Newspaper Page Text
SIVU 6 OPETUSLASTEN MUURHEESTA, JOKA ON KÄÄNTYVÄ ILOKSI Joh. 16:16-22 Jeesus sanoo: “Vähän aikaa, niin te ette enää minua näe, ja taas vähän aikaa, niin te näette minun.” Nämä sanat Hän lau sui opetuslapsilleen ehtoollis pöydässä. Pian tämän jälkeen Juudas Hänet petti Getsema nen puutarhassa ja sotamiehet ottivat Hänet kiinni. Hän te roittaa tässä puheessaan heille sitä, että vaikkakin opetuslap set tulisivat loukkaantumaan Herran häpeälliseen kuole maan ja sitä suuresti murehti maan, niin se murhe ei kestäi si kauan, sillä Herra oli vain vähän aikaa oleva heidän luo tansa pois. Sitten saavat he hä net jälleen nähdä, kun hän nousee kuolleista ja iloita hä nestä sekä nauttia tätä iloa iankaikkisesti. Tämä evankeliumi onkin ihana lohdutus kaikille kristi tyille, että he oppisivat käyt tämään lausetta “vähän aikaa” ja viljelisivät sitä kaikessa ah distuksessa lohduttaen itseän sä sillä, että ne kestävät vain vähän aikaa ja niin on vaiva päättyvä ja sen sijaan astuva sula lohdutus ja ilo. Hän myös kin lohduttaa kristityltänsä: En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne. Vielä vähän aikaa, niin maail ma ei enää minua näe, mutta te näette minut. Koska minä elän, niin tekin saatte elää. Mikä onkaan lohdullisempaa? Ei mikään! Kerrotaan, että kun Jeesus meni pilven päällä taivaseen, ei se tapahtunut äk kiä. vaan hiljalleen, niin että opetuslapset voivat katsella sitä ajatuksella ja rukoilevilla sydämillä. Pietarista kerrotaan, että hän itki katkerasti yhden päi vän ja yön. Ei Pietari itkenyt sitä, ettei hän ikinä enää näe rakasta veriylkäänsä. Siitä hän oli varma, että hän näkee hä net kirkastettuna tuomiopäi vänä. Ja me kaikki, jotka hä neen uskomme, nousemme sa mallaisella kirkastetulla ruu miilla kuin hänellä on. Pietari itki sitä kun muistui mieleen se hetki, kun hän kielsi rak kaan Jeesuksen ollessaan vie railla valkioilla. Hän itki myöskin kaipauksesta ja ikä västä, kun ei enää saa olla ruumiillisesti täällä Jeesuksen yhteydessä. Mutta Pyhä Hen ki häntä vahvisti ja lohdutti aina kuolemaan asti, jonka hän sai verellänsä todistaa. Samoin saivat kaikki apostolit, paitsi ap. Johannes, marttyyrikuole man. Niinkuin Pietari, luke mattomat ihmiset itkevät, kun heidän rakastettu isä, äiti tai lapsi, veli tai sisar otetaan kuoleman kautta pois. Miksi näin? Olisimme hänen tai hei dän niin mieluisin pitäneet? Mutta meillä, joilla on Juma lan Sana ja lupaukset, niihin uskokaamme ja antakaamme Pyhän Hengen niitten kautta B M. a^S vUo Ää a^iel '\ concn mm .. syy sVt ‘ 22 B aU taises l^^i° ulU o messa ' » M B A ) oU^ a svn ne . -Javassa \ & r ■JJI tff< j2SJ.’.’-» fÄßrfi,s « I 'L I Itt ’ lii 1 j I JT dj adH[ ibLU Ji ,f% LINE 181 No. Michigan Avo.. Chicago 1.111. lohduttaa ja vakuuttaa, että jotka uskossa Jeesukseen ovat nukkuneet, ne ovat Abrahamin helmassa, ja me jälkeenjääneet yhdistymme jälleen heidän ja kaikkien pyhien kanssa, eikä koskaan enää erota. Mikä loh dullisempaa kuin tämä Herran lupaus! Ja jos täällä odottaes sa Herra sallii koetuksia ja ris tiä, ja sen hän antaakin, niin katsokaamme mitä sana opet- taa Hebr. 12: “Poikani, älä pi dä halpana Herran kuritusta, äläkä menetä toivoasi, kun hän sinua nuhtelee, sillä jota Her ra rakastaa, sitä hän kurittaa, ja hän ruoskii jokaista lasta, jonka hän Ottaa huomaansa. Kurituksenne te kärsitte; Ju mala kohtelee teitä niinkuin lapsia. Sillä mikä on se lapsi, jota isä ei kurita? Mutta jos te olette ilman kuritusta, josta kaikki ovat osallisiksi tulleet, silloinhan te olette äpäriä, et tekä lapsia.” Jumala on uskol linen, hän ei salli teitä kiusat tavan yli voimienne, vaan sal liessaan kiusauksen hän val mistaa pääsynkin siitä, niin et tä voitte sen kestää. Tähän so pii erittäin Herran puhe vä hästä ajasta, kun hän sanoo, että vähän ajan perästä, “tei dän murheenne on muuttuva iloksi”, iankaikkiseksi iloksi. Tätä tahtoo Herra meille opet taa, että me joutuessamme murheisiin, kiusauksiin ja ah distuksiin ajattelisimme näin: tämä kestää vain vähän aikaa, sitten muuttuvat asiat parem miksi, ja Paavalin kanssa: “Sil lä minä päätän, että tämän nykyisen ajan kärsimykset ei vät ole verrattavat siihen kirk kauteen, joka on ilmestyvä meihin.” Ja tämä hetkisen kes tävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kir k k a uden ylenpalttisesti meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväi set ovat ajallisia, mutta näky mättömät iankaikkisia. Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidän iankaikkiseen kirkkautee ns a, Kristuksessa vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tu keva, vahvistava ja lujittava. Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! i Vähän aikaa tässä maailmas sa myöskin kuuluu epäuskoi sille ja niille, jotka ovat luo puneet uskosta ja niitä on jo kaisessa Kristuksen seurakun nassa. Rippikoulusta päästy ään monet ovat vähitellen jää neet pois Sanan kuulosta ja sakramentin nautinnosta ja ovat saattaneet Pyhän Hen gen murheelliseksi, myöskin uskovaiset vanhempansa, sie lunpaimenensa ja Kristuksen kirkon jäsenet. Monet heistä ovat valvomattomuudesta jou tuneet huonoon seuraan, syn nillisiin iloihin, iloihin, jotka kestävät vain vähän aikaa. Ei niissä seuroissa olla hyvällä omallatunnolla, niin kauan kuin ei vielä ole paatumusta tapahtunut. Mutta jos pidetään Jumalan Hengen nuhteet ja vedot parannukseen halpana, tai lykätään ne toistaiseksi, iloitakseen vielä vähän aikaa maailman huveissa, niitten sielun tila on suuressa vaaras sa, sillä kukapa tietää, kuinka pian Herra sanoo: “Toimita ta losi, sillä sinun pitää kuolla.” Näin on tapahtunut monen monelle. Armon aika kestää vain vähän aikaa. Ei ole hyvä leikitellä synnin kanssa, vaan tehdä pikainen parannus, niin kuin Raamattu neuvoo ja niin kuin luemme tuhlaajapojasta Luuk. 15:18: “Minä nousen ja käyn minun isäni tykö ja sa non hänelle: Isä, minä olen syntiä tehnyt taivasta vastaan ja sinun edessäsi.” Tämä on se sielussa ja mielessä tapahtuva muutos, joka tulee synnintun nosta, että tahdotaan tulla pe lastetuksi synnistä Kristuksen kautta. Jos tuhlaajapoika olisi jäänyt sinne, missä hän oli, niin hän olisi hukkunut hädäs sänsä, vaikka tunsi katumusta ja vaivaa ja avun kaipuuta. Mielenmuutoksen sai aikaan Pyhä Henki ja tämä Henki joh- datti hänet Isän luo. Isä, Poika ja Pyhä Henki asuu ja toimii siellä ainoastaan, jossa Hänen sanansa ja pyhät sakramentit oikein käskynsä jälkeen jae taan ja sanansa kaksiteräisenä saarnataan. Sinne johdatta koon Pyhä Henki syntisiä kuu lemaan Jumalan ankaruutta synnin yli ja myöskin suurta rakkauttaan syntisiä kohtaan, jotka haluavat kuulla ja uskoa, niinkuin hän sanoo: “Katso, minä seison ovella ja kolkutan, jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja ate rioitsen hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” Tämän teh tyään sielu pelkäämättä voi sanoa: Vain vähän aikaa tääl lä uskossa kilvoitella ja odot taa Jeesuksen tuloa tuomiolle ja viemään kaikki hänen us kovaisensa Karitsan häihin, jotka kestävät iankaikkisesti. Sinne autaos meitä, kolmiyh teinen Jumala! John A. Bloom. JUMALA ON Harvat ihmiset pysähtyvät ajattelemaan, mitä merkitsee persoonallisen Jumalan ole massaolo. Se on kuitenkin suu ri ja kaikissa asioissa ratkaise va asia. Monet ihmiset, jotka eivät tahdo sanoillaan kieltää Jumalan olemassaoloa, eivät kuitenkaan paljoakaan eroa niistä, jotka Jumalan kieltävät. Viime vuosikymmeninä on jumalankielteisyydessä astut tu yhä kylmempään suuntaan.. Sentähden kaikki perustukset alkavat horjua ja todellista Jumalaa vailla olevat ihmis massat huojuvat kuin kuilun partaalla,. AUTTAJA TORSTAINA, SYYSKUUN 17 P. 1953 SORSIO AMMUTAAN / • ' | \ V M m. 11, B. M p |P|| aßk HB tl ‘‘‘ffiPElßrltt I n \> fIHpiBHV > raljL M Kuva on otettu linnustajasta Uudenmaan läänissä, missä päättyi sorsien kesärauha jo elokuun 20. p. Kuva on otettu Kiikalan järvellä, missä Yhdysvaltain lähettiläs Jack McFall seurueineen oli linnustamassa. Näin käy siellä, missä ihmis järkikin on luisunut luonnot tomille teille. Jumalan olemas saolon kieltäjät tahtovat kyllä käydä viisaista ihmisistä ja pi tävät tyhminä niitä, jotka luonnollisten hav a i n tojen kautta näkevät ympärillään ja itsessään Jumalan todellisuu den todisteitapa tunnustavat Jumalan olemassaolon. On nykyaikana hyvin tar peellista muistuttaa ihmisille Jumalan olemassaolon todis tuksista. Miten onneton on kaan sellainen ihminen, joka on menettänyt tietoisen tun nun Jumalasta. Kunpa sellai nen jälleen löytäisi Jumalan! Ja toiseltapuolen: Miten kallis lahja onkaan se, kun olemme vakuutettuja persoonallisen Jumalan olemassaolosta. Kun pa se tulisi meille yhä selvem mäksi! Kun nyt käsittelemme tätä kysymystä: “Jumala on”, niin liikumme vain luonnollisten havaintojen alueella. Jumalan olemassaolon luo n n ollinen tunteminen ei vapauta ketään pahasta omastatunnosta eikä osoita syntiselle ihmiselle tietä iankaikkiseen elämään. Tämä kuuluu Jumalan yliluonnolli seen tuntemiseen. Mutta Ju malan olemassaolon luonnol linen tunteminen on silti mitä tärkein asia. Siihen perustuu yhteiskunnallinen elämä ja tämän asiallisen elämän rat kaisevat toiminnat. Siihen liit tyy myös se Jumalan lain saar na, josta synnin tunto tulee. Luonnollinen tietomme Jumalasta. Ihminen voi luonnollisin keinoin tulla tietoiseksi siitä, että on olemassa persoonalli nen Jumala ja että hän on py hä ja vanhurskas. Siitä on todisteena apostoli Paavalin sanat.: “Sillä hänen (Jumalan) näkymä ttömät I kolia McDonald i Lumber & Fuel Co.] RAKENNUSTARPEITA Puhelimet 1528 ja 1529 TRONWOOD MICR. Burns Chevrolet Cos. Lowell ja Ayer Sts. Ironwood, Mich. __JHB|_~ mvvmtt— /g* : iM:m ** w -palvelus 4Äni, iifiaf BEAR MACHINE Käytimme eitä pyörion auoriai am laossa Ja asettamisessa. Runkojen korjausta Ja uudelleen aiauatuata. Kaikkea korjaustyötä varten tuokaa autonne meille. j ominaisuutensa, iankaikkinen voimansa ja jumalallisuuten sa, ovat, kun niitä tarkataan, maailman luomisesta asti näh tävinä, niin etteivät he voi sa noa itseänsä syyttömiksi”, Rm. 1:20. Ei kutsu apostoli tässä Py hää Henkeä yliluonnollisin il moituksin Juma 1a n sanan kautta todistamaan salaisesti sydämissä, että Jumala on. Ei vaan hän päinvastoin vetoaa ihmisten luonnollisiin kykyi hin: tarkatkaa luonnollisin sil min nähtäviä asioita. Katsel lessamme tällä tavalla edes sämme olevaa mailmaa, me voimme jo siitä järjellämme päätellä: Tämän takana täy tyy olla Jumalan “näkymättö miä ominaisuuksia, hänen ian kaikkista voimaansa ja juma lallisuuttansa”. Pakanallinen, vanhan ajan kuuluisuus, Cicero (f 43 e.Kr.) MAROKON SULTTAANI |il 'ly' Sidi Mohammed Ben Arafa (oik.) on Marokon uusi sulttaani. Berber heimon jäsenet nousivat kapinaan Arafan veljenpoikaa vastaan ja kukistivat hänen valtansa. Kapinallisten johtajana oli El Glaoui (vas.. Marokko on Pohjois-Afrikassa sijaitseva Ranskan alusmaa, ja Ranska antoi tukea kapinallisille. Suomalainen vakuutusliike VV. J. HELLI AGENCY Kaikenlaista vakuutusta SH E. McLeod Ave. Puh. 731 IRONVVOOD, MICH. jo sanoi: Vaikket näe Jumalaa, tunnet hänet hänen teoistaan. Tarkatessamme luotua maa ilmaa, voimme ensin pysähtyä tutkimaan ihmistä. Tutkimuk sen esineeksi voimme ottaa myös sellaisen ihmisen, joka pyrkii kieltämään Jumalan olemassaoloa ja kaikkia muitakin. Ja mitä havaitsemme: Ihmi nen on persoonallinen olento. Hänellä on ajatus ja tahto. Hän todellakin jos hän oikein käyttäisi kykyjään sopii erinomaisesti toimimaan ja hallitsemaan ulkonaista elä mää maailmassa. Mutta mer kitseekö se sitä, että tällainen taidokas ihminen piisi korkein olento maailmassa? Eikö päin vastoin ihminen yhä nyt turmeltuneenakin ole eit tämätön todistus siitä, että hä nen yläpuolellaan on sellainen täydellinen olento, joka on ih misolennon suunnitellut ja luonut. Opettaessaan meille Juma lan olemassaoloa, vetoaa Raa mattu muutenkin luonnollisen järjen johtopäätökseen. Kas, näin: “Kukin talo on jonkun rakentama, mutta se, joka on rakentanut kaikki, on Juma la”. Hebr. 3:4. Asettuessamme johonkin taloon asumaan pi täisi meidän ensimmäiseksi nostaa lakkiamme sille, joka on näin kallisarvoisen ja elä mälle välttämättömän suojan tehnyt. Turhanpäiväisissäkin teatterinäytännöissä on tapana huutaa tekijä esiin. Lapset huutakoot esiin isän ja äidin. Isä ja äiti huutakoot esiin ko titalonsa rakentajan. Mutta ei vätkö luodut tahtoisi huutaa esiin Hänet, “joka on rakenta nut kaikki” se on: Jumalan! Totisesti suuri olisi lasten kiit tämättömyys, jos he eivät to della kunnioittaisi synnyttä jäänsä ja hoitajaansa olipa hän vaikka kunnon kasvatus äiti. Totisesti puuttuu siltä ih miseltä paljon, joka täysin vä linpitämättömänä ryhtyy asu maan talossa, jonka joku on tuskalla ja vaivalla rakentanut tai kunnossa pitänyt. Mitä on- . HARVINAISEN HALVALLA HINNALLA SYNTYMAPAIVÄKORTTEJA 20 korttia koteloineen, englanninkielisiä, nimi painettu joka korttiin Ainoastaan $l.OO postikuluineen Lähettäkää tilaus ja raha osotteella: NATIONAL PUBLISHING COMPANY Drawer 432 Ironwood, Michigan kaan sitten sanottava ihmises tä, joka tahtoisi kieltää Luo jaansa! Olemme tässä nyt luonnolli sen tiedon kohdalla aivan jär kyttävällä kohdalla. Jollemme jo tällä perusteella tunnusta todellisen Jumalan olemassa oloa, kiellämme luonnollisen järkemmekin valon. Sama viisas Cicero sanookin: “Ei mikään kansa ole niin raa ka ja raju, ettei se uskoisi Ju malaan, vaikkei se Jumalan olemusta tuntisi.” Raamattu todistaa: “Tyhmä sanoo sydämessään: ‘ei Juma laa olekaan’ ”, Ps. 14: la. j ßakas lukija sinä, joka varmaan jo monta kertaa olet maailman viisaitten edessä joutunut huokaamaan epäilys ten ja niistä johtuvien ahdis tusten alaisena, avaa silmäsi lukemaan luonnon suurta kir jaa ja korvasi tarkkaamaan sen todistuksia. Kuorossa se julis taa sinulle, että niinkuin kun kin talo on jonkun rakentama, niin on myös olemassa Hän, joka on kaikki tehnyt. Anna silmäisi näkökyvyn todistaa si nulle Hänestä, joka on voinut sellaista luoda. Anna mennä menojaan nuo viisastelut, joita keksiessään onneton ihminen ei tyydy sii hen asemaan, johon hän on luotu, vaan tahtoo olla kuin Jumala, itse määrätä hyvän ja pahan ja kaikki niinkuin Jumala. Se on toivotonta pöyh keilyä Luojaa, Jumalaa vas taan. Tuollaiset jumalankiel teiset viisastelut tekevät ihmi sen yhä vaan tyhmemmäksi, järkyttävät koko ajallista elä mää. Emme koskaan voi käsittää Jumalaa hänen iankaikkisessa majesteetissaan. Mutta sen kyllä kestämme, että tark kaamme ja näemme sitä Ju malan teoissa oman luonnolli sen elämämme piirissä. Ja sil loin täytyy meidän tunnustaa ja todistaa: Totisesti Jumala on! (Luterilaisessa.) NO. 37