Auttaja. [volume], October 25, 1951, Page SIVU 2, Image 2

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 2
KASVATTISISARUKSET
Kirjoittanut RUNA
Kaikesta, mitä Valdemar sa
noi, oli häntä eniten liikutta
nut se, että tämä oli arvannut
hänen sydämensä salaisuuden.
Oli aavistanut, mitä hän oli
kokenut, tuntenut myötätun
toa ja ymmärtänyt hänet niin
hyvin, ettei ollut antanut hä
nen edes aavistaa tietäneensä.
Mikä hienotunteisuus! Ym
märsi senkin, että se nyt oli
ohi ja että hän nyt saattoi kes
tää siihen koskettamista! Tä
mä lähensi Olgaa Valdemariin
enemmän kuin mikään muu ja
antoi hänen tunteelleen Val
demaria kohtaan sen lisän, jo
ka vaadittiin, jotta hänen sy
dämensä saattaisi perehtyä
Valdemarin luomaan uuteen
suhteeseen.
Olga ei voinut torjua tar
jousta ilman muuta. Kaikki
mitä Valdemar oli sanonut, oli
ollut omiansa tekemään jyr
kän hylkäyksen mahdotto
maksi. Hän ei vaatinut Olgal
ta sitä rakkautta, mitä tämä ei
voinut antaa, eikä itse puoles
taan tarjonnut hänelle sellais
ta rakkautta, jonka esineenä
hän ei olisi voinut uskoa ole
vansa. Ei tehnyt pienintä yri
tystäkään edes näyttääkseen
tahtovansa rakentaa heidän
avioliittoansa millekään muul
le perustalle, kuin sille, joka
todella oli olemassa heidän
monivuotise s s a ystävyydes
sään. Olgan täytyi myöntää,
ettei tunne eikä tunteen puu
te nostanut mitään estettä tiel
le.
Sovimmeko me toisillem
me sinun mielestäsi? kysyi Ol
ga ja katsoi häntä rehellinen
kysymys silmissään.
Hän oli nyt saanut tilanteen
selville.
Ketkä sitten paremmin
sopisivat? kysyi hän vastaan
luottavaisena.
Mutta me elämme eri
maail] noissa.
Sitä rikkaammaksi tulee
yhdyselämämme, kun yhdis
tämme eri maailmamme, vas
tasi hän ponnekkaasti.
Luuletko, että sen voim
me? Emmekö me rajoittunei
suudessamme ole liian pieniä
siihen suurtyöhön?
Etkö usko rakkauden
kaikkivoipaisuuteen ?
Sen rakkauden, joka on
Jumala, myönsi Olga.
Nimitä rakkautta Juma
laksi tai Jumalaa rakkaudek
si, mutta uskokaamme rakkau
teen, Olga!
Valdemarin t a r mokkaita
piirteitä elähytti päättäväi
syys. Olgan vastaväitteet yl
lyttivät häntä.
Mutta onko meidän välil
lämme todella rakkautta, Val
demar?
Jaa, onko! toisti Valdemar
vilkkaasti. Eikö sitä rak
kautta, jota sinä tahdot nimit
tää Jumalaksi, ole enemmän
ystävyydessä kuin vietissä?
Ajatus ja äly ja monivuotinen
myötätunto viljelevät sitä tun
netta, jota me tunnemme toi
siamme kohtaan. Siinä ei ole
mitään aistillista. Senvuoksiko
sitä eßäilet? Olisiko parempi,
että se olisi viettiä eikä hen
keä niinkuin nyt?
Kyllä sinä ymmärrät hy
vin, etten minä sitä tarkoita,
sanoi Olga. Mutta ellei mei
dän liitossamme synnykään
SUMMIT SUPER
Service Station
Elmora Fredrickmon
a saman hoitaja.
Douglas Blvd. ja U.S.-2
Gasoliiniä, öljyä, rasvausta
ja kaikkea alaamme kuu
luvaa palvelusta.
SHELL TUOTTEITA
kamppailua lihan ja hengen
välillä, niin syntyy hengen ja
hengen välillä.
Miksikä siinä tarvitsee
syntyä kamppailua? Emmehän
ole sotineet tähänkään saakka,
vaikka olemme eri mieltä.
Mutta se muuttuisi, jos
kaikki olisi meille yhteistä.
