. Lundi äitinsä mrs Maria Lundin ja isänsä Jacob Lundin muisto lie. Soolon “Herran rukous” esittivät miss Kay Lundi ja miss-Marion Or quist säestäen. Terveisiä sinne seminaariin, ja kiitokset seminaarin oppi laalle Einar Beck’ille, kun saimme taas kuulla nuorta, in nokasta saarnaajaa. Tervetu loa toistekin. Kuollut: Kustaa Myllymäki, iältään 70 vuotta. Vainaja oli syntynyt Nurmossa Suomessa. Suremaan jäi vaimo Katri, kaksi tytärtä: Mrs Elmer Nie mi ja mrs Louis Kapudjija, yk si poika Arvo, 5 veljiä: Jack, John ja Herman Ashtabula, Santeri ja Thomas Suomessa; sisar, mrs Ida Tiisijärvi Suo messa ja 4 lasten lasta. Hauskaa synty mäpäivää mrs Vilho Latvalalle, Cleve land, Ohio. Kv. Iron River, Mich. Seuraava ompeluseuran ko kous ja tarjoilu on Sanfred Ahon kotona ensikuun 7 päivä. Mrs Wm Norkoli maksoi pi tovuoronsa antaen kymmenen dollaria. Kiitos lahjoittajalle. Mrs E. Lakso. Kiitoksia! - Näkemiin! On syyskuun 14 päivä. Ilma on pilvinen ja vähän satelee kin. Olemme lähtövalmiina. Edessämme on melko pitkä matka noin kuusituhatta miilaa, sillä aikomuksemme on kulkea Floridaan “suuren län nen” kautta. Kun nyt muistelemme kulu nutta neljää kuukautta, niin sydämemme on täynnä kiitol lisuutta. Jumalan hyvyys on seurannut ja ympäröinyt mei tä joka askeleella. Kesä tosin on ollut kylmä ja sateinen, mutta Jumalan rakkaus ystä viemme kautta on meitä run saassa määrässä valaissut ja lämmittänyt. Monta tilaisuut ta on ollut, jolloin olemme tun teneet kirkastusvuoren suloi suutta, kun lukuisien ystä viemme, veljien ja sisarien kanssa olemme keskustelleet Jumalan moninaisesta armos ta ja rakkaudesta meitä ihmi siä kohtaan. On ollut monta hengellistä j u h latilaisuutta, joissa on saatu nauttia pelas tuksen evankeliumin kirkkau desta ja lämmöstä. Kaikista niistä tilaisuuksista olisi kyllä aihetta kirjoittaa erikseen, mutta nyt ei ole aikaa siihen. Sanomme vain, että rakkaita muistoja on meillä N. Dako tan ja Covingtonin juhlista, vierailuistamme Hancockissa ja Calumetissa (pastori ja mrs Kokkosen pappilassa), Beech woodissa, Ironwoodissa (mel kein lukemattoman monissa kodissa), Wakefieldissä, Iron Beltissä, Marengossa, North Yorkissa ja Washburnissa. Kaiken muun ystävyyden li säksi on. meille järjestetty hy västijättöjuhlia. Sellainen oli ensin Wakefieldissa mrs Miina Backmanin kotona, sunnuntai na, syysk. 2 p. Se oli lämmin SINGER OMPELUKONE Yltävällä tai tuitavalU SUOMEEN Jalusta ja pöytä ovat hienointa Singerin tekoa tarkoi tettu kestämään eliniän. Toimitetaan ompeluvalmiina, neuloineen, sukkuloineen ja käyttäohjeineen. Sopii kaikenlaisten kankaiden ompeluun. Huolto ja osat saatavissa kaikista setisemästä Suomessa olevasta Singerin myymälästä. Lähetetään heti saajan kotia lähinnä olevalle rautatie asemalle. Polkukone $150.00 Tilatkaa odotteella: SINGER SEWING MACHINE SHOP 223 S. Suifolk St. Ironwood, Mlch. AUTTAJA TORSTAINA SYYSKUUN 20 P. 1951 I ‘ ■ 'S Jr Hl i M i jISBB fiH Iji : # jgiyBH&HB : ;i <.