Search America's historic newspaper pages from 1756-1963 or use the U.S. Newspaper Directory to find information about American newspapers published between 1690-present. Chronicling America is sponsored jointly by the National Endowment for the Humanities external link and the Library of Congress. Learn more
Image provided by: Central Michigan University, Clark Historical Library
Newspaper Page Text
SIVU 6 SUOMEA KIERTÄMÄSSÄ (Jatkoa) R. Efraimson Kesäkuun aikana tein sisa reni kanssa myös kaksi pitem pää matkaa. Ensin matkus timme Joensuuhun, jossa asuu useita seurakuntalaisia. Mat kustimme sinne Savonlinnan ja Punkaharjun kautta ja pa lasimme Imatran ja Lappeen rannan kautta. Savonlinnassa ollessamme, käytiin ka ts o massa kuuluisaa Olavinlinnaa. Mielenkiintoista oli nähdä tä mä vanha historiallinen mo numentti ja kuulla kun op paamme, joka puhui suomek si, saksaksi ja englanniksi, se losti meille linnan historiaa. Punkaharjulla käyntimme oli myös meille hyvin muistiin painuva kokemus. Se on erit täin kaunis luonnonihme, jota kannattaa käydä katsomassa. Joensuussa ollessamme vie railimme pastori R. G. Wege liuksen ja Viitalahden vieraan varaisissa kodeissa. Siellä ku lui aika rattoisasti näiden us konveljien ja -sisarten seuras sa. Tiistaina 14 p. oli järjestet ty hartaustilaisuus Joensuun seurakuntasaliin. Väkeä oli saapunut tilaisuuteen melkoi sesti. Seuraavana iltana oli vielä ehtoollisjumalanpalvelus Wegeliuksen kodissa. Sen jäl keen esitettiin ohjelmaa ja laulettiin useita lauluja. Haus kat, sydäntälämmittävät muis tot jäivät tästä vierailusta. Kii tollisin sydämin muistamme Joensuussa olevia uskonveljiä ja -sisaria. Toinen matkamme oli poh jois-Suomeen. Lähdimme e nomme luota, maanantaina 27 \ KOLIA McDonald Lumber & Fuel Cos. RAKENNUSTARPEITA puhelimet 1528 ja 1529 IRONWOOD, MICH. LAHTI CHEVROUT-CAMLUC, INC UUSIA JA KÄYTETTYJÄ AUTOJA Puhelin 153 Käytettyjä autojen tontin puhelin 2220 IRONWOOD, MICHIGAN BEAR MACHINE Käytämme sitä pyörien suoristamisessa ja asettamisessa. Runkojen korjausta ja uudelleen sisustusta. Kaikkea korjaustyötä varten tuokaa autonne meille. J. W. HUSS INSURANCE - REAL ESTATE - INVESTMENTS of ali kinds CONSULTATION WITHOUT OBLIGATION Saaman Bldg. lronwood Rhone 800 NO BOTHER NO FUSS SEE HUSS National Metals Bank YstivilllnMi palkalllsutl omittattu liito. IRONWOOD, MICHIGAN LAINOJA jgSSSis. SÄÄSTÖTILEJÄ iaRSm VEKSELITILEJÄ KAIKKEA PANKKIPALVELUSTA \3sj ££? Uutiskirjeitä p. ja ajoimme ensin Jyväsky län kautta Ouluun. Huolimatta siitä, että jouduimme kulke maan paljon keskeneräisiä tei tä, pääsimme perille onnelli sesti. Kun aloimme Oulua lä hestyä maisema muistutti Poh jois-Dakotaa, koska metsää ei ollut paljon ja näköala oli niin paljon laajempi kuin mitä se yleensä on Suomessa. Oulussa tapasimme jälleen neiti Kale van, joka. oli heti Suomeen saa vuttuaan matkustanut pohjois suomeen vierailemaan suku laistensa luona. Hänellä oli kin hyvin läheinen sukulainen Oulussa, nimittäin hänen sisar puolensa, rva. Rauha Ruona kangas, jota hän ei ollut kos kaan ennemmin tavannut. Ta paaminen Oulun rautatiease malla oli ollut, kuten arvaatte, unohtumaton hetki molemmil le. Oulusta matkustettiin seu raavana päivänä Yli-Kiimingin pitäjään tapaamaan isäni su kulaisia. Isäni on kyllä synty nyt Yhdysvalloissa, (hänen vanhempansa siirtyivät sinne n. vuonna 1880); mutta Yli- Kiimingistä löytyi hänen serk kujansa ja niiden avulla löy simme sen talon, jossa isäni isoisä ja isä olivat syntyneet. Talo oli rakennettu vuonna 1816 ja oli ennen