Minkä vuoksi? intti Val
demar. Sinä eläisit edelleen
maailmassasi ja minä omassani
ja molemminpuolisella oikea
mielisyydellä kumpaakin koh
taan me yhdistäisimme ne.
Meidän kummankin hengen
piirimme vain hyötyisivät yh
tymisestä sen sijaan, että ne
vastustaisivat toisiaan.
Mutta jos niitä ei ikinä
voi yhdistää? Jos toinen on
Kristuksen ja toinen Antikris
tuksen? lausui Olga.
Valdemarin silmä tuikahti
ja hillintä, jota hän tahtoi nou
dattaa, sai hänen suuttumuk
sensa keskittymään äänen kie
huvaan voimakkuuteen, kun
hän vastasi:
Vai olet sinä tullut niin
pitkälle, että näet Antikristuk
sen sosialismissa? Ihmettelen
pä, kuinka mahdat lukea raa
mattuasi, kun et ole huoman
nut, että Jeesus oli puhtain so
sialisti, mitä milloinkaan on
ollut. Ja ensimmäinen kristil
linen seurakunta ei ollut mi
tään muuta kuin pienoismuo
toinen sosialistivaltio, missä
kaikille oli kaikki yhteistä eikä
kellään ollut mitään erikseen.
Ja kun sinä tuomitset sosialis
min .antikristilliseksi, niin
unohdat, että sen ohjelmassa
seisoo, että uskonto on yksi
tyisasia.
Mutta sitä ei pysynyt en
simmäisen kristillisen seura
kunnan ohjelmassa, huomautti
Olga osuvasti. Päinvastoin
oli uskonto kaikkein yhteinen
asia siinä määrässä, että juuri
se eikä mikään muu oli yhtei
syys. Ja siellä tapahtui kaikki
rakkaudesta. Sosialismin kan
nustin on viha.
Se on erehdys, vastasi
Valdemar hehkuvan terävästi.
Sosialismin kannustin ei ole
viha, vaan oikeus. Oikeutta
kaikille. Jos tämän oikeutetun
oikeudenvaatimuksen täytyy
olla ristiriidassa sinun Kris
tuksesi r a u hanvaltakunnan
kanssa niin varjelkoon mei
tä siitä!
Kun Olga ei vastannut, lauh
tui Valdemarin kiivaus ja hän
katsoi Olgaa miettien, oliko
hän ehkä loukkaantunut. Mut
ta Olga ei siltä näyttänyt, is
tuessaan miettiväisenä, suuret
silmät heijastaen ahkeraa si
säistä ajatustyötä.
Hänen vakaumuksensa Kris
tuksen kaikkivallasta oli aina
sanonut hänelle, että täytyi ol
la olemassa jotakin yhteyttä
myöskin Kristuksen ja sosia
lismin välillä, ja Valdemarin
sanat avasivat nyt hänen sil
mäinsä eteen uuden näköalan,
jota hän innokkaasti koetti
tarkata. Hän luuli päässeensä
etsimänsä yhteyden jäljille.
Mitä sinä ajattelet? kysyi
Valdemar uteliaana, sillä kun
Olga oli sennäköinen kuin nyt,
oli hänellä tavallisesti aina jo
kin ajatuksia herättävä mietel
mä.
Minä ajattelen, mitä Jee
sus teki kerran, kun tuli temp
peliin. Sanassa seisoo, että 'hän
teki nuorista ruoskan ja ajoi
ulos pyhäköstä heidät kaikki
lampaineen ja härkineen ja
kausi vaihtajain rahat maahan
Be Lovely
BEAUTY SHOP
PERMANENTTEJA
Suomalainen palvelija
Sears Roebuckin yläk.
Aurora St. Puh. 1700
IRONWOOD
ja työnsi heidän pöytänsä ku
moon’. Minä ajattelin, että hän
on nytkin tekemässä jotakin
samantapaista, suurin piirtein,
ja että sosialismi on yksi säie
siinä ruoskassa, jonka hän oli
itselleen tehnyt.
Valdemar hymyili hyvän
tahtoisesti hänen mielikuvi
ukselleen ja alentui ikäänkuin
yhtymään siihen.
No, etkö sinä sitten näe
tuossa jonkinlaista yhteyttä
niiden henkivaltojen välillä,
joita me kumpikin kohdaltam
me palvelemme, kun teet mi
nun sosialismilleni sen kun
nian, että panet sen ruoskaksi
rauhanruhtinaasi käteen?