£■ Kl H * Äl/ÄifV ** S',* rt ‘ ,‘j‘v 5 o’*'» c Cv ',.v:• Q ;// j|RHb^rl PITTSBURGH —A 22 calibre bullet with a muzzle speed of 1,335 feet per second or about 909 miles per houria fired at a piece of Multiplate % -inch thick in testa conducted by the Winchester Repeat ing Arms Company laboratories. This %-inch piece of glass, made by the Pittsburgh Plate Glass Company, stopped ali 22 calibre bullets used in the tests. Four cameras and two microflash lights were used to record the tests and the cameras were actuated by a pnoto electric cell. henkinen tilaisuus ja yleisöä paljon. Juhlan suuren arvon lukijat ymmärtävät parem min, kun mainitsemme, että juhlan toimeenpanija ja kus tantaja on heikossa terveydes sä oleva leskirouva. Toinen samanlaatuinen juhla oli Iron woodin Kansallisseurakunan kirkon salissa syyskuun 12 päi vän iltana. Se juhla oli todella rohkaiseva ja mieliä lämmit tävä. Tilaisuuteen sopivaa oh jelmaa esittivät seuraavat: Juhlan avajaispuhe, mrs J. Pirhonen; rukous, pastori No pola; yksinlaulua “God Will Take Care of You”, esitti mei dän “grandchild” neljän vuo den ikäinen Lola Nylund, äi tinsä mrs Arthur Nylundin säestäessä pianolla; lukemis ta, mrs J. Salo; lausuntaa, mrs J. Saari; soololaulua, mrs Esa la; juhlapuhe, pastori J. E. No pola; siunaus. Yhteislauluja useita. Allekirjoittaneet koet tivat jotain sopertaa kiitoksek si juhlan toimeenpanijoille, ohjelman esittäjille ja suurilu kuisalle ystävä joukolle. Sa noillamme emme voikaan tyy dyttävästi tulkita tunteitam me ystäviemme rakkauden osoituksista ,ei puhumalla eikä kirjoittamalla. Sanomme vain: tuhannet kiitokset! Jumala teitä siunatkoon ja palkitkoon rakkautenne sekä uhrauksen ne juhlissa ja yksityisesti! Kiitoksemme myöskin niille ystävillemme, jotka ovat pal velleet meitä kesähuviloillaan järvien rannoilla, kuten ovat tehneet mr ja mrs Jacob Rii ponen, mr ja mrs Harja sekä mr ja mrs J. Mäki kaikki Ironwoodin asukkaita, mutta kesähuvilat ovat eri järvien rannoilla. Myöskin mr ja mrs John Kukkosen huvilalla, Bru le’ssa, Wis. Kiitos monille ystäville muistolahjoista meil le! Jumala palkitkoon! Isän haltuun! Hänen armon sa ulottuu taivaaseen asti. M. N. ja Sylvia Westerback Osoite: 1130 Woodlawn St., Clearwater, Florida PORT ARTHURIN SEURA KUNNAN UUTISIA Kastettu: Daniel Andrew Kleemola, Port Arthurissa asuvien An drew Arnold Kleemolan ja vaimonsa Helen Jeanin (o.s. Wagner) poikalapsi, joka syn tyi heinäk. 1 p. 1951 Port Art hurissa. Hänet kastettiin kir kossamme viime sunnuntaina, syysk. 9 p. Kummit ovat mr ja mrs Matti Kleemola. Laura Anna Aini Jalava, Ware townshi pissa asuvien Lauri Leevi Jalavan ja vai monsa Aini Estherin (o.s. Ah tila) tyttölapsi, joka syntyi Port Arthurissa heinäk. 10 p. 1951. Hänet kastettiin iso-van hempiensa mr ja mrs John Ja lavan kodissa, 185 Windermere Ave., Port Arthurissa, elok. 21 p. Kummit ovat mr ja mrs Arthur Kangas ja Anna Kan gas. Edward William Marttunen, Port Arthurissa asuvien Toivo Konstand Marttusen ja vai monsa Helen Violetin (o.s. Hagberg) poikalapsi, joka syn tyi Port Arthurissa huhtik. 12 p. 1951. Hänet kastettiin pap pilassa elok. 29 p. Kummit ovat mr ja mrs Emil Nurmela. Gerald Brian Hill, Fort Wil liamissa asuvien Armas Au gust Hillin ja vaimonsa Olgan (o.s. Kozachanko) poikalapsi, joka syntyi Fort Williamissa kesäk. 13 p. 1951. Hänet kas tettiin McKellar sairaalassa syysk. 3 p. Kummit ovat mr ja mrs Frank Grant. Vihitty: Arne Armas Rosengren ja Eila Rachel Koski, molemmat Port Arthurista, vihittiin avio liittoon kirkossamme keski viikkoiltana, 5 p. Todistajina olivat Ahti Lundquist ja Ella Tarkka, molemmat Port Art hurista. Joonas Immanuel Pietilä ja Lempi Lahja Kallio, molem mat Port Arthurista, vihittiin avioliittoon pappilassa syysk. 