Auttaja. [volume], July 07, 1955, Page SIVU 4, Image 4

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 4
AUTTAJA
Ilmestyy joka torstai IRONWOODISSA, MICfl.
Toimittaja WAYNE JOHNSON Liikkeenhoitaja
Puhelin toimistoon 30
TILAUSHINNAT?
Koko vuoden (Yhdysvaltoihin ja ulkomailla) $3.00
Puolen'vuoden $1.75
Kolmekai kuukaudeksi $l-00
AUTTAJA—Finnish vveekly newspaper. Publishod evory Thurs
day (ezcopt the last Thursday in June and Deoember) by The
National Evaqgetical Lutheran Church, at Ironwood, Michigan.
BUBBCRIPTION RATEB: Per year. $3.00; six months,
$1.75; three months, $l.OO.
Advartising rates on application
BrUered a* Second Claus Mail Malter January 17.1906. at th«
Post Office at Ironwood. -Michigan, unxiar the Act of Con*ress
of March i, 187». .Accepted for mallin» at epecial rata of
poe ta» e prftvldetJ for in Bectlon 11 OS Aet of Ootober 3, 1917.
Julyg.l9. 1918.
1 P Aaro, Aaron
2 L Maria, Maija
Room. 2:17-29; Joh. 8:1-11;
Miika 6:8
3 S 4 s. Kolmin, p.
4 M Fourth of July
5 TUnto, Untamo
6 K Esa, Esaias
7 T Klaus, Launo
8 P Turo
9 L Ilta
Room. 3: 19-27; Joh. 1:45-51;
2 Moos. 19:3-6
10 S 5 s. Kolmin, p.
11 M Elli
12 T Hermanni
13 K Ilari
14 T Aliisa
15 P Rauni
16 L Reino
Pakinaa painosta . . .
Auttajan tilauskilpailu päättyi lopullisesti ta
san Fitchburgin ja Covingtonin voittoon. Muutama
viikko sitten mainitsimme, että Covington oli edel
lä, sillä ollen 19 uutta tilausta tilillään. Senjälkeen
past. Efraimson tilasi kaksi vuosikertaa, mrs M.
Harja tilasi yhden ja eräs entinen covingtonilainen,
joka nyt asuu ala-Michiganissa, tilasi itselleen leh
den, pyytäen, että se tulisi Covingtonin seurakun
nan tilille. Siis yhteensä 23 uutta tilausta, joka on
sama määrä, kuin Fitchburgistakin. (Tämä selos
tus Covingtonin tilauksista senvuoksi, ettei fitch
burgilaiset epäile, että olemme olleet puolueellisia,
sillä Fitchburgissa ollessamme laskimme epäviral
lisesti, että Fitchburg mahdollisesti voitti yhdellä
tilauksella, ja niin olisikin käynyt, ellei entinen
covingtonilainen, Kaurasen tyttäriä, olisi lähettä
nyt tilaustaan, että kilpailu päättyi tasa vetoon.)
Lähetämme siis kummallekin seurakunnalle $50.00
Yhdysvaltain bondin. . . . Kilpailuun osallistui
useita muitakin seurakuntia, joskin pienemmässä
määrin. Se seikka, että voittajat hankkivat kum
pikin 23 uutta tilausta, huolimatta siitä, että kum
paankin seurakunaan meni ennestään miltei jokai
sen jäsenen kotiin Auttaja, osoittaa, että lehdellä
olisi suuriakin mahdollisuuksia, sillä varmaankin
jokainen seurakunta voisi saada saman tuloksen,
kunhan vain löytyy sellaisia, jotka haluavat tehdä
tällaista levitystyötä, joka on samalla lähetystyötä,
jota voi jokainen tehdä. Moni henkilö, joille joku
on tilannut Auttajan lahjaksi, on tilauksen päätyt
tyä alkanut tilaamaan lehteä itse. Toivomme siis,
että lukijamme edelleenkin hankkivat ja lähettä
vät uusia tilauksia lehdellemme, vaikkapa vain
lyhyemmäksi ajaksi, esim. kolmeksi kuukaudeksi,
kun lehden saa dollarilla siksi ajaksi.
