Auttaja. [volume], March 05, 1959, Page SIVU 4, Image 4

About Auttaja. [volume] (Ironwood, Mich.) 1906-19??

Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library

                
SIVU 4
AUTTAJA
Ilmestyy joka torstai IRONWOODISSA, MICH.
' G. A. AHO, Toimittaja
Puhelin toimistoon 30
TILAUSHINNAT:
Koko vuosikerta (Yhdysvaltoihin ja ulkomaille) $4.00
Puolen vuotta $2.25
Kolme kuukautta $1.25
Kaksi kuukautta $l.OO
AUTTAJA—Finnish weekly nevvspaper. Published every Thursday (except
the last Thursday in June and December) by The National Evangelical
Luther an Church, at Ironwood, Michigan.
SUBSCRIPTION RATES:
Per year, $4.00; six months, $2.25; three months, $1.25; two months, $l.OO.
Advertising rates on application.
Bntered aa Second Clas» Matter January 17, 1906, at the PoBt Office at Iron
wood, Michigan, under the Act of Congresa of March 3, 1879. Accepted for
mailing at apecial rate of poatage provided for in Section 1103 Act of October
S, 1917. authorlzed July 19, 1918.
1 S 3 s. Paastossa
Hm. 15: 2-4. Luuk. 4: 31-37.
Sak. 3: 1-5.
2 M Virva, Virve
3 T Kauko
4 K Ari, Atro
5 T Laila, Leila
6 P Tarmo
7 L Tarja, Taru
8 S Puolipaastosunnuntai
Apt.t. 5: 38-42. Joh. 6: 52-71.
2 Moos. 16: 11-21.
9 M Auvo
10 T Aura
11 K Kalervo
12 T Reijo
13 P Tarvo
14 L Matilda, Tilda
15 S 5 s. Paastossa
2 Tess. 3: 1-5. Joh. 8: 31-45.
Jes. 50: 4-11.
16 Miikka
Lähetyssaarnaaja Intiasta Amerikkaan
Kansainvälisen ylioppilasliiton lehti “Conquest for
Christ” kertoo nuoresta intialaisesta ylioppilaasta, joka on
kääntynyt hinduismista kristinuskoon kotimaassaan ja on
vaihto-oppilaana Amerikassa. Kirjoituksessa sanotaan, että
tämä nuori mies, Bakht Singh on lähetyssaarnaaja Intiasta
Amerikkaan. Kun luemme Singhin ajankohtaiset sanat, olem
me samaa mieltä. Nämä ovat Singhin sanoja:
“Minä en ole tullut Amerikkaan pyytämään rahaa. Te
säälitte meitä Intiassa meidän aineellisen köyhyytemme täh
den. Mutta me kristityt Intiassa rukoilemme, että Jumala an
. taisi teille sitä tulessa puhdistettua kultaa, minkä Hän on lu
vannut niille, jotka tuntevat Hänen ylösnousemuksensa voi
man.
“Täällä te olette niin suuresti riippuvaiset ilmoitustau
luista ja mainostuksesta ja jonkun ihmisen ylistelystä vetääk
senne kansaa kokouksiin. Intiassa meillä ei ole mitään muuta
kuin Herra itse ja me huomaamme, että siinä on kyllin. Kun
ihmisiä tulee, niin he tulevat etsimään Herraa eikä ihmistä
eikä jotain lempipuhujaa ... Me rukoilemme, että Amerikan
kansakin isoaisi Jumalaa eikä pelkästään jotain ajanvietettä.”
{ ""aÄniiiflfu"iTuriiisTfTuiTopfis T{
Genesis, 9 luku
Sateenkaaren tarkoitus
Jakeet 8-17. Jumala teki Nooan ja kaikkien hänen jäl
keläistensä kanssa liiton, jossa Hän lupasi säästää maanpii
rin ihmisten asumista varten maailman loppuun asti. Yleisen
rangaistuksen asemesta ihmiskunta saisi nauttia pitkää ju
malallisen armon aikaa. Ihmiset voivat peljätä ja vavista,
kun he näkevät synkät pilvet ja myrskyn raivon, mutta Juma
lan liitto Nooan kanssa muistuttaa heille Herran hyvyyttä ja
armoa. Liitto Jumalan ja ihmisen välillä merkitsee, että Ju
mala on vapaasti antanut ihmiselle ehdottomia lupauksia.
