SIVU 2
KASVATTISISARUKSET
Kirjoittanut RUNA
Sinähän tunnet Jeesuk
sen maisen elämän ja kuole
man?
En ole ihan niin pakanal
linen kuin luulet, vastasi Val
demar hyväntuulisesti.
Jospa siis poimisimme
muutamia ennustuksia Jee
suksesta ja vertaisimme. niitä
niiden täyttymiseen, niin eh
käpä se voisi saada sinut va
kuutetuksi, et‘ä niissä on ju
malaista totuutta.
Tehdään niin.
Olga aukaisi ensimmäisen
Mooseksenkirjan syntiinlan
keemuskertomuksen kohdalta
ja luki Jumalan sanat käär
meelle:
‘Ja minä panen vainon
sinun ja vaimon välille, ja si
nun siemenesi ja hänen sie
menensä välille; se on rikki
polkeva sinun pääsi, ja sinä
olet pistävä häntä kantapää
hän: *
Tämä on ensimmäinen
ennustus Jeesuksen voitosta.
Mu 4 ta se, jota myrkylli
nen käärme pistää kantapää
hän, kuolee, väitti Valdemar.
Niin, ja Jeesus kuoli
myöskin taistelussaan Saata
nan kanssa. Olisi mielenkiin
toista tietää, milloin Jeesus en
siksi ymmärsi, että tämä en
nustus koski häntä, ja mitä hän
tunsi, kun hän ensi kerran
ymmärsi, et l ä hänen täytyi
kuolla suorittaakseen tehtä
vänsä!
Olga puhui rakkautensa
kieltä tänään peittelemättä.
Valdemar ei muistanut kos
kaan ennen kuulleensä hänen
sitä tehneen. Hän istui ääneti
ja vain ihmeteli Olgaa. Ensim
mäistä kertaa näki hän selväs
ti, kuinka paljoa enemmän us
ko oli Olgalle kuin mielipide.
Se oli hänen elämänsä.
Olga ei huomannut hänen
ihmettelyään, niin kiintynyt
hän oli aineeseensa. Hän selaili
raamattua edelleen. Sinne tän
ne oli hän tehnyt siihen merk
kejä. Hän avasi sen seuraavan
merkin kohdalta.
Toisessakolmatta psal
missa, joka alkaa niillä sanoil
la, jotka hän huusi ristillä:
‘Jumalani, Jumalani, miksi
minut hylkäsit?* seisoo selväs
ti ennustus hänen ristiinnau
litsemisesta a n. Kahdeksas
värssy ja seuraavat:
‘ Kaikki, jotka minut näke
vät, pilkkaavat minua; he vää
ristelevät huuliansa ja nyö
kyttelevät päätänsä:* Turvaa
nyt Herraani Hän pelastakoon
hänet, hän päästäköön hänet,
jos hän mielistyy häneen!’
Olga katsahti ylös.
Tunnetko tämän pilkan
toteutumista Jeesuksen ristin
ympärillä?
Valdemar nyökkäsi ja Olga
jatkoi:
MORGAN CO.
IRONWOOD MICH.
Puhelimet : 31 tai 32
Rakennustarpeita
Kolia maaleja
Kyrykftft hintojamme en
nenkuin Insuleeraatte ta
lonne. Varmaan voimme
•äis+äi rahojanne. Koke
neet miehet tekevät työn.
SUMMIT SUPER
Service Station
Elxnore Fredrickaon
aseman hoitaja
Douglas Blvd. ja U.S.-2
Gasoliiniä, öljyä, rasvausta
ja kaikkea alaamme kuu
luvaa palvelusta.
