Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, January 29, 1953, Image 3

Search America's historic newspaper pages from 1777-1963 or use the U.S. Newspaper Directory to find information about American newspapers published between 1690-present. Chronicling America is sponsored jointly by the National Endowment for the Humanities external link and the Library of Congress. Learn more

{
                  title: 'Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??, January 29, 1953, Page SIVU 3, Image 3',
                  download_links: [
                  {
                   link: 'https://www.loc.gov/rss/ndnp/ndnp.xml',
                   label: 'application/rss+xml',
                   meta: 'News about Chronicling America - RSS Feed',
                  },
                  
{
    link: '/lccn/sn93060356/1953-01-29/ed-1/seq-3.jp2',
    label: 'image/jp2',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1953-01-29/ed-1/seq-3.pdf',
    label: 'application/pdf',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1953-01-29/ed-1/seq-3/ocr.xml',
    label: 'application/xml',
    meta: '',
},
{
    link: '/lccn/sn93060356/1953-01-29/ed-1/seq-3/ocr.txt',
    label: 'text/plain',
    meta: '',
},

                  ]
                }

Auttaja. [volume], January 29, 1953, Page SIVU 3, Image 3
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

Image: of 8.

Page

All Pages

Issues

All Issues Text | PDF | JP2 (7.2 MB)

Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.), 29 Jan. 1953. Chronicling America: Historic American Newspapers. Lib. of Congress. <https://chroniclingamerica.loc.gov/lccn/sn93060356/1953-01-29/ed-1/seq-3/>