Tällä viikolla lähetämme kataloogamme niille
henkilöille jotka ottivat osaa kilpailuun, että saavat
valita lahjansa. Luettelemme vielä palkinnot, että
muistatte: 1 uudesta tilauksesta, 60 sentin lahja;
2 tilauksesta $1.25; 3 tilauksesta $2.00; viidestä
tilauksesta $3.50; kymmenestä tilauksesta $7.50 jne.
Jos haluatte saada kalliimman hintaisen lahjan,
kuin mitä tilauksistanne olisi tulevaa, saatte sellai
sen valita, kunhan lähetätte rahan vailla olevasta
summasta. Jos esim. valitsette $5.00 lahjan, ja ti
lauksistanne olisi tulevaa vain $3.50, lähettäkää
vailla oleva $1.50 tilauksenne mukana. Voitte va
lita myös useita pienempiä palkintoja, jos haluatte,
sen summan edestä kuin teillä on tulevaa, tai e
nemmärfkin, kun lähetätte rahan lopusta.
Kataloogia olemme lähettäneet 1 myös asiamie
hillemme ja papeille, ja jos joku haluaa niitä lisää
jaettavakseen seurakunnassa, ilmoittakaa meille.
Meillä on niitä jonkun verran jälellä.
Olemme ottaneet uuden säännön käytäntöön
luottolähetyksiin nähden. Kaikki velat on makset
tavat 60 päivän sisällä, ellei ole muuten niistä so
vittu kirjeellisesti. Jos siis asiamiehillä tai muilla
on liikkeellemme yli 60 päivää vanhaa velkaa, hä
nelle ei enää lähetetän mitään, kunnes velka on
maksettu. Tämä päätös johtuu siitä, että viime tili
vuoden lopussa oli epävarmoja saatavia kirjois
samme yli $B5O. Pyydämme, että jokainen huoleh
tii sikä, että suorittaa tilinsä aikanaan.
Suomenkielisiä kortteja on nyt saatavana. Pa
ketti, jossa on 12 syntymäpäiväkorttia, $1.00; myös
paketti, jossa on sekalaisia kortteja, 12 korttia $l.OO
postikuluineen.
Ps. 80:15, 16; Ef. 5:8;
Juud. v. 21
17 S 3 Rukouspäivä
18 M Riikka
19 T Saara, Saija
20 K Marketta
21 T Johanna, Hanna
22 P Leena
23 L Oili
1 Joh. 1:1-7; Joh. 13:31, 32;
2 Moos. 34:4-9
24 S 7 s. Kolmin, p.
25 M Jaakko
26 T Martta
27 K Unikeonpäivä
28 T Atso
29 P Olavi, Olli
30 L Asta, Augusta
Room. 4:1-8; Matt. 7:12-14;
1 Kun. 18:36-39
31 S 8 s. Kolmin, p.
MITÄ LUTHER OPETTAA KRISTITYN
SUHTEESTA JUMALAN LAKHN?
Kirj. E. Penttinen
Jatkoa edelliseen numeroon
/ i-
Kun Luther puhuu kristityn suhteesta Juma
lan lakiin, hän korostaa sitä, että uskovainen ei ole
kokonaisuudessaan uusi ihminen, vaan että hänes
sä on myöskin liha, vanha ihminen. Uusi ihminen
ei tarvitse lakia, koska se noudattaa ilolla Jumalan
tahtoa. Akutta koska liha on sotajalalla Jumalaa
vastaan, sitä on pidettävä kurissa. Luther sanoo:
“Niin kauan kuin ruumis elää, pitää lihaa . . . ku
ritettaman lain käskyillä ja sen kimpussa on oltava
lain käskyjen vaatimuksin ja rangaistuksin” (204).