SHELL TUOTTEITA
Viidennessätoista värs
syssä ja seuraavissa kuvataan
ristiinnaulitun kärsimyksiä:
‘Minä olen kaadettu ulos
niinkuin vesi, ja kaikki luuni
ovaJ toisistaan irti; sydämeni
on niinkuin vaha, rinnassani
sulanut. Voimani on kuivettu
nut niinkuin saviastian pala
nen, ja kieleni tarttuu suuni
lakeen, ja sinä panet minut
kuoleman tomuun. Sillä koirat
ovat minut piirittäneet, pahan -
tekijäin parvi saarsi minut; he
lävistivät käteni ja jalkani. Mi
nä voin lukea kaikki luuni;
mutta he katselevat ja näke
vät ilonsa minussa. He jakavat
keskenänsä minun vaatteeni ja
heittävät puvustani arpaa!*
Huomaatko kirjaimelli
sen yhtäläisyyden ennustuk
sen ja täyttymisen kanssa? ky
syi hän.
Valdemar ot4 hänen ilok
seen kirjan ja luki ääneti it
sekseen psalmin läpi. Sitten
antoi hän sen takaisin Olgalle
ilman mitään muistutusta tai
vastaväitettä.
Jeesuksen on täytynyt
ajatella tätä psalmia riippues
saan ristillä, sanoi Olga, ja
tuntea sen tarkoittavan hän
tä. Senhän parhaiten osoittaa
se, että hän tuskissaan huutaa
ensimmäisen säkeen ääneen:
‘ Jumalani, Jumalani! Miksi
minut hylkäsit?’ Sen täytyi ol
la hänen lohdutuksensa ja pe
las t uksensa, että hän saattoi
turvautua siihen ennustukseen
ja ymmärtää juuri omasta ra
jattomasta kurjuudestaan, jo
ka siinä kirjaimellisesti oli en
nustettuna, että hän oli Mes
sias, jonka täytyi tämä kärsiä.
Se vahvisti häntä niin, että
hän voitti eikä sitä tehnyt ih
minen tai enkeli, ei edes Isä,
vaan raamatun sana, joka to
teutui hänessä. Hän tunsi kä
tensä ja jalkansa lävistetyiksi
ja näki sotamiesten heittävän
arpaa hänen puvustansa ristin
juurella ja kuuli ennustukses
sa kuvatun pilkan ympärillään
kaikki pienintä myöten!
Senhän täytyi vahvistaa hänen
uskoansa keskellä kaikkia tus
kaa ja antaa hänelle varmuus
siitä, kuka hän oli ja että se,
mitä hänelle tapahtui, oli juuri
sitä, mitä Isän iäisestä päätök
sesi piti tapahtua.
Sitten siirtyi Olga seuraa
vaan merkkiin neljännennel
jättä psalmin kohdalla:
Ja kuule tässä:
....‘Vanhurskaa 11 e tapahtuu
paljon pahaa, mutta Herra
päästää hänet kaikesta. Hän
varjelee kaikki hänen luunsa,
ettei yhtäkään niistä murreta .’
Muistaman, kuinka sota
miehet murskasivat pahante
kijäin luut, mutta eivät Jee
suksen, kun huomasivat hänen
jo kuolleen, vaan puhkaisivat
sensijaan keihäällä hänen kyl
kensä? Niinpä olivat sellaiset,
jotka eivät lainkaan tunteneet
ennustusta, mukana si l ä täyt
tämässä. Kun he esim. heitti
vät arpaa hänen puvustansa,
eivät he aavistaneet siten täyt
tävänsä ennustusta niiden us
kon lujittamiseksi, jotka Ah
tavat uskoa.
M. E. SytJ alin Vakuutus.
niwt*iinwietB Ja laiva
aslolmlsto
M. E. Syrjälä»
Agency
509 E. Ayer St. Puh. 300
IRONWOOD, MICHIGAN
Be Lovely
BEAUTY SHOP
PERMANENTTEJA
Suomalainen palvelija
Sears Roebuckin ylik. ;
Aurora St. Puh. 1700
IRONWOOD
Ennustus on miltei pikku
maisen yksityiskohtainen, sa
noi Valdemar. Enkä minä ym
märrä myöskään, että kukaan
antaa mieluummin puhkaista
kylkensä kuin murskata sääri
luunsa, varsinkin kun tämä ta
pahtui kuoleman jälkeen.