ollut savu pirtti. Se on vieläkin hyvässä kunnossa ja siinä nytkin asuu kaksi perhettä. Talo oli minul le ehkä kaikista merkitykselli sin historiallinen nähtävyys mitä olen elämässäni nähnyt. Sitä katsellessani ajattelin: Lincolnkin oli* vasta seitsemän vuoden ikäinen kun talo ra kennettiin. Yli-Kiimingistä palasimme Ouluun. Siellä ollessa saatii kouraantuntuva todistus siitä, että maailma aina vain piene nee. Kadulla tuli meitä vas taan mr ja mrs Ted Halone ja heidän tyttärensä. He ovat al kuperäisin kotoisin samalta paikkakunnalta Yhdysvalloissa kuin mekin, vaan ovat viimei set vuodet asuneet Californias sa. Nyt he olivat kiertelemäs sä Eurooppaa ja olivat myös AUTTAJA TORSTAINA, SYYSKUUN 1 P. 1960 tulleet Suomeen, koska hei dän esi-isänsä olivat Suomes sa syntyneet. Otettuamme nei ti Kalevan mukaamme jat koimme matkaamme pohjoi seen. Pysähdyttiin kahvilla Ke missä ja kaikki olimme sitä mieltä, että Kemin pääkatu muistutti Amerikan kaupunke ja. Kemistä sitten ajoimme Rovaniemelle. Rovaniemen ra kennukset ovat kaikki uusia, koska kaupunki on uudelleen rakennettu sodan jälke en. Siellä tapasimme Helsingin seurakunnan jäsenen Paavo Valven perheineen. Veli Valve ja hänen vaimonsa lähtivät sit ten mukaamme ja mentiin Ou nasvaaralle, josta katseltiin keskiyön aurinkoa. Matkalla sinne ohitimme pohjoisnapa piirin rajan. Rovaniemeä kauemmas em me ehtineet matkustaa, koska oli oltava sunnuntaina takai sin Lahdessa. Siis varhain seu raavana aamuna lähdimme matkustamaan kotiin päin. Emme kuitenkaan heti suun nanneet autoa suoraan ete lään, koska halusimme käydä Ruotsinkin puolella. Mentiin siis ensin Tornioon ja sieltä Ruotsiin, Haaparantaan. Tus kinpa olisimme tietäneet, et tä Ruotsissa oltiin, jos ei olisi täytynyt ajaa vasemmalla puo lella tietä. Haaparannassa, näet, puhuttiin vallan suomen kieltä. Joku tiesi sanoa, että suomalaiset käyvät siellä sään nöllisesti ostoksia tekemässä. Kun Haaparanta oli katsottu ja oli vähän Ruotsin maise maakin käyty katselemassa, ajettiin takaisin Suomen puo lelle. Hyvälle tuntui kun sai taas ajaa tien oikeata puolta. Seuraavan yön vietimme neiti Kalevan sedän luona Yli-lissä, sieltä sitten seuraavana päivä nä Kajaaniin ja Kuopioon, jos sa yövyimme. Yli lin ja Kajaa nin välillä jouduimme taas aja maan n. neljäkymmentä kilo metriä keskeneräistä tietä. Vähän matkaa sitä ajettua oli koko pohjois-Suomelle selvää, että olimme tulossa, sillä au ton äänenvaimentaja rikkoon tui aivan tykkänään. Siitä voit te päättää, minkälaista tie oli. Kajaanissa laitatettiin uusi äänenvaimentaja paikoilleen ja jatkoimme matkaamme siinä toivossa, että tiet eivät olisi e nää sellaisia kuin mitä olivat olleet. Kuopiossa ollessa käy tiin torilla; haluttiin kuulla si tä savonkieltä puhuttavan. Ka lakukkoja ei tullut ostetuksi, vaikka niitä kovasti meille kau pattiin. Kuopion seudulla oli erittäin kauniita maisemia. Sil loin tällöin näkyi heinäseipäi tä, jotka meitä erittäin kiinos tivat, koska emme olleet en nemmin nähneet sellaisia. Mik keli ja Heinola sitten ohitettiin ja oltiin jälleen Lahdessa. Baby Shoes Bronzed /48r^jB(P\ £BMMO2P'niEYERIASTIIIC BROEZE^ 3^^ **lk!iVi only mm Mtktiini thlng We do not send work out. ■Är^S’^ 2 £SlTl£S r ' The complete process is fc» mt OcnalM Clactraplatinc done right hera in our own W|\ SSnLÄVSSÄÄ s,ore - Vour choico .f moun,- »mt Baby*» Shoas. T ■ ing. HARIU JEWELRY HURLEY, WIS. «■sr IRON COUNTY H{||il'Lumber & Fuel Cos. puhelin 276 HURLEY, WISCONSIN KOLIA LAUTOJA RAKENNUSTARPEITA DYN AMI ITIÄ SYTYTYSLANKAA