Newspaper Page Text

NO. 5
Alaska koskemat
tomien luonnonrik
kauksien maa
Tämä valtavien, koskemat
tomien luo nnonrikkauksien
maa on Amerikan aarreaitta
. . . joka voi kartuttaa valtion
varoja vuosittain miljardeilla
dollareilla . . . Olisi kuitenkin
laadittava laajat ja yksityis
kohtaiset suunnitelmat, jotta
sen metsä-, öljy- ja mineraali
rikkaukdet, sen turkikset ja
sen kanjonien läpi virtaavien
vesimassojen voima saataisiin
palvelemaan ihmiskunnan etu
ja.
Alaska on Yhdysvaltain vii
meinen “takamaa”, ja sellaise
na jäänyt jälkeen teollisessa
kehityksessä. Sen mineraali
rikkaudet tosin keksittiin jo
kultakuumeen päivinä, mutta
jätettiin suureksi osaksi käyt
tämättä. Hiiltä löydettiin en
simmäisen kerran v. 1871 Jää
meren rannikolta ja myöhem
min, kultakuumeen aikoina,
myös sisämaasta. Nykyään ar
vioidaan Pohjois-Alaskan hii
lirikkaudet 60 miljardiksi ton
niksi ruskohiiltä ja 22 miljoo
naksi tonniksi bitumihiiltä.
öljyä löydettiin ensi kerran
v. 1871 Barrow’in läheisyydes
tä napapiirin pohjoispuolelta.
Tälle alueelle perustettiin v.
1923 presidentti Hardingin toi
mesta laivaston öljyvaltaus
alue No. 4, joka oli laajuudel
taan n. 90,000 neliökilometriä.
Alaskassa on myös runsaasti
metalliesiintymiä, joista huo
mattavimmat ovat tina-, kro
miitti- ja platinaesiintymät.
Lisäksi on alueella kuparia,
lyijyä, sinkkiä, antimonia, ti
taniumia, elohopeaa, molybde
nia, grafiittia, rautaa ja val
framia.
Alueen metsät ovat kuiten
kin tärkein rikkauden lähde.
Varovaisenkin arvion mukaan
on Alaskan metsäalueiden ko
konaispinta-ala 975,000 neliö
kilometriä eli lähes kaksi ker
taa niin suuri kuin Skandina
vian maiden metsäalueiden
yhteenlaskettu pinta-ala.
Metsäalueista tuottoisin on
6% miljoonan hehtaarin laa
juinen Tongassin kansallis
metsä Kaakkois-Alaskassa. N.
2 miljoonaa hehtaaria tästä
alueesta on luokiteltu myynti
kelpoiseksi metsäksi, josta ai
nakin 75% kasvaa 4 kilometrin
SYLVIA'! CAFE
(Ent. Finnish-American)
HYVÄ SUOMALAINEN
KAHVI, VAIN 5*
MAUKKAAT ATERIAT
Vastapäätä Auttajaa
Suffolk Street
IRONWOOD, MICH.
Northern Baking Cos.
s
WIRTANEN BROTHERS, omistajat
IIKONWOOD Puhelin 744 MICHIGAN
Tunnettu, luotettava leipomoliike
Bestyet leivän valmistajat
LEIVOKSIA, KU IV A ALEIP A A JA KAIKKIA
* LEIVOSTUOTTEITA
W [pagACtjIPTIOM Av ‘
IrONWOOD
Pharmacy |Hg
CORTISONE lääkettä nivelreumatismiin lääkärin
reseptillä.
E. R. Squibb & Sons yhtiön valmistamia penicillin
lääkkeitä lehmän utareitten tulehdukseen (mastitis).
Meillä on suomalaisia palvelijoita.
syvyisellä rannikkoaistalla.
Sisämaassa kasvaa pääasias
sa kuusta ja koivua. Sisämaan
metsäalueen pinta-ala on 889,-
000 neliökilometriä, ja sen on
arvioitu käsittävän suunnil
leen 910,000,000 syltä puutava
raa.
Puutavaratuotteiden kysyn
nän kasvaessa jatkuvasti Yh
dysvalloissa on viime aikoina
alettu kiinnittää yhä enemmän
huomiota Alaskan metsiin, jot
ka hoidon puutteesta huoli
matta voisivat tuottaa vousit
tain miljoonia kuutiometrejä
puutavaraa.
Tongassin kansallismetsään
suunnite 11 aa n parhaillaan
puunjalostustehtäitten raken