Olga ei kiinnittänyt huomio
ta hänen 'muistutuksiinsa.
Hänhän tunsi Valdemarin en
nestään ja ihmetteli pikem
minkin, ettei hän ollut tehnyt
tämäntapaisia huomautuksia
jo ennen.
Tässä tarkoiltaan Juu
dan kavallusta, jatkoi Olga,
yhdennenvii de 11 ä psalmin
kymmenennessä vä r ssyssä:
‘Ystävänikin, johon minä luo
tin, joka söi minun leipääni,
nostaa kantapäänsä minua
vastaan .* Yhdeksännessä
seitsemättä psalmissa seisoo
kymmenennessä värssyssä, mi
tä opetuslapset ajat 1 elivät, kun
he näkivät hänen puhdistavan
pyhäkköä: ‘ Sillä kiivaus huo
neesi puolesta on kuluttanut
minut.* Ja tässä tulee Getse
mane. Yhdeskolmatta värssy:
‘Pilkka on särkenyt sydämeni
ja minä olen sairastunut; mi
nä odotan säälimistä, vaan si
tä ei tule; ja lohduttajia en löy
dä.* Opetuslapset nukkuivat,
kun hän rukoili ja kamppaili
ja hikoili tuskan verta, kuten
muistat. Ja tässä, seuraavassa
värssyssä, on jano ristillä: ‘Ja
he antoivat minulle sappea
syödäkseni ja janossani etik
kaa juodakseni.* Tunnethan
sen täyttymyksen? Ja juuri
kun hänen vihollisensa ja en
nustuksista aivan tietämättö
mät sotamiehet olivat mukana
täyttämässä sinun mielestäsi
liian yksityiskohtaista ennus
tusta ,ei kukaan voi päästä to
tuudesta sanomalla, että täyt
tymys oli semmoisten toimeen
panemaa petosta, jotka muka
tahtoivat tehdä ennustuksen
uskottavaksi.
Minun täytyy myöntää,
että tuossa on jotakin. Se on
mielenkiintoista. Onko sinulla
vielä useitakin kohtia, joita
olet aikonut esittää tänään?
Voimme lopettaa, milloin
vain tahdot, jos sinulla on kii
re.
On minulla aikaa vielä
muutamiin.
Olga avasi nyt Jesajan kol
mannenkuudetta luvun.
“ Hän kasvoi niin
kuin vesa hänen edessänsä ja
niinkuin juuri kuivasta maas
ta. Ei hänellä ollut muotoa eikä
kauneutta, ja me näimme hä
net, mutta hänellä ei ollut sitä
muotoa, että me olisimme hä
neen mielistyneet. Hän oli
ylenkatsottu ja ihmisten hyl
kiö, kipua ja sairautta täynnä,
ja semmoinen, jolta me pei
timme kasvomme; hän oli niin
ylenkatsottu, ettemme häntä
minäkään pitäneet. Mutta hän
kantoi ..meidän ..tautimme ..ja
hän sälytti päällensä meidän
kipumme, vaikka me pidimme
hänet rangaistuna. Jumalan
lyömänä ja vaivaamana.
Hän on haavoitettu meidän
pahojen tekojemme tähden,
hosuttu meidän syntiemme
tähden; rangaistus, joka meil
le rauhan tuotti, oli hänen
päällänsä, ja hänen haavojen
sa kautta olemme me paranne
tut.
Me vaelsimme kaikki eksyk
sissä niinkuin lampaat, ja ku
kin meistä poikkesi omalle
tiellensä; mutta Herra heitti
kaikkien meidän syntimme hä
nen päällensä. Häntä lyötiin ja
Hamilton kelloja, hopea
tavaraa, kihlasormuksia
F. Aukee Jewelry
234 E. Aurora
IRONWOOD, MICH.