NALLEJA StMrwin-William* ihmM* ROCK WOOL INSULEERAUS AINETTA Seuraavana tiistaina lähti vät sisareni ja neiti Kaleva Pa riisin matkustaen laivalla ja junalla Tukholman ja Köö penhaminan kautta. Pariisissa he tapasivat toisen sisareni, rva. Esther Holien’in, joka oli paluumatkalla Yhdysvaltoihin Saigonista, Vietnamista, mis sä hän oli ollut Yhdysvaltojen hallituksella työssä kaksi vuot ta. Pariisista he tulivat kaikki jälleen Suomeen. Olin heitä vastassa Turun satamassa. Vie läkin ihmettelen sitä, kuinka paljon kansaa siitä laivasta maahan laskeutui. Oli ilmeis tä, että ruotsalaiset ja suoma laiset vierailevat paljon tois tensa maissa. Seuraavan viikon vietimme enoni luona Ruovedellä. Oli ti laisuus kalastaa (sain yhden pienen ahvenen), käytiin myös Virtain pitäjässä, Vaskivedel lä, katsomassa paikkaa, missä äitimme oli syntynyt ja kasva nut. Hänen syntymäkotina ei ole enää pystyssä, mutta näh tiin kuitenkin paikka, missä se oli ollut. Tavattiin myös muutamia hänen lapsuusystä viänsä. Toinen historiallinen päivä! Sunnuntaiksi oli järjes tetty jumalanpalvelus enoni naapurin, Kangasniemen ko tiin. Väkeä oli saapunut run saasti tilaisuuteen. Jumalan palveluksen jälkeen oli myös tilaisuus kertoa läsnäolijoille meidän Kansalliskirkostamme, joka oli ennestäänkin muuta mille tuttu, koska ovat “Aut taja” lehteä lukeneet. Rva. Mattson, Jersey City’n seura kunnasta, on talonisännän | (vanhemman) sisar. Maanan taina palasimme Lahteen, kes kiviikkona vein vieraani Hel sinkiin, josta he seuraavana aamuna lensivät Lontooseen ja sieltä sitten suihkukoneel la New Yorkiin. He ovat jo tä tä kirjoittaessani olleet koto nansa toista viikkoa. Paljon on käynyt kesän ai kana Amerikan vieraita. Yllä mainittujen lisäksi ovat käy neet: E. Haltunen, Fitchbur gista; Mrs Jaanusson, Toron tosta; mr ja mrs Peura ja Esko Torontosta (he aikovatkin jää dä tänne Suomeen) ja mrs Pak kala ja mrs Tikkanen, Mar quettista. Tapasin myös An drew Hallan New Yorkista, Tampereella, ja neiti Elma Rannan, Marquettista, Helsin gissä. Mukana jumalanpalve luksessa eräänä sunnuntaina oli myös australialainen vie ras, nimittäin mr Kuorikoski. Hän toi terveisiä veljeltäni, joka on pastorina siellä. Haus kaa oli tavata kaikkia näitä vieraita. Nyt jään odottamaan sitä lentokonetta, joka ensi kesänä tänne saapuu, tuoden mukanaan koko lastin Kansal liskirkkolaisia. (Vetoan Autta jassa olevaan Beechwoodin kirjeenvaihtajan esityk s e e n, että tällainen matka ensi ke sänä järjestettäisiin.) Näin on kesä mennyt. Nyt on syksy ovella. Kesälomat/on vietetty. Kaikissa seurakun nissa, niinkuin täällä Lahdes sakin, varmaan tehdään suun nitelmia syystoimintakaut t a varten. Kiire on tehdä Herran työtä nyt kun päivä vielä on, ennenkuin tulee yö, jolloin ei kukan voi työtä tehdä. Kii re on viedä kaikille sanomaa siitä Jumalan Karitsasta, joka on viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan heidät lunas tanut, että hekin uskon kaut ta Häneen saisivat omaksensa anteeksiantamuksen ja ian kaikkisen elämän. Anna meille voimaa, Herra, ja auta meitä tässä tehtävässämme! Sebeka, Muin. Viljapellot ovat valmistu neet, vilja on leikattu ja korjat tu aittoihin vaan ihmislasten viljapellot kypsyy ja Herra leikkaa kypsynyttä viljaa. O vatko epäuskon halla ja syn nin myrskyt turmelleet sen viljan Herran vainiolta kallista viljaa. Onko heille julistettu Jumalan evankeliumia, että hekin armon ajassa saisi kuul la miksi Karitsa on kuollut ris tillä, panna turvansa Jeesuk sen ristiin ja uskossa omistaa syntien anteeksiantamu