Auttaja. [volume], April 23, 1953, Page SIVU 4, Image 4

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 4
AUTTAJA
Ilmestyy joka torstai IRONWOODIBSA, MICH.
Toimittaja J. E. NOPOLA Liikkeenhoitaja
Puhelin: toimistoonko toimittajan kotiin 1260-R
TILAUSHINNAT:
Koko vuoden (Yhdysvaltoihin ja ulkomaille) $3.00
Puolen vuoden $1.75
Kolmeksi kuukaudeksi $l.OO
AUTTAJA Finnish weekly newspaper. Published every
Thuroday by The National Evangelical Lutheran Church,
art Ironwood, Michigan.
BUBBCRIPTION RATES: Per year, $3.00; six months,
$1.75; three months, $l.OO.
Advertising rates on application
SnSered as Seoond Class Mali Matter January 17, 1906, at the
Post Office at Ironwood, Michigan, under the Act of Congrcsa
of March 3, 1879. Accepted for maillng at apeclal rate of
poBtagc provlded for in Sectlon 1103 Act of October 3, 1917,
authorlzed July 19.1918.
Pappien velvollisuus on kirjoittaa Auttajaan
uskonnollisen kirjoituksen vuorollaan. Pitäkää
huoli, että kirjoitus saapuu painoon aikanaan.
E. A. Heino toukok. 3 p.
A. E. Kokkonen toukok. 10 p.
E. P. Lampela toukok. 24 p.
V. Latvala toukok. 31 p.
R. W. Heikkinen huhtik. 26 p.
1 K Pulmu
2 T Pellervo
Ps. 69:2-10, Matt. 27:45-54,
3 Mooa 16:29-34
3 P Pitkäperjantai
4 L Ukko
Ef. 1:15-23, Matt. 28:1-8, Ps.
118: 14-24
5 S Pääsiäispäivä
I Piet. 1:17-23, Matt. 28:9-15,
Ps. 16:8-11.
6 M 2 Pääsiäisp.
7 T Allan, Ahvo
8 K Suoma, Suometar
9 T Elias, Eljas, Eelis
10 P Tero
II L Verna
Ap.t. 13:26-41, Luuk. 24:36-49,
1 Moos. 32:24-31.
12 S 1 s. Pääsiäis.
13 M Tellervo
Rakennusrahaston asialla
Allekirjoittaneella oli viime viikolla tilaisuus
käydä aina Torontossa, Kanadassa, asti kirkko
kuntamme rakennusrahaston asian nimissä. Matka
oli kyllä väsyttävä, mutta kuitenkin virkistävä,
kun sai tilaisuuden käydä suur-kaupungissa näke
mässä. miten siellä jaksetaan ja toimitaan. Matkan
tekeminen tapahtui junassa, koska se on halvoista
matkustuskeinoista vaivattomin. Matkan tekemi
sestä ei ole tarvetta kirjoitella, sillä sehän on sivu
seikka. Pääasia on se, että onnellisesti saavuin To
rontoon torstaina iltapäivällä, huhtik. 9 p. Siellä
sain majailla pastori ja mrs Wiskarin kodissa neljä
päivää.
Toronto ei ole tämän kirjoittajalle aivan vieras
kaupunki, sillä asuin siellä lähes vuoden ajan juuri
ennen toisen maailmansodan syttymistä. Kaupun
kia on kuitenkin paljon rakennettu sen jälkeen, ja
väkiluku on kasvanut niin paljon, että Toronto on
jo seitsemäs suurin Pohjois-Amerikan kaupunki,
jonka väkiluku on parisataatuhatta yli miljoonan.
Toronton seurakunta.