7 p. Todistajina olivat mr ja mrs Chas Gerlach, Nipigonis ta. Norman Rudolph Ronbeck ja Viola Mary Erickson, mo lemmat Port Arthurista, vihit tiin avioliittoon kirkossamme perjantai-iltana, elok. 31 p. Todistajina olivat John Tark ka ja Evelyn Reivonen, mo lemmat Port Arthurista. Ilmari Ketonen, Fort Willia mista, ja Jenny Mylläri, Port Arthurista, vihittiin avioliit toon papilassa viime maanan tai-iltana, syysk. 3 p. Todista jina olivat Arvo ja Tilda Tuo mi, Port Arthurista. Haudattu: Maria Elizabeth Koivu (o.s. Lylylammi), syntynyt elok. 9 p. 1870 Karvialla, Turun ja Po rin läänissä, Suomessa. V. 1900 hän tuli Fort Williamiin. Yksi- toista vuotta myöhemmin vai naja muutti Intolaan, jossa hän asui kuolemaansa asti. V. 1905 hän meni avioliittoon Frans Albert Koivun kanssa Fort Williamissa. Hän oli huo novointinen lähelle vuoden ja elok. 22 p. hän sai halvauskoh tauksen ja joutui St. Josephin sairaalaan, Port Arthurissa, jossa hän kuoli elok. 27 p., ikänsä ollen 81 v. ja 18 p. Hä net haudattiin Riverside hau tausmaahan elok. 29 p. Kaipaa maan jäi: yksi poika Arvo, ko tona Intolassa; yksi tytär Elli, St. Thomas, Ontariossa; kaksi velipuolta: Nestori Lammi. New York, N. Y., ja muita sukulaisia ja ystäviä Suomes sa ja täällä. Helmer Anders Linden, syn tynyt heinäk. 13 p. 1899, Over markissa, Vaasan läänissä, Suomessa. V. 1923 hän tuli Port Arthuriin ja asui täällä kuolemaansa saakka. V. 1931 hän meni avioliittoon Lily Wäärälän kanssa Port Arthu rissa. Hän kuoli St. Josephin sairaalassa Port Arthurissa elok. 27 p. sairastettuaan kah deksan kuukautta. Ikänsä oli 52 v., 1 kk. ja 14 p. Hänet hau dattiin Riverside hautausmaa han elok. 29 p. Suremaan jäi: vaimonsa Lily, kotona, 348 Bay St., Port Arthurissa; kaksi sis koa Suomessa: Mrs Jenny Myrback ja mrs Elsa Antfolk, ja muita sukulaisia ja ystäviä. Aleksandra Jouhimäki (o.s. Lähteenmäki), syntynyt jou luk. 24 p. 1888, Ikaalisten pitä jässä, Turun ja Porin läänissä, Suomessa. Hän asui Port Art hurissa vuodesta 1907, jolloin hän tuli tälle mantereelle. V. 1909 hän meni avioliittoon John Jouhimäen kanssa Port Arthurissa. Hän kuoli elok. 27 p. Port Arthurin General sai raalassa pitkän sairauden jäl keen. Ikänsä oli 62 v., 8 kk. ja 3 p. Hänet haudattiin River side hautausmaahan elok. 31 p. Lähinnä jäi suremaan: mie hensä John, kotona, 11 Onta rio St., Port Arthurissa; yksi veli Joseph Mäkinen, Suomes sa, ja muita sukulaisia ja ys täviä Suomessa ja täällä. J. Wm Sippola, pastori ERÄS UNI. Raamatussa kerrotaan use ammissa tapauksissa, että Her ra puhui palvelijoilleen unien kautta. Nykyaikana kuulee useasti kysyttävän: Miksi ei Herra enää puhu unien kautta ihmi sille? Kyllä Herra vieläkin puhuu ihmisille unessa, jos me vain otamme vaarin Hänen puheis taan. Mutta voimme hyvinkin ajatella ja sanoa: Se oli vain unta, huonon nukkumisen merkki, jos näemmekin jotain merkillistä unta. Mutta nyt kuitenkin kerron tässä erään uneni, ja uskon myös sen tarkoituksen, että se oli Herran puhetta, sillä ei Herra alennu meitä syntisiä puhuttelemaan, jos ei Hänellä ole tosi tarkoitus. Olin sei sovinani järven rannalla ja katselin järvelle päin, kun