tamista. Alustavien tutkimus
ten perusteella on arvioitu, et
tä alueella on riittävästi puu
ta ja vesivoimaa viidelle tai
kuudelle paperimassa- ja pa
peritehtaalle, joiden päivittäi
nen tuotanto olisi 500 tonnia.
Edelleen on arvioitu, että tä
mä metsä voi tuottaa jatkuvas
ti vuosittain miljoona tonnia
sanomalehtipaperia eli noin
25% Yhdysvaltain sanomaleh
distön vuotuisesta tarpeesta.
Vesivoimaa on Alaskassa
tarjolla miltei loppumatto
miin. Tutkimukset ovat paljas
taneet, että maassa on useita
sopivia paikkoja todellisille
jättiläisvoimalaitoksilie, joi
den vertaisia ei vielä ole näh
ty. Maailmassa, jossa sähkö
voiman tarve on huutava, tu
lee tällainen vesivoiman run
saus houkuttelemaan Alas
kaan joukottain teollisuuslai
toksia ja työvoimaa, mikä vuo
rostaan on omiaan joudutta
maan alueen kehitystä.
Koti.
Hiukan historiallisia
tietoja kristinuskon
asioista Japanissa
Kristinuskon alkamisvuote
na Japanissa pidetään Francis
Xavierin tuloa sinne. Se ta
pahtui v. 1549. Mutta jo v. 736
joku kristitty nestorialaisiin
kuuluva lähetyssaarnaaja on
käynyt siellä, vaikka hänen
työnsä tuloksista ei paljoakaan
tiedetä. Xavierin jälkeen Kris
tus Jeesus voitti lähettiläitten
sä kautta paljon japanilaisia
puolellensa. Heidän joukos
saan oli useita ylhäisiä lääni
tysherroja ja runsaasti samu
rai-sotilassäätyyn kuuluneita.
Tasan 370 vuotta sitten kolme
läänitysherraa eli daimyota
lähetti lähetystön Roomaan
vakuuttamaan paaville usko
aan ja myöskin alamaisuut
taan. Niihin aikoihin joku lä
hetyssaarnaaja vei Japaniin
kirjapainon, jossa painettiin
ED OIE
Kuorma- la pakaal ajuri
217 S. Curry Street
Puhelin 411
IRONWOOD, MICH.
kristillisiä kirjoja sekä niiden
lisäksi vielä kielioppeja ja sa
nakirjoja.
Menestyin is e n aikakausi
kristillisellä sanomalla ei ollut
kuitenkaan silloin pitkäaikai
nen, sillä Jumalan vastustaja
ja kalliisti lunastettujen sielu
jen eksyttäjä ei ollut toimeton.
Totta oli silloin se. sana, joka
on totta vielä tänäkin päivänä,
että “teidän vastustajanne,
perkele, käy ympäri niinkuin
kiljuva jalopeura, etsien, ke
nen hän saisi niellä”. 1. Piet.
5:8. Jo v. 1587 sanoma Jeesuk
sesta Kristuksesta julistettiin
kielletyksi. Lähetyssaarnaajat
karkoitettiin, kristityitä eri
puolilla maata ristiinnaulat
tiin, poltettiin, mestattiin tai
ajettiin maanpakolaisuuteen
Filippiinien saarille. V. 1638
näytti siltä, että kristityt to
siasiallisesti olivat hävinneet
maasta. Kuitenkin salaisuu
dessa monessa paikassa usko
vat olivat säilyttäneet uskonsa
ja siirtäneet sen jatkuvasti lap
siinsa. Uusi lähetysyritys ta
pahtui v. 1846. Kaikki edelli
nen lähetystyö tapahtui roo
malaiskatolisen kirkon taholta,
ja me tiedämme, että siinä oli
mukana paljon pimeyttä, tai
kauskoa ja pyhimysten pal
vontaa, vaikka ehkä monet op
pivatkin tuntemaan autuuten
sa yksin Jumalan armossa ja
anteeksiantamuksessa Jeesuk
sen sovintoveren perusteella.
Mutta sitten v. 1859 alkoi Ja
panissa jo protestanttinen lä
hetystyö. Heidän ensimmäinen
kirkkorakennuksensa saatiin
Yokohaman kaupunkiin tasan
70 vuotta sitten. Osia Raama