WIRTANEN ja
KOSKELA
PARTURILIIKE
218 S. Suffolk St.
IRONWOOD, MICH.
Ensiluokkainen työ!
AUTTAJA TORSTAINA MARRASKUUN 8 P. 1951
vaivattiin, mut x a ei hän suu
tansa avannut; niinkuin karit
sa, joka teuraaksi viedään ja
niinkuin lammas, joka keritsi
jänsä edessä vaikenee, niin ei
hänkään suutansa avannut.
Mutta hänet otettiin pois ah
distuksesta ja tuomios x a, mut
ta kuka hänen aikalaisistansa
sitä ajqtteli? Hänet otettiin
pois elävien mailta; minun
kansani rikoksen tähden koh
tasi häntä rangaistus. Hänen
hautansa aiotHin jumalatto
mien joukkoon, mutta rikkaan
tykö tuli hän kuoltuansa; hän
ei ollut vääryyttä tehnyt, eikä
petosta ollut hänen suussansa.
Mutta Herra tahtoi lyödä
hän x ä sairaudella; kun hän pa
ni sielunsa vikauhriksi, saa
hän nähdä siemenen ja elää
kauan, ja Herran aivoitus me
nestyy hänen kätensä kautta.
Kun hänen sielunsa on työtä
tehnyt, saa hän iloa nähdä ja
ravitaan; tuntemisensa kautta
hän, minun vanhurskas palve
lijani, monta vanhurskauttaa,
ja hän kantaa heidän syntinsä.
Sen x ähden annan minä hänelle
osan suurten kanssa, ja väke
vien kanssa hän saalista jakaa;
sentähden että hän antoi sie
lunsa kuolemaan ja luettiin
pahantekijäin joukkoon, kan
toi monen synnit ja rukoili pa
hantekijäin puolesta.*
Olga laski kirjan polvelleen,
luetun sanan pyhän syvyyden
tenhoamana. Ja kun hän pari
minuuttia vaiettuaan puhui,
oli hänen äänessään se hillitty,
sydämellinen sävy, jolla pu
hutaan rakkaasta vainajasta.
Minä ajattelen tässä sitä
kohtaa, jossa seisoo: ‘ mutta
rikkaan tykö tuli hän kuol
tuansa’ Arimatean Josef,
muudan rikas mies, pyysi hä
nen ruumistaan Pilatukselta ja
antoi hänelle uuden haudan,
jonka hän oli hakkauttanut it
selleen. Siinä on sinulle taas
yksi ennustuksen yksityiskoh
tia! Kuinka saatat selittää, että
Jesaja saattoi nähdä tämän
verrattain vähäpätöisen asian
vuosisatoja ennakolta? Etkö
käsitä, että Henki panetti
muistoon tällaisia yksityiskoh
tia juuri olemaan apuna niille,
jotka tahtovat uskoa Jumalan
totuutta ja ‘ulia siitä vakuute
tuiksi? Se ei mitenkään voi*olla
ihmiskeksintöä.
Taaskin otti Valdemar hä
nen ilokseen kirjan käydäk
seen itsekseen läpi, mitä hän
oli ääneen lukenut. Jos hän
oli toivonut jotakin myönny
tystä, niin hän pettyi; Valde
mar päinvastoin teki vastaväit
teen.
Tässä seisoo, että hän saa
nähdä siemenen ja elää kauan,
mutta hän kuoli kolmennel
jättä vanhana ilman jälkeläi
siä.
Olga iloitsi huomautuksesta,
sillä hän aavisti Valdemarin
tehneen sen vain häntä innos
taakseen.
Hän nousi kuolleista ja
elää ikuisesti ja hänen jälke
läisiänsä ovat kaikki, jotka
suostuva 1 uu d estisyntymään
hänen kauttansa.