Se “ei saa olla vapaana, vaan sen pitää jäädä hau
taan, vankilaan, kuolinvuoteelle; sen pitää olla
alistuneena lain alaiseksi ja olla egyptiläisten ki
dutettavana” (197).
Näin siis voidaan sanoa, että kristittykin on
lihaansa katsoen lain alla. Tämän totuuden on Lu
ther esittänyt m.m. seuraavilla sanoilla: “Mikäli
olemme lihassa ja meillä on lihassamme synnin
jätteitä, sikäli me olemme lain alla” (330). Mutta
tässä on otettava kuitenkin huomioon, mitä Luther
lausuu jatkoksi: “Emme kuitenkaan ole kirouksen
alaisia, koska sitä ei lueta viaksemme Kristuksen
tähden, johon uskomme” (330-331). Tämä on suuri
lohdutus. Mutta on taas muistettava seuraava tä
män asian yhteyteen kuuluva Lutherin vakava
varoitus: “Tästä ei kuitenkaan seuraa, että saat lie
ventää syntiä ja että saat sitä halveksua, vaikka
Jumala ei sitä syyksesi luekaan . . . Synti on todel
lista syntiä, teitpä sitä sitten ennen Kristuksen tun
temista tahi sen jälkeen. Jumala vihaa syntiä. On
pa kaikki synti tekoon sinänsä katsoen kuoletta
vaa” (628). Kristitty ei tahdokaan olla huolimaton
lihaansa nähden. “Emme suostu lihaan, joka alati
tuo mieleen pahaa, vaan vastustamme sitä Hen
gellä” (624). Eräs kristityn tuntomerkki onkin
juuri tuo hänen taistelunsa lihaa vastaan. “Se taas,
joka seuraa lihaa ja suruttomana jatkaa sen himo
jen täyttämistä, tietäköön, ettei hän kuulu Kris
tukselle; hän pettää itseään, kaunistelkoon hän it
seään vaikka kuinka kristityn nimellä” (634). Tuo
kristityn taistelu lihaa vastaan johtuu siitä, että
hänellä on sisällisen, siis uuden ihmisen puolesta
halu Jumalan lakiin. Mutta koska hän ei ole koko
naisuudessaan uusi ihminen, kuten on jo sanottu,
hän tarvitsee lakia, joka kurittaessaan ja pitäes
sään aisoissa hänen lihaansa myöskin muistuttaa
häntä siitä, että hänen on taisteltava turmeltunut
ta luontoaan vastaan.
Lisäksi kristitty tarvitsee lakia muussakin
suhteessa. Lihansa tähden on hänellä vaara langeta
pois Jumalan armon omistuksesta. Onhan lihassa
esim. ylpeyttä, joka voi helposti synnyttää hänen
sydämessään omahyväisiä ajatuksia. Jotta kristit
ty pysyisi oikeassa itsensä tuntemisessa, hän tar
vitsee vielä usein lain kosketusta. Luther sanoo
kin: Niin kauan kuin elämme lihassa, joka ei ole
vailla syntiä, palajaa tämän tästä laki ja tekee teh
tävänsä, toisessa enemmän, toisessa vähemmän,
aina sen mukaan, ollaanko heikossa vaiko vahvassa
uskossa, ei kuitenkaan turmioksi, vaan autuudek
si” (419). Kun laki palajaa näin tuon tuostakin
suorittamaan kasvattajatehtäväänsä, vaikuttaa se
kristityssä jatkuvaa armon tarvetta, niin että hä
nelle myöskin jatkuvasti kelpaa Kristus, joka
“hengellisesti lakkaamatta saapuu luoksemme”
(419). Näin laki on kristitylle hyödyllinen synnin
tunnon ylläpitäjänä. Siten sen toiminta on “autuu
deksi”.
Ajatellessaan tuota “tämän tästä” tapahtuvaa
lain palaamista kristityn luo, Luther johtuu puhu
maan kahdenlaisesta ajasta ihmisen sydämessä.
