Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, April 17, 1952, Image 1

Search America's historic newspaper pages from 1777-1963 or use the U.S. Newspaper Directory to find information about American newspapers published between 1690-present. Chronicling America is sponsored jointly by the National Endowment for the Humanities external link and the Library of Congress. Learn more

{
                  title: 'Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, April 17, 1952, Image 1',
                  download_links: [
                  {
                   link: 'https://www.loc.gov/rss/ndnp/ndnp.xml',
                   label: 'application/rss+xml',
                   meta: 'News about Chronicling America - RSS Feed',
                  },
                  
{
    link: '/lccn/sn93060356/1952-04-17/ed-1/seq-1.jp2',
    label: 'image/jp2',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1952-04-17/ed-1/seq-1.pdf',
    label: 'application/pdf',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1952-04-17/ed-1/seq-1/ocr.xml',
    label: 'application/xml',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1952-04-17/ed-1/seq-1/ocr.txt',
    label: 'text/plain',
    meta: '',
},

                  ]
                }

Auttaja. [volume], April 17, 1952, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

Image: of 4. Page

All Pages

Issues

All Issues Text | PDF | JP2 (7.2 MB)

Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.), 17 April 1952. Chronicling America: Historic American Newspapers. Lib. of Congress. <https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn93060356/1952-04-17/ed-1/seq-1/>

