Auttaja. [volume], November 26, 1953, Page SIVU 2, Image 2

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 2
FRITS JA RUPERT
“Sinä talutat minua neuvol
lasi ja korjaat minua viimein
kunnialla/’ Ps. 73:24.
Eräänä kaunina aamuna ke
säkuussa, (kylmät yöt olivat jo
ohitse) käen kukkuessa ja lu
kemattomien lintujen aamu
laulua viserrellässä metsässä,
nousi kaksi kerjäläispoikaa
Frits ja Rupert olkivuoteeltaan
eräässä lähdössä, jossa he ta
lonhaltijan luvalla olivat yön
sä viettäneet.
Asettaen kontin selkäänsä
ja lakin päähänsä lausui Frits:
“No, Rupert, mihin on meidän
tänään meneminen?” “Yhden
tekevä minulle”, vastasi Ru
pert, “kulkekaamme mihin hy
vänsä”.
“Kuule, Rupert”, jät koi
Frits, minun on sanominen sul
le jotakin: en viihdy minä täs
sä kulkulaiselämässä. Kerron
sinulle, minkä unen yöllä näin.
Oli minusta ani varhain aa
mulla ennen auringon nousua,
kun sinun ja minun, meidän
molempien, oli matkustaminen
erääseen sangen kauniiseen
kaupunkiin, jossa meille piti
hyvin käymän. Mihin ja millä
tavalla, sitä emme tienneet,
sillä emme tunteneet tietä, jo
ka oli sangen pitkä, ja jalki
neitakaan ei meillä ollut. Kes
kustelimme asian laitaa ja
murheellinen olin; sinäpä et
näyttänyt siitä huolivan, sane
lit vaan: “minä mieluisimmin
pysyn kerjäläisenä; en halua
rikkautta ja onnellisuutta;
miksi juoksisin itseni väsy
neeksi saavuttaakseni noin
halpaa voittoa? Kaupungissa
ei minulla ole mitään tehtä
vää.”
“Minä puolestani halusin
suuresti saada selkoa tiestä ja
mielelläni olisin kävellyt
vaikka avojaloin kaupun
kiin. Noin puhellessamme as
tui eräs kaunis ylhäinen herra
meitä puhuttelemaan, sanoen:
“Kuulkaapas pojat, mitä te
täällä teette? Ettekö häpeä
noin joutilaina kuljeskella?
Käykää kaupunkiin, siellä
saatte työtä ja työllänne lejpää
ja vielä paremmin, siellä kuu
lette hyvien ihmisten puhu
Hl
«'AWf O MAT I HH
|H 7 WATER fIH
■BH HEATER
fnlbfMP " Juj
mm ■; a* V* jÄ*
J Hundred» of fnrm chorcs demnnd
hot wntcr—in tho home, the milk-
HHHHSH house, the barn. And nnvv you HHBhH
ean have the money-saving Toast-
HEmmßbß master Electric VVater Heater at mBBBBSBBm
# V ; a new low price! For over 35 ; ',.;
years, Toast master Water Heat- ; A^^;v^4y.V Y
ers have earned n reputation for ;
WWmOM | economy in both operation and fIHHHHHH
maintenance. Now the new low
prices make it a still better in-
H|Bhs»Bh| vestment! Lct us show you a
Toastmnster VVater Heater today!
HU ! Jhi ii
ftgpjjM After Down
Kl I‘ayment Only per month |
H LA K K DOW KK
van Jeesuksesta, hänestä, joka
lapsukaisia niin paljon rakasti
ja yhä vielä rakastaa.”
Purskahdin katkerasti itke
mään, sanoen: “Herrani, mie
lelläni lähden, mutta ei ole jal
kineita ja tietä kaupunkiin en
tunnekaan.” Vieras herra hy
myili ystävällisesti, ja antaen
meille molemmille suuren ho
pearahan jatkoi hän: “Käykää
nyt kenkiä ostamaan ja astu
kaa yhä itää kohden, niin epäi
lemättä tulette kaupunkiin.”
Sen sanottua läksi hän luotam
me pois; minä kiiruhdin jalki
neita ostamaan, sinäpä et teh
nyt sitä, ostelit vaan kaikenlai
sia makeisia, etkä jalkineita
ajatellutkaan. Minä läksin kai
kin voimin juoksemaan, kun
nes saavuin sangen korkealle
vuorelle, jota kiipesin ylös.