Näen, juujri sen yhteyden
olin löytävinäni. Mutta, Valde
mar, kun hän oli tehnyt tehtä
vänsä ruoskalla, heitti hän sen
pois. Kuinka käy silloin sille,
joka niin kokonaan kuuluu
ruoskaan, että hänellä on koko
osansa siinä eikä mitään osaa
kädessä, joka määrättyyn tar
koitukseen sitä jonkin aikaa
käyttää? Valdemar, minä pel
kään, että sinä niin kokonaan
upotat sielusi ja henkesi häviä
mään tuomittuun liikkeeseen,
että voit joutua menehtymään
sen mukana, kun sen aika on
ollut.
Valdemar oli joskus tunte
nut jotakin tästä Olgan hän
tä koskevasta levottomuudes
ta, mutta ensimmäistä kertaa
Olga nyt lausui sen ilmi suo
raan. Se muistutti hänelle
luontevasti heidän keskuste
lunsa lähtökohtaa ja Valdemar
juopui heti yleismietelmistä
palatakseen alku peräiseen
asiaansa.
Jos tunnet sitä levotto
muutta minun suhteeni, etkö
tahdo ottaa minua hoitoosi?
kysyi hän niin luontevasti ja
suoraan asiaan tunkevasti, et
tä Olga tunsi herkimpään koh
taansa sattuvan.
Hänkin oli väittelyn kulues
sa unohta nu t Valdemarin
asian. Nyt oli hänen pakko sii
hen palata. Hän ajatteli tule
vaisuutta ja koetti kuvitella
heidän yhteistä elämäänsä ja
tulosta siitä sankarillisesta yri
tyksestä sulattaa yhteen hei
dän erilaiset hengenpiirinsä,
jota Valdemar ehdotti. Valde
mar oli keskittänyt tahtonsa
päämääräänsä, ja Olga tunsi
hänen tahdonvoimansa. Hä
nen päämääränsä oli heidän
keskinäinen yksimielisyyten
sä. Mutta voiko tätä yksimie
lisyyttä aikaansaada vähem
mällä kuin että molemmat tai
jompikumpi luopuu oman kan
tansa olennaisesta sisällykses
tä?
Että Valdemar ei luopuisi
omastaan hiukkaakaan, sen ta
kasi hänen luja tahtonsa ja in
nostuksensa sos i a listiseen
ihanteeseen samoinkuin myös
tämän suuri menestys maail
massa ja sen lyhyemmäksi tai
pitemmäksi aikaa tulossa ole
va valtius. Mutta Olga puoles
taan ei myöskään saattanut an
taa perään; hän oli koko rak
kaudellaan ja kaikesta voimas
taan ja mielestään uskollinen
sille sisälliselle jumalanvalta
kunnalle, joka on ja lopulli
seen voittoonsa saakka tulee
olemaan vastakkainen kaikel
le, mikä on tästä maailmasta.
Kun hänen vastauksensa vii
pyi, toisti Valdemar kysymyk
sensä.
Etkö tahdo ottaa minua
hoitoosi, Olga?
Pitääkö minun senvuoksi
tulla sinun vaimoksesi? Enkö
yhtä hyvin voi tehdä sitä sisa
renasi?
Et, et yhtä hyvin. Näfes,
juuri jokapäiväinen yhdessä
olo sen saa aikaan.
Olga pudisti päätään.
Väittely eri elämänihan
teistamme voi kyllä käydä laa
tuun ystävyyden särkymättä,
mutta yhteisessä arki- ja py
häelämässä se ei kävisi päinsä,
me joutuisimme iskemään yh
teen, haavoittamaan ja vahin
goittamaan toisiamme.
AUTTAJA TORSTAINA LOKAKUUN 25 P. 1951
• ..
i > X V .
The Rock On fFkzc.i America Is Founded
Miksi sydäntautiin kuolevaisuus on niin suuri
Sinä annat siis minulle
rukkaset? Mutta minä en sit
tenkään luovu avioliittoaja
tuksesta. Ja minä tahdon, että
sinäkin sitä ajattelet. Sehän on
aivan luonnollista, ettet sinä
heti voi olla valmis niin suu
reen muutokseen. Mutta ajat
tele asiaa kaikilta puolilta ja
mieti sitä vakavasti. Ja sillä
välin olemme sisaruksia niin
kuin ennenkin. Sano, tahdot
han? Ei kai tämä minun ehdo
tukseni ole tehnyt mitään
muutosta meidän sisarussuh
teeseemme?