huomasin siellä purjehtivan paljon laivoja, jotka olivat kaikki rappeentuneen näköisiä ja kaikki tummaksi maalatui ta. Mutta kun käänsin katseeni sivulla olevaan rantaan päin, niin rannassa huomasin pienen ihan valkoiseksi maalatun lai van ankuroituna. Kävelin sitä valkoista laivaa kohti ja siel tä tuli ulos Vapahtajan muo- Radio Cab Cos. Fuhelin 1723 AUTOMME JOHDEI AAN RADIOLLA Wreckar palveluala Soittakaa yöllä tai päivällä toinen henkilö (niinkuin olen Hänen kuvissa nähnyt) ja sa noi minulle oikein ystävälli sellä äänellä: “Ei sinua vielä oteta.” Hän ei puhunut sen enempää ja minä häivyin ih misten joukkoon, joita oli ko koontunut samalle rannalle. Ja uni loppui siihen. Aamulla herätessäni muis tin selvästi tämän unen ja selvästi ymmärsin sen tarkoi tuksen, mitä Herra tarkoitti näillä sanoilla: “Ei sinua vielä oteta”, sillä olin ollut pitkän aikaa huonossa terveydessä, niin aina vaan haudoin pääs säni ajatusta, ettei muu kuin kuolema vapauta minua tästä vaivalloisesta elämästä. Mutta sitten kun kerran Herra itse sanoi, ettei sinua vielä oteta, niin pitihän minun se uskoa ja ruveta ajattelemaan, että mi nulla onkin vielä jotakin teh tävää tässä elämässä, ettei jo ka päivä vain ajatella sitä, että olen aivan joutava ihminen tässä elämässä ja parempi olisi kuolla. Rupesin parantumaan sen jälkeen ja olen monta ker taa huomannut, että Herra on antanut minulle omat tehtävä ni. Mutta sillä unella oli kor keampikin merkitys. Ne tum mat laivat siellä järvellä, jot ka purjehtivat edestakaisin, olivat niinkuin niillä ei olisi ollut mitään päämäärää mihin kä rantaan ne oikeastaan kul kisivat, ja niitä oli paljon. Mut ta tämä valkoinen laiva oli kai kista pienin ja vain yksi ainoa, niin tuli mieleeni, että kovin vähän on niitä valkoisen lai van matkustajia, kun he mah tuvat niin pieneen laivaan. Ymmärsin sen unen sillä ta valla, että niissä tummissa lai voissa matkustivat maailman mieliset ja itsehurskaat. Ei heillä ollut varsinaista pää määrää, vaan he purjehtivat paikasta toiseen edestakaisin, niinkuin ne tekevät, joilla ei ole itsessään päämäärää, mi hinkä suuntaan he oikeastaan kulkisivat. Mutta se pieni val koinen laiva oli ankuroituna rannassa, kunnes sen kapteeni antoi sille lähtömerkin, koska siellä ovat ne, joita Hän on tullut hakemaan, niinkuin Hän sanoi minullekin: “Ei sinua vielä oteta.” Hän itse tietää ku ka kulloinkin otetaan siihen laivaan, jonka kapteeni on itse Herra Jeesus. Hän oli niin ys tävällinen, kun Hän puhui, et tä on suuri ilo ja kunnia päästä Hänen laivaansa matkustajak si. Ja vielä on se etuoikeus, et tä Hänen laivallaan on varma päämäärä, että se saapuu iäi seen kotirantaan eikä haaksi rikkoonne niinkuin ne tum mat laivat, joita tuuli kuljet taa, kun heillä ei ole ohjaajaa. Ne lopuksi haaksirikkoontuvat ja hajoavat tuulen kuljetetta vana saapumatta mihinkään rantaan. Ja siellä on itku ja va litus. Mutta mikä ihana ilo ja rie mu on niillä, jotka pääsevät sen valkoisen laivan matkusta jiksi, kun he vihdoinkin pääse vät kotirantaan tämän maail man vaivoista ja viettelyksistä vapautettuina. Iloitsen autuudestani Jo täällä toivossa, Siks’ kun sen kerran täydesti Omistan taivaassa . Ja päästen kiusauksista, Vaivoista, rasituksista, Saan maistaa sitä iloa, JolV ei oo loppua. S. N. NO. 36