Jumala on pitänyt Nooalle antamansa lupauksen maanpiirin
säästämisestä ja tulee pitämään sen maailman loppuun asti.
Vakuuttaakseen meitä tästä tosi asiasta Hän on antanut meil
le erikoisen merkin.
Tämän lupauksen ja liiton merkkinä on sateenkaari.
Jotkut ovat otaksuneet 13 jakeen johdosta, että sateenkaari
nyt vasta ensimmäisen kerran nähtiin pilvissä. Sateenkaari
oli sopiva liitonmerkki sentähden, että se voidaan nähdä kaik
kialla. Sen erikoinen kauneus on omiaan tyynyttämään ihmi
sen pelkoa, kun luonnon voimat näyttävät uhkaavan uutta
vedenpaisumusta. Sateenkaaren tulisi muistuttaa meille Ju
malan Nooalle antamaa lupausta joka kerta, kun näemme
sen. Tämä on vain yksi merkki Jumalan hyvyydestä ja armos
ta. Voimme sanoa, että jokainen Jumalan lupaus on kehystet
ty sateenkaarella. 2 Kor. 1: 20; Hebr. 8: 12.
Kysymyksiä ja keskustelua
1. Minkätähden Jumala teki liiton Nooan kanssa veden
paisumuksen jälkeen? Minkä erikoisen lupauksen Hän sen
kautta antoi ihmiskunnalle? Minkä liiton on Jumala tehnyt
meidän kanssamme kasteessa?
2. Miten tiedemiehet selittävät sateenkaaren synnyn ja
sen luonteen? Oliko sateenkaari tunnettu ennen vedenpai
sumusta? Mistä tulisi sateenkaaren meitä aina muistuttaa?
Mikä on suurempi merkki Jumalan rakkaudesta kuin sateen
kaari? Osoita sateenkaaren tarkoituksesta kuinka kristitty
voi hyödyllisesti oppia luonnontutkimuksesta.
17 T Kerttu, Kerttuli
18 K Estu, Edward
19 T Joseph, Juuso
20 P Jaakkima, Aki
21 L Pentti
22 S Po Imu sunnuntai
Hm. 14: 1-5. Luuk. 22: 14-22.
Psalmi 111.
23 M Akseli
24 T Kaappo
25 K Marian Ilm. päivä
26 T Immanuel
27 P Pitkäperjantai
Ps. 69: 2-10. Matt. 27: 45-54.
3 Moos. 16: 29-34.
28 L Armas
29 S Pääsiäinen
Ef. 1: 15-23. Matt. 28: 1-8.
Ps. 118: 14-24.
30 M Toinen Pääsiäispäivä
31 T Irma
AUTTAJA TORSTAINA, MAALISKUUN 5 P. 1959
JUMALAN HYLKÄÄMÄNÄ
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimen, Amen. Rukoilkaamme:
Rakas Vapahtaja, Herra Jeesus Kristus! Me kiitämme
Sinua, että olet meidän tähtemme kärsivällisesti kestänyt
kuoleman tuskan ja hädän, ja niin sovittanut meidät tai
vaallisen Isäsi kanssa ja avannut meille tien taivaaseen. Au
ta meitä kiitollisin sydämin vastaanottamaan sovintoarmosi,
ja uskollisesti käyttämään sitä, vihaamaan kaikkea syntiä ja
luopumaan siitä sekä palvelemaan Sinua pyhällä elämällä,
kunnes armosi kautta kaikkien täydellisten vanhurskasten
kanssa saamme iäisesti kiittää Sinua kaikesta rakkaudestasi
ja katsella Sinua kirkkaudessasi. Amen.
Kärsivänpä kuolevan Jeesuksen sanoja, joita käymme
oppimaan tänä aamuna, ovat kirjoitettuina Markuksen Ev.
15: 34: “Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”
Oli jo kulunut muutama tunti siitä kun Jeesus oli ris
tiinnaulittu. Vaikka hänen tuskansa oli ankara ja kiduttava,
Hän ei sanallakaan ilmoita mitään katkeruutta. Ensimmäi
nen sana ristillä oli rukous vihamiestensä puolesta, pyytäen
armahdusta ja anteeksiantamusta heille. Toisessa lauselmas
saan Häu lupaa yhdelle pahantekijöistä iankaikkisen elämän.