Silmieni edessä näin nyt suu
ren, komean kaupungin ja kat
sellessani ympärilleni huoma
sin taas tuon vieraan herran
tulevan luokseni. Taputtaen
minua olkapäälle, sanoi hän:
Frits, olet kelpo poika! Tahtoi
sinpa nähdä jospa rohkenisit
lähtemään matkalle; katso,
tuon kauniin talon kaukana
tuolla lahjoitan sinulle; olet
saava ruokaa, juomaa ja vaat
teita niin paljon kuin tarvitset,
jos otat toimeksesi näyttää tie
tä kaupunkiin kaikille niille,
jotka vuorta ylöspäin vaelta
vat. Kun sitten vihdoin kut
sun sinua, niin tulet, itse olen
saattava sinut tuohon kaupun
kiin, jossa olet saava kunin
kaallisen talon ja tulet mahta
vaksi henkilöksi, sillä minä
olen tämän kaupungin haltia.”
Tätä kaikkea kuullessani
ihastuin niin, että heräsin
unestani.
Rupert: Sepä kummallinen
uni, mitä tarkoitat tällä?
Frits: Sitä, Rupert, etten
tästä päivästä saakka kerjäile;
tämä uni on yhä vaan mieles
säni; voi kuinka mielelläni
vaeltaisin sinne kaupunkiin.
Rupert: Hulluttelet; unel
mahan se vaan oli.
Frits: Lienee ollut unelma
vain, yhdentekevä. Varmaa on
etten enää kerjuulle mene,
vaan sen sijaan lähden papin
luo, hänen, joka eilen kehoitti
meitä työhön, ja lupasi meitä
auttaa.
Rupert: Käy vaan; en kiellä,
minäpä en sinua seuraa.
Sanaakaan lausumatta otti
Frits kontin selkäänsä ja pala
si pappilaan. Sinne tultuaan
kohtasi Fristiä pappilan palve
lustyttö, joka jo heti oven avat
tua nuhdellen huudahti: “Jo
ko taas olet täällä, pieni kulku
lainen? Mene heti matkaasi”,
Itkusilmin vastasi Frits: “tah
toisin kirkkoherraa puhutel
la”. “Mitähän sinulla kirk
koherralle puhumista olisi?”
vastasi palvelija, “mene vaan
matkaasi, muuten annan si
nulle ”.
Kaikeksi onneksi kuuli kirk
koherra, joka nyt juuri astui
sisään, nämä sanat ja halusi
saada tietoa asiasta. Tuolla sei
soi poika nyt kyynelsilmin;
huomattuaan kirkkoherran oli
hän heti valmis sanomaan: “ar
voisa kirkkoherra, en enää
tahtoisi pitkittää tätä kerjä
läiselämääni, sillä viime yönä
näin niin merkillisen unen, jo
ka teki nykyisen elämäni san
gen inhottavaksi”. “Minkä
unen näit sitten”? kysyi kirk
koherra. Frits kertoi nyt unen
sa alusta loppuun. Kirkkoher
ra, hetkisen mietittyään sanoi
vihdoin: “Poikani, pysy vaan
aikeessasi, niin on sinusta tule
va hurskas, kelpo mies; istahda
nyt tuonne oven suuhun odot
tamaan, kunnes sinua kutsun”.
Kirkkoherra kävi nyt rouval
leen kertomaan, mitä oli ta
pahtunut. Rouva oli hellätun
toinen nainen, hänen tuli sääli
poikaraukan kohtaloa. Mie
hensä kertomukselle hän kyy
nelsilmin vastasi: “Mies kulta!