Newspaper Page Text

JALKOJEN PESEMISESTÄ
Tärkeitä opetuksia ja tehtäviä Kristityille.
(Joh. 13.)
Rakkaat Auttaja-lehden lu
kijat! Kun tämä lehti saapuu
teille, niin on paaston- ja pää
siäisjuhlat ohi vuodelle 1952.
Kuinka monta meitä on elossa,
kun tämänkaltaiset juhlat saa
puvat vuonna 1953. Jumala
yksin sen varmasti tietää.
Mutta voitto se on jokaiselle,
joka uskossa Jeesuksen haa
voissa saa ummistaa silmänsä
tälle elämälle ja sielunsa puo
lesta olla niissä juhlissa, jotka
kestävät iankaikkisesti tai
vaan ilossa Jeesuksen ja kaik
kien pyhierl kanssa. Sinne au
ta meitä kaikkia kolmiyhtei
nen Jumala.
Torstaina, päivää ennen Jee
suksen ristin kuolemaa Golga
talla, Jeesus ja hänen kaksi
toista opetuslasta söivät pää
siäislammasta ja tämän yhtey
dessä Jeesus teki viimeisen
työnsä ja saarnansa niin hän
lausuu heille: Minä olen hala
jamalla halannut syödä tämän
pääsiäislampaan teidän kans
sanne, ennenkuin minä kär
sin, sillä minä sanon teille, et
ten minä sitä enää syö ennen
kuin sen täyttymys tapahtuu
Jumalan valtakunnassa. Tässä
palavassa halajamisessa saada
syödä pääsiäislammasta ope
tuslastensa kanssa ennen kär
simistänsä, tulee ilmi Jeesuk
sen suuri rakkaus kaikkiin ust
kovaisiin. Juuri tämän pääsi
äisaterian jälestä pyhä ehtool
linen asetettiin, jonka kautta
kaikki uskovaiset tulevat mi
tä sydämellisempään yhtey
teen Vapahtajansa kanssa.
Kertomus j aikain pesemi
sestä on ainoastaan Johannek
sen kirjassa, mutta Jeesus tah
too, että hänen opetuslastensa
tulee seurata hänen esimerk
kiänsä eikä keskenänsä unhot
taa tätä jalkain pesemistä.
Kun Jeesus tiesi hetkensä tul
leen, että hän oli siirtyvä tästä
maailmasta Isän tykö, niin
hän, joka oli rakastanut omi
ansa, jotka maailmassa olivat,
osoitti heille rakkautta lop
puun asti. Jeesus tiesi hetken
sä tulleeksi, että hänen piti
tästä maailmasta Isän tykö
menemään, sillä hän tahtoo
herättää meissä erityistä tark
kaavaisuutta, että me täydel
lä todella ottaisimme vaaria
tästä teosta ja saarnasta, jonka
Hän siitä pitää, koska hän vii
meisellä hetkellä, jona hänen
piti erota maailmasta erittäin
on tahtonut sitä meille ilmoit
taa.
Se on vallan tosi, että mitä
rakkahimmat ystävämme vä
hää ennen täältä eroamistaan
puhuvat tai tekevät, liikuttaa
meitä enemmän ja tunkeutuu
syvemmin sydämiimme kuin
mitä he muutoin eläissänsä
puhuivat eli tekivät. Sillä kun
siihen asti joudutaan, silloin
on kaikki nauru ja leikki lop
punut heiltä, jotka ovat kuole
man edessä ja mitä he silloin
puhuvat eli määräävät, se tu
lee heidän sydämestänsä ja on
heidän täysi totensa. Tämän
kohdan olen saanut nähdä ja
se tapaus oli liikuttava, jota
en koskaan unhoita, kun rakas
äitini lähti viimeistä kertaa
kodistansa sairaalaan ja jossa
hän nukkui haavoin Kristuk
sen. Se hetki oli minulle siu
naukseksi. kun tuhlaajapoka
na palasin jälleen Isän kotiin,
kodissa missä synnit kaikki
anteeksi annetaan Jeesuksen
kalliissa nimessä ja vuotavas
sa pyhässä veressä.
Olen varma, että Monet tuh
laajapojat ja . -tytt iret ovat
saaneet kokea täm
Ja on varma totuus se, että ne
yksitoista opetulnsta eivät
koskaan eläissään unhoitta
neet sitä hetkeä Jeesuksen yh
teydessä, varsinkin Johannes,
joka näki kuinka Jeesus Gol
gatalla ristin puussa henkensä
antoi ja mitä hän sanoi äidil
lensä ja Johannekselle (Joh
19:25,27). Ei myöskään Juu
das Vapahtajansa sanoja un
hoittanut, kun hän otti palan
leipää, kastoi sen ja antoi Juu
dakselle ja silloin sen palan