k s e n Jeesuksen veressä. Tätä sano maa tulee levittää ja viedä kaikkialle, korottaa ristinlip pua korkealle, näin kasvattaa satoa taivaista, että elonkorjuu aikana saisi enkelit korjata kypsynyttä viljaa taivaaseen. Herra tarvitsee jokaista meitä työhönsä. Evankeliumin le vittämisellä on kiire sillä ar mon aika on lyhyt, pelastaak seen edes joku synnin tiellä. Emme voi jokainen mennä saarnaamaan, vaan Jumala kuulee hiljaisen rukouksen. Rukoilkaa Herran työn puo lesta sekä niitten puolesta jot ka antavat itsensä Herran työhön. Voimme auttaa uhril lamme, antaen varoja Herran työhön. Saakoon Herra siuna ta työtään evankeliumin levit tämisellä, että monet sielut tulisi pelastetuksi. Elok. 21 p. oli täällä lähe tysjuhla, jossa juhlapuhujana suomen sekä engl. k. jumalan palveluksessa oli kirkkokun tamme lähetysjohtokunnan jä sen mr Leonard Lofback, Minneapolis, Minn. On ilo kuulla tämän uskonveljen va kava tunnustusta ja nähdä hä nen rakkautta ja intoa Herran työhön. Opettavainen oli hä nen puheensa. Kallis on raa matun sana hänelle, josta hän ammentaa voimaa niin, että (Im ffois KfojttP-'"!# TJHp|j^* 1 —-^.P^paK. A . ■ MONEYts HARI? TO/HAKE 1 SSfaUj «ill-. butEASY to LOSE. 1 m 1I fl /|\ I 0 OHtStirr 60 EASY TO LOSE THAT THE n V o. S. GOLt? RESERVES AT jL M AREGUARPEP ■ >57 NCHOREP IN BEC7ROCK. ,r . / , ~ THE VÄULT HAS STEEL ffOPAY, WELLS FARGO \ TTHDTECT YOOR MÖHEY AT HOME \ ABBOAP- CARRy /T /H AMERICA H V EXPRESS TRAVELERS CHEQUES. /F THEYARF ä* STOLEH, YOO GET YOUR MOHEY BACK voi muillekin puhua Jumalan armosta. Kiitos veli Lofback niistä varoituksen ja opetta vaisista sanoista. Herra anta koon teille rohkeutta ja vah vistakoon siinä .kalliissa teh tävässä joka teillä on tehtävä nä. Jumalan armo on iäinen, työ on Herran, sillä Jeesuksen veri on hankkinut meille kai ken valmiiksi mitä työssä tar vitaan. Elokuun 14 p. jumalanpalve luksen yhteydessä pas tori Heikkinen kastoi kaksi lasta. Pamela Joy, mr ja mrs Hugo Eckertin tytär, joka syntyi hei näkuun 5 p. 1960. Kummit o vat Edgar Pierson ja Dorothy Wierimaa. Tämä oli perheen 12 lapäi. Barbara Lynn mr ja mrs Allen Nikkarin tytär joka syntyi kesäk. 28 p. 1960. Kum mit ovat mr ja mrs Aaro Hut tunen. Tämä on perheen en simmäinen lapsi. Herran siu nausta pienokaiselle ja kodeil le. Mr Elmer Pierson joutui Wadenan sairaalaan, mutta on parantunut ja pääsi kotia. Mrs Matt Simi on joutunut Walkeren sairaalaan. Olkoon Herra heidän turvansa sai raudessa. Muistakaamme hei täkin rukouksessa, että Isän tahto tapahtuisi ja saisivat jälleen terveyden. Tytärem me ja vävymme 7 vuotias poi ka Warren loukkasi kättään langetessa, että luu meni poik ki käsivarresta. Lääkäri lait toi sen paikoilleen ja käsi on kipsissä. Täytyy kantaa kää ressä useamman viikon. Paljon on meillä rukouksen aihetta lakkaamatta puhua tai vaalliselle Isälle seurakuntam me ja sanan julistajan puoles ta, että Herran sana puhtaa na kaikuisi, ettei viettelykset saisi hajoittaa Herran laumaa ja viekoitella pois Jumalan sa nasta. Sanaa tulee lukea ahke ran, että usko vahvistuisi. Mrs Enock Anderson, Eagle wood, Calif. vierailee täällä entisellä kotipaikalla Menah J ga, Minn. ja täällä sukulaisis sa. Kävi tämän kirjoittajankin luona mrs Wm. Andersonin kanssa. Hän on entisiä Me nahgan seurakuntalaisia. Hilja SUOMENKIELISIÄ SYNTYMÄPÄIVÄ KORTTEJA on valmistunut ja niitä voi tilata painostamme. Hinta on 10 korttia dollarilla. Valikoimassa on 5 eri korttia. Lähettäkää raha tilauksen mukana. NATIONAL PUBLISHING CO. Drawer 432 IRONWOOD, MICH. NO. 34