Hän sanoo: “Kristityssä on siis olemassa niin lain
aika kuin armonkin sydämessä” (409). Lain ai
kaa hän kuvailee näin: “Lain aika on silloin, kun
laki minua kiusaa, raastaa, tekee synkkämieliseksi,
vie minut synnintuntoon ja enentää sitä. Silloin
laki on oikeassa käytössään, ja sitä kristitty saa
kokea niin kauan kuin elää (409). Armon ajasta
hän taas lausuu: “Armon aika on silloin, kun sydän
Jumalan lupaamasta lahjalaupeudesta rohkaistuu
ja sanoo: ‘Miksi murehdit sieluni, ja olet levoton
minussa?’ (Ps. 42:6). Etkö huomaa mitään muuta
kuin lakia, syntiä, kauhistusta, surua, epätoivoa,
kuolemaa, helvettiä ja perkelettä? Eikö myöskin
ole olemassa armo, syntien anteeksiantamus, van
hurskaus, lohdutus, ilo, rauha, elämä, taivas, Ju
mala ja Kristus? Lakkaapa, sieluni, saattamasta
minua levottomaksi” (409-410). Tämä on kilvoitte
lua, jonka tarkoituksena on ihmisen kasvattaminen
synnin ja armon tunnossa ja siten hänen valmis
tamisensa iankaikkista elämää varten.
Näin seuraamalla Lutherin ajatuksen juoksua
joudumme myöntämään, että hän oli oikeassa sa
noessaan kristityn suhteesta Jumalan lakiin:
“Kristitty jakautuu kahden ajan osalle: mikäli
hän on lihaa, sikäli hän on lain alla; mikäli hän on
henkeä, sikäli hän on evankeliumin alla.” Näin
tulee hyvin ymmärrettäväksi myöskin se Lutherin
ajatus, jonka mukaan kristitty on osittain laista
vapaa ja osittain lain alla.
Painotyöläiset pyytävät täten kiittää mrs A.
E. Matsonia, Bloomfieldistä, N. J., joka lähetti $5.00
“muutaman päivän kahvi kustannuksia varten”.
Kyllähän sitä tulee maisteltuakin, useamman ker
ran päivässä. Suuri {ciitos teille!
AUTTAJA TORSTAINA, HEINÄKUUN 7 P. 1955
(Alku sivulla 1)
KIRKOLLISKOKOUS
rahastolla on myös 10 osaketta
Farmers and Merchants pank
kiin, New York Millsissä, jon
ka ovat lahjoittaneet mr ja mrs
E. H. Buerkle, joiden arvo on
$4,0Q0, ja joista on tuloja di
videnteinä $120.00 vuodessa.
Rakennusrahaston kassa ja
saatavat ovat $109,592.12. Täs
tä summasta on velkaa Mis
souri Synodille sekä yksityi
sille ja seurakunnille $67,650,
joteg netto osuus on $41,942.12.
Ettei kukaan ajattele, että
siellä rakennusrahastossahan
en paljon rahaa, voimme tässä
myöskin mainita, että lainaha
kemuksia vuoden lopussa oli
$133,000, joten kassassa oleva
$15,000 ei riitä alkuunkaan.
Rakennusrahaston johtokun
taan valittiin edelleen past. W.
A. Ranta kirjuriksi ja mr E.
H. Buerkle maallikkojäsenek
si. Päätettiin myöskin, että
edellisessä vuosikokouksessa
päätetty $20,000 erikoiskeräys
rakennusrahaston kartuttami
seksi toimitetaan loppuunsa
tämän vuoden aikana.