Hän myöskin muisti äitiään, pyytäen Johanneksen ottamaan
hänestä huolen. Mutta nyt kun Hän puhui neljännen kerran,
päivä oli jo puolessa ja pahaaennustava muutos oli tapahtu
nut. Pelottava pimeys peitti koko Tnaan. Tätä pimeyttä kesti
kolme tuntia ja vihdoin, niinkuin ukkosen jyrinä, kuuluu
Jeesuksen huuto: “Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkä
sit?” Tämä on ainoa kysymys, jonka Jeesus teki ristillä olles
saan. Tahdomme tarkastaa sen merkitystä kysyen:
•
KUINKA VAKAVA ASIA ON SYNTI?
Puhuessaan kaikista ihmisistä Jumala todistaa: “Jos sa
nomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme
ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on
hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille syn
nit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos
sanomme ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet
valhettelijaksi ja hänen sanansa ei ole meissä.”
Onko synti vakava asia? Katsoessaan kuinka monet ihmi
set elävät, näemme että synti ei ole monelle mikään vakava
asia. He kevytmielisesti suhtautuvat syntiin, välinpitämättö
minä sen seurauksista. Mutta Jumala pyhässä sanassaan osoit
taa meille synnin vakavuuden. Nooan päivinä Jumala hävitti
vedenpaisumuksella kaikki ihmiset ja eläimet paitsi ne, jotka
olivat arkissa. Tämä oli Jumalan rangaistus syntiselle maail
malle. Jumala antoi sataa tulta ja tulikiveä Sodoman ja Go
morran kaupunkein päälle, koska synti ja saastaisuus vallit
sivat siellä. Apostoli Paavali todistaa Israelilaisten synneistä
sanoen: “Mutta useinpiin heistä Jumala ei mielistynyt, koska
pa he hukkuivat erämaassa. Tämä tapahtui varoittavaksi esi
merkkisi meille, että me emme paha himoitsisi niinkuin he
himoitsivat.” Synti on vakava asia. Se erottaa ihmisen Juma
lasta. Se tuotta iankaikkisen kadotuksen. Herra sanoo: “Se
sielu, joka syntiä tekee, sen on kuoltava.”
Kuinka vakava on synti? Löytääksemme täydellisen vas
tauksen tähän kysymykseen meidän on katsottava Golgatan
ristille. Siellä viaton Jumalan Poika kärsii ja kuolee synnin
tähden. Ristin puulla kantaessaan koko maailman syntikuor
maa Hän suuressa vaivassa huudahtaa: “Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit?”
Meidän on tunnustettava Lutherin kanssa: Nämä sanat
ovat yli meidän ymmärryksemme. Kuka voipi sitä käsittää;
Jumala hylkää Poikansa, Jumala hylkää Jumalan? Jeesus
oli ollut melkeinpä kuusi tuntia ristillä. Kaikissa Hänen vai
voissaan ja kärsimisessään Hänen Isänsä oli vahvistanut Hän
tä. Mutta nyt ei ole enää Isän rakkaus läsnä auttamaan Jee
susta. Isänsä hylkäämänä Hänen täytyy kärsiä helvetin tuskaa
ruumiissaan ja sielussaan. Kaikki se, mitä Hän oli jo ennen
tätä kärsinyt, oli pientä verrattuna siihen mitä Hän nyt Isän
sä hylkäämänä kärsii. Jumalan hylkäämiä ovat ainoastaan ne,
jotka kärsivät iankaikkisen kuoleman vaivaa helvetissä. Näitä
iäisen kadotuksen kauhuja Jeesus kärsi huutaessaan: “Juma
lani, Jumalani,miksi minut hylkäsit?”
f Vaikka emme voi käsittää tämän tuskan syvyyttä, kui
tenkin tiedämme miksi Jeesus näin kärsi. Jumala on sen
meille sanonut sanassaan. “Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän
meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme
Jumalan vanhurskaudeksi.” Jeesus oli itsessään synnitön.