Oh, ei toki. Sinun siskosi
minä olen ja ystäväsi, vastasi
hän päästäen näkyviin hert
taisemman sydämellisyyden
kuin muutoin oli hänen tapan
sa.
Valdemar tarttui hänen kä
tensä ja piti sitä omassaan, ote
lujana ja läheisenä. Hän tunsi
tällä hetkellä itsensä Olgan
edessä nöyräksi ja tavattoman
heltyneeksi.
Sillä välin kuin sinä ajat
telet, mitä pyysin, koetamme
sulaa henkisesti yhteen. Ken
ties saat nähdä, ettei se ole niin
mahdotonta. Minulta ei riitä
paljon aikaa sinun kirjojesi lu
kemiseen, mutta minä varaan
aikaa kuunnellakseni sinua,
jos tahdot toden perään koet
taa opastaa minua uskosi sa
laisuuksiin. Tahdotko tehdä
sen? Tahdotko ottaa minut
opetuslapseksesi ?
Olgan teki hiukan mieli
epäillä hänen tavatonta nöy
ryyttänsä, mutta Valdemar
puhui niin vakavasti, ettei hän
voinut antaa epäilyksellensä
valtaa. Hän tunsi olevansa lii
kutettu ja levoton, mutta
myöskin iloinen hänen viimei
sestä pyynnöstään. Mikä oli
hän opettamaan Valdemaria!
Mutta ainakin saattoi hän se
littää syyn omaan uskoonsa ja
toivoonsa. Ellei hän sitä voi
nut, jos hän tahtoi vetäytyä si
tä tekemästä, olisiko hän sil
loin oikea kristitty? Ja sitä
paitsi tämä Valdemarin oppi
laana 010 pitäisi häntä hänen
luonaan ja tuli vielä yhdeksi
yhdyssiteeksi heidän välillään,
ja Olgahan oli päättänyt, ettei
laskisi häntä menemään.
Valdemarin odottamaton ko
sinta ja Olgan hylkäävä vas
taus siihen oli sisältänyt suu
ren vaaran heidän ystävyydel
leen, mutta nythän se sai vielä
uutta sisällystä, jos hän ottaisi
opettaakseen Valdemarille us
koansa. Jo se, että hän sitä
tiedusti, merkitsi paljon.
Opettaako sinua! vastasi
Olga täysin tietoisena heikon
muudestaan monessa suhtees
sa. Mutta jos tahdot kuulla,
niin olen minä kernaasti val
mis puhumaan kanssasi siitä,
mitä minun sydämeni on täyn
nä.
(Jatk.)
Kirj. tri K. Koski
Enemmän ihmisiä kuolee
viidenkymmenen iässä sydän
ja verenkiertohäiriöön kuin
kaikkiin muihin tauteihin yh
teensä. Tämä on todistettu
asia. Pahin seikka tässä on se,
että paljon sydäntautia voitai
siin välttää, ja mitä ei voida
välttää, voitaisiin auttaa ja
jatkaa elämää. Vaikka sydän
tauti onkin saavutettu vaka
vaan asteeseen, niin järkevän
elämän avulla voidaan jatkaa
käytännöllistä elämää vuosil
la. Monet ihmiset, vaikka he
tietävät paremmin, ovat ajat
telemattomia tähän tärkeään
elimeensä nähden, niin pitkäl
le, että taudin tuntomerkit
ovat huomattavat, kuten ki
pu rinnassa tai hengen ahdis
tus. Ainoastaan tämän jälkeen
aletaan antaa huomiota sydä
melle, joten monen kohtalo
olisi voitu välttää jos olisi
ajoissa sille lainattu huomio
ta.
Ihmisen sydän on vahvin
elin ruumiissa ja on kykenevä
toimimaan jatkuvasti pitem
män ajan kuin sata vuotta. Se
on rakennettu raskaaseen toi
meen ja sen mahdollisuus on
käytännössä todettu monta
kertaa aika ajoittain. Tervet
tä sydäntä ei koskaan haittaa
kova ruumiillinen työ. Se te
kee tehtävänsä ja kasvaa hil
jaisuudessa yhä vahvemmaksi.