Onhan taivaallinen Isämme
antanut meille jokapäiväistä
leipää tarpeeksi, poikaa ei
meillä ole, ottakaamme siis tä
mä poika kasvatuslapseksem
me, kasvattakaamme häntä
kurituksessa ja Jumalan pel
vossa”. Tähän kirkkoherra
mielellään suostui. Pojan hän
kutsui luoksensa, luvaten pitää
hänet luonansa, jos hän puo
lestansa lupasi hänelle kuuliai
suutta. Oikeinpa Frits ilosta
hypähteli ja heleät kyynelpi
sarat tippuivat silmistänsä. 110
eneni enenemistään, kun kirk-
AUTTAJA TORSTAINA, MARRASKUUN 26 P. 1953
koherran rouva astui sisään ja
pojan rehellinen, hyvä katsan
to vaikutti häneen heti mah
tavalla tavalla. Vieden pojan
omaan kamariinsa, jossa hänet
pestiin ja puettiin puhtaisiin
vaatteisiin, piti kirkkoherran
rouva Frits’in pikku käskyläi
senään kaikenmoisissa talou
den askareissa.
Kirkkoherra huomasi pojal
la olevan suuremman halun
lukemiseen, kirjoitukseen ym.,
jonka tähden hän antoi pojan
käydä koulua, ja kuin Frits oli
sukkela käsittämään, ollen sitä
paitse myöskin ahkera, sai hän
ajan kuluessa yliopistossa suo
rittaa papintutkinnonkin. Sen
ajan kuluessa sai Frits nauttia
sitä rauhaa, jota ihmisjärki ei
käsittää voi. Sydämen uskolla
turvautui hän kalliin Vapah
tajansa puoleen, ja näki nyt
yhä selvemmin, kenen palve
lijaksi hän oli kutsuttu.
Frits vihittiin papiksi ja ar
mon Jumala aivan nähtävästi
siunasi hänen harrasta työtän
sä, siten, että monet ihmiset
hänen saarnatusta sanastaan
tulivat tuntemaan ei ainoas
taan itseään, mutta myöskin
sen pelastuksen, joka Kristuk
sessa Jeesuksessa on. Lopuksi
sai hän tässä kalliissa viras
saan sangen avaran vaikutus
alan. Ja arvoisa kasvatusisän
sä antoi myöskin tyttärensä
hänelle vaimoksi.
Sattuipa kerran, että juuri
samassa seudussa, jossa Frits
oli pappina, vangittiin koko
nainen rösvojou kko. Frits
usein kävi heidän luonansa,
saadakseen yhden ainoankaan
heistä kääntymään Herran
Kristuksen tykö. Näiden jou
kossa huomasi Frits hänen iäs
sään olevan miehen, jota hän
muisteli ennen nähneensä. Ky
seltyään, mistä hän oli ja mi
tä vanhempansa olivat, sai hän
pahantekijältä vastauksen: et
tei kotia minkäänlaista ollut
olemassakaan, ei myös van
hempiansa koskaan tunteneen
sakaan, ollen jo pienuudesta
pitäin mieron tiellä; muita
seikkoja ei hän sanonut muis
tavansa.
“Kerroppa minulle muut
tapaukset e 1 ä mäkerrastasi”,
jatkoi pastori.
“Halulla sen teen”, säesti
vanki, kertoen miten hän lap
sena aina vierasten ovella lei
päänsä oli anonut, mutta aika
mieheksi päästyään, hänet
kaikkialla käskettiin pois sa
noilla: “käy työhön”. Mutta ei
kukaan hänelle työtä antanut
kaan; eikä totta puhuen
hän työtä mielinytkään, mies
oli näet kovin rakastunut tuol
laiseen ku 1 k ulais-elämään.
I
Vihdoin oli hän nainut erään
nuoren kerjäläistytön, jolla ei
ollut työhön halua enempää
kuin hänellä itselläänkään.
Pappi: Missä on vaimosi
nyt? %
Vanki: Hän on vangittu; ol
len myöskin osallisena rosvo
töihin ja varkauksiin.
Pappi: Kerro vielä! Kuinka
tulit tuota kauheata työtä har
joittamaan?
Vanki: Syy siihen oli vaimo
ni ja minun oma laiskuuden hi
mo; sitä paitse oli vaimollani
veli, joka ennen oli kuulunut
tähän varasjoukkoon. Minä
ensi kerran tapasin hänet
eräässä syrjäisessä talossa; hä
nen käytöksensä oli minulle
mieleen, kun, näette, hänellä
oli rahoja ja koreita vaatteita
yltäkyllin. Minua hän näytti
halveksivan. Tällainen ylen
katse suuresti harmitti minua,
toruin nyt vaimoani, uhaten
hänet hyljätä ja käydä tieheni,
jos ei saanut veljeänsä muut
tumaan ystävällisemmäksi mi
nua kohtaan. Vaimoni alkoi
nyt kuvailla, miten minun oli
seuraami ne n häntä hänen
ryöstöretkillään; minua, kun
en ollut vielä tarpeeksi julkea
ja raivokas, sanoi hän veljensä
siitä syystä ei voivan suvaita.