$34,000 menoarvio
hyväksyttiin
Ensi vuoden menoarvio, jon
ka taloudenhoito komitea oli
laatinut, hyväksyttiin, summa
ollen $34,000, sisältäen seuraa
vat menoarviot: Palkkoihin ja
matkakuluihin $5,670; lähetys
avustukseen: Pohjois-Atlannin
piirissä $1,620; Ylä-Michiganin
~piirissä $4,140; Keskilännen
piirissä $7,752; Kanadassa $2,-
460; Austraaliassa $2,400; lä
hetyspappien matkakului h i n
ja muihin kustannuksiin $4,-
600; lähetysjohtokunnan kulu
ja ja tarpeita varten $500; se
minaarilaisten avustukseen
$2,000; painoliikkeen rakennus
rahastoon $1,000; painotuottei
ta varten $500; huolto vastuu
komitean menoihin $300; mui
ta satunnaisia menoja varten
$818; yhteensä $34,000.
Seuraava kirkolliskokous pi
detään Port Arthurissa, Kana
dassa.
J u hlat unnelm aa
Lauantaina iltapäivällä oli
Lutherliiton vuosi kokous
Mäntyrannassa, Veljeysliiton
kokous kirkossa ja naistenlii
ton kokous kirkon alasalissa.
Lauantai-iltana oli ohjelma
tilaisuus, jossa oli saarnoja ja
lauluesityksiä. Fitchbur gin
seurakunnan kuoro esiintyi
tässä, kuten monissa muissa
kin tilaisuuksissa. Kuoro oli
aivan ensiluokkainen ja laulut
kummallakin kielellä sujuivat
mainiosti, että niitä olisi kuun
nellut enempikin. Kirkko oli
aivan ahdinkoon asti täynnä
lauantai-iltana.
Sunnuntai-aamuna oli ensin
suomenkielinen jumalanpalve
lus ja sen jälkeen engl. kieli
nen, joissa kummassakin oli
väkeä aivan kirkon täydeltä.
Iltapäivällä oli pappisvihki
mys, johon osallistui noin 30
pappia.Kandidaatit Erik Van
hatalo, Edmond Aho ja Mar
tin Kaija vihittiin pyhään vir
kaan. Tämä tilaisuus oli Fitch
burgin uuden korkeakoulun
juhlasalissa. Illalla oli vielä
jäähyväisjumalanpalvelus kir
kossa.
Hyvin järjestetty
Hyvin olivat fitchburgilaiset
järjestäneet kaikki asiat, että
vierailevat papit, edustajat ja
muut vieraat olivat täysin tyy
tyväisiä. Ensi kerran historias
samme tarjottiin kaikki ate
riat vapaaehtoista maksua vas
taan ja uskomme, että seura
kuntalaiset tulivat huomaa
maan, että he eivät siinä hä
vinneet rahallisestikaan. Erin
omaista luottoa osoitti myös
Lutherliitto virvokemyymä
lässä, jossa oli aina saatavana
kylmiä juomia sekä makeisia
jne. vaan myymämiestä ei sii
nä ollut. Kukin sai panna ra
han pöydällä olevaan laatik
koon.
Nämä kaksi seikkaa tässä
mainitsemme, mutta kaikin
puolin muutenkin oli hyvä
järjestys. Paikkakuntalaiset
kävelivät kirkolle tai jättivät
autonsa edemmäs, että vieraat
saivat ajaa aivan kirkon eteen.
Tällaiset pikkuseikat tekevät
hyvän vaikutuksen vieraihin.
Paikkakuntalaisten ystävälli
syys ja vieraanvaraisuus sai
monet sanomaan, että me tu
lemme toistekin. Kokous ja
juhlat olivat siis kaikin puolin
hyvin onnistuneet ja kauan*
niitä muistellaan ja niistä pu
hutaan. Ei varmaankaan ku
kaan katunut, että sai ajaa tu
hansia mailia osallistuakseen
niihin. Monet saarnat ja yksi
tyisten tunnustukset antoivat
juhlille lämpöisen ja mieltä
ylentävän tunnelman. Jos siis
Jumala suo, ensi kesänä tava
taan Port Arthurissa!