Mitä sydän ei voi sietää, on
liiallinen rasitus ja uuvutus,
mikä jatkuu ajattelematto
masta ja vääristä elämän ta
voista ylön syönnistä, juon
nista ja tupakasta ja levon
puutteesta, mikä pitää sydän
tä liian jännityksessä ja vä
hentää ruumiin kykyä vaaral
liseen asteeseen. Nämä ovat
sydäntaudin syyt.
Sydäntauti pääpiirteissä ja
kautuu kolmeen eri osaan: 1)
välvien kangistuminen tai en
docarditis, 2) lihasten heik
koutuminen tai myocarditis,
ja 3) verisuonten heikkoutu
minen ja suonten tukkeutumi
nen, mitkä antavat verenkier
ron sydämelle, coronary sydän
tauti. Nämä kaikki yllämaini
tut johtavat kuolemaan.
Enin osa kaikista sydäntau
deista tulee keski ja vanhem
malla iällä ja aiheuttaa suu
rimman kuolevaisuuden. Tä
tä kutsutaan arteriosclerotic
sydäntaudiksi ja on tavalli
sesti tulos monivuotisesta
väärästä elämästä ja liikarasi
tuksesta sydäntä kohtaan. Sy
dänvälvit kangistuvat ja me
nettävät j o u stavaisuutensa.
Sydänlihakset myös menettä
vät joustavaisuutensa, ja sy
dän kokonaisuudessaan laaje
nee korvatakseen sen jatku
vaa heikkenemistä. Arterios
clerotic sydäntauti on usein
yhteydessä korkean verenpai
neen kanssa. Kun ensimmäi
set oireet sydäntaudissa ovat
havaittavissa, olisi vähennet
tävä liikarasitusta. Jos on yli
painoinen, niin olisi laihdutet
tava, otettava lepoa ja nukut
tava pitempiä öitä. Se auttaa
heikkenevää sydäntä. On yl
lättävää, miten heikentynyt
sydän voi vahvistua sopivassa
olosuhteessa.
Keski-ikäisen ihmisen rut
to on tämä kahdenkymmenen
vuosisadan “coronary throm
bosis”, joka päättyy sydän
valtimojen kangistumiseen ja
kutistumiseen, va 11 imojen,
jotka antavat verenkierron
sydämen lihaksille. Meidän
tulee käsittää, että sydän on
voimakas, va h v alihaksinen
elin, joka jatkuvasti toimii.
Sen voima ja nopeus riippuvat
siitä, miten paljon ruumis tar
vitsee verta. Kuten nopeassa
ruumiillisessa liikunnassa li
hakset vaativat enemmän ver
ta, niin sydän toimii nopeam
min ja sen toiminta on voi
makkaampi. Pysyäkseen toi
minnassa sydän myöskin tar
vitsee verenkierron aivan sa
moin kuin käsivartemme ja
jalkamme. Suonet, mitkä an
tavat verenkierron sydämelle,
ovat “coronary” valtimot.
Niin kauan kuin sydän li
hakset saavat riittävästi ve
renkiertoa, on sydämellä riit
tävästi voimaa toimiakseen ja
emmekä kärsi sen toiminnas
ta. Niin pian kuin tämä veren
kierto on häiriintynyt, on
meillä sydän kipu, joka tunne
taan “angina pectoris”. Ensin
emme tunne muuta kuin lie
vää huonosti vointia, vaan
niin pian kuin tämä veren
kierto on entistä huonompi
niin tunnemme suurempaa
kärsimystä. Kipu mikä esiin
tyy rinnassa hyvin tuntuvas
ti, usein leviää kaulaan ja
vasempaan käsivarteen, ja jos
kus oikeaan käsivarteen. Pie
nen levon ja huokauksen jäl
keen tämä kipu usein häviää.
Angina pectoris voi olla
kuolettava jo heti alussa, tai
se antaa tilaisuuden uudelle
elämälle ja onnelle niille ih
misille, jotka etsivät apua ja
käyttävät hyväkseen mahdol
lisia keinoja ja yrittävät aut
taa itseään. Henkilön on otet
tava huomioon se, että hän on
jo alkanut käydä vanhem
maksi eikä hänellä ole enää
samaa vauhtia kuten ennen.