Valdemar antoi kirjan hä
nelle takaisin sanomatta mi
tään enempää arvatenkin, kos
ka hän katsoi hänen vastauk
sensa riittäväksi.
Pysyäksemme ennustuk
sen ja täyttymyksen ulkonai
sissa kohdissa, jatkoi Olga, niin
huomasit kai, että hänet kuo
lemassa ‘ luettiin pahantekijäin
joukkoon*, ri s t iinnaulittiin
kahden pahantekijän väliin. Ja
tässä seisoo, että ‘hän rukoili
pahantekijäin puolesta*. Sinä
muistat, kuinka hän rukoili
Isää antamaan anteeksi niille,
jotka eivät tienneet, mitä he
tekivät.
Sen, että semmoisia yksi
tyiskohtia on mainittu, ym
märrän paremmin kuin esim.
arvanheittoa vaatteista ja etik
kaa, sanoi Valdemar ja katsoi
kelloa sekä sen jälkeen raa
mattua Olgan kädessä. On
ko sinulla monta merkintää
vielä tämän päivän varalle?
(Jatk.)
Sairasvuoteitten
ääressä oppimassa
Suurta laiminlyöntiä on
meillä kristityillä siinä, että
inohdamme sairaat ja vanhuk
set. Arvaamattoman paljon
menetämme, kun emme käy
heitä “oppimassa”. Seuraavas
sa esitän muutamia välähdyk
siä sairasvuoteilta.
Yksinäinen, vielä jalkeilla
oleva, elämän iltaan ehtinyt
vahus astelee hiljalleen pienen
tupansa lattialla. Jalka nousee
hitaasti, askel on lyhyt, matka
on pian lopussa, iankaikkisuus
edessä. Keskustelemme van
huksen kanssa iäisyysasioista.
Puhun lohduttavasti hänelle
iankaikkisen elämän toivosta
Jeesuksessa Kristuksessa.
“Niinhän se on”, vastaa van
hus välinpitämättömästi. Huo
maan, että sydän on paatunut
ja kovettunut pitkän elämän
aikana. Yritän julistaa nyt
vanhukselle lain ja tuomion
sanaa kaikessa ankaruudes
saan. “Jaa, jaa, kyllä se niin
on”, vastaa mies edelleen vä
linpitämättömänä. Sana ei sa
tu häneen. Masentuneena jou
dumme jättämään vanhuksen.
Rukous kohoaa ylös: “Oi, Her
ra armahda.”
Tuossa toinen vanha mies is
tuu vaatimattomassa majas
saan sänkynsä laidalla väsynyt
ilme kasvoillaan. Tervehdit
tyämme ja ruumiillisesta sai
raudesta ke s k usteltuamme
siirtyy puhe sielun sairauteen.
Yritän selvittää hänelle, että
“Hänen haavainsa kautta me
olemme parannetut”. Tämä
lohdutuksen parantava ja lää
kitsevä sana ei kuitenkaan
pääse hänen suljettuun sydä
meensä. Yritän avata ja mur
taa tuota kovaa sydäntä Juma
lan vihan ja tuomion sanalla
syntiä kohtaan. Koetan selvit
tää, että kuljette tuossa tilas
sa eläessänne ja kuollessanne
kohti helvetin vaivaa. Vanhus
vaikenee. Kysyn: “Oletteko
ajatellut mitään iankaikkisuu
desta?” “Eipä sitä ole tullut
paljon ajatelluksi”, vastaa van
hus välinpitämättömänä. Voi
mattomaksi siinä tunnen itse
ni. Ajattelen, minkälaista kei
noa ja voimaa saa Herra käyt
tää, ennenkuin kivikova sydän
murtuu. Löytyykö vielä sellai
nen sanan vasara, joka tämän
kallion murtaa?
Tuolla makaa vanha nainen
sairasvuoteellaan. Hän on huo
lestunut tilastaan. Hän kertoo
avoimesti elämästään. Elämä
on ollut kovaa ja työntäyteistä.