Nämä sanat kauhistuttivat mi
nua, vaan ei aikaakaan, niin
vaimoni sai toimeen sen, että
seurasin halulla hänen velje
änsä. Kohta itsekin olin siis
varas, ollen sangen tyytyväi
senä itseeni. Usein elin ylelli
syydessä, usein taas kerjäläi
senä. Mutta kaikessa tässä oli
alituisesti jonkunlainen aavis
tus, joka kuiskasi, ettei minul
le ollut lopuksi hyvin käyvä.
Johtuipa silloin mieleeni eräs
toveri lapsuuden ajoista, joka
kerran meidän yhdessä maa
tessamme erään talon heinäla
dossa näki unen, tehden hänet
niin levotomaksi, että hän siitä
hetkestä saakka jätti kulku
laiselämänsä. Sittemmin, kos
ka itse tulin toiseen maakun
taan, en ollenkaan ole kuullut
hänestä puhuttavan muuta,
kuin että eräs pappi otti hänet
kasvattipojakseen. Usein joh
tui toverini ja hänen merkilli
nen unensa mieleeni, ajattelin,
näette, hänelle käyvän parem
min kuin minulle. Suurella ha
lulla tahtoisin kuulla jotakin
hänestä.
Pappi: Nimesi on Rupert: ei
kö niin?
Vanki: Niin arvoisa pastori.
“No niin”, jatkoi pappi, “minä
olen Frits, toverisi heinälados
sa, joka unen näin”.
Vanki muuttui kalpeaksi
kauhistuksesta, huudahtaen:
“Armollinen Jumala! Noin on
nelliseksi olisin voinut tulla
minäkin, minäpä kurja olen
nyt varas ja murhaaja, sillä
tunnustaa tahdon, että olen
murhamieskin. Voi arvoisa
pastori! Koskaan en mitään ole
oppinut, Jumalasta ja hänen
sanastaan en mitään tiedä; sen
vaan, että yksi ainoa Jumala
on olemassa ja että ne, jotka
Jeesukseen uskovat, tulevat
autuaiksi, mutta minun kaltai
seni kadotetuiksi. Myöskin
tiedän ansainneeni kuoleman,
jonka tulee minun nyt kärsiä.
Oi Jumala, Jumala, eikö enää
apua löydy; enkö koskaan, kos
kaan voi tulla autuaaksi?
Pappi vastasi: “Oi Rupert,
sinä voit tulla pelastetuksi; si
nä voit tulla autuaaksi, josko
kohta sinun täytyy kuolla pa
hantekijän kuoleman. Sinun
tähtesi on Jeesus ristinpuun
katkeran kuoleman kärsinyt.
• Paikallisesti omistettu, ainoa suo
malainen vaatetusliike Ironwood •
issa
• Tavaran laatu mitä parhain
• Hinnat aina kohtuulliset
Tulkaa tarkastamaan laaja valikot
maamme miesten pukuja, paitoja, hat
tuja y.m. miesten vaatetarpelta.
HALULLA TULETTE
TOISTEKINI
MEN'S WEAR INC.
Suffolk Street
IHONWOOD, MICHIGAN
Hän on velkasi maksanut ja si
nut synnin ja pahan hengen
kauheasta orjuudesta vapaaksi
ostanut. Tunnusta syntisi Ju
malalle ja ihmisille ja nimitte
le kaikki ne, jotka sinun mur
hatöihisi osaa ottivat, että he
kin saisivat hyvin ansaitun
rangaistuksensa.”
“Olen sen mielelläni teke
vä”, vastasi vanki, “oi, halulla
olen tekevä kaikki, minkä te,
arvoisa pastori, vaaditte mi
nulta.”