jälkeen meni saatana häneen.
Niin Jeesus sanoi hänelle:
Minkä teet, se tee pian ja niin
kuin Raamattu kertoo, että
hän hirtti itsensä. Kuinka lä
hellä Juudas oli Jeesusta!
Kuinka kaukana Jeesus vähää
myöhemmin oli kunniassa ja
Juudas kadotuksessa! Kado
tuksessa, joka kestää iankaik
kisesti; älköön yksikään meis
tä unohtako Jeesuksen uhri
kuolemaa ristiinnaulittuna.
Risti vaan, risti vaan
Olkoon kerskaukseni,
Kunnes elon virroilla
Nautin autuuttaani.
Uskon kautta sinne pääs
tään. Mutta pysyminen uskos
sa loppuun asti on Herra an
tanut pyhän sanansa ja sakra
mentit, joitten kautta Pyhä
Henki toimii. Tätä opetusta
Jeesus tarkoitti ja tarkoittaa
jalkojen pesemisellä. Johan
nes pitää tästä niin jalon esi
puheen, että varmaan tietäi
simme Jeesuksen tämän teh
neen, ei ainoastaan sen vuoksi,
että apostoleilla olisi puhtaat
jalat, vaan se tapahtui erään
toisen vielä painavamman
asian tähden, niinkuin Herra
saarnass ansa ilmoittaakin,
jonka hän piti pestyänsä hei
dän jalkansa. Hän tahtoo, että
opetuslastensa tulee seurata
hänen esimerkkiänsä, eikä
keskenänsä unhottaa tätä jal
kain pesemistä. Esikuvan, ni
mittäin ei ainoastaan nöyrän
alentumisen, vaan myöskin
auttavaisen rakkauden esiku
van. Tämä esikuva ei siis suin
kaan supistu jalkain pesemis
toimeen toistamiseen. Tosin
on myöskin Herran antamaa
esikuvaa seurattava sanan mu
kaisessa merkityksessä, missä
rakkaus semmoista vaatii. Ei
niinkään palveluksen lähim
mäistään kohtaan, jotka apu
amme tarvitsevat, saa ylönkat
soa missä semmoista taipuvai
suutta on olemassa ja tulee nä
kyviin, että näet ajallisissa
asioissa autamme, tapahtu
koonpä se ulkonaisella rak
kauden palveluksella, olosuh
teiden vaatimuksen mukaan
ja että hengellisissä asioissa
autamme neuvoilla, nuhteella,
lohdutuksella jne. Näin kris
titty seuraa sitä esikuvaa, min
kä hänen Herransa ja Mesta
rinsa on jättänyt hänelle.
Jeesus sanoo: Totisesti, to
tisesti minä sanon teille: ei
ole palvelija herraansa suu
rempi eikä lähettiläs lähettä
jäänsä suurempi. Jos te tämän
tiedätte, niin olette autuaat*
jos te sen teette. Ja Hän jat
kaa: En minä puhu teistä kai
kista: minä tiedän, ketkä olen
valinnut; mutta tämän kirjoi
tuksen piti käymän toteen:
Joka minun leipääni syö, on
nostanut kantapäänsä minua
vastaan. Ps. Ap.t. 1:16.
Jumala varjelkoon meitä,
ettemme Juudaksen tavoin,
söisi Jeesuksen ruumista ja
joisi Hänen vertansa, vaan ka
tuvaisena Pietarin tavoin itki
simme syntejä mm e, joita
olemme tehneet häntä vastaan
sekä lähimmäistään kohtaan
ja antaisimme Jeesuksen su
loiset kasvot kohdistua mei
hin, evankeliumissa syntien
anteeksiantamukse 11 a. Tämä
on sitä jalkain pesemistä, jota
Jeesus teki ja vielä opettaa sa
nansa kautta. Suuri ero oli
Juudaksella ja Pietarilla. Juu
das paatuu kuin kylmänä
kuunteli Jeesuksen sanoja. Sa
moin on vieläkin käypä niille,
jotka Juudaksen tavoin elä
vät. Mutta .jotka Pietarin ta
voin nöyrtyvät, vaikka taita
mattomuudesta kielsi Jeesus
ta, ettei Hän saa pestä hänen
jalkojansa, mutta kun Jeesus
kauniisti selitti hänelle mitä
siitä seuraa, jos ei hän jalkoja
si pese niinkuin siitä on itse
Jeesus lausunut: Ellen minä
NO. 16
sinua pese, ei sinulla ole osuut
ta kanssani. Simon Pietari sa
noo Hänelle: Herra älä pese
ainoastaan minun jalkojani,
vaan myös kädet ja pää. Jeesus
sanoi hänelle, joka on kylpe
nyt, ei tarvitse muuta kuin
että jalat pestään ja niin hän
on kokonaan puhdas; ja te