Huonon, juopon miehen elä
mäntoverina joutui hän per
heenäitinä huolehti maan
omasta ja lastensa jokapäiväi
sestä leivästä. Siinä arkisen
elämän kiireessä unohtui ru
kous, elämän sana, kirkossa ja
hartaustilaisuuksi ss a käynti
sekä matkan päämäärä. Hän
kertoo myöskin miehensä vii
meisistä vaiheista. Mies oli ol
lut kova ja raaka vielä kuo
linvuoteellaankin. “Pitäisikö
sinun luoksesi kutsua pappi?”
sanoi vaimo kysyneensä mie
heltään. “En tarvitse pappia
enkä lukkaria”, oli mies vas
tannut kopeasti. Kiroten ja
nyrkin kanssa hosuen, toden
näköisesti paholaisen kanssa
tapellen, oli hän siirtynyt ajas
ta iankaikkisuuteen. Kauhul
la muistelee vaimo-parka mie
hensä viimeisiä hetkiä ja sy-
HALUTAAN
Kovanpuun
Laatikko pulttia
(Box Bolts)
6 tuumaa Ja suurempia
8 jalkaa 4 tuumaa pttkli
M. & M. BOX CO.
4
M arin ette, Wis.
dämestä purkautuu esille hä
tä oman sielun kohtalosta.
“Mainen päättyy
pian, mutta voi, miten se päät
tyy?” huokailee hän. Yritän
selvittää sairaalle, että hän on
vielä armonajassa. Ryövärin
armo kuuluu hänellekin. Syn
tisten Vapahtaja sanoo: “Joka
minun tyköni tulee, sitä minä
en heitä ulos.” Yhdessä rukoi
lemme, että Herra saisi hänel
le armonsa kirkastaa. Jumala
yksin tietää, miten tämän elä
män varjopuolella vaeltaneen
vaimon matka päättyi. Herra,
opeta meitä laskemaan päi
vämme oikein ja muistamaan,
että on vain askel minun ja
kuoleman välillä.
Lukijani, ei suinkaan ole
vain askelta sinun ja Jeesuk
sen välillä, niinkuin oli tämän
sairaan vaimon kohdalla? Se
olisi kohtalokasta. Synnin
palkka on kuolema, mutta Ju
malan armolahja on iankaikki
nen elämä Kristuksessa Jee
suksessa.
Nuori perheen äiti on jou
tunut vaikean taudin kohtaa
mana sairasvuoteelle. Perheen
ainoana naisihmisenä olisi äi
tiä vielä tarvittu kodin ja pie
nen pojan hoitajana. Mutta it
se hän tyytyi kuitenkin Isän
tahtoon ja kiittää Jumalaa sai
raudestaanko. Kysyn ihmetel
len, kuinka hän voi olla noin
tyytyväinen ja kiitollinen täl
laisessa tilanteessa? Sairaan
silmät loistavat ilosta ja onnes
ta puhuessaan: “En voi muu
ta kuin kiittää Jumalaa kai
kesta, kaikesta. Kyllähän mi
nulla ovat olleet rakkaat si
teet puolisooni ja pieneen poi
kaamme, mutta ne siteet ovat
nyt katkenneet ja siteet ylös
päin lujittuneet. Minulla on
nyt vain ikävä taivaan kotiin.”
Heikolla, mutta varmalla ää
nellä lukee hän kirjasta “Ar
moa armosta”’ marraskuun 1
p: n kohdalla olevan kirjoituk
sen, johon hän oli ihastunut.
“Ole turvassa rakas lapseni!