RAAMATUN
TUTKISTELUA
Toinen käsky: Älä turhaan
lausu Herran sinun Jumalasi
nimeä.
Mitä tämä käsky tarkoittaa?
Raamattu sanoo:
2 Moos. 20:7: “Herra ei jätä
rankaisematta sitä, joka hänen
nimensä turhaan lausuu.”
(Herran nimellä ei tarkoiteta
ainoastaan niitä nimiä, joita
Hän itse käyttää, tai millä
Hänet ta v a llisesti tun
netaan. vaan myöskin kaikki
lauseet, joilla Hän kuvaa it
seään.)
Room. 12:14: “Siunatkaa äl
kääkä kirotko.”
3 Moos. 19:12: “Älkää vanno
ko väärin minun nimeeni.”
3 Moos. 19:31: “Älkää kään
tykö vainaja- ja tietäjähen
kien puoleen; älkää etsikö
heitä, ettette tulisi heistä saas
tutetuksi. Minä olen Herra,
teidän Jumalanne.”
Jer. 23:31: “Katso, minä
käyn niiden profeettain kimp
puun, sanoo Herra, jotka ot
tavat sanansa omalta kielel
tään, mutta sanovat, ‘Se on
Herran sana’.”
Matt. 15:8: “Tämä kansa
kunnioittaa minua huulillaan,
mutta heidän sydämensä on
minusta kaukana.”
Matt. 10:32: “Joka tunnustaa
minut ihmisten edessä, sen mi
näkin tunnustan Isäni edessä
joka on taivaassa.”
1 Tess. 5:17: “Rukoilkaa
lakkaamatta.”
“Ps. 103:1: “Kiitä Herraa,
minun sieluni, ja kaikki, mitä
minussa on, hänen pyhää ni
meänsä.”
Tästä opimme, että meidän
EI TULE käyttää Jumalan ni
meä tarpeettomasti tai huo
lettomasti, tai käyttää mitään
Raamatun lausetta naurun a
laisena; kiroten käyttää Juma
lan nimeä (puhumalla pahaa
tai matkimalla Jumalaa, vaa
tien Jumalan vihaa tai ran
gaistusta kenenkään ihmisen
päälle); vannoa väärin Juma
lan nimessä (pyytämällä Ju
malaa todistajaksi, että pu
humme totta, tai rankaise
maan meitä, jos puhumme
väärin; vannominen on oikein
ja luvallista m.m. oikeus-asi
assa, jolloin se on tarpeellinen
Jumalan kunniaksi tai kanssa
ihmisten hyvi n v o i nniksi.
Kaikki muu vannominen, joka
tapahtuu tarpeettomasti, val
heellisesti, tai synnillisissä ja
epävarmoissa asioissa, on kiel
letty.) Meidän ei myöskään
tule käyttää taikauksia Juma
lan nimessä (tekemällä yli
luonnollisia temppuja paho
laisen avulla, tai pyytää sel
laisten neuvoa, jotka harjoit
tavat tällaisia saatanallisia
keinoja, kuten spiritistit, po
varit jne.); valhetteleminen
Jumalan nimessä on myös
kielletty tässä käskyssä, joka
tarkoittaa väärän opin levittä
mistä, Jumalan sanana; myös
kin on kielletty pettäminen
Jumalan nimessä, jolla tarkoi
tetaan sellaisia ihmisiä, jotka
näyttävät olevan uskovaisia
päältäpäin, mutta sydämes-
MUISTOJA
MASSAN .
MATKALTA
Viimeksi olen tällä otsikolla
kirjoittanut, kun olin Oppaan
väliaikaisena toimittajana jo
tain 6 vuotta sitten. Silloin oli
tilaisuus past. ja mrs A. E.
Kokkosen kyydillä tehdä mat
ka Atlantin rannikolle, Kiipin
niemelle nimittäin. Se oli vain
loma-matka, joten perillä sai
viikon pari makoilla ja olla
laiskana. . . . Vaikka otsikko
nyt onkin sama, matka kuiten
kin on toinen ja kun kaikki
tällaiset matkat ovat jossain
määrin vaihtelevia, niistä löy
tyy aina jotain kirjoittamista.