Mutta hän sijaiskärsimisellään ja -kuolemallaan otti päällen
sä koko maailman synnit. Hänestä tehtiin synti-urhi. Golga
tan risti tuli uhrialttariksi. Jeesus itse kantoi meidän syntim
me ruumiissansa ristin puuhun, että me, synneistä pois
kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle, ja “hänen haavainsa
kautta te olette paratut.”
Kuulitko sen? “Hänen haavojensa kautta olemme me pa
rannetut.” Meidän syntisten tähden on Jeesus kärsinyt ja
kuollut. Hän on hosuttu meidän syntiemme tähden. Me olem
me perisynnin turmelemia ja vikapäitä kaikkiin tekosyntei
hin. Emme kykene niitä sovittamaan. Jos ei Jeesus olisi kär
sinyt ristillä meidän syntiemme tähden kuoleman tuskia,
niin meidän olisi täytynyt joutua iankaikkiseen kadotukseen.
Mutta Jumala heitti kaikkien synnit rakkaan Poikansa pääl
le. Hän kärsi ristillä maailman syntien rangaistuksen ja val
misti veressään kaikille rauhan. Syntinen maailma tuli sovi
tetuksi pyhän Jumalan kanssa. Kun uskomme kaikki syntim
me sovitetuiksi Jeesuksen kalliissa veressä, niin meillä on
rauha Jumalan kanssa ja turvallinen varmuus siitä, että pää
semme taivaan kunniaan. Uskossa nautimme Jeesuksen haa
vojen lääkettä ja olemme niiden kautta parannetut. Meillä
on sielun terveys ja autuuden varmuus syntien anteeksianta
muksessa, jonka Jeesus on vaikean vaivansa kautta meille an
sainnut. Hänet Jumala ristillä hylkäsi, ettei meitä hyljättäisi
iäiseen vaivaan.
Sano sinäkin uskossa Jeesukseen apostoli Paavalin kans
sa: “Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei
enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voi
mat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi mei
tä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jee
suksessa, meidän Herrassamme. Amen. O. E. Aho
Se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti!
“Se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti”. Näin kirjoittaa Jo
hannes itsestään. Ensin kun näitä sanoja aloin ajatella, mie
leeni tuli kysymys: Eikö Johannes osoita olevansa omahyväi
nen kun hän näin itsestään kirjoittaa. Mutta kun syvemmin
asiaa tutkin, tulin huomaamaan: Näinhän voi kuka hyvänsä
kirjoittaa itsestään eikä se osoita sitä, että hän itsestään kers
kaa tai että hän itseään pitää parempana toisia. Sehän päin
vastoin merkitsee sitä, että hän vahvasti luottaa Jumalan sa
nan lupauksiin. Sillä Sanassahan meille vakuutetaan, että
Jeesus rakastaa kaikkia syntisiä.
On totta kyllä, että Johannes sanoillansa ehkä tarkoitti
myös sitä, että Jeesus ja hän olivat erittäin läheisiä ystäviä
sikäli kuin inhimilliset suhteet olivat kysymyksessä. Mutta
tämä ei muuta asiaa. Aivan samalla tavalla kuin Johannes sa
noi itsestään, voit sinäkin, ystävä, sanoa itsestäsi. Nimesi jäl
keen voit liittää nämä sanat: “Opetuslapsi, jota Jeesus ra
kasti.” Sillä, niinkuin olemme jo sanoneet, Sana todistaa, et
tä Jeesus rakasti kaikkia syntisiä, siis sinua ja minuakin.
Paavali kirjoittaa Jeesuksesta: “Hän on kuollut kaikkien
edestä.” Juuri tämä totuus, että Hän kuoli kaikkien edestä,
osoittaa että Hän rakasti meitä kaikkia, sillä Hän kuoli pelas
taakseen meidät siitä iankaikkisesta kadotuksesta, jonka
olimme synneillämme ansainneet. Emme voineet pelastaa
itseämme. Hinta, minkä Jumala meistä vaati, oli liian kallis.
Siis Jeesus maksoi tämän hinnan edestämme vuodatti py
hän, kalliin verensä ja antoi henkensä. Tämä hinta oli täysin
riittävä hinta. Jumalan vanhurskauden vaatimukset tulivat
täytetyiksi. Hän julisti koko maailman synnit anteeksi anne
tuiksi Poikansa tähden ja lupasi, että kuka ikinä uskoo Hä
nen Poikaansa, se ei huku, vaan saa iankaikkisen elämän.