Ole kärsivällinen kaikessa tus
kassa! Vain vähän aikaa vielä,
niin sydämesi on riemuitseva,
eikä kukaan ole enää iloasi ot
tava pois. Minä autan sinua ja
vien sinut aivan ystävällisesti
läpi kaiken. Katso vain mi
nuun! Syntisi olen ottanut
pois; kuolemasi olen surman
nut; kirouksesi kantanut ja
muuttanut sen siunaukseksi,
jonka sinä saat periä. Minä
tuen sinua vanhurskauteni oi
kealla kädellä.” Ilonkyyne
leet silmissä, Jumalaa kiittäen
lähdemme tämän sairaan luo
ta. Mieleen tulee virren sa
nat: “Oi armoa suurta, oi au
tuutta sen, ken uskossa yhdis
tyy Jeesukseen.” Ihana, unoh-
FRED
OBERLANDER
215 E. Ridge St.
IRONWOOD, MICH.
Moottori Ja Jeneraatiori
korjausta
AVAIMIA TEHDÄÄN
LUKKOJA KORJATAAN
NEULA ON
Remington Portabfe kirjoituskoneita $84.50
Webster’s Collegiate sanakirjoja 6.00
Englantilais-suomalaisia sanakirjoja
(Aino WooUe) S.OO
Suomalais- englantilais sanakirjoja j.qq
Kultakirjaimia V% tuumasta s:teen tuumaan.
Tarttuvat pysyvästi mihin kovan pohjaan
tahansa. Tiedustelkaa lähemmin.
Pumpulisia pyyhkeitä, 5 Ib. laatikko 1.50
NATIONAL PUBLISHING COMPANY
Drawer 432
Ironvvood, Mich.
Jtndian Suit Presentep
V iSt .JR
.agfe -
— Chief
Heavy Shield, 82, presents Princess
Elizabeth and Phillip with an In
dian suit which will be presented to
Prince Charles. The Royal couple’»
meeting the Chief made their Can
adian tour the most interesting to
date. c
tumaton sairaskäynti.
Tuolla on vielä eräs nuoruu
dessaan uskoon tullut vaimo
kuolinvuoteel laa n. Voimat
ovat nyt kokonaan lopussa.
Seisomme siinä hänen riutu
neen ja melkein puretun maal
lisen majansa ääressä. Jotkut
naisihmiset itkevät ja surevat
sairaan pois menoa. Silloin sai
ras heikolla, mutta kuitenkin
varmalla äänellä sanoo: “Ei
ole mitään syytä itkeä, on vain
iloittava. Minä menen taivaa
seen, missä uskossa poisnuk
kunut mieheni ja Jeesus mi
nua odottavat.” Hän katsoi us
kossa verellä avattua taivasta
ja sen vuoksi ei kuolemakaan
voinut häntä peloittaa. Väsy
nyt matkamies pääsikin pian
vaivoista lepoon, pimeydestä
valoon, itkusta taivaan rie
muun.
Lukijani! Pysähdy, hiljene,
ajattele! Minkälainen on sinun
matkasi loppuvaiheet ja pää
määrä? Epäselvä ja toivoton
ko? Vai onko sinulla iankaik
kisen elämän toivo? “Jolla on
Jumalan Poika, hänellä on elä
mä, mutta jolla ei ole Jumalan
Poikaa, hänellä ei ole elämää.”
Pyydä päästä ratkaisuun pian,
jo tänään. “Muista Jeesusta
Kristusta,, joka on kuolleista
herätetty!”
U. Kallio.
Nuor. Yst.
Acousticon • Mäkelä
Company
102 W. Tamarack
Puh. 782
IRONWOOD, MICH.
Kuulolaitteita, battereita
ja multa tarpeita.
Accident, ' ]
Health, I
Hospital and Life |
Insurance, see J|
WILLIAM MATTBON
116 E. Frederick Phone 2800 4
I RON WOOD MICHIGAN
ftepreienflnp ; 1
Wood m e n Aecident
And AllO | (ia*ed Cornponlct
, - v*' nlfoil* 3 Jj!*b*ojk q\ fil f )
NO. 44