Tiistaina, kesäk. 21 p. läh
dimme Covingtonista, isä, Ju
lius Johnson ja setä, August
Tarvainen mukana. Ajettiin
Mackinac salmelle, ettei py
sähdytty muuta kuin kerran
kahvilla. Kulkiessa lauttalla
salmen poikki ala-Michiganiin
koetimme saada selvää, missä
määrin salmen silta on val
mistumassa. Hyvin vähän on
näkyvää, sillä työt näihin asti
on tehty veden alla. Muutamia
siltaa kannattavia perustuksia
oli vasta näkyvissä, vaan leh
destä luimme, että työ on pal
jon edellä aikataulusta. Silta,
joka tulee maksamaan $lOO
miljoonaa valmistuu kahden
vuoden perästä. Se jouduttaa
matkustusta ylä-Michiganista
ala-niemekkeelle, varsinkin
juhlien ja peuranmetsästyksen
aikana, kun lauttat eivät ker
keä kuljettamaan autoja. On
kuitenkin sellaistakin mielipi
dettä, että lauttahomma on
hyvä olemassa, sillä, kun ajaa
esim. Detroitista Kuparisaa
relle, ajuri saa levähtää noin
tunnin verran, kun lautta kul
jettaa autoa salmen yli. Emme
ala tässä väittelemään asiasta,
vaan annamme jokaisen pitää
mielipiteensä.
Ala-Michiganissa lyhin tie
Detroitiin ja sinnepäin on nro
27, vaan joka tahtoo väistää
kovempaa liikettä ja ajaa pa
rempaa tietä, ottaa nro 23
tien, joka kulkee Huron järven
rantaa. Se on vain vähän pi
tempi kuin 27 ja muutteeksi
miellyttävämpää ajaa. Pää
simme Huron Bayhin noin klo
7, jossa kyydille tuli mrs Au
gust Tarvainen. Hän oli ollut
Detroitissa kyläilemässä sis
konsa luona muutamia päiviä.
Ajoimme vielä Blue Water
sillan yli Kanadan puolelle
Saamiaan, jossa olimme yötä.
Tullimiehet olivat hyvin ar
meliaalla päällä, sillä matkal
la ylitimme rajan neljä kertaa
eivätkä edes kertaakaan ha
lunneet tarkastaa laukkujam
me. Ensimmäisen päivän ajo,
melkein 600 mailia.
Kanada kasvaa nopeasti,
varsinkin Saarnian ja Niaga
ran välillä. Suurin kaupunki
sillä välillä on London, joka
jo lähentelee Englannin Lon
toota koossa, väkiluku ollen
miljoonan ympärillä. Lähellä
Hamiltonia menimme kunin
gatar Elizabethin valtatielle,
joka kulkee Niagaralta Toron
toon, ja muutamia vuosia sit
ten oli maailman kuuluisim
pia valtateitä, ollen öisin va
laistu bulevardi. Näytti, että
useat lamput olivat nyt rikki
ja tie paikoin melko kolosta,
joten se on menettänyt ase
maansa kuuluisana tienä. Ei
edes Niagaran putouskaan ole
enää niin mahtavan näköinen
kuin ennen, kun kivivieremät
ovat sitä tuntuvassa määrin
pilanneet. Kanadan puoleinen
putous kuitenkin on vielä osa
puille samallainen kuin en
nenkin, vaikka emme käyneet
sitä lähempää katsomassa.
(Jatk. siv. 5)
sään ajattelevat ja teoillaan
tekevät syntiä, kuten fari
seukset.
Meidän TULEE käyttää Ju
malan nimeä, rohkeasti tun
nustaen hänet Jumalana; ru
koilemalla Hänen puoleensa
ja ylistämällä häntä.
NO. 26