Käsitäthän ystävä, miksi sinäkin saat sanoa itsestäsi: “Opetus
lapsi, jota Jeesus rakasti”. Olihan se ollut todellista rakkaut
ta, kun Jeesus edestäsi kuoli.
Jumala suokoon, että sinullakin on sydämessäsi tämä
varmuus, että Jeesus sinuakin rakasti ja että Hän vieläkin si
nua rakastaa. Niin Sana todistaa. R. E.
(Toronton seurak. lehtinen)
Muutamia suuria rukouksia
“Oi Herra, anna minulle sieluja tai ota pois minun sielu
ni-’ George Whitefield, Englannin kuuluisa evankelista.
“Anna minun täällä kulua loppuun Jumalan tähden.”
Henry Martyn, lähetyssaarnaaja, polvistuessaan Indian
rannoilla.
—“Herra, sinulle minä pyhitän itseni. Ota minut vastaan
ja anna minun olla omasi iäti. Herra, minä en halua mitään
muuta, en halua mitään enempää.” David Brainerd, Poh
jois Amerikan Indianien lähetyssaarnaaja, 1718-1747.
—“Oi Herra, lähetä minut pimeimpään paikkaan maan
päällä.” Nuoren lähetyssaarnaajan John Kenneth McKen
zien rukous.
—“Käytä minua, Vapahtajani, mihin tarkoitukseen hy
vänsä ja mitä tietä tahansa. Täytä köyhä, tyhjä sydämeni ar
mollasi.” Dwight L.- Moody.
—“Tee se, minun Jumalani, tee se, seiso puolellani ko
ko maailman viisautta ja järkeä vastaan. Oi, tee se. Sinun täy
tyy se tehdä. Seiso puolellani, sinä totinen iankaikkinen Ju
mala.” Martti Lutherin rukous kun hän oli kutsuttu Worm
sin valtiopäivien eteen.
PAASTONAJAN NELJÄS AHTI
Rukous
Herra Jeesus, kipujen Mies, tuskien tuttava: Sinut vie
tiin häväistynä ja syytettynä maallisen oikeuden eteen. Ei
Sinussa löydetty yhtäkään syytä, ja kuitenkin Sinut ruoskit
tiin ja kruunattiin orjantappuroilla; Sinua syljettiin ja pil
kattiin; Sinut, joka olet Isän oikealla puolella, asetettiin mur
hamiehen rinnalle hänet anottiin vapautettavaksi ja Sinut
ristiinnaulittavaksi.
Mutta totisesti, meidän sairautemme Sinä kannoit, mei
dän kipumme Sinä sälytit päällesi. Sinä olit haavoitettu mei
dän rikkomustemme tähden ja runneltu meidän pahain te
kojemme tähden. Sinua ruoskittiin, että me säästyisimme
iäisistä vaivoista; Sinua kruunattiin orjantappuroilla, että
me saisimme kuihtumattoman vanhurskauden seppeleen;
Sinua häpäistiin ja syljettiin, että meillä olisi taivaallinen kun
nia, Sinut hyljättiin ja valittiin murhaaja, että me saisimme
iloita iankaikkisesta armovalinnasta autuuteen.
Oi Herra Jeesus, kuinka vavahduttavan suuri on Sinun
armosi, kuinka liikuttava ja mittaamaton Sinun rakkautesi
meitä kadotuksen alaisia syntisraukkoja kohtaan! Ota pois
meitä tämä kova, kiittämätön, katumaton sydän! Sinä Pyhin
ja Puhtain, poista saasta sieluistamme! Sinä kuolematon
Rakkaus, täytä sydämemme! Sinä uudeksi luova Laupeus uu
dista meidät kuvasi kaltaisiksi. Sinä, josta ihmiset huusivat
“ Vie pois! Vie pois!” aseta meidät Isäsi eteen pyhinä ja nuh
teettomina, joissa ei ole saastaa eikä ryppyä. Sinun pyhän
piinasi ja kalliin veresi tähden. Amfcn. w
Rukoushetki
NO. 10