tusta oli käännetty japanin
kielelle jo v. 1837. Mutta ko
konainen Uusi Testamentti
julkaistiin, v. 1880 ja Vanha
Testamentti v. 1887. Vanhin
kristillinen laulukirja on vuo
delta 1874. Se uudistettiin v.
1903. Myöhemmin, nimittäin
v. 1918 tuli uudistettu painos
Uudesta Testamentista, ja lau
lukirja sai uuden painoksen
v. 1931.
Viimeisen sodan aikana al
koi näyttää siltä, että evanke
linen lähetys Japanissa loppui
si. Mutta jälleen portit avau
tuivat. Japanissa monet kris
tityt, jotka olivat saaneet ko
kea Jeesuksen Kristuksen ih
meellistä voimaa ja maistaneet
evankeliumin sanan kautta
kuinka suloinen Herra on, py
sy ivät uskossaan ja kasteensa
armossa, vaikka saivatkin ko
kea vastustusta, vainoa ja vie
läpä ruumiillista tuskaa. Niin
pä heistä tuli kuin siemen sil
le uudelle evankeliumin kyl
vötyölle, jota paraikaa Japa
nissa tehdään. Kiinan sulkeu
tumisesta oli seurauksena, et
tä luterilaistenkin lähetys Ja
panissa voimistui. Nyt maassa
toimii ainakin 11 eri luterilais
ta ryhmää. Lähetystyötä todel
la vielä tarvitaan, sillä Japa
nissa on noin 85 miljoonaa ih
mistä ja kristityitten lukumää
rä viime vuoden lopussa oli
vähän vaille 400 tuhatta. Mut
ta japanilaiset kristityt rukoi
levat innokkaa st i meidän
kanssamme: “Tulkoon sinun
valtakuntasi ja tapahtukoon
sinun tahtosi myös maan pääl
lä, niinkuin se tapahtuu tai
vaassa.” Siihen tahtoon kuu-
WIRTANEN ja
' KOSKELA
PARTURILIIKE
21 6 S. Suffolk St.
KONWOOD, MICH.
Ensiluokkainen työl
J. W. HUSS
Kaikkia lajia
vakuutusta
AUTO-, PALO- JA HEN
KIVAKUUTUSTA, TAPA
TURMA-, SAIRASTUS
JA SAIRAALAVAKUU
TUSTA AUTOJEN JA
TROKIEN LAISIEN
VÄLITYS
132 West Aurora Street
Puh. 527 W.
Ironvvood, Mich.
AUTTAJA TORSTAIN A,. TAMMIKUUN 29 P. 1953
MICHIGAN PRESIDENTIN PARAATISSA
' 'N, ' ~
j '‘.A.., sJ*"' ' . \ 'yi '*’'** A jäjrä dj
/ ... Su., v « Y \XL/ '* iii vs' jf Kißßnv
Presidentti Eisenhowerin virkaanasettajaisissa viime viikolla oli pitkässä juhlakulku
eessa myöskin Michiganin valtio edustettuna. Kuvassa on Michiganin valtiota edustava
kelluke. Juhlakulkue oli 10 mailia pitkä ja juhlakansaa oli kadun varsilla noin miljoonaan
nouseva joukko.
luu myös Jeesuksen sanat:
“Menkää kaikkeen maailmaan
ja saarnatkaa evankeliumia
kaikille luoduille.” Mk. 16:16.
Artturi Karen.
(Autuus Pakanoille)
Uusi kansallispuisto
espanjalaisen löytö
retkeilijän muistoksi
Yellowstone Parkin perus
tamisesta lähtien vuonna, 1872
Yhdysvallat on laittanut usei
ta kansallispuistoja ja muisto
merkkejä, jotka edustavat
maan kauneimpia maisemia ja
erikoisia historiallisia ja tie
teellisiä nähtävyyksiä. Näihin
en viimeisimmäksi lisätty
“kansalle hyödyksi ja huviksi”
Francisco Vasques de Corona
don muistolle omistettu puisto,
miehen, joka on kuudennen
toista vuosisadan huomatta
vimpia espanjalaisia löytöret
keilijöitä. Coronado National
Memorial Park sijaitsee Ari
zonassa Mexicon rajalla. Se on
2,475 aarian suuruinen, vuo
rista maastoa kauttaaltaan.
Näille tienoin saapui Corona
do vuonna 1540. Hänen retki
kuntaansa tuli kuulumaan jal
kaväkeä, intiaaneja, tuhat he
vosta, paljon lampaita ja kar