olette puhtaat, ette kuitenkaan
kaikki.
Jeesus on jalkain pesemisel
lä tahtonut kuvata hengellistä
pesemistä. Pyhässä kasteessa
saatu hengellinen peseminen
on täydellinen, niin että usko
va ihminen vanhurskaaksi te
kemisen kautta, kun siinä on
pysytty tai se tapahtuneen
lankeemuksen jälestä uudel
leen on saavutettu, on koko
naan puhdas. Mutta vaikka
vanhurskautettu ihminen tä
ten on tullut puhtaaksi Juma
lan edessä niin on kuitenkin
olemassa paljon puutosta hä
nen vaelluksessansa elämän
tiellä. Tämän saastaisen maa
ilman läpi tapahtuva vaellus
tarttuu paljon synnin tomua
hänen jalkoihinsa. Pysyäk
semme sentähden vanhurs
kaudessamme ja koko sielum
me puhtaudessamme ja yhä
edelleen ollaksemme Jeesuk
sen yhteydessä sekä Hänen
valtakuntansa ja kunniansa
osallisuudessa, on tarpeen, et
tä joka päivä pesee jalkansa,
se on, jokapäiväisen uudistuk
sen kautta ahkeroi puhdis
tuaksensa kaikesta lihan ja
hengen saastaisuudesta. Oi
keastaan Herra Jeesus itse täl
lä tavoin vielä palvelee ja jo
ka päivä toimittaa hengellistä
jalkojen pesemistä opetuslas
tensa seassa jokapäiväisessä
parannuksessa Hän puhdistaa
heidät veressänsä (1. Joh. 1:
7.) Pyhittää ja uudistaa heitä
henkensä kautta, niin että he
hänen varjeluksessaan kas
vavat armossa (1. Piet. 3:18).
Vähä ennen Jeesuksen pois
menoa hän antoi opetuslapsil
leen uuden käskyn: Uuden
käskyn minä annan teille, että
rakastatte toisianne, niinkuin
minä olen teitä rakastanut, et
tä tekin niin rakastatte toi
sianne. Siitä kaikki tuntevat
teidät minun opetuslapsikseni,
jos teillä on keskinäinen rak
kaus. Mikä on rakkauden luon
to? Se on: palvella kaikella,
millä voi, osottaa kaikkea ys
tävyyttä ja hyväntahtoisuutta,
ei ylönkatsoa, ei ylpeillä eikä
tehdä mikä pahaa on. Tämä
on oikea jalkain peseminen, jo
ta Kristus käskee.
Tähän rakkauden käskyyn
kuuluu myöskin kaikille Ju
malan lapsille yksi tärkeimpiä
opetuksia, joita ap. Paavali on
antanut ja niin ovat myöskin
kuuluvia j a 1 kainpesemiseen.
Hän kirjoittaa Hebr. 13:
“Muistakaa johtajianne, jotka
ovat puhuneet teille Jumalan
sanaa; katsokaa kuinka heidän
vaelluksensa on päättynyt ja
seuratkaa heidän uskoansa.
Jeesus Kristus on sama eilen
ja tänään ja iankaikkisesti;
olkaa kuuliaiset johtajillenne
ja tottelevaiset, sillä he val
vovat teidän sielujanne niin
kuin ne, joiden on tehtävä tili,
että he voisivat tehdä sitä ilol
la eikä huokaillen; sillä se ei
ole teille hyödyllistä. Rukoil
kaa meidän edestämme; sillä
me tiedämme, että meillä on
hyvä omatunto, koska tahdom
me kaikessa hyvin vaeltaa. Jos
me alati keskenämme harjoit
taisimme tätä jalkainpesemis
tä, kuinka sangen kristillinen,
levollinen ja yksimielinen elä
mä sepssamme olisikaan, kun
toinen alati tahtoisi toista aut
taa kantamalla toisen kuor
maa, eikä kukaan tahtoisi teh-
PUHELIN JA TELEVISIO JÄRJESTELMÄ
MANNERMAAN POIKKI ULOTTUVA
Useim ma t amerikkalaiset
kuulivat yli mantereen ulot
tuvasta puhelin ja televisio
järjestelmästä, kun Japanin
rauhansopi mu s konferenssi
avattiin San Franciscossa syys
kuun 4:ntenä päivänä. Tämä
historiallinen tapahtuma, joka
ensimmäistä kertaa voitiin sa
malla sekä nähdä että kuulla
rannikolta rannikolle, näköra
dioitiin Bell Systemin äsket
täin avaaman “ilmatien” kaut
ta yhteistoiminnassa kaapeli
ja muitten radiolinjojen kans
sa. Monet amerikkalaiset näki
vät myöskin sanomalehdissään
kuvia teräs ja konkreettitor
neista, jotka toimivat välitys
asemina koko mantereen poik