Vauhtia on hiljennettävä, ja
on käytettävä alempaa vauh
tia ja pysyttävä siellä. Ainoas
taan silloin hän voi nauttia
elämästä eteenpäin.
Voimme käsittää, miksi
näinä päivinä viidenkymme
nen iässä kuolee sydäntautiin
enemmän kuin kaikkien mui
den syitten takia. Ylläoleva
tilasto ei tyydytä meitä, mei
dän tulisi elää kauemman,
kunnes kuolemme vanhuuden
heikkouteen. Mitä meidän oli
si tehtävä sydämemme suoje
lukseksi ja sen toiminnan jat
kamiseksi? Sen salaisuus on
kahdessa sanassa: itsensä hil
litseminen. Sen yleinen sään
tö on mielenliikutus, murhe,
pelko ja vihastuminen. Näillä
MEILLÄ ON
Remington Portable kirjoituskoneita $84.50
Webster’s Collegiate sanakirjoja 6.00
Englantilais-suomalaisia sanakirjoja
(Aino Wuolle) 3.00
Suomalais- englantilais sanakirjoja 3.00
Kultakirjaimia V 2 tuumasta s:teen tuumaan.
Tarttuvat pysyvästi mihin kovan pohjaan
tahansa. Tiedustelkaa lähemmin.
Pumpulisia pyyhkeitä, 5 Ib. laatikko 1.50
NATIONAL PUBLISHING COMPANY
Drawer 432
Ironwood, Mich.
on turmiollinen vaikutus sydä
meen. Vaikka mielenliikutuk
sella on lyhyt vaikutus, niin
se jättää merkkinsä. Kasattu
vuosien jatkuva mielenliiku
tus jättää sydämen heikenty
neeseen tilaan ja heikontaa
sen toimintaa. Huomattu pahe
monella ihmisellä on ylen
syönti. Syödään liian paljon
ruokaa yhdellä aterialla, syö
dään liian paljon ja liian
usein, mikä johtaa liikaan li
havuuteen ja tuottaa sydämen
lihaksille liikarasitusta. Tätä
kuormaa se voi kantaa vuo
sia, vaan lopulta tekee sydä
melle korjaamatonta vahin
koa.
Meillä on suurta mielenkiin
toa jokapäiväisiin kysymyk
siimme, toimiimme ja tehtä
viimme. Mikä mahdollisuus
meillä on saavuttaa korkea
ikä? Murhe ja raskas mieli
asioista, mitkä eivät ole kos
kaan tapahtuneet, ovat sydä
men vihollisia.
Tämä kahdennenkymmenen
vuosisadan joutuisi elämä on
alkusyy sydäntautiin jat
kuva painostava kiire, aina
vähän myöhästynyt tehdyistä
sopimuksista, ja sitten usein
enemmän sopimuksia kuin
voidaan täyttää. Tällainen ti
lanne pitää ruumiimme ja
mielemme jatkuvassa jänni
tyksessä monta tuntia päiväs
tä. Lisää seuraelämää jälkeen
liike-elämän, liian paljon seu
ra-elämän kestityksiä, liian
paljon juopottelua, liian paljon
tupakan polttoa, jopa syönnin
keskelläkin, mikä kaikki joh
taa ennenaikaiseen sydämen
haaksirikkoon. Liian vähän le
poa ja liian vähän aikaa nuk
kumiseen, mikä pitää ruu
miimme jatkuvasti rasittu
neena mikä on tuntuva te
kijä elämän lyhenemiseen.
Kohtuullinen elämä, eten
kin ravintomme ja nautinto
aineisiin nähden, levollisuus,
mielenrauha, itsemme vapaut
taminen tarpeettomasta mur
heesta, enemmän lepoa nä
mä ovat keinot, jotka selvittä
vät monta terveyskysymystä
tänä päivänä ja estävät monta
sydäntautia ja kuolemaa.
Kannattakaa niitä liikkalti.
jotka ilmoittavat Auttajassa.
A MATCH TIR !
MY HEAD
il IS SAf E, BOT
MI CAN'T THINK-
I I S O USE YO UH
| / HEAD WHEN YOU
|f USE MINEI
fu* «»1 JUMurs msnerrmi
NO. 41