jaa. Retkikunta oli tehnyt mat
kan Mexico Citystä pohjoiseen
päin löytääkseen kultaa ja ja
lokiviä, joita erään aikaisem
man löytöretkeilijän antaman
tiedon mukaan piti olla “Ci
bolan seitsemässä kaupungis
sa”. Tällaisen nimen olivat es
panjalaiset antaneet Zuni-in
tiaanien seitsemälle kyläkun
nalle.
Retkikunta viipyi vain vä
hän aikaa Mexicon ja Yhdys
valtain nykyisellä raja-alueel
la ja jatkoi matkaansa Cibolaa
kohden, jonka Coronado löysi
nykyisen Gallupin, Uusi Mexi
co, pohjois- ja itä puolella.
Täällä hän koki ensimmäisen
pettymyksensä. Kaikki oli toi
senlaista kuin hänet oli saatet
tu luulemaan “lukuunottamat
ta kylien nimiä ja suuria kivi
taloja”. Zuni-intiaaneilla, ys-
OSTAKAA MEILTÄ
Rctninglon Portable kirjoituskoneita .$84.50
Webster’s Collegiate sanakirjoja 6-00
Englantilais-suomalaisia sanakirjoja
(Aino Wuolle) 3.00
Suomalais- englantilais sanakirjoja 3.00
Kultakirjaimia Mt tuumasta s:teen tuumaan.
Tarttuvat pysyvästi mihin kovan pohjaan
tahansa. Tiedustelkaa lähemmin.
NATIONAL PUBLISHING COMPANY
Drawer 432
Irunwood, Mich.
•
tävällisellä ja ahkeralla kan
salla oli korkeasti kehittynyt
kulttuuri. He harrastivat “kui
van farmauksen” menetelmää,
kutomista, saviastiain laitta
mista ja jalokivien valmistus
ta. Jalokivet olivat kuitenkin
vain turkooseja.
Hakiessaan kultaa ja muita
asutuksia Coronadon retki
kunta taivalsi pohjoisessa kau
immaksi paikkaan, jonka nimi
oli Quivera.
Talvehdittuaan Rio Gran
dessa, nykyisen Albuquerquen
ja Bernalillen, Uusi Meksikko,
välillä Coronado vei miehensä
Pecosjoen yli nykyiseen Tex
asiin ja edelleen pohjoiseen
päin Oklahoman ja Kansasin
rehevien preeriein halki. Tääl
lä he tapasivat suuria puhve
lilaumoja, joita Coronado ku
vasi “uudenlaisina härkinä,
villeinä ja rajuina”. Hänen
miehensä tappoi va t useita
näistä valmistaen lihasta ruo
kaa. Saavuttuaan Quiveraan,
jonka kerrottiin samoin kuin
Cibolan seitsemän kaupungin
kin olevan satumaisen rik
kaan, he tapasivat vain Wichi
tanintiaanien si i rtokunnan.
Täällä Coronado luopui kul
lanhakupuuhista ja lähti tai
valtamaan Mexico Cityä koh
den.
Vaikka hän epäonnistuikin
tehtävänsä suo rittamisessa,
hänen tutkimustensa tulokset
muodostuivat huomattaviksi.
Se mitä hän oli nähnyt mat
kansa varrella antoi aineistoa
todellisuuspohjaise 11 e selos
tukselle Uudesta Mexicosta,
preerioista ja buffaloista. Näin
ollen on paikallaan, että Co
ronadon nimi on annettu kan
salliselle puistolle. Tämä nimi
tähdentää Coronadon osuutta
Lounaisaluei d e n varhaisem
massa historiassa.
Common Council.
Uudistakaa ystävillenne
Auttaja Suomeen!
Kykymme tulee
Jumalalta
“Ei niin, että meillä itsel
lämme olisi kykyä ajatella jo
takin, ikäänkuin se tulisi meis
tä itsestämme, vaan se kyky,
mikä meillä on, on Jumalasta.”
2. Kor. 3:5.
Monia vuosia maanviljelijät
koettivat parantaa apilan sa
toa. Eräänä vuonna tuli halla
odottamattomalla ajalla, joka
tappoi apilan ensimmäisen sa
don. Monet maanviljelijät pi
tivät tätä suurena menetykse
nä. Mutta sitä seurasi paljon
runsaampi sato. Eräs maanvil