ki.
Televisiokuvan 1ä h ettämi
nen avaruuden halki on il
mauksena radiolinjojen tar
peellisuudesta. Kuitenkin en
simmäisenä uuden lähetyssys
teemin tehtävänä on auttaa
pitkänmatkanpuhelu j e n yhä
kasvavaa määrää.
Tuhansia vuosia ihmiset
ovat toimittaneet sanomia -sa
vumerkkien, rumpujen ja
muitten välityksellä. Radio
aaltojen lähettäminen tornista
torniin matkan varrella mer
kitsee vanhan prinsiipin uu
denlaista sovitusta.
Käytetyt radioaallot ovat
erittäin herkkiä. Nämä aallot
kulkevat suoraviivaisesti ei
vätkä ne seuraa maan pintaa.
Tästä johtuu miksi ne on lä
hetettävä tornista torniin. Jos
ei näin tapahtuisi, ne menisi
vät avaruuteen vieden puhelin
ja televisiosignaalit mukanaan.
Jokainen välitysketjun tor
neista kokoaa aallot ja toimit
taa ne tarkasti toiseen naapu
ritorniin. Ja monet puhelinsa
nomista voivat “ratsastaa”
näillä aalloilla samanaikaises
ti.
| Puhelinviestin “ratsastami
nen” tapahtuu seuraavalla ta
valla: Puhelimen käyttäjän sa
noma siirtyy ensin lankaa ja
kaapelia pitkin lähetystorniin,
josta se lähetetään toisen 30
mailin päässä olevaan torniin.
Siellä vastaanotto antenni ko
[ koaa sanoman ilmasta ja toi
j mittaa sen vahvistuskoneis
i toon, jossa heikennetyt merkit
[vahvistetaan. Kun se on val
miina lähtemään matkalle, se
37 kuoli lentorikossa
Japanissa
Amerikkalaiset ja japanilai
set lento etsijät löysivät viime
viikolla hukkautuneen japani
laisen matkustaja-lentokoneen
hylyn Mihara tulivuoren rin
teeltä, Oshima-saarelta. Lento
kone hukkaantui keskiviikko
na. Kaikki lentokoneessa ol
leet matkustajat, luvultaan 37,
olivat tapaturmassa saaneet
surmansa. Lentokoneessa oli
24 japanilaista ja kolme ame
rikkalaista.
dä toiselle vahinkoa, vaan pu
hua kaikkea hyvää kaikille ja
alati auttaa ja parantaa mui
ta. Siispä tarkoittaa nyt tämä
jalkainpeseminen erittäin op
pia nöyrästä kristillisestä ja
ystävällisestä elämästä, jota
kristittyjen keskenänsä tulee
viettää ja harjoittaa, jos tah
dotaan Jumalan lapsia olla ja
loppuun asti pysyä. Jumala
antakoon meille Pyhän Hen
kensä, Poikansa Kristuksen
tähden, ettemme koskaan un
hoittaisi tätä kehoitusta, vaan
elämämme senjälkeen ojentai
simme, Jeesuksen nimessä,
Amen!
John A. Bloom.
HUHTIK. 17 P. APRIL 17, 1952
toimitetaan tornin huipulta
avaruuteen. Tämä menetelmä
toistuu jokaisessa tornissa
eli 106 kertaa puhelussa ranni
kolta toiselle.
Toisessa päässä erikoinen
koneisto puhelinrakennukses
sa eroittaa puhelun sadoista
muista, jotka ovat ratsastaneet
samalla aaltopituudella. Puhe
lu siirretään sen jälkeen lan
kaan ja toimitetaan perille.
Uuden rad iolähetyssystee
min rakentaminen aloitettiin
vuonna 1947. Rakentaakseen
—usein vuoren huipulle— 3000
mailin teräs- ja konkreettitor
nien ketjun, insinöörit ja ra
kentajat avasivat uuden lin
jan rännikö 11 a rannikolle.
Alettuaan New Yorkista tor
nien ketju painuu ensin Phila
delphiaan ja Pittsburhgiin, sit
ten länteenpäin Omahaan,
Den verin ja Kalliovuorten
kautta Sait Lake Cityyn ja lo
pulta vuorten kautta San
Franciscoon.
Jokainen suuri rakennus
suunnitelma synnyttää prob
leemeja. Kun oli rakennettava
106 tornin ketju, ilmasto ai
heutti yhden ongelman. Wyo
mingissa tuuli oli niin voima
kas, että rakennusmiehet saat
toivat nostaa raskaita anten
neja paikoilleen vain varhain
aamulla tai iltasin. Rosevuo
rella Nevadassa lumipyry pa
koitti rakennusmiehet käyttä
mään luihtonuoraa päästääk
seen vuoren huipulle. Jotkut