Tässä suurkaupungissa on toiminut Kansallis
seurakunta jo lähes 25 vuotta. Sillä on ollut kes
tettävättään monet vaikeudet, yksi niistä oman
kokoushuoneen puute. On jouduttu käyttämään
vähemmän tyydyttävää vuokrahuonetta, joka ei
ole erikoisen viehättävä huoneusto. Monta vuotta
on seurakunta toivonut saavansa oman kirkkonsa,
mutta ei se ole ollut mahdollista, sillä rakennukset
Torontossa ovat ylen kalliita, niinkuin ovat kaikis
sa suurkaupungeissa, ja seurakunta on pieni. Mat
kan tarkoituksena olikin seurakunnan kanssa neu
votella rakennuksen hankkimisesta kirkkokunnan
rakennusrahaston avulla. Onhan selvää, että mi
tään ratkaisevaa ei voitu kädenkäänteessä saada
aikaan, mutta tilanne nyt kuitenkin on lupaavampi
kuin se on ollut milloinkaan ennen. Rakennuksia
ovat seurakunnan miehet katselleet, mutta sopi
van rakennuksen löytäminen on vaikea toteuttaa.
Sopiva rakennus kuitenkin löytyi, jos vain sen os
taminen kirkoksi voi tapahtua kaupungissa vallit
sevien monien asetusten tähden.
Vaikeuksia kokoushuoneen hankkimisessa.
Joku sellainen, joka ei ole ollut tilaisuudessa
lähemmin tutustumaan suurkaupunkien rakennus
ten käyttöä rajoitteleviin asetuksiin, saattaa kysyä:
Mitä ovat sellaiset asetukset ja rajoitukset? Muuta
mia sopii mainita. Torontossa on sellaisia kaupun
ginosia, joihin ei saa lainkaan kirkkoa pystyttää.
Sellaisissa kaupunginosissa sallitaan vain asuinra
kennuksia. Kirkkoa rakennettaessa on rakennetta
va kaupungin säätämien asetusten mukaisesti.
Tontti esim. pitää olla niin suuri, että kirkko peit
tää vain 45% tontista, ja 55% pitää jäädä tyhjäksi.
Keskikaupungilla on omaisuus ylen kallista. Sel
laista tonttia, jolle voisi pienenkään kirkon raken
taa, ei voi ostaa muualta paitsi sivukaupungilta alle
10,000 dollarin. Puusta ei saa lainkaan rakentaa,
vaan yksin tiilestä tai kivestä. Ja vanhoja kirkkoja
14 T Taito
15 K Tuomi
16 T Jalo
17 P Otto
18 L Valto
Hebr. 13:20-21, Joh. 10:1-10,
Ps. 23.
19 S 2 s. Pääsiäis.
20 M Lauha
21 T Anssi, Anselmi
22 K Alina
23 T Yrjö, Jyrki
24 P Pertti, Albert
25 L Markku, Markus
I~Piet. 1:3-7, Joh. 14:1-12,
Jes. 40:26-31.
26 S 3 s. Pääsiäis.
27 M Merja
28 T Uppo, Ilpo
29 K Teijo
30 T Mirjam, Mirjami
ei ole saatavissa. Ei voi suunnitella pienenkään kir
kon rakennuttamista alle $50,000.00. Kaiken tämän
lisäksi kaupungissa on tuntuva asuntopula, sillä vä
kiluku on sodan jälkeen kasvanut nopeassa tah
dissa, koska siirtolaisia on saapunut kymmenet tu
hannet kaupunkiin.
Toivoton ei tilanne kuitenkaan ole. On syytä
uskoa, että lähitulevaisuudessa on Toronton seu
rakunnalla oma kokoushuoneensa.
Yhteisiä tilaisuuksia.
Torontossa ollessa ei kaikkia huomiota kuiten
kaan sopinut kiinnittää rakennusasioihin. Lauan-'
tai-iltana, 11. päivänä, kokoonnuttiin mr ja mrs
Lauri Tuomiston kotiin sanan kuulemiseen. Alle
merkinnyt piti saarnan ja useita yhteislauluja lau
lettiin. Sitten sunnuntaina oli kirkossa kaksi ju
malanpalvelusta, ensimmäinen klo 4 iltapäivällä ja
toinen klo 7:30 illalla. Näissä tilaisuuksissa alle
merkinnyt taaskin saarnasi sekä suomen- että eng
lanninkielellä. Yleisöä olikin runsaasti. Seurakun
nan kuoro lauloi useita lauluja past. Wiskarin joh
dolla. Oli hauskaa kuulla kuoron sointuvaa laulua.
Täytyi myöntää, että hyvä kuorolaulu sopii erin
omaisen hyvin jumalanpalvelukseen.
Tuttuja kasvoja oli kirkossa runsaasti. Hauska
oli antaa veljenkättä monille entisille ystäville
Herrassa. Ja uusia tuttavuuksia oli tilaisuus sol
mita. Ei ole mahdollista luetella kaikkia, sillä luet
telosta tulisi pitkä ja saattaisi jonkun ystävän nimi
unohtua. Kirkossa ei enää ollutkaan kaikkia niitä,
jotka siellä kävivät säännöllisesti toistakymmentä
vuohta sitten. Useat ovat saaneet siirtyä riemuitse
vaan seurakuntaan. Mrs Hovi ei enää voi saapua
yhteisiin kokouksiin sairauden vuoksi, joten kä
vimme pastori Wiskarin kanssa häntä tapaamassa
seuraavana päivänä. Hän oli hilpeällä mielellä. Sa
massa rakennuksessa asuu mrs Aino Mäkelä, joka
oli tämän kirjoittajan perheen hyvä ystävä, kun
asuimme Torontossa. Kiitos lahjasta kummitytöl
leen Judith Nopolalle. Samoin haluaa kummityttö
kiittää mrs Felix Vuorista lahjasta.
Torontossa sain tavata monia uusia siirtolaisia
Suomesta. Oli hauskaa kuulla heidän puhdasta
suomenkieltään. Ja vieläkin hauskempaa oli kuulla
heidän pienten lastensa puhuvan aivan puhdasta
suomea. Se on jo aivan harvinaista täällä Yhdys
valloissa, että kuulisi lapsen puhuvan suomea.
Lehtipainossa käynti.
Torontossa ilmestyy kolme kertaa viikossa il
mestyvä suomalainen sanomalehti nimeltä “Vapaa
Sana”. Tuntui kotoiselta käydä lehtipainossa ja ys
tävällisten toimihenkilöitten suostumuksesta tar
kastaa koko paja aivan perusteellisesti. Samat
näyttävät olevan kaikkien lehtipainojen pulmat,
ja samanväristä lienee kaikkien suomalaisten leh
tien toimittajien leipä tällä mantereella. Vapaa
Sanalla on kuitenkin se etu, että viime vuosina
on saapunut paljon suomalaisia maahan ja siis
lehden tilaajamäärä on kasvanut. Vapaa Sana on
puolueeton uutislehti. Lähettäkää lehteänne
tänne edelleenkin. Siitä seuraamme Kanadan suo
malaisten rientoja, saammepa siitä useinkin Kana
dan yleisiäkin uutisia lehteemme.
Kiitos kaikesta.
On syytä lausua erikoisen lämpimät kiitokset
kaikille ystäville Torontossa. Olisi pitänyt käydä
monen monessa kodissa, mutta eihän se ollut
mahdollista. Kiitokset monesta herkullisesta ate
riasta. Ja suuri kiitos seurakunnalle, joka maksoi
matkakustannukset Ironwoodista Torontoon edes
takaisin. Sehän oli suuri uhraus. Pastori ja mrs
Wiskarin kodissa olin kuin kotona ainakin. Kolme
kymmentä vuotta sitten olin pastori Wiskarin rip
pikoulussa, ja silloin vähän pelkäsin häntä, niin
kuin pappia tuleekin kunnioituksella pelätä. Mutta
ajat ovat muuttuneet ja tämän kirjoittaja ajan
mukana. Uskalsin jo oleilla aivan orjailematta
rippi-isän kodissa ja puhella hänelle kuin vertai
selleni!
Maanantai-iltana, 13. päivänä, oli lähdettävä
paluumatkalle kotia. Jumala siunasi yhdessäolom
me Toronton seurakunnassa ainakin tämän kirjoit
tajalle virkistykseksi ja uskon vahvistukseksi. Toi
von, että Toronton Hebron seurakunnassa olevat
Herran pyhät myöskin saivat itselleen vahvistusta
ja voimaa jatkuvasti taistelemaan uskon jaloa tais
telua. Toivottavasti näen monia teistä kirkkollis
kokouksessa Clevelandissa.
J. E. N.
Eräs suuri ja ihana etuoikeus
Kirj. E. Penttinen.
Jumalan sanassa on lukuisia kohtia, jotka joh
dattavat meidät rukouksen ihmeelliseen maail
maan. Usein meitä kehoitetaan käyttämään ahke
rasti hyväksemme tätä kallista etuoikeutta. Meille
näytetään myöskin mainioita esimerkkejä rukous
elämään liittyvästä siunauksesta ja hyödystä.
Saamme lisäksi tutustua sellaisiin henkilöihin, joi
ta voidaan syystä nimittää rukouksen ihmisiksi.
Kun ajattelemme esim. Moosesta, Danielia ja Paa
valia ja ennen kaikkea Herraa Jeesusta, me tun
nemme elävästi, että emme ole sellaisia rukoilijoi
ta, kuin meidän pitäisi olla. Siksipä huokaammekin
Herran puoleen ja sanomme: “Herra, opeta meitä
rukoilemaan.”
Kun lähetämme rukouksen postia taivaaseen,
meidän on ymmärrettävä, kenelle meidän on se
osoitettava. Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoile
maan näin: “Isä meidän, joka olet taivaissa.” Hei
dän oli siis rukoiltava taivaallista Isää. Niin me
kin saamme tehdä. Hän on meidänkin Isämme.
Hän on rakastava Isä, lapsistaan hellää huolta pi
tävä Isä, rakas Isä ja kaikkivaltias Isä. Hän on edel
leen Isä, joka ei tuskastu lastensa pyyntöihin, vaan
mielellään kuuntelee niitä ja armossaan vastaa
AUTTAJA TORSTAINA, HUHTIKUUN 23 P. 1953
niihin. Hänen eteensä me saamme tulla pyyntöi
nemme, niinkuin lapsi luottamuksellisesti lähestyy
armasta isäänsä. Kyllä tämä on suuri ja kallis asia.
Rukouksiimme, joita lähetämme taivaaseen,
on liitettävä toinenkin nimi. Meidän on näet ru
koiltava Jeesuksen nimessä. Hän itse sanoi: “Jos
te anotte jotakin Isältä, on hän sen teille antava
minun nimessäni.” Jeesuksen nimessä rukoilemme,
kun uskomme häneen ja turvaamme hänen suu
reen ansioonsa. Kaikki eivät osaa näin tehdä. Ei
vät Jeesuksen opetuslapsetkaan osanneet niin teh
dä hänen elämänsä aikana. Siksi hän sanoi heille
jäähyväispuheessaan: “Tähän asti te ette ole ano
neet mitään minun nimessäni.” Myöhemmin he op
pivat tämän siunatun taidon. Se tapahtui silloin,
kun heille kirkastui Jeesuksen kallis sovintotyö.
Jumala kuulee meitä Jeesuksen tähden. On tur
vallista vedota siihen, mitä Jumalan Poika on teh
nyt meidän puolestamme.
Rukouksesta on se etu, että me saamme, mitä
tarvitsemme. “Anokaa, niin te saatte, että ilonne
olisi täydellinen.” Rukouksen kuuleminen on eräs
niistä lähteistä, joista Jumalan lapsi saa ammentaa
itselleen iloa.
En malta olla lopuksi mainitsematta, miten Jo
hannes Gerhard kuvaa rukouksen hyötyä. Hän sa
noo m.m. näin:
“Rukous on kuin kyyhkynen, joka päästetään
lentämään ja joka palatessaan tuo öljypuun lehden,
sydämen rauhan; se on kuin tikapuut, jotka kohoa
vat maasta taivaaseen; se on kultainen ketju, joka
kiinnittää meitä Herraan Jumalaan ja josta emme
hellitä otettamme, ennen kuin hän siunaa meitä;
se on kuin vahva tuuli, joka hajoittaa helvetin hei
näsirkat; Se on varjeleva pilvenpatsas Jumalan
seurakunnan ja sen vihollisten välillä; se on Moo
seksen sauva, joka houkuttelee esiin pelastuksen
kalliosta lohdutuksen virrat; se on kuin Simsonin
käyttämä leukaluu, jolla hän löi viholliset; se on
kuin Daavidin harppu, joka ajoi pahat henget pa
kosalle; se on kuin Daavidin paimenlaukku, jossa
on kiviä linkoa varten vihollisen kukistamiseksi;
se on taivaan varastoaitan avain; se on pursi, joka
kuljettaa meidät myrskyisen ja syvän meren yli;
se on suloinen pyhä savu, johon Jumala on mielis
tynyt.”
Seurakuntien tilitykset
Kansalliskirkkokunnan budjettiin
PIIRITTÄIN: Tilitetty
Seurakunta: Vuoden kesiik. sp. -
OSUUS huhtik. 10 p.
Iron Belt 184.00 95.10
Brantwood 189.00103.57
Maren S° 310.00123.00
North York 225.00152.28
°g ema 112.00112.00
YLÄNIEMEKKEEN PIIRI
Michigan:
Amasa (Sion) $135.00 46.50
Beechvvood 158.00
Bessemer (St. Mark’s) 230.00186.75
Calumet 608.00480.00
Chatham 338.00
Covington 536.00 301.55
Ironwood (Zion) 2,812.00 2,412.00
Marquette (Sion) 1,022.00
Mass 100.00
Wakefield (Bethany) 382.00382.00
MINNESOTAN PIIRI
Minnesota:
Cedar Valley $54.00 54.00
East Lake (St. John’s) 90.00 45.00
Ely (First Lutheran) 1,188.00 613.34
Embarrass . 36.00
Esko (St. Matthew’s) 477.00115.00
Finlayson (St. Paul’s) 126.0076.50
Gilbert 126.00 126.00
Kettle River 126.00 , 36.25
Leaf Lake 261.00 * 202.95
Menahga 184.00184.40
Minneapolis (St. Michael’s) 324.00178.14
Moe Twp. (St. Paul’s) 189.00133.20
Moose Lake 301.0072.00
New York Mills (Trinity) 1,030.00 786.00
Sandy 157.00 157.00
Sebeka (Grace) 684.00 ' 542.00
Snellman 117.00117.00
Tower-Soudan 90.00
Vaasa-Town 40.0040.00
Vermilion 171.00133.25
Virginia / 54.0027.00
Wolf Lake 90.0090.06
Wisconsin:
Maple 220.00220.10
Superior 153.00 122.90
North Dakota:
Brocket 148.00
Rock Lake (Ali Nations) 342.00214.52
Rolla (Mt. View) 418.00218.00
Washington-Oregon:
Vancouver (Faith) 95.0067.05
Red Lodge, Mont/ 20.56
OHION PIIRI
Ohio:
Ashtabula (Zion) $1,022.00 1,022.00
Cleveland (Bethany) 455.00412.11
Fairport (Immanuel) 1,404.00 1,194.56
Michigan:
Detroit (Salem) 824.00385.65
IDÄN RANNIKKOPIIRI
Massachusetts:
Fitchburg t1,278.00 326.72
Gardner (Trinity) 162.00189.35
Maynard (Mt. Calvary) 153.00148.12
Quincy (Bethlehem) 27.0024.00
New Hampshire:
Fitzwilliam 54.00
Marlboro 126.00126.00
Troy 85.0027.32
New Jersey:
Jersey City (Bethlehem) 225.00165.50
New York:
Athens 63.0051.50
New York City (Bethany) 729.00690.75
J. K. Jackson, Treasurer.
THUNDER BAY PIIRI, KANADA
Ontario:
Toronto, Ont. (Hebron) 392.00287.00
Ft. William (First Lutheran) $342.00 63.20
Lappe * 292.0067.45
Nolalu 112.0012.25
Porth Arthur 1,296.00 543.56
O. E. Aho,
rahastonhoitaja.
Miksi Jeesus on Hyvä Paimen?
Joh. 10:11-16
Niin tutut ovat 23. psalmin sanat: “Herra on
minun paimeneni, ei minulta mitään puutu”, että
jokainen lukija varmaan heti tietäisi, mistä nämä
sanat on lainattu, vaikka ei mainittaisikaan, että
ne ovat 23. Psalmin ensimmäinen värssy. Vuosi
tuhansien kuluessa ovat aivan lukemattomat ihmi
set elämän ahdistuksissa ja kuoleman portilla am
mentaneet näistä sanoista itselleen rohkaisua ja
lohdutusta. Ja vieläkin tutummiksi tulivat nämä
sanat, kun Jeesus sanoi: “Minä olen se hyvä pai
men”. Jeesuksessa ilmeni se hyvä paimen, josta
Daavid runoili tuhat vuotta aikaisemmin. Otsikos
sa merkityssä raamatunkohdassa on itse Jeesuksen
vastaus kysymykseen, miksi hän on se hyvä pai
men? Hän on se hyvä paimen, koska
Hän antoi henkensä lammasten edestä.
Kaksi kertaa näissä muutamissa sanoissa Jee
sus vakuuttaa antavansa henkensä lammasten
edestä. Tämä on hyvän paimenen erikoisuus. Kir
kastaakseen tätä hyvän paimenen erikoista rak
kautta laumaansa kohtaan, Jeesus selittää, miten
palkkalainen menettelee vaaran hetkellä. Jeesus
sanoo: “Mutta palkkalainen, joka ei ole paimen ja
jonka omia lampaat eivät ole, kun hän näkee suden
tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi
ryöstää ja hajottaa ne. Hän pakenee, sillä hän on
palkattu eikä välitä lampaista.” Hyvä paimen on
se, joka omistaa lampaat. Ne ovat hänelle erikoisen
kalliita, sillä niissä on koko hänen elämisensä.
Jeesuksesta sanotaan, että hän rakasti omi
ansa loppuun asti. Me olemme siis Jeesuksen
omia. Uskovaiset ovat aivan erikoisessa merkityk
sessä Jeesuksen omia, mutta laajemmassa merki
tyksessä ovat kaikki ihmiset hänen omiansa]. Hän
on heidät yhdessä Isän kanssa luonut ja sitten kaik
ki ihmiset omalla verellään lunastanut. Ja kaikki,
jotka hän on lunastanut, tämän yleisen lunastuksen
perustuksella kuuluvat Jeesukselle. Epäuskoiset
ihmiset kuitenkin kieltävät ja hylkäävät kuulumi
sensa Jeesukselle.
Hyvä paimen on antanut henkensä lammasten
edestä. Perkeleen valta oli niin vahva, ettei kukaan
paitsi Kristus enää voinut syntiinlangennutta ih
miskuntaa pelastaa hänen vallastaan. Kuoleman
pelko oli ottanut kaikki valtaansa kuin lammaslau
man, joka on susien piirittämä. Perkeleen vallasta
ja kuoleman pelosta olemme vapautetut, niinkuin
sanotaan Hebrealaiskirjeen toisessa luvussa: “Kos
ka siis lapsilla on yeri ja liha, tuli hänkin niistä
yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman
kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan,
se on: perkeleen, ja vapauttaisi kaikki ne, jotka
kuoleman pelosta kautta koko elämänsä olivat ol
leet orjuuden alaisia.” Kuolemansa kautta Jumalan
Poika teki tyhjäksi perkeleen teot.
Kuolema ei kuitenkaan voinut pitää Kristusta
vallassaan. Kolmantena päivänä.hän nousi kuol
leista ja kukisti kuoleman vallan, niin tuoden va
loon elämän ja katoamattomuuden. Hyvä paimen
antoi henkensä lammasten edestä. Hän yksin oli
siihen kelvollinen, sillä hänellä oli elämän ja kuo
leman avaimet. Vaikka hänen piti kuolla, kykeni
hän kuitenkin voittamaan kuoleman vallan. Se oli
tosin häpeällinen ja tuskallinen kuolema, mutta
hän oli valmis senkin kärsimään, sillä hän hyvänä
paimenena rakasti omiansa niin sanomattomalla
rakkaudella, että mikään uhri ei ollut liian kallis.
Uskon virittämin sävelin nyt laulamme:
Oi Jeesus, paimen armahin,
Mä oon sun lampaasi,
Kun maksoit hinnan kallihin
Ja annoit henkesi.
Mä myös sun laumas lammas oon,
Jonk’ ostit verelläs,
Ja suita myös mä ravinnon
Saan armopöydältäs.
(Jatk. siv. 5)
"Nämä ovat kirjoi
tetut, jotta uskoisit
te, että J e e s u s on
Kristus, Jumalan
Poika, ja jotta teillä
uskon kautta olisi
elämä hänen nimes
sään." Joh. 20:31.
NO. 17