jelijä sitten jäädytti siemenet
ennen kylvämistä. Tästä myös
seurasi runsas sato. Siemenen
ympärillä on kova kuori, joka
menee rikki siemenen jäätyes
sä, joten siemen alkaa pikem
min kasvamaan ja tuottaa
runsaan sadon jäädytyksen
jälkeen.
Monet meistä ovat tämän
apilan siemenen kaltaisia.
Olemme kehittäneet paksun
kuoren ympärillemme. Olem
me ylpeitä itsestämme, kyvyis
tämme tai näöstämme. Olem
me saaneet nauttia hyvää ter
veyttä, meillä on paljon ystä
viä ja kaikkea mitä voisimme
toivoa. Olemme tulleet siihen
luuloon, että tulemme aivan
hyvin omillamme toimeen.
Elämä on mukavaa ja yltä
kylläistä.
Kun näin tapahtuu, Juma
lan täytyy sallia hallan rikko-
HUVIN, UHrenAVH
UMMIYUIC
BLUE FLAME BLOCK
ja
COLUMBIA STOKER
KOLI
Ja lämpii pysyy kodissanne, kun insulee
raatte kotinne.
.oH.jujjvuj. F. J. HAGER LUMBER CO.
, I mTJ Tel. 7 Ironwood, Michigan
I IfJM, Johns-Manville]
1, BUIXJJING MATERIALS 1
maan tämän oma-hyväisyyden
kuoren. Toisinaan Jumala sal
lii ankarankin koettelemuksen
tässä tarkoituksessa. Hän sal
lii jonkun äkillisen onnetto
muuden tulla kohdallemme,
ehkä jonkun rahallisen tap
pion, sairauden tai muun mur
hetta tuottavan vastoinkäymi
sen. Täten Jumala tahtoo opet
taa meitä, että “ei meillä itsel
lämme olisi kykyä”. Jumala on
meidän väkevyytemme. Hänen
väkevyydessään me olemme
voimalliset. Omassa väkevyy
dessämme me olemme heikko
ja. Joka päivä me saamme tur
vata Hänen väkevyyteensä ja
lupauksiinsa, joka oli kyllin
väkevä voittamaan kuoleman
ja synnin ja armostaan lupaa
meille voiton ja iankaikkisen
elämän.
Suom.
ESKON KANSALLISSEU
RAKUNNAN TOIMINTAA
Esko: P. Matteuksen Ev. Luth.
Kansallisseurakunta:
Tammikuun 29 p., on kuoro
harjoitus Lincolnin koulussa
klo 7:30 ill.
Helmikuun 1 p. on suomen
kielinen jumalanpalvelus klo
9 ap. Pyhäkoulu ja rippikoulu
kokoontuvat klo 10:05 ap. Eng
lanninkielinen jumalanpalve
lus klo 11:10 ap.
Helmikuun 4 p. on pyhäkou
luopettajien kokous mr ja mrs
Richard Warrenin kodissa klo
7:30 ill.
Kettle River: Kalevalan Ev.
Luth. Kansallisseurakunta:
Helmik. 1 p. on jumalanpal
velus kirkossa kello 2 iltap.
Saarnat molemmilla kielillä.
E. P. Lampela.
SUPERIORIN KANSALLIS
SEURAKUNTAPIIRIN
TOIMINTAA
Superior, Wis.:
Lauantaina, tk. 31 p.
Rippikoulu klo 9 ap.
Sunnuntaina, helmik. 1 p.
Englanninkielinen ehtoollis
jumalanpalvelus klo 9 ap.
Pyhäkoulu klo 10:15 ap.
Suomenkieli ne n jumalan
palvelus klo 7:30 illalla.
Maple, Wis.:
Sunnuntaina, helmik. 1 p.
Pyhäkoulu klo 9:45 ap.
Englanninkielinen ehtoollis
jumalanpalvelus klo 11 ap.
Suomenkieli ne n jumalan
palvelus klo 1 ip.
Keskiviikkona, helmik. 4 p.
Rippikoulu klo 7 illalla.
E. M. Beck, pastori.
SIVU 3

Auttaja. [volume], January 29, 1953, Page SIVU 3, Image 3
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], January 29, 1953, Page SIVU 3, Image 3 About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Connect with the Library

Find Us On

Subscribe & Comment

Download & Play

Questions

Auttaja. [volume], January 29, 1953, Page SIVU 3, Image 3
About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??