paikoista, jonne tornin piti ra
kentaa, olivat sellaisissa pai
koissa, että tuli rakentaa eri
koisia teitä, jotta päästäisiin
sinne.
Bell Systeemi, jonka kirja
nen uusista “ilmateistä” on tä
män artikkelin perustana,
osoittaa, että sen uusi radiovä
lityssysteemi on seitsemäs
mantereen poikki kulkeva pu
helinlinja. Pitkänmatkan pu
helut voivat käyttää kaikkia
kolmea käytettävissä olevaa
väylaalankaa, kaapelia, radio
reittiä ja nämä voidaan vä
littömästi siirtää toisesta toi
seen. Uusi järjestelmä on huo
mattavasti lisännyt maan pit
kämatkapuheluverkos t o a ja
tehnyt mahdolliseksi puhelut
maan poikki.
Common Council.
Suomen säveltaitein
joita konsertoimaan
Neuvostoliittoon
Matkalle lähtivät huhtik. 5
p. seuraavat taiteilijat: kapel
limestari Jussi Jalas, viulutai
teilija Anga Ignatius, ja pia
nisti Erik Tawastjerna. Kapel
limestari Jalas johtaa Mosko
vassa Sibelius-konsertin, jos
sa esitetään mestarin 2. sinfo
nia, ja jossa tait. Ignatius esit
tää solistinumerona viulukon
serton. (Maak.)
Williams ei estä
MacArthurin tuloa
Kuvernööri Williams ilmoit
ti olevansa valmiina vastaan
ottamaan kenraali Douglas
MacArthurin, kun tämä re
publikaanien kutsumana tulee
Lansingiin vierailulle toukok.
15 pnä. Vieläpä kuvernööri
tarjosi virastonsakin kenraa
lin vastaanottopaikaksi ja lu
pasi toimia mukana vastaanot
tokomiteassa.
Kannattakaa niitä liikkeitä.
Jotka ilmoittavat Auttajaaaa.
TUHOISAT TULVAT KESKIVALTIOISSA
Am.-suom. varattuja
olympialippuja lunas
tettu niukasti
Olympiatoimiston taholta on
Suomi-Seuralle ilmoitettu, et
tä Amerikan suomalaisille va
rattuja olympiapilettejä on tä
hän mennessä lunastettu vain
noin sadalle hengelle. Kun va
rattujen pilettien lunastusai
ka päättyy tämän kuun lop
puun ja lunastamattomat pi
letit sen jälkeen on siirrettävä
jollekin toiselle taholle, missä
niille olisi kysyntää, pelkää
olympiatoimisto, että Ameri
kan suomalaisten määrä kil
pailuyleisön joukossa jää ehkä
hyvinkin odotettua pienem
mäksi. Näin ei tietysti kuiten
kaan toivottaisi käyvän, joten
piletinlunastusten kiirehtimi
nen Amerikan suomalaisten
taholla nähtäisiin täällä koti
maassa hyvin mielellään.
Suomen maanteitten
kunnostaminen
Maanteitten kunnostamisen
rahoituskomitea on nyt saanut
alustavasti tutkituksi aineis
ton, joka käsittää tielakikomi
tean mietinnön ohella runko
tiesuunnitelman, metsätalous
komitean mietinnön ja maan
teiden rakentamisen koneellis
tamissuunnitelmat, joten lähi
aikoina päästään laatimaan
yhtenäistä suunnitelmaa tar
vittavista investoinneista ja
rahoituksesta. Eniten pääomaa
tulee vaatimaan runkotien
suunnitelman toteuttaminen.
Kaiken kaikkiaan nousevat
esitettyjen tieuudistusten kus
tannukset yli 100 miljardin
markan, ja suunnitelman to
teuttamisajaksi komitea on
ehdottanut 10 vuotta. Rahoitus
annettaneen mo o ttoriliiken
teeri kannettavaksi kuten tä
hänkin asti. (HS)
Eisenhower voitol
linen New Jerseyssä
Kotimaahansa pian palajava
kenraali Eisenhower oli voitol
linen New Jersey valtion ni
mitysvaalissa tiistaina huo
mattavan suurella äänimääräl
lä. Jokseenkin täydellisten las
kelmien mukaan Eisenhower
sai lähes puolta enemmän ää
niä kuin senaattori Taft.
Demokraattinen kokelas Ke
fauver oli yksin demokraattien
luettelossa pre sidentinkoke
laana. Hän sai valtavan suu
ren kannatuksen, sillä vain
pieni määrä äänestäjistä kir
joitti toisten kokelaitten nimiä
äänestyslippuun.
TRUMAN ESITTÄÄ VESITIEN
VALMISTAMISTA
Kanadan ulkoministeri Les
ter B. Pearson vieraili presi
dentti Trumanin luona maa
nantaina neuvotellakseen pre
sidentin kanssa mahdollisuuk
sista saada Yhdysvallat osal
listumaan St. Lawrence joen
syventämiseen. Truman il
moittaa esittävänsä Yhdysval
tojen ja Kanadan yhteiselle
komitealle, joka hallitsee joen
kansainvälisen kohdan asioita,
että syvävesitien rakentami
nen alotettaisiin aivan viivyt
telemättä yhteisvoimiin.
Kanadan hallitus on päättä
nyt alottaa työt yksin, ja en
simmäinen urakVa on jo an
nettu St. Lawrence joen sy
ventämisessä. Y h d ysvaltain
Missouri joen tulvavedet
ovat nousseet noin 12 jalkaa
joen tulvatason yläpuolelle ja
ahdistaneet kymmeniä tuhan
sia asukkaita pois kodeistaan.
Suurinta tuhoa on tulva tuot
tanut useissa lowan valtion
kaupungeissa, varsinkin Sioux
Cityssä, mistä suuri osa sen
84,000 asukkaasta on joutunut
jättämään kaupungin. Ja joen
turvatason sanotaan nousevan
vieläkin korkeammalle tämän
viikon loppuun mennessä. Pit
kästi toista miljoonaa aerea
farmimaata on veden peittä
mänä jokivarsilla.
Presidentti Truman on jo
luovuttanut $250,000 sekä lo
wan että Etelä-Dakotan avus
tusrahastoon, mutta ei tämän
lasketa läheskään riittävän.
Kodittomana lasketaan jo ole
van 75,000 asukasta Pohjois- ja
Etelä-Dakotassa, Nebraskassa,
lowassa, Minnesotassa, Wis
consinissa, Kansasissa ja Mis
sourissa. Armeijan lentovoi
mat on asetettu Punaisen Ris
tin palvelukseen tulva-alueel
la kuljettamaan elintarpeita
sellaisille alueille, minne ovat
maantiet ja rautatiet tulvave
sien peittäminä ja katkorhina.
Itse suuren Mississippi-joen
vedet ovat kohonneet niin no
peasti, että jokivarrella oleva
osa St. Paulin kaupungista on
veden peitossa. Jokivarressa
olevat kortteli-asutukset oli
vat jo tiistaina veden vallassa.
Fergusonille makse
taan $9 miljoonaa
keksinnöstä
Ford Motor Cos., Dearborn
Motors Cos., ja toiset vastaajat
ovat suostuneet maksamaan
9,250,000 dollaria korvausta
traktorien valmistajalle Harry
Fergusonille. Hän oli vaatinut
korvausta 342 miljoonaa dolla
ria, syyttäen että Ford ja toi
set vastaajat olivat rikkoneet
hänen patenttioikeuksiaan. Oi
keus myös määräsi Ford Cos: n
lopettamaan k y s eessäolevien
traktorien valmistamisen ensi
jouluk. 31 päivään mennessä.
Ford valmisti Fe r gusonin
traktoreita vv. 1939-47, ja on
jatkanut niiden valmistusta ja
myyntiä vaikka Ferguson ei
enää ollut yhtiön palvelukses
sa vuoden 1947 jälkeen.
Kefauver vähän
kerskasi
Demokraattien presidentin
kokelas senaattori Kefauver
kerskasi maanantaina, että
hän voittaa kenen republikaa
nisen kokelaan tahansa vaalis
sa ensi syksynä.
kongressi ei ole asiasta päät
tänyt, sillä esitys on aina jää
nyt komitean kokoukseen, sil
lä komiteassa on idän- ja ete
lävaltioitten kongressimiehiä,
jotka vastustavat syvä vesitie
tä. Asiasta äänestetään komi
tean kokouksessa taaskin ensi
viikolla. Syvävesitien edusta
jat uskovat, että tällä kertaa
Laa esitys riittävää kannatus
ta senkin tähden, että johta
\ ’n vastustaja, senaattori Tom
Connally, Texasista, ei enää
ole kokelaana senaattoriksi.
Kanadan hallituksen sano
taan olevan halukas ryhty
mään syvävesitien rakentami
seen aivan viivyttelemättä.
YOL. 47

Auttaja. [volume], April 17, 1952, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], April 17, 1952, Image 1 About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], April 17, 1952, Image 1
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??