Erinomaisella myötätuntoi
suudella kohteli pappi nyt en
tistä kumppaniansa, uskollises
ti neuvoen häntä kaikessa au
tuuden ja uskon opissa.
Rupert tunnusti nyt kau
heim ma t asiat, ilmoittaen
myös sen paikan, jossa lankon
sa, joka oli toisen rosvojoukon
päämiehenä, oli löydettävä;
myöskin hän saatiin kiinni,
mutta pysyi katumattomana
loppuun saakka hänet mes
tatiin, tullen näin elämästä
kuolemaan.
Ruperttia kohteli tuomari
enemmän sääliväisyydellä, sil
lä hän tunnusti kaikki; hän
mestattiin mutta kuoleman
hetkenä kuului huuliltansa
tunnustus:
Jeesuksen Kristuksen Juma
lan Pojan veri puhdistaa mi
nua kaikista synneistä.
FIRST LUTHERAN KIRKKO
Ely:
Lauant., 28 p. Rippikoulu klo
9 aam.
Sunn., 29 p. Suomenk. juma
lanpalvelus klo 8 aam. Pyhä
koulu klo 9:30 aam. Englk. ju
malanpalvelus klo 11 aam.
Englanninkielisessä juma
lanpalveluksessa neljä aikuis
ta otetaan seurakunnan yhtey
teen, nim., mrs M. Jonas, mr
Ralph Tuthill, mr TANARUS. Trembath,
ja mr Domonic Marolt. Jumala
siunatkoon heitä kestävyydel
lä ja suokoon, että me kaikki
uskon kautta perimme ian
kaikkisen elämän.
Englk. hartaustilaisuus klo
7 ill. Pastori E. P. Lampela
FIFTIETH ANNIVERSARY OF AVIATION
HUHUA KANSALLISKIRKON
ENGLANNINKIELINEN LEHH
ITSELLENNE JA YSTÄVÄLLENNE
THE
LUTHERAN VOICE
1.50 vuosikerta
NATIONAL PUBLISHING CO.
DRAVVER 432
Ironvvood, Michigan
saarnaa. Tässä tilaisuudessa
seurakuntalaiset antavat lah
jansa ja lahjan lupaukset ra
kennuskassaan. Olemme uu
distaneet kirkon salin ja lai
tettu, m.m. putkityötä ja keit
tiön: Tämä on tullut maksa
maan $3OOO. Myöskin sunnun
tai-illaksi on valmistettu ohjel
maa ja uudistetussa salissa tar
jotaan kahvia.
Keskiv., 2 p. Adventti har
taustilaisuudet, suomenk. klo
6:45 ill. Englk. klo 8 ill.
Torst., 3 p. Priscilla Guildin
kokous kirkossa klo 7:30 ill.
Forest Center:
Maanant., 30 p. Pyhäkoulu
klo 3:30 ja 4 ip. Rippikoulu klo
6:30 ill. Englk. jumalanpalve
lus klo 7:30 ill. Aikuisten rip
pikoulu klo 8:30 ill.
H. K .Ranta.
GRACE EV. LUT. KANSA-,
LISSEURAKUNTA
Sebeka:
. Kiitospäivänä, 26 p., on suo-><
menk. jumalanpalvelus klo 9:\
30 ap. Englk. jumalanpalvelus
on klo 10:30 ap., jossa kuoro
myös laulaa.
Lauantaina, 28 p., on lauan
tai- ja rippikoulu klo 10 ap.
Adventtisunnuntaina, 29 p.,
on suomenk. jumalanpalvelus
klo 9:45 ap. Englk. jumalan
palvelus on klo 11 ap., jossa
kuoro myös laulaa. Iltapäivällä
klo 1-4 on mr ja mrs Albert
Nikkarin 25. hääpäivänvietto
eli “open house” kirkon alasa
lissa.
Maanantaina, 30 p., on kuo
roharjoitus klo 8 ill.
Tiistaina, jouluk. 1 p., on seu
rakunnan valtuuston kokous
H. Landan kodissa klo 8 ill.
Keskiviikkona, 2 p., on Pris
cilla kiitän kokous mrs M. Wil
liamsonin kodissa klo 8 ill.
R. W. Heikkinen.
Uudistakaa ystävillenne
Auttaja